Ajattele tietotekniikka ilman tietotekniikkaa

Tietoturvajutun otsakekuva

Huijareita, varkaita, ohjelmavirheitä, tietoturva-aukkoja ja informaatiovaikuttamista. Joillekin meistä nämä ovat jokapäivästä työtä, mutta pääosalle lähinnä pelottavia otsikkoja ja kilometrin mittaisia, sekavia ja ristiriitaisia neuvoja. Valppaus on aina hyvä lääke, mutta tarjoan helpompaa tapaa hahmottaa tietotekniikan turvallisuushaasteita: unohda, että puhe on tietotekniikasta.

Käyttäjätunnukset, eli avaimet

Käyttäjätunnuksista on syytä pitää huolta. Tässä ei ole mitään tietotekniikalle erityisen ominaista, vaan kyse on asiallisten pääsystä sisään, asiattomien pitämisestä ulkona. Olet ehkä kuullut avaimista? Hahmota siis asia niin. Kenelle luovuttaisit kotisi avaimen? Jättäisitkö ovesi lukitsematta? Samaa logiikkaa jatkaen, kaksivaiheinen tunnistaminen on kuin turvalukko. Vaikka joku murtaisi yhden lukon tai ryöstäisi yhden avaimen, toinen yhä toimisi. Kyse on ajattomien, yksinkertaisten asioiden soveltamisesta tietotekniikan maailmassa. Periaatteet ovat samat.

Rakkaushuijareita verkossa ja verkotta

Haluatteko että tiivistän? Okei: Ruben Oskar Auervaara (tunnetko tarinan?). Ihmisiä on huijattu jos jonkinlaisilla rakkaus- ja huolitarinoilla iät ja ajat. Verkossa tapahtuva huijaus on täysin saman rikoksen hieman päivitetty muoto. Entäpä ne komeat kuvat mitä hän lähetti itsestään? Valokuvia on lavastettu sekä leikelty aikakauslehdistä, nyt niitä vain haetaan Internetistä eikä Seurasta. Voit aina pistää kuvatekstiksi mitä vaan, verkossa tai ilman. Psykologiset temput ovat täysin samoja. Häpeä on myös täysin sama ja aina tuntee itsensä idiootiksi kun meni huijarin lankaan. Uhri ei kuitenkaan ole syyllinen, joten apua kannattaa hakea nopeasti.

Shekkivihko, pankkikortti, nettipankki

Rahaa on ryöstetty niin kauan kun rahaa on ollut olemassa. Viimeisen vuosisadan aikana huijarit ovat löytäneet monia tapoja päästä käsiksi uhrin omaisuuteen koskematta suoraan seteleihin saati kultaan. Ensin varastettiin shekkivihko, sitten pankkikortti ja nyt nettipankkioikeudet. Kaikkiin niihin pätee sama asia: valppaus. Nettipankkitunnusten käyttöä tunnistautumiseen jos jonkinlaiseen paikkaan voi taas verrata itsensä tunnistamiseen jos jonkinlaisilla palvelutiskeillä passilla tai ajokortilla. Jos joku pyytää papereitasi, nosta aina tuntosarvet pystyyn, oli se sitten muoviläpyskä tai verkkotunnus. Periaate on sama.

Väärennetty kirje, väärennetty verkkosivu

Monia nettihuijauksia on tehty väärentämällä pankin tai viranomaisen verkkosivu. Väärennökset ovat ajaton rikollisuuden muoto nekin. Aiemmin väärennettiin pankin kirje tai lasku, nyttemmin pankin kotisivu. Periaate on täysin sama, kuten on apukin. Jos et ole varma, soita väitetylle lähettäjälle ja tarkista yhteystiedot muualta kuin edessäsi olevasta kirjeestä tai kotisivusta. Vanhaan aikaan saatoit verrata aiemmin pankista saamaa kirjettä uuteen, epäiltyyn huijaukseen. Nykyään voit avata toisen selainohjelman ja hakukoneen, etsien palvelua sitä kautta ja vertaillen kahta kotisivua keskenään. Periaate sama, työkalu eri.

