Trumpin vaalilupaus, muuri Meksikon rajalla, on lähellä toteutumista. USA kongressin edustajainhuone on juuri myöntänyt 5,7 miljardin dollarin rahoituksen. Vielä tosin tarvitaan senaatin hyväksyntä. siellä on kylläkin republikaaneilla niukka enemmistö.
Trump teki virheen – Syyria
Trump twiittasi päätöksensä vetää USAn joukot Syyriasta.
Se oli vastaava virhe kuin Obama teki vetäessään USAn joukkoja Irakista ja Afganistanista.
ISIS oli toki lyöty Syyriassa. ISISillä ei enää ole maa-aluetta hallinnassaan. Mutta USAn joukkojen vetäminen Syyriasta antaa ISISille mahdollisuuden uuteen nousuun.
Grrr…
Trumpin aikana USAlla pyyhkii hyvin
Kauppalehden tämänpäiväisen artikkelin mukaan USAssa syntyi lokakuussa 250 000 uutta työpaikkaa ja syyskuussa 118 000. Työttömyysaste oli lokakuussa 3,7%. Suosittelen vertaamaan lukua Suomen työttömyysasteeseen (7,6% elokuussa 2018).
Media hehkuttaa Trump sitä ja Trump tätä – faktat meinaavat hukkua sen hehkutuksen alle.
Muuten, Trump uhkasi aivan oikein, että jos kiviä heittelevät mamut tunkeutuvat väkisin USAn alueelle, niin sotilailla on oikeus vastata kivääreillään. Hyvä Trump.
USAn presidenteissä ei ole paljon kehumista
Roosevelt oli ilmeisesti kaikkein surkein. Veljeili imperialistisen Venäjän kanssa mahdollistaen hirvittävän suurin materiaalitoimituksin sen, että Venäjä valloitti puoli Eurooppaa puoleksi vuosisadaksi. Silloin amerikkalainen kenraali Patton olisi heittänyt ryssät Euroopasta, mutta hän ei saanut sitä tehdä, vaan erotettiin.
Rooseveltin seuraaja Truman ei ollut edeltäjäänsä parempi – antoi Korean sodan hyökkääjien kommunistien pitää P-Korea, jonka olisi vapauttanut kenraali MacArthur, jos hänen olisi annettu tehdä se – vaan hänetkin erotettiin. Trumanin ”ansiosta” P-Korea on edelleen kommunistinen, kansa näkee nälkää, kansaa murhataan keskitysleireillä ja P-Korea on suuri sotilaallinen uhka naapureilleen. Sotaa ei olisi saanut jättää kesken.
Kommarit hyppivät sitten taas demokraattien silmille yrittäen valloittaa E-Vietnamin. Siinä Vietnamin sodassakin USAn presidentit estivät USAn sotilaita, kuten kenraali Westmorelandia voittamasta Vietnamin sotaa. Niinpä Vietnamista joutui venepakolaisiksi valtava määrä vietnamilaisia, jotka olisi murhattu kommunistien toimesta. Ainakin puoli miljoonaa murhattiin kommareiden toimesta ja noin puoli miljoonaa hukkui paetessaan kommunismia.
No, joku valopilkkukin kuitenkin on – Ronald Reagan. Hän pysäytti ryssien valloituspolitiikan ja romahdutti neukkulan.
Obama oli ehkä toiseksi surkein presidentti Rooseveltin jälkeen. Trump on vielä kirjoittamaton lehti. On hyvää, mutta on myös vähemmän hyvää. Itse oletan, että Trumpissa (tai ainakin USAn politiikassa Trumpin aikana) on enemmän hyvää kuin huonoa. Nyt tosin kenraali Mattis saattaa olla se hyvä presidentin tekojen takana.
Trump: Tuemme vain ystäviämme
Trump kertoi puheessaan YK:ssa, että tästä lähtien USA tukee vain maita, jotka kunnioittavat meitä ja suoraan sanottuna ovat ystäviämme. Lähde.
Trump näyttää olevan ihan järkimies – mitä älyä on tukea vihollisia.
Täyttä asiaa Saksasta Trumpilta
”Hullu Koira” tietää mistä kenkä puristaa
USAn puolustusministeri Mattis on järkevä kenraali, joka näkee mihin Venäjä pyrkii: läntisten demokratioiden väliin kiilojen lyömiseen – jotta ne olisi hajotettuina helpompaa lyödä.
Trump on liian impulsiivinen ymmärtääkseen kokonaisuutta, siksi hän tarkoittamattaan toimii ryssien hyväksi sirpaloittamalla ennestään länsimaita – ja ryssät hykertelevät tyytyväisinä käsiään.
Venäjä on aivan liian hyvä maskirovkassa – saa nähdä mihin tässä oikein joudutaan. Jokaiselle pitäisi kuitenkin olla kirkkaana mielessä, että Venäjän tavoitteena on valloittaa ”takaisin” Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Georgia, Ukraina, jne., jne. Sen jälkeen loput Euroopasta askeleena koko Maapallon orjuuttamiseen.
Trumpilta positiivista
Heti kun Trump valittiin USAn presidentiksi, niin minulta kysyttiin monelta taholta mielipidettä Trumpista – en suostunut kertomaan vaan sanoin että katsotaan mitä tapahtuu.
