Melkein vuoden kestänyt projektini videosarjasta ”Rasismi on…” tuli päätökseen. Pidin videosarjan tekemisen ideasta ja sen matkalla oppimisesta melko paljon, joten pohdin jo seuraavaa. Minulla on neljä ideaa mielessä. Kuulostaako joku niistä mielenkiintoiselta?
Rasismi on -sarjan voi katsoa kokonaisuudessaan täältä.
1. Ylenkatsottu
Tämän teemana on Yleisradiomme. On helppo löytää Yleä maasta taivaisiin kehuvaa, varauksetonta rakkautta, miten pienikin haaste sitä vastaan tuhoaa demokratian. Yhtä helppo on löytää toimittajiin meneviä henkilökohtaisuuksia, ala-arvoista vihaa. Minä pidän Ylestä, ja haluan katsoa sitä kriittisesti mutta ymmärryksellä. Aiheita olisi mm. toimittajat vs toimitukselliset linjaukset, johdon toimet, vastuullisuus esimerkiksi yksityisyydessä, hankinnoissa, sisällöissä ja yhteistyökumppaneissa, puolueettomuus, kaupalliset ratkaisut, sekä paljon ideoita jatkoon. Yhtään toimittajaan osoitettua ärräpäätä sarjasta ei tule löytymään.
2. Maahanmuutto 2.0
Mitäpä jos maahanmuuttopolitiikka EU:n ja Suomen tasolla suunniteltaisiin tyhjältä pöydältä? Sen pitäisi olla realistinen, sopiva kompromissi kaikille ja myös humaani. Miten tyhjältä pöydältä tehtäisiin humanitaarinen maahanmuutto, turvapaikanhaku, opiskelu, työ, perheenyhdistäminen, taloudelliset kulmat, turvallisuus, rikollisuus ja kaikki muu. Pala kerrallaan rakennetaan uusi malli.
3. Viestejä Virginiasta
Puhumme Trumpista ja Bidenistä, mutta ymmärrämmekö sitä maata missä he toimivat? Sarjan tarkoitus on kertoa arjesta ja elämästä ennen kaikkea Virginian osavaltion köyhemmillä alueilla, perustuen omiin matkoihini siellä. Aiheita esimerkiksi etnisyydet ja rasismi, ruoka eli mitä ihmiset syövät, elinkustannukset eli mitä mikäkin maksaa (vrt. Suomi myös), mistä ihmiset juttelevat, miten toimii koulu, terveydenhoito sekä toki suomalaisille tärkeä kysymys: mistä ja miten voi ostaa alkoholia sekä millä hintaa?
4. Mene metsään ja istu
Tämän sarjan osalta minulla pyörii lähinnä otsikko mielessä ja siitä tulee iso osa sisältöä. Mennään eri metsiin ja istutaan alas hetkeksi, ihan rauhassa. Tämän lisäksi on hyvä pohtia miksi niin kannattaa tehdä. Miten metsä parantaa? Miten sen merkitys on elänyt halki sukupolvien? Mitä mahdollisuuksia jätämme käyttämättä? Mikä on turvallinen paikka romantisoinnin ja tieteen välissä?
Muita mietteitä
Pyöritin monia muitakin ideoita mielessä. Tapahtumanjärjestämisen kommervenkit ovat aihe jota käsittelen Tampere Kuplii -sarjakuvafestareilla ohjelmassani. Poliittiset kohtaamiset taas on aihe josta lupauduin juttelemaan toisessa kontekstissa keväämmällä. Toki jotain ihan muutakin voisi keksiä, kukaties jostain ideaa kuuluu.
Joten kysymys on: Mikä neljästä ylläolevasta tuntuu kiinnostavimmalta, vai joku muu?