Päivää, täällä poliisi

Verkossa liikkuu ajoin sähköposteja, joissa esiinnytään poliisina, teknisenä tukena tai ties minä. Saatat todeta, että onpa aitoa, tuossahan lukee lähettäjän osoitteena poliisi. Niin lukee. Mietipä nyt miten vaikeaa on laittaa kirjeeseen tai postikorttiin väärä lähettäjän nimi ja osoite. Sähköpostilla on postikortin tietoturva, joten jos asian voi huijata postikortilla, sen voi huijata sähköpostilla. Sama pätee puhelimen kautta tehtyihin huijauksiin, sillä soittavan numeron väärentäminen on helppoa. Ainoa ero vanhan ajan puhelinhuijauksiin on, että huijari saattaa istua toisella puolen maailmaa ja huijauksen aihe on uusi. Kysy itseltäsi: jos kerran numeron voi väärentää, miten voit tietää että henkilö on kuka väittää olevansa?

Ajattomat kysymykset

Huijareiden yksi tehokkaimpia keinoja on keinotekoinen kiire. Kiire luo paniikkia ja paniikissa tulee tehtyä tyhmiä asioita. On helpommin sanottu kun tehty neuvoa että älä panikoi, mutta voit opettaa itsesi valppaaksi. Hengitä edes hetki. Jos ei muuta, keksi tekosyy ”ootas, joku on ovella”, ”hetki vaan, siirrän kiehuvan kattilan liedeltä”. Anna itsellesi hetki asettaa palaset kasaan. Edelleen, unohda tietotekniikka, keskity ihmiseen, tapahtumiin, asioihin mitä tiedät. Onko kaikki okei? Onko pyyntö asiallinen? Voiko kyse olla huijauksesta? Voisinko kysyä joltakulta apua?

Tai vielä yksinkertaisemmin:

1. Kaatuuko maailma jos otan viisi minuuttia aikaa ja varmistan asian?

2. Mitä vihamielinen taho voisi tehdä näillä tiedoilla joita olen nyt antamassa?

P.S. Tiedän, että avaimista ei tulisi julkaista valokuvia, koska huijari voi käyttää niitä väärennösten tekoon. Siitä vaan! Muista väärentämisen jälkeen etsiä metalliromun seasta näihin kuuluneet riippulukot.

Kerään ideoita taloyhtiön turvallisuuspäällikölle

Pikku juttu väliin. Minua pyydettiin tekemään erään kerrostaloyhtiön tulevalle turvallisuuspäällikölle ohjeita ja neuvoja arkeen. Olen tehnyt tätä tehtävää itse monet kerrat ja omaan jonkinverran taustaosaamista.

Aihe on kuitenkin muutakin kuin vain teoriaa, lisäksi taloyhtiöitä on niin moneen junaan ettei yksi niitä voi osata. Siten kyselenkin avoimesti ideoita ja vinkkejä. Onko kokemuksia tai ideoita, havaintoja tai muistoja taloyhtiön turvallisuudesta, sitä hoitaneista henkilöistä, onnistumisista tai virheistä?

Julkaisen lopullisen tuotoksen Pirkan blogeissa vapaasti käytettäväksi.

Puolassa tehtiin oikea lakimuutos – laittomasti Puolan alueelle saapuneet heti takaisin

Puolan parlamentti hyväksyi lakimuutoksen, jonka mukaan Puolaan laittomasti saapuneet voidaan saman tien palauttaa rajan ylitse – eikä heillä ole oikeutta jättää turvapaikkapyyntöä.

Lähde.

 

Lakimuutos on todella hyvä ja siitä on syytä ottaa esimerkkiä kaikissa EU-maissa, myös Suomessa. Valtioilla on rajat ja luvalliset rajanylityspaikat. Muualta kuin lailliselta rajanylityspaikalta rajan ylittäminen on rikos.

Vempeleviidakkoa

Kuten aiemmasta avauksestani kävi ilmi, olen tässä hieman tutustunut nykyautojen ominaisuuksiin. Huomio kiinnittyy väkisinkin niihin istutettuun vempeleviidakkoon, josta ajattelin perjantain ratoksi raapustaa muutaman sanan.

