Punakaartilaiset murhasivat 30 henkilöä Viipurin lääninvankilassa 27.-28.4.1918 juuri ennen kuin Suomen armeijan joukot vapauttivat Viipurin Venäjän joukoilta ja punakapinallisilta.
Murhatuista oli valtiollisia vankeja (ei tunnustanut punaista hallitusta) 21, pakolaisia 3, vanginvartijoita 4 ja rangaistusvankeja 2 (menehtyneet rangaistusvangit olivat olleet omissa puvuissaan ja joutuneet siitä syystä valtiollisten vankien joukkoon).
Lääninvankilan verilöylyssä murhattiin:
Ahlgren Magnus, 44-vuotias lääninvankilan vahtimestari Viipurista
Ikonen Leander, 57-vuotias arkkitehti Viipurista
Inkinen Heikki, 32-vuotias toimitusjohtaja Kirvusta
Jokinen Juho, 45-vuotias vanginvartija Viipurin maalaiskunnasta
Jääskeläinen Arvid, 24-vuotias etsivä poliisi Viipurista
Karonen Yrjö, 19-vuotias rautatievirkamies Helsingistä
Kemppi Heikki, 45-vuotias työmies Muolaasta
Klink Ilmari, 17-vuotias talollisenpoika Kivennavalta
Kiiski Tuomas, 40-vuotias maanviljelijä Muolaasta
Komonen Ivan, 21-vuotias maanviljelijä Raudusta
Laakkonen Heikki, 45-vuotias vanginvartija Kuopiosta
Leppänen Eino, 30-vuotias asianajaja Viipurista
Liikka Elias, 58-vuotias maanviljelijä Nuijamaalta
Mannermaa Alfred, 38-vuotias lääninvankilan vahtimestari Viipurista
Mielonen Juhana, 59-vuotias työmies Kurkijoelta
Paaso Aleksanteri, 23-vuotias maanviljelijä Sakkolasta
Peltola Aarne, luutnantti Viipurista
Pietinen Matti, 59-vuotias tehtailija Helsingistä
Pohjola Arvo, 17-vuotias koululainen Viipurista
Puhakka Väinö, 30-vuotias maisteri Helsingin pitäjästä
Pylkkänen Kaapriel, 64-vuotias vanginvartija Viipurin maalaiskunnasta
Pärnänen Yrjö, lyseolainen Viipurista
Rusi Oskari, 30-vuotias maanviljelijä Koivistolta
Stråhlman Johan, 51-vuotias vankilanjohtaja Viipurista
Svedlin Karl, 19-vuotias kauppamatkustaja Viipurista
Tallgren Johan, 50-vuotias ratainsinööri Viipurista
Tojkander Edvard, 53-vuotias asemapäällikkö Ruokolahdelta
Tilli Kristian, 57-vuotias vahtimestari Viipurin maalaiskunnasta
Wahl Axel, 21-vuotias maanviljelysharjoittelija Viipurista
Viitanen Paavo, 25-vuotias sanomalehdentoimittaja Viipurista
—–
Murhatyö on kuvattu erittäin yksityiskohtaisesti syylliset nimeten lähdeteoksessa.[i]
”Mikä oli erona?
Jatkuvasti saa kuulla ihmetteleviä kysymyksiä, miksi punaisten tekemiä hengen riistoja kutsutaan murhiksi ja valkoisten teloituksiksi, sillä lopputuloshan oli molemmissa tapauksissa sama.
Erilaisten termien käytölle löytyy perusteita. Ensiksi, punaiset kohdistivat väkivallantekonsa lähes pelkästään sotaan osallistumattomiin siviilihenkilöihin, kun taas valkoisten osalta kysymyksessä oli kapinan aloittaneisiin ja moniin raakuuksiin syyllistyneisiin punakaartilaisiin kohdistunut kosto. Toiseksi, punaisten toimiin kuului usein uhrin jopa tuntitolkulla jatkunut kiduttaminen. Valkoiset puolestaan ampuivat syyllisen tai syylliseksi epäilemänsä henkilön suoralta kädeltä. Kolmanneksi, punaisten päämääränä oli kokonaisen yhteiskuntaluokan – niin sanotun porvariston – eliminoiminen. Valkoisilla ei ollut mitään vastaavanlaista aikomusta.”[ii]
——
[i] Pentti Pylkkö – Punainen viima; 2016; sivut 203-229
[ii] Pentti Pylkkö – Punainen viima; 2016; sivu 269