Avainsana: Venäjä

Julkaistu

Venäjän miehitysjoukot poistuivat Virosta 25 vuotta sitten

Viimeiset Venäjän miehitysjoukot poistuivat Virosta vasta 31.8.1994. Niin, Viro oli palauttanut itsenäisyytensä täyteen voimaan jo vuosia aiemmin, mutta ryssän joukot eivät meinanneet poistua Viron alueelta ”kulumallakaan”.

Tosin ne miehitysjoukot olivat pääsääntöisesti tukikohdissaan, eikä aseistettuja Venäjän sotilaita näkynyt muualla.

Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) sotilaat partioivat näiden Venäjän tukikohtien luona ja sisälläkin ja raportoivat Päämajaan näkemästään. Minäkin kävin toisten suojeluskuntalaisten kanssa Paldiskissa kun Venäjän joukot olivat vielä siellä. Ei tehnyt mieli joutua ryssien käsiin.

Mm. USA painosti Venäjää ankarasti, että Venäjän pitää vetää joukkonsa Virosta – ja lopulta se vetäytyminen toteutui.

Viron miehityksestä 1944-1994 voi lukea täältä.

Julkaistu

Panssarivaunujen tuotannon ja menetysten vertailu

 

Kesäkuussa 1941 Venäjällä oli Saksaa vastassa 28 800 panssaria. Vastaavasti Saksalla itärintamalla 3 671 panssaria.[i] Tämän lähteen mukaan Venäjällä oli 7,8 kertainen ylivoima panssareissa Saksan ja Venäjän välisen sodan alkaessa.

 

Panssarivaunujen yksityiskohtaisempia määrä ja laatutietoja siinä tilanteessa voi lukea täältä.

 

Tuotannosta ja menetyksistä sodan kuluessa kertoo taulukko:[ii]

 

 

1941

1942

1943

1944

1945

Yhteensä

Venäjän tuotanto

6 274

24 639

19 959

16 975

4 384

72 231

Saksan tuotanto

3 256

4 278

5 966

9 161

1098

23 759

Venäjän menetykset

20 500

15 000

22 400

16 900

8 700

83 500

Saksan menetykset

2 758

2 648

6 362

6 434

7 382

25 584

Tammikuussa 1945 Venäjällä oli Saksaa vastassa 14 200 panssaria. Vastaavasti Saksalla itärintamalla 4 881 panssaria.[iii] Venäjän ylivoima oli enää 2,9 kertainen.

 

Englanti lähetti Venäjälle avuksi 3 782 panssaria. USA lähetti Venäjälle 1 682 kevyttä panssaria ja 5 374 keskiraskasta panssaria.[iv] Lisäksi puolitela-ajoneuvoja 1 158. Jne., jne. Yhteensä jenkit toimittivat 312 200 ajoneuvoa ryssille.[v] Passasi niillä huristaa Varsovaan, Berliiniin, Prahaan, Wieniin, jne. Yksilöityä USAn materiaalista apua Venäjälle löytyy täältä. Siitä yksilöidystä luettelosta näkyy, että se 312 200 on aivan liian pieni lukema – syytä en tiedä. Porterin kirjan taulukoissa on jotakin sotkua. Sen mukaan pelkästään Studebakerin ”hinausajoneuvoja” on toimitettu 114 200, mutta luokasta ”Kuorma-autot” Studebakerit puuttuvat kokonaan. Kotisivullani olevassa luettelossa taas: 427 284 kuorma-autoa (Studebecker, Dodge). Grrr… Joo, se 312 200 ei sisällä ilmatorjunta-ajoneuvoja, panssarintorjunta-ajoneuvoja, raketinheitinajoneuvoja, jne., jne.

Huomioita numerojen perusteella

    • Vuonna 1944 Saksan panssarivaunutuotanto oli suurimmillaan ja reilusti suurempi kuin tappiot. Varusteluministeri Albert Speer teki hyvää työtä.
    • Vuonna 1943 Venäjän panssarivaunutappiot olivat suuremmat kuin tuotanto. Vuonna 1944 tappiot olivat karkeasti yhtä suuret kuin tuotanto.
    • Vuosi 1943 oli molemmin puolin varsinainen panssarivaunujen romutusvuosi. Siihen vuoteen mahtui mm. Operaatio Zitadelle. Zitadellen loppuvaiheessa käytiin Prohorovkan taistelu. Prohorovkan taistelun ensimmäisenä päivänä ryssät menettivät lähes 650 panssaria ja II SS-panssariarmeijakunta 70 panssaria, joista 22 korjattiin taistelukelpoisiksi seuraavaan päivään mennessä.[i]

