Petteri Taalas rohkaisi taannoin ilmastonmuutoksen vastaisesta työstä, ja siitä täälläkin juteltiin. Yksi avainasia oli ruoka ja olen viimeisen parin viikon aikana tutkinut haastetta otsikolla ”syömällä maailma paremmaksi”. Joudun toteamaan, ettei siinä ole haastetta: se on aivan liian helppoa.
Maku vie
Pari päivää sitten söin kotimaisen Poutun Muu-kasvispullia, jotka pohjautuvat herneeseen. Totesin hyvin pian olevani vakavien asioiden äärellä: nämä maistuvat paremmalta kuin lihapullat. Parin euron hintakaan ei päätä huimannut. Yhtäkkiä, ilman yhtään poliittista julistusta, ilman ensimmäistäkään pakkoa, oli tarjolle tullut parempi vaihtoehto. Kaupan hyllyillä on yhä tusina erilaista lihapullaa, mikään laki ei käske valitsemaan tiettyä, hinta ei ohjaa valintaa. Ruoassa maku on aika tärkeä tekijä. Minä ostan maukkaampaa. Jos siinä sivussa pelastan maailman, olkoon menneeksi.
Tämä ei ole ainoa vastaava tapaus. Pari vuotta sitten söin Scandicin ravintolassa Beyond Burger -annoksen. Heidän perinteinen lihaburgeri jäi kakkoseksi. Eräässä tilaisuudessa puolestaan falafel-annos vie kielen mennessään ja santsikierroksella liha jäi välistä. Esimerkkejä on kerääntynyt niin kaupoissa, ravintoloissa kuin kavereidenkin luona. Hyvin syöminen ei vaan edellytä lihaa joka kerta. Toki sitäkin lautaselle välistä päätyy sillä kuten totesin, tämä ei ole mikään pyhä julistus. Syön vain sitä mikä maittaa.
Kuten Taalas totesi, ruoka on yksi tehokkaimpia tapoja korjata ilmaston ja luonnon ongelmia. Missään kohtaa hän, tai muutkaan johtavat asiantuntijat, eivät ole edellyttäneet tai vaatineet täydellistä vegaaneiksi ryhtymistä. Jos joku niin haluaa tehdä, peukkua näytän toki, mutta se ei ole välttämätöntä. Pieni muutos, ateria silloin ja toinen tällöin kasvispohjaiseksi, vähän lautasen tasapainoja muutetaan ja näin otamme paremman suunnan. Se on vähän vaadittu.
Myöhäistä!
Mikä tästä strategiasta tekee niin erityisen pöhkön on se, että se tapahtuu jo. Eivät kaupat ota valikoimiinsa yhä uusia kasvispohjaisia tuotteita hyvää hyvyyttään. He tekevät niin koska se myy. Tunti sitten Pirkkalan Citymarketissa oli moni kasvispohjainen eineshylly tyhjänä. Ihmiset ostavat näitä jo. Ja nauttivat. Ja kertovat kavereilleen. Ja kaverit ostavat. Ja heidän kaverit. Jokainen ei varmasti pidä, mutta koko ajan yhä useampi.
Tämän vuoksi olen päättänyt tänä vuonna puhua ilmastotoiveikkuudesta. Meillä on konstit, meillä on mahdollisuudet ja moni tarvittavista toimista on äärimmäisen helppoja meille – jopa maukkaita. Siinä sivussa voidaan kasvattaa maahamme uusia vientialoja. Pahoittelen, mutta en osaa valittaa.