Suomalaiset ikimetsät

Eilen katsoin kyseistä ohjelmaa. Hämmästyin miten Suomessa voidaa julkaista noin asenteellinen dokumentti vieläpä Ylellä.

Näkökulmia olisi kyllä ollut saatavilla toiseltakin puolelta, jos siihen halua olisi ollut. Ei vain ollut.
Metsiemme kasvu hiilinieluineen lytättiin maan rakoon. Ei puhuttu miten metsämme sotien jälkeen hakattiin viimeiseen tukkiin sotakorvausten maksamiseksi sieltä, mistä vain vesi keväällä kuljetti hevosten puronvarteen vetämät tukit. Ei siitäkään miten nuo harsitut metsät muutettiin kasvaviksi. Nykyisin niin trendikkäiksi hiilinieluiksi.

Ei kerrottu sitäkään, miksi pienen maamme metsät sitovat hiiltä enemmän kuin mahtavan Kanadan ikimetsät. Sehän ei olisi sopinut kuvaan, että kuoleva ikimetsä tuottaa enemmän hiilidioksiidia kuin sitoo. Toki osansa tekee tuhohyönteiset, joiden ansiosta Kanadan ikimetsät kuolevat pystyyn.

Ei kiinnostanut sekään paljonko metsiä tai soita meillä on suojeltu. Ylivoimaisesti eniten Euroopassa. Soita on ainakin nokko tarpoa hyväkuntoisillekin. Yksityiset ovat lisäksi käytännön syistä suojelleet kymmeniä tuhansia hehtaareja vapaehtoisesti, jopa pitkospuilta.

Esa Härmälä kommentoi dokumenttia siten, ettei ole Ylen 70- ja 80-lukujen Moskovan kirjeenvaihtajien jälkeen nähnyt noin asenteellista juttua.

Melkoisia veitikoita nuo dokumentin tekijät.
———————————–
Kirjoitukseni lähteenä olen käyttänyt Heikki Känsälän blogia 27.12.2020, jonka otsikko sama kuin tässä, Uusi Suomi, Puheenvuroro.

Kampanja avohakkuiden kieltämiseksi: ”Faktat päin honkia”.

Ympäristöjärjestöt käynnistivät 17.5. kampanjan avohakkuiden kieltämiseksi valtion metsissä.
Aloitetta edistetään iskulauseilla ja mielikuvilla:”Avohakkuu metsätalous ja liian suuret hakkuumäärät ovat ajaneet metsäluonnon ahdinkoon. Avohakkuiden kieltämisestä hyötyisivät paitsi suomalaisten yhteisten metsien lajisto, elinympäristö ja vesistöt sekä ilmasto.”
Eipä juuri parempaa esimerkkiä voi enää löytää mielikuvilla vaikuttamisesta kuin ko. kansalaisaloite. Aloitteen hyviin päämääriin on helppo yhtyä, vaikka faktat ovat siinä päin honkia.
Avohakkuiden jäljiltä metsät, metsäluonto ja metsätalous ovat hyvässä kunnossa. Metsätalous on noussut jopa viennin veturiksi.
Avohakkuut kuuluvat myös tulevaisuuteen, sillä ne varmistavat järkevän metsätalouden lisäksi monien eläinlajien ja kasvien hyvinvoinnin. Aukot kasvavat umpeen hyvin hoidettuna nopeastikin. Kasvavaa metsää, joka sitoo hiiltä, on ilo katsella.
—————————————–
Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 10.9.2018 otsikolla ”Avohakkuut osa järkevää metsätaloutta”, artikkelin kirjoittanut kansanedustaja (kok.) Markku Eestilä. alkuperäinen kirjoitus on pitempi kuin tässä.

Metsät ovat Suomen öljy- luontojärjestöt eri mieltä

Luontojärjestöt ovat käynnistäneet kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on Metsähallituksen avohakkuiden lopettaminen. Metsähallituksen mukaan avohakkuista luopuminen vaikeuttaisi merkittävästi uusien tehdashankkeiden puuhuoltoa. Myös Metähallituksen tuloutus valtiolle uhkaisi romahtaa.

Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, BirdLife Suomi, Luonto-Liitto ja Natur och Miljö perustelevat kampanjaansa avohakkuiden kielteisillä ilmasto- ja vesistövaikutuksilla. Järjestöt listaavat avohakkuiden syyksi myös monien lintujen uhanalaistumisen, mustikan vähenemisen ja retkeilyn vaikeutuminen. – –

Metsähallituksen pääjohtajan Pentti Hyttisen mukaan noin puolet Metsähallituksen 6 miljoonan kuution hakkuukertymästä on uudishakkuilta peräisin. Yhtiön tuloksesta uudistushakkuut tuovat yli 80 prosenttia. Avohakkuista luopuminen iskisi siten melkoisen loven Metsähallituksen valtiolle tulouttamaan noin 100 miljoonaan euroon.

Lähde:Maaseudun Tulevaisuus 17.5.2018.


Minun tietääkseni Metsähallituksen pääkonttori sijaitsee Arkadianmäellä. Eduskunta asettaa vuosittain tulostavoitteen Metsähallitukselle ja tätä rataa. Ymmärrän virallisten luontojärjestöjen näkemyksen, mutta mitä tässä listassa tekee Greenpeace, jonka luokittelen lähinnä rikollijärjestöski?