[i] David Porter – Puna-armeijan panssarivaunut; 2018; sivu 185

[ii] David Porter – Puna-armeijan panssarivaunut; 2018; sivu 185

[iii] David Porter – Puna-armeijan panssarivaunut; 2018; sivu 185

[iv] David Porter – Puna-armeijan panssarivaunut; 2018; sivu 172

[v] David Porter – Puna-armeijan panssarivaunut; 2018; sivu 173

[vi] David Porter – Puna-armeijan panssarivaunut; 2018; sivu 93

 

Julkaistu

Ryssät eivät voineet sietää ajatustakaan itsenäisistä Suomesta ja Virosta

Venäjän punaiset, eivätkä Venäjän valkoiset, eivät voineet sietää ajatustakaan itsenäisistä Suomesta ja Virosta. Virolaisen historioitsijan mukaan myöskään mustat ryssät eivät voineet sietää ajatusta itsenäisestä Virosta.

Venäjän valkoiset halusivat sekä Suomen Vapaussodan, että Viron Vapaussodan aikana, että suomalaiset ja virolaiset auttaisivat Venäjän valkoisia valloittamaan Pietarin. Apu olisi kelvannut, mutta ryssät eivät halunneet edes ajatella, että Suomi ja/tai Viro jäisi itsenäiseksi valtioksi. Venäjän piti olla suuri ja jakamaton. Ei itsenäistä Puolaa, ei itsenäistä Ukrainaa, ei itsenäistä Georgiaa, jne., jne. Kaikkien piti pysyä ikuisesti osana Venäjää.

Valitettavasti myös suomalaisten joukossa oli luopioita ja maanpettureita, kuten kommunistit, jotka halusivat Suomen osaksi kommunistista Venäjää.

Neuvosto-Suur-Suomea ajettiin kuin käärmettä pyssyyn.

Onneksi Suomi ja Viro voittivat omat vapaussotansa imperialistista Venäjää vastaan jääden siten itsenäiseksi.

Ei kirvestä kaivoon

Venäjä ei heittänyt kirvestään kaivoon, vaan hyökkäsi Suomen kimppuun 30.11.1939, aloittaen Talvisodan, jossa yritti valloittaa koko Suomen. Venäjä epäonnistui Suomen valloittamisessa, joten Venäjä valmistautui huolella uuteen yritykseen Välirauhan aikana. Venäjä hyökkäsi taas Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 klo 6.05, aloittaen Suomen ja Venäjän välillä käydyn Jatkosodan, joka oli erillissota. Suomi saavutti Jatkosodassa suurenmoiset torjuntavoitot jääden itsenäiseksi. Suomen valloittaminen syyhytti Venäjää vielä Jatkosodan jälkeenkin.

Viro teki virheen

Vuonna 1939 Viro teki virheen ja lupasi Venäjän sotilastukikohtia ”pakon alla” alueelleen, joten Venäjä miehitti Viron. Virolaiset metsäveljet ja Saksan joukot vapauttivat Viron vuonna 1941 Venäjän erittäin brutaalin miehityksen alta. Saksa teki suuren virheen eikä antanut Viron palauttaa itsenäisyyttään täydellisesti voimaan, vaan rupesi miehittämään Viroa. Vuonna 1944 virolaiset taistelivat leijonan lailla välttääkseen Venäjän uuden miehityksen, mutta Viro joutui Venäjän brutaalin miehityksen alle puoleksi vuosisadaksi.

Viro palautti itsenäisyytensä täyteen voimaan heti kun se oli mahdollista – eli neukkulan kemahtaessa. Viro toimi määrätietoisesti päästäkseen Venäjän karhua pakoon ja liittyi demokraattisten maiden puolustusliiton NATO jäseneksi heti kun se oli mahdollista, eli vuonna 2004.

Julkaistu

Moldova ja Transnistria

Moldova on oma itsenäinen valtio, vaikka se voisi aivan hyvin olla osa Romaniaa.

Transnistria puolestaan on laillinen osa Moldovaa, mutta Venäjä miehittää laittomasti Transnistriaa.

Jostakin kummallisesta syystä Suomen mediaa ei näytä kiinnostavan ollenkaan, että Venäjä yrittää parhaillaan kaapata myös Moldovan haltuunsa.

Moldova haluaisi päästä EUn jäseneksi, mutta Venäjä yrittää estää sen.

Venäjä sai jo aiemmin Moldovan presidentiksi venäjämielisen Dodonin. Dodon halusi Moldovasta käytännössä osan Venäjää ja Moldovan hallitus, sekä parlamentti osan EUta. Niin, Dodon on sosialisti.