Autojen turvallisuus on parantunut huimasti muutamassa vuosikymmenessä. Rakenteellisilla ratkaisuilla parannetun passiivisen turvallisuuden lisäksi on kehitetty melkoinen määrä elektronisia vempeleitä, oikein viidakoksi asti. Niiden merkitys on nostettu todella suureksi niin turvallisuustesteissä (esim. NCAP) kuin arvosteluissa (mikä tahansa autoalan julkaisu). Jäin kuitenkin pohtimaan eräiden vempeleiden todellista arvoa Suomen olosuhteissa.

Turvallisuus- ja mukavuusvempeleiden välimaastossa seilaa vakkari eli vakionopeuden säädin. Sellaisenaan vempele on varmasti ihan käyttökelpoinen USA:n ja Saksan pitkillä valtatietaipaleilla, joilla ajetaan tuntikausia tasaista nopeutta. Se on varmaan käyttökelpoinen myös Suomessa, jos ajaa paljon isoilla valtaväylillä ns. normiliikenteessä. Adaptiivisena eli sopeutuvana versiona se pitää näppärästi vakioetäisyyden edellä ajavaan, kun liikenne on ruuhkautumatonta ja melko tasaista. Kaupungeissa ja pikkuteillä vempeleen hyöty on aika olematon.

Etutörmäyksen estojärjestelmä (Front Assist tms.) on varmasti hyödyllinen, jos ajaa paljon ruuhkaisessa kaupungissa. Sen tarkoituksenahan on reagoida hyvin hiljaisissa nopeuksissa automaattisesti hätäjarrutuksella, jos eteen ilmaantuu yllättävä este, tyypillisesti jalankulkija. Maantieajossa hyödyt ovat tässäkin aika olemattomat. Joissakin autoissa on jo tähän yhdistetty liikennemerkkien tunnistus, joka tuo mittaristolle voimassa olevan nopeusrajoituksen (liikennemerkistä luettuna). Tämä voi olla ihan näppärä apuväline, jos sitä käytetään oikein (ja se toimii luotettavasti).

Kaistavahti voi olla hyödyllinen Keski-Euroopan hyväkuntoisilla teillä,kun talvi ei häiritse. Näissä meikäläisen olosuhteissa se on ensinnäkin puolisen vuotta täydellisen hyödytön, kun kaistamaalaukset ovat lumen tai jään peitossa. Pikkuteillä, joilla itse suurelta osin liikun, kaistamaalaukset ovat usein erittäin kuluneita tai niitä ei ole lainkaan, joten jolloin hyöty on sama nolla. Vähiin jäisivät meikäläisellä hyödyt.

Pysäköintitutkat ja poikittaisliikenteen varoitusjärjestelmät vaikuttavat ihan hyödyllisiltä vempeleiltä, jos joutuu liikkumaan ahtaissa paikoissa vilkkailla parkkipaikoilla. Niiden hyöty liittyy tietysti pitkälti ”itsetehtyyn tarpeeseen” eli siihen, että nykymuotoilun seurauksena monesta nykyautosta on melkoisen heikko näkyvyys muualle kuin suoraan eteen. Samoin auton ulkomitat ovat vaikeasti arvioitavissa, varsinkin jos autolla ajaa vähän.

Hauskaa viikonloppua!

Ruotsi voi olla Suomelle suurempi uhka kuin Venäjä

Prof. Lillrank, tuulienergian puolustaja:

Aalto-yliopiston professorin Paul Lillrankin mukaan massamaahanmuuton kurittama Ruotsi saattaa olla Suomelle suurempi uhka kuin Venäjä. Putinia suurempi kohtalonkysymys on muslimien massamaahantulo, Paul Lillrank kirjoittaa Hufvudstadsbladetissa. Ruotsi on ottanut enemmän siirtolaisia kuin yksikään toinen OECD-maa, ja Ruotsin eliitti on profiloinut maan monikulttuurin ja moraalin supervaltioksi. Tilanne alkaa Lillrankin mukaan itsetuhoisessa hulluudessaan muistuttamaan Kaarle XII viimeistä vallassaolovuotta. […]

Jatka lukemista ”Ruotsi voi olla Suomelle suurempi uhka kuin Venäjä”