Avainsana: työperäinen maahanmuutto

Julkaistu

Työperäinen maahanmuutto kompastuu kotona

Vaatii merkittäviä navigoinnin taitoja olla lukematta vähintään yhtä artikkelia työperäisen maahanmuuton onnesta joka päivä. En sano että ajatus olisi väärä sinänsä, veronmaksajien määrän kasvu olisi kaikkien eduksi. Ehdotan kuitenkin, että kannattaa paikata vene ensin ja vasta sitten laskea se vesille.

Etniset suomalaiset, tervetuloa

Avustan maahanmuuttajataustaisia ihmisiä vapaa-ajallani, vapaaehtoisesti. Se on mukavaa hommaa, opin tuntemaan erilaisia ihmisiä, erilaisia taustoja ja opin paljon myös omasta yhteiskunnastamme. Olen ehdottoman positiivinen maahanmuuton ja maahanmuuttajien kannattaja, mutta kovin kriittinen maahanmuuttopolitiikkaamme kohtaan. Tuntuu joskus kuin jotkut päättäjistämme haluaisivat toteuttaa maahanmuuton surkeimmalla mahdollisella tavalla. Ongelmat hyvä, menestykset paha, ihmisoikeudet yks hailee. Vaan kun puhe on maahanmuuttajista ja työstä, kritiikkiä ei voi pistää yksin päättäjien syliin.

Moni auttamani mamukaveri on saanut töitä. Kovin moni ei ole. Taidoista se ei ole kiinni, joukossa on monen pieni- ja keskipalkkaisen alan osaajia. Osa hanskaa suomen kielen perusteet, osa vähän enemmän, mutta jokainen tulee suomen kanssa jotenkuten toimeen. Monella on palkkatukeakin tarjolla. He edustavat niitä osaamisen aloja, joissa on kuuleman mukaan hurja työvoimapula, esim. siivoojia, kokkeja ja muita palvelualoja. Koko ajan saa lukea, miten heistä on pulaa ja pitää saada lisää. Populistinen vastaus on että lisää työperäistä maahanmuuttoa. Vaan miten se yhtälö toimii, kun heitä on jo Suomessa vino pino, turhaan lähettämässä satamäärin työhakemuksia?

”Valitettavasti haluamme tähän tehtävään etnisen suomalaisen”, vastattiin eräälle hakijalle taannoin. Sama vastaus eri sanoin tai rivien välistä tulee yhtenään. Vastaus pätee niin yksittäisiin rekryäviin yrityksiin kuin johtaviin vuokratyövoiman välittäjiin. Mamuja ei haluta palkata, syystä tai toisesta. Silti samat firmat haluavat heitä maahan lisää. Ihan oikeasti, mitä minä en tässä näe? Mikä on, että samaan aikaan itketään työvoimapulasta eikä haluta palkata nenän edessä olevaa kaveria? Mikä tässä on pelin nimi? En todellakaan tiedä vastausta.

Ehkä rasismia, ehkä laiskuutta

Minä en tiedä onko kyseessä rasismi. Voi olla, mutta en aio väitettä esittää kevein perustein, sitä leimakirvestä lyödään nykyään jo liian helpolla. Ammattiliittoja – joita kyllä suostun kutsumaan umpirasistisiksi – ei kiinnosta etäistä tipan vertaakaan miten paljon maahanmuuttajia syrjitään, joten on turha kuvitella keneltäkään haluja tutkia asiaa. Kyse voi olla tietenkin vain peloista vaikkapa kieli- tai kulttuurimuurin äärellä. Se voi olla vain laiskuutta, ajatellaan että vaivannäkö on pienempää kun palkkaa kotosuomalaisen. Toisaalta, moni firma kyllä palkkaa mainioita mamuja jatkuvasti ja tiettävästi pärjäävät. Ehkä työnantajia on kahteen junaan.

Sen tiedän, että työperäinen maahanmuutto auttaa vasta kun olemme valmiita siihen ja nyt emme ole. Tiedän myös, että kansalaisten silmissä maahanmuuttomyönteisyys lisääntyy vasta sitten kun voimme osoittaa maahanmuuton toimivan. Kaipaamme kipeästi menestystarinoita arkeemme, tai joku päivä saatamme todellakin huomata eristäytyneemme kuplaamme, ilman mahdollisuuksia suuressa maailmassa. Onnistunut maahanmuuttopolitiikka voi pelastaa meidät, epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka on oikotie turmioon.

Julkaistu

Työ on vihreämpää aidan toisella puolen?

Kansa vanhenee, suomalaiset ovat laiskoja, maa pysähtyy ilman maahanmuuttajia ja lisää tarvitaan. Henkilökohtaisesti näen hyviä puolia työperäisessä maahanmuutossa enkä puolla rajojen sulkemista, mutta en pidä siitä sokeudesta jolla asiaa ajetaan. Ehdotan, että ensin pitäisi saada malli toimimaan, sitten vasta lisätään tulijamääriä.

