Ilta-Sanomien paketti nuorisorikollisuudesta puhuu paljon rumaa kieltä. Kaksi merkittävintä nostoa ovat maahanmuuttajataustaiset sekä pojat ja nuoret miehet. Keskityn nyt näistä tilastoryhmistä jälkimmäiseen ja ehdotan, että olemme hylänneet psykologiset perusasiat