Pitkän aikaa on näyttänyt siltä että media yrittää väkisin löytää aihetta negatiiviseen uutisointiin Trumpista, eikä ole vahingossakaan uutisoinut mitään positiivista.
Aivan vähän aikaa sitten kuului, että Trump on myöntynyt toimittamaan Ukrainalle ”tappavia” aseita, ehkä jopa Javelin panssarintorjuntaohjuksia. Minusta se oli hyvä – kiitoksen arvoinen – päätös. Venäjä hyökkäsi Ukrainan kimppuun noin 4 vuotta sitten ja käy edelleen sotaa Ukrainaa vastaan. On jo aikakin toimittaa Ukrainalle aseita, jotta Ukraina voi paremmin puolustaa itseään.
Tänään kohistaan siitä, ettei Trump halua maahansa porukkaa ”persereikävaltioista” (”shithole country”, esimerkiksi Haiti ja Afrikan maat). Sananvalinnasta voidaan tietysti aina keskustella, että oliko se presidentillistä – mutta oleellista on se että Trumpin mielestä jenkkilään ei saa saapastella kuka hyvänsä ja mistä hyvänsä. Kyllä valtiolla pitää olla oikeus sanoa kuka saa tulla maahan ja kuka ei saa – eikä siihen saa olla muilla nokan koputtamista.
Voiko olematon rauha kadota?
Trump teki siis eilen jotain odottamatonta, toteuttaen vaalilupauksensa ja nimeten Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi. Maailman mediat olivat pian täynnä valtionpäämiesten, palestiinalaistahojen kuten toki myös yleisön kovia reaktioita. Toisaalta, taustatarinat muistuttavat että päätös on jo 22 vuotta vanha. Retoriikka aiheen ympärillä on poliittista teatteria parhaimmillaan tai pahimmillaan.
Kuopioon menijöitä?
Se juna men justiinsa, ei vain Kuopioon vaan myös rauhanprosessiin. Suoraan sanoen huolestumiset rauhanprosessin tilasta ovat naurettavia, suorastaan typeriä. Ei Israelin alueella ole rauhanprosessia ollut vuosikymmeniin. Itse rikospaikalla ei ole yhtään toimijaa joka hyötyisi rauhasta, ulkomaailmassa vielä vähemmän. Jatkuva kiistely, sorto ja ihmisoikeusrikokset ovat niin kriittinen osa maailmanpolitiikkaa että niistä luopuminen pistäisi pakan sekaisin. Niin Israelin kuin palestiinalaisalueidenkin johtajat ja kansa ovat riippuvaisia konfliktista. Palestiinalaisille se on ainoa asia johon uskoa, Israelille se on paitsi sisäpolitiikan välttämättömyys, myös kansantalouden kivijalka. Molemmille se on ulkopoliittinen vipuvarsi.
Trump voisi vaikka sanoa että Jerusalem pitää ottaa kokonaan Israelin haltuun ja kaikki paikalle jääneet vääräuskoiset on ammuttava kaduille. Totta puhuen sekään ei muuttaisi mitään. Asekauppa jatkaisi voittokulkuaan, turismi pysyisi voimissaan, YK jatkaisi tutun munatonta linjaansa ja EU voivottelisi dramaattisesti. Toisaalta, vaikka Trump tekisi vastaavan mittaluokan eleen palestiinalaisten puolesta, sama lopputulos siitäkin olisi. Ulkovallat kuten EU voivat näytellä eri kokoisia sivurooleja tässä tragediassa mutta mitään vaikutusta sillä ei ole alueen ihmisiin. Niin kauan kun israelin ja palestiinan kansat haluavat pahuutta, he äänestävät valtaan pahuuden ja saavat juuri mitä tilasivatkin. Meille sivullisille riittää maksajan rooli.
Oltaisiinko rehellisiä?
Ehdotankin siis, että Suomi ja EU voivat ottaa päänsä pois pensaasta. Me emme voi lopettaa pahuutta Israelissa, emme kummankaan osapuolen osalta. Hyväksykäämme se, että kaikki mitä sanomme on turhaa. Yhtä hyvin EU voisi julistaa joka aamu vastustavansa auringonnousua. Toki voisimme päättää että esimerkiksi kauppa, viestintä ja matkustaminen sotarikoksiin syyllistyvien maiden kanssa pitää loppua. On pieni mahdollisuus että se pakottaisi alueen toimijat etsimään ratkaisua, mutta turha tätäkään spekuloida. Raha on aina ollut EU:lle ihmisoikeuksia tärkeämpää ja jalot puheet ohittavat teot säännönmukaisesti. Maailman meno mitataan dollareissa, ei ihmishengissä, eikä edes euroissa.
Lopulta toteankin siis, että Trump ei ole lopulta tehnyt mitään. Pieni USA:n sisäpoliittinen show on maailmalle merkityksetöntä. Maalin kuivuminen ladon seinällä omaa enemmän merkitystä Lähi-idän rauhalle. Se peli on menetetty ja meidän on siitä turha murehtia, koska emme ole siinä pelissä pelaajina. Onneksi.