Nyt Moldovassa on menossa perusteellinen myllerrys Venäjän toimesta. Venäjä yrittää saada Moldovaan venäjämielisen parlamentin ja hallituksen. Moldovalaiset pistävät hanttiin erottamalla Dodonin ja muita venäjämielisiä. EU katsoo taas suu ammollaan, eikä tee mitään.

Luonnollisesti Venäjä on jakanut taas Venäjän passeja Transnistriassa sadoin tuhansin.

Täällä vaan vietetään juhannusta, eikä voisi vähempää kiinnostaa, että imperialistinen Venäjä valloittaa parhaillaan taas itselleen lisää alueita muiden valtioiden kustannuksella.

Julkaistu

Suomeen taas pyrkyä – Itärajan takaa

Tätä se mun uneni tiesi:

Venäjän rajavartiosto varoittaa: Suomeen pyritään sorkkarautojen kanssa

Laittomien rajanylitysyritysten kerrotaan lisääntyneen jopa viisin- tai seitsenkertaisesti huhti-toukokuun aikana, kun kiinni jääneiden määrää verrataan alkuvuoden määriin.

Venäjän rajavartiosto uskoo, että turvapaikanhakijoiden aktivoitumisen taustalla on lumien sulaminen, mutta liikehdinnässä on myös joitakin järjestäytyneen ihmisvirran merkkejä. Jatka lukemista ”Suomeen taas pyrkyä – Itärajan takaa”

Julkaistu

Lontooksi: valemediaa ja Venäjää

Jälleen on tullut kirjoiteltua ja videoitua englanniksi. Tässä vähän tiivistelmää kotimaan kielellä. Aiheeksi valikoitui kahden kauppa: valeuutiset ja Venäjä. Molempien osalta kyseessä on aika vanha tarina.

Valetta silloin, valetta nyt

Valeuutiset on vanha uutinen. Propagandaa on leikitelty vuosisadan ajan aktiivisesti ja muutaman vuosituhannen vähemmän aktiivisesti. Venäjän – ja myös USA:n – vaalivaikuttaminen ja informaatiosota ovat hyvin tuttuja viimeisen 70 vuoden ajalta. Sosiaalinen media muuttaa hieman pelin keinoja mutta peli ja pelaajat ovat samoja. Niin on myös ratkaisu: medialukutaito, mediakritiikki. Mikään muu ei lopulta auta. Joko opimme olemaan valppaita lukemastamme tai emme. Moni automaatti ja suodatin kyllä auttavat, mutta eivät ole sataprosenttisia.

Venäjän itsepäisyys on geneettinen erityispiirre

Meidän on turha sanoa Putin sitä ja Putin tuota. Venäjän kansa on mitä on, eikä presidentti juuri vaikuta. Kaikki mitä olen kuullut, oppinut ja lukenut Venäjästä suosittelee, että heillä on vahva itsepäisyys ja itsenäisyys. He kärsivät nälästä ja kylmästä ennen kuin myöntyvät ensimmäiseenkään länsimaisten vaatimukseen. Jos laitamme pakotteita, he kääntävät sen mediavoitoksi kotimaassa. Jos poistamme pakotteet, sekin käännetään voitoksi.

Ratkaisu on olla ruokkimatta Venäjän suurvaltakrapulaa. He eivät ole suurvalta. Heillä ei ole suuri talous, mahtava armeija eikä korkealaatuinen tiede. He ovat pieni tekijä eivätkä ansaitse mainituksi tulemista joka toisessa lauseessa. Heitä pitäisi alkaa käsittelemään vain yhtenä valtiona muiden joukossa. Tiputettakoon heidät pääotsikosta sivulauseeseen. Mitä tahansa heistä sanommekin, hyvää tai pahaa, mistä vaan aiheesta, se ruokkii aggressioita. Lopettakaamme siis ruokkiminen.

Julkaistu

Venäjän laittomia aluelaajennuksia

Neuvostoliitto (oikealta nimeltään Venäjä) allekirjoitti 4.9.1941 liittoutuneiden Atlantin julistuksen. Sen mukaan allekirjoittaneet ”eivät pyri minkäänlaiseen alueelliseen tai muunlaiseen laajentumiseen”.

Stalinille tämä oli pelkkä harhautuspaperi, joka auttoi saamaan Yhdysvalloilta mittaamattomasti sotatarvikkeita ns. lend-and-lease-järjestelmän avulla sekä strategisen toisen rintaman avauksen Normandiassa Ranskassa. Stalin aikoi tehdä päinvastoin eli pitää valloittamansa valtiot ja vielä siirtää ne kommunismiin.

Sodan jälkeen tosiasiat paljastuivat. Neuvostoliitto oli liittänyt alueeseensa Itä-Puolan (178 709 km²), Baltian maat (171 239 km²), Bessarabian Romanialta (44 029 km²), Suomelta Karjalan (43 105 km²), Petsamon (10 480 km²) ja Sallan (5 834 km²), Saksalta Itä-Preussin (11 654 km²), Tshekkoslovakialta Ruteenian (12 722 km²). – –

Neuvostoliitto laajeni miehitysarmeijoittensa avulla poliittisesti huomattavasti lisää: Bulgariaan, Albaniaan, Romaniaan, Jugoslaviaan, Unkariin, Tshekkoslovakiaan, Itä-Saksaan ja Puolaan.

Lähde: Jukka Seppinen – Kivi Bolshevikin kengässä; 2014; sivu 125.

Julkaistu

Putin vahvisti valeuutiset kieltävän lain

Varsinaisesti kyseinen Venäjän uusi laki on tarkoitettu estämään Venäjän hallintoa arvostelevat kirjoitukset – eli on sensuurilaki.

Syyttäjän vallassa on määrätä mikä kirjoitus on ”valeuutinen” ja vaatia sen poistamisen julkisuudesta – tietysti rangaistuksen uhalla. Jo sen julkaisukin on tietysti rikos.

Lähde.

”Hauskinta” asiassa on kuitenkin se, että nimenomaan Venäjän hallinnon alaiset järjestöt ja viranomaiset tuottavat jatkuvasti oikeita valeuutisia demokraattisten länsimaiden – kuten Suomi – vahingoittamiseksi. Se ei tietenkään ole kiellettyä kyseisen lain nojalla.

Sama juttu Venäjän mediassa. Venäjän hallinnon alaiset tahot tuottavat jatkuvasti valeuutisia ja valehtelevat historiasta – sekään ei tietenkään ole kiellettyä. Tosiasioiden kertomisesta voidaan sen sijaan rangaista.

Julkaistu

Tsaarien, Stalinin ja Putinin maa

Jorma Melleri on mielikriitikkoni kirjallisuuden saralla. Helppolukuinen, kansantajuinen, ei ole hänellä tarvetta briljeerata hienoilla sanoilla ja kielen koukeroilla. Vastikään hän Uuden Suomen Vapaavuorossa ruoti Nobelkirjailija Svetlana Aleksijevitsin teosta Neuvostoihmisen loppu. Kannatanee lukea jos venäläisyys kummastuttaa.

Venäjä on ihmeellinen maa, loppuviimeksi arvaamaton. Melleri kirjoittaa kirjan tiimoilta: ”Venäjällä viidessä vuodessa voi muuttua kaikki, mutta kahdessasadassa vuodessa ei muutu mikään.” Eikös olekkin sattuvasti sanottu!

Maailmalla kummastellaan kun hirmuhallitsija Stalinin suosio Venäjällä on kovassa kasvussa. Stalinia kehutaan ja demokratia ei kiinnosta, kirjassa muudankin haastateltava toteaa että Venäjällä on oltava sellainen komento että iho nousee kananlihalle ja selkäpiitä karmii. Sanotaan että venäläinen kaipaa vahvaa johtajaa ja tätähän historia vahvasti todistaa, on tsaarien aika, sitten Stalin ja nyt Putin, ikinä ei ole kokeiltu länsimaisen oloista kansanvaltaa, demokratiaa.

Melleri toteaa että Venäjän nykymenoa ei tarvitse hyväksyä, mutta olisi hyvä tietää miten nykyiseen Putinin aikaan on tultu. Ja näinhän se, helppo on vaan pintailmiöiden pohjalta moittia jaksamatta perehtyä että miksi on niin kuin nyt on.

Maantieteellisistä syistä se mitä Venäjällä tapahtuu on meille tärkeää, pitäisi ymmärtää, reagoida Putinin edesottamuksiin ymmärryksellä, toki mielistelemättä. Venäjän edesottamukset pahimmillaan saattavat olla kohtalokkaita suomalaiselle elämänmuodolle. Tämän 700 sivuisen opuksen lukeminen saattaisi tuoda taustaa pohdinnoissa kun ihmettelemme maittemme ja kansalaistemme erilaisuuksia ja naapurimaamme syvintä olemusta. Niin paljon kiinnostuin kirjasta että ehkä otan ja varaan sen kirjastosta.

Tämä nyt oikeastaan oli vain täky aiheesta kiinnostuneelle minkä aikani kuluksi kirjoitin kun tällä hetkellä täällä pinnalla olevat useimmat aiheet ovat jo mielestäni läpipureskeltuja, jos vähänkin kiinnostaa kannattaa lukea Mellerin arvio kirjasta.