Millä tuloksilla on väliä?

On helppoa ja trendikästä todeta että Halla-aho on rasisti ja maahanmuutto on rikkaus. Halla-aholla on kieltämättä turhankin reilusti mietteitä joilla maailma ei ainakaan paremmaksi muutu. Maahanmuuton osalta pelissä on kuitenkin paljon numeroita ja tilastoja. Numerot eivät ole rasisteja tai suvakkeja, eivätkä ne sellaiseksi muutu vaikka väärä henkilö niitä lausuu. Suomi on onnistunut täysin surkeasti turvapaikanhakijoiden kotoutuksessa, lähes yhtä huonosti pakolaisten kanssa ja välttävästi työperäisten kanssa. Kuten alalla toimiva tuttavani asiaa kommentoi pari viikkoa sitten, jokaista osaavaa kotoutustyötä tekevää tahoa kohti on tusina huonoa. Tuloksellisuutta ei mitata mielekkäästi ja pääosa toimijoista toimii puolueiden mandaateilla. Maahanmuuttobisnes on politiikkaa ja hyvävelikerhoja, siitä on yhteiskunnan tarve, inhimillisyys ja työllisyys kaukana.

Pyydän anteeksi pessimismiäni, mutta mielestäni meillä ei ole mitään keinoja merkittävissä määrin parantaa tietyistä, kulttuuriltaan radikaalisti erilaisista maista tulevien kotoutumista. Toki heistä osa on halukkaita mukautumaan, mutta liian moni ei. Toivon, että arveluni osoitetaan vääräksi. Yhtä kaikki, tämä on kuitenkin pieni vähemmistö maailman maista. Uskon, että enemmistöstä maailman maita pystymme hoitamaan työperäisen kotoutuksen Suomeen hyvin, jos vain niin haluamme. Se vaatii täydellistä paradigman muutosta, aivan erilaista tavoitteellisuutta ja kokonaiskuvan hallintaa. Tällä hetkellä eri valtion yksiköt tappelevat mikromanageroinnin mestaruudesta, kun asianosainen katselee vierestä silmät pyöreinä. Aivan kuin suomalaisten sosiaaliturvankin kanssa, myös tätä mallia pitää rankasti yksinkertaistaa ja suoraviivaistaa. Tämä tuo myös mahdollisuuden käsitellä yksilöitä yksilöinä, kun jokainen henkilön tarpeisiin sovittu toimintamalli ei edellytä sadan ja yhden viranomaisprosessin läpikäyntiä.

Työperäisen maahanmuuton lupa-asiat voisi nopeuttaa keppi ja porkkana -idealla. Luvan saa halutessaan nopeasti, kun vastineeksi antaa maahanmuuttoviranomaiselle jatkuvan pääsyn tulorekisteriin. Kun palkka ja verot kulkevat, lupa pysyy voimassa. Jos ensimmäisen viiden vuoden aikana työ loppuu, myös lupa raukeaa hyvin pienellä varoajalla. Viiden vuoden kohdalla lupa vakinaistuu nykymallin tasoiseksi, kymmenen vuoden kohdalla pysyväksi. Suomen kielen kurssille pääsy pitää olla välitöntä ja kielikurssin tarjoajien tulosta mitataan aktiivisesti. Lakataan mittaamasta hintaa per osallistuva henkilö, katsotaan hintaa per testit onnistuneesti suorittava henkilö. Sama kriteeri peliin työllisyyspalveluissa turvapaikan saaneille, katsotaan pysyvän työpaikan saaneiden määrää.

Hosumisella kiusaamme meitä ja heitä

Kun meillä on lopulta malli joka vastaa todellisiin tarpeisiin, jonka toimintaa valvotaan ja joka on kansantaloudellisesti plussalla, voidaan mennä eteenpäin. Muutokset voitaisiin tehdä alle vuodessa, mutta politikointi päälle niin ehkäpä viisi vuotta on todellisempi aikaikkuna. Oli aikavaade mikä vaan, muutokset ovat realistisia toteutettaviksi, eikä maata mullistavia pykälien muutoksia tarvita. Kun uusi malli on käytössä ja on mitattu toimivaksi, on aika puhua työperäisen maahanmuuton mahdollisuuksista ja lisäämisestä.

Jos nyt otamme lisää väkeä maahan huonosti toimivalla nykymallilla, teemme hallaa Suomelle, suomalaisille ja maahanmuuttajille. Se ei ole taloudellisesti oikein, eikä se ole inhimillisesti oikein. Se ei ole reilua laiminlyödyille suomalaisille työttömille, eikä se ole asiallista byrokratian puristukseen heitetyille tulijoillekaan.