En ota nyt kantaa postilakkoon, mutta katson hyödylliseksi tässä kohtaa tutkia pakettiliiketoiminnan lähihistoriaa. Kuten tiedämme, postilla on lakisääteisten tehtävien lisäksi myös jalansijaa pakettimarkkinoilla. Kuten MOT paljasti, toiminta on ollut karmivan luokan farssi. Lukuisia juttuja vuosien varrella luettuani ja sivusta toimintaa katseltuani, rakennan nyt yksinkertaistetun mallin tästä farssista.
Korostan, että tämä on yksinkertaistettu koonti useista lähteistä, ei suora kertomus mistään tietystä yrityksestä.
Vaihe 1: Posti yhtenä kuljetuskumppanina
Vuosikymmenen takaisessa lähtötilanteessa yritys x toimittaa varastoltaan paljon eri kokoisia toimituksia, pikkupaketeista lavallisiin, Suomeen ja Euroopan maihin. Posti on yksi palveluita tarjoavista yrityksistä ja heidän osuus toimituksista on 50%. Postin hinta on samalla tasolla kilpailijoiden kanssa ja tilanne heidän kanssa on jotakuinkin ok. Posti maksaa suht. asiallista palkkaa ja sillä on riittävästi henkilökuntaa sekä laadunvalvontaa ja toiminta on hieman voitollista.
Vaihe 2: hintakilpailu
Posti haluaa kaapata suuremman osan markkinoista ja tekee yritys x:lle huomattavasti kilpailijoita edullisemman tarjouksen. Se edellyttää, että postilta pitää tilata aiempaa suurempi osa toimituksista. Yritys laskee säästävänsä rahaa, joten postin osuus toimituksista kasvaa 80-90% tienoille. Postin toiminta muuttuu rajusti tappiolliseksi, mutta muilta osin tilanne toimii yhä.
Vaihe 3: Laadusta tingitään
Posti on saanut vaihe 2:n myötä paljon lisää toimitettavaa, mutta tappiollisuuden vuoksi resursseja ei kasvateta vastaavasti. Henkilökunta alkaa voimaan pahoin, toimitukset myöhästyvät, paketteja alkaa katoamaan ja hajoamaan enemmän, laatutaso laskee kuin lehmän häntä. Reklamaatiot tulevat kalliiksi ja tappiot syvenevät. Yritys x:n toiminta kärsii huonoista toimituksista ja he ryhtyvät vaihtamaan toimituksia taas muille yrityksille. Postin osuus toimituksista tippuu 10% tienoille.
Vaihe 4: Maine meni, tappio jäi
Yritys x:llä toimii tilanne taas hyvin, kiitos muiden toimitustapojen. Postilla sen sijaan on yhä kriisi päällä, he eivät kykene reagoimaan markkinatilanteeseen ja lähtevät paniikissa paikkaamaan asiaa huonoilla yrityskaupoilla, henkilöstön tilannetta yhä heikentämällä, asiakaspalvelusta tinkimällä ja toimituksia hidastamalla. Posti on menettänyt vakaita ja helppoja asiakkuuksia, pahentanut tappiota, heikentänyt työilmapiiriä sekä jäänyt kehityksestä jälkeen. Sivuvaikutuksena posti on myös heikentänyt kotimaisten yritysten asemaa kansainvälisillä markkinoilla.
Vaihe 5: ?
Minä väitän, että postilta puuttuu asiantuntemus toimia pakettimarkkinoilla. Poliittisesti valitut pomot eivät hanskaa alaa ja vastuun puute johtaa typeryyksiin typeryyksien jälkeen, kuten Yleisradion tutkiva journalismi on jälleen osoittanut. Henkilökunnan suhteeton jälkiviisaus on toki osa ongelmaa, mutta sitäkin sopii kysyä onko se joiltain osin seurausta postin yleisestä työilmapiiristä. Postin pitäisi päättää strategia ja pohtia mitä se haluaa olla. Sen jälkeen valitaan henkilöt jotka osaavat sen toteuttaa, puhtaasti asiantuntemuksen mukaan. Tuuliajolta on päästävä pois, mieluiten jo vuosikymmen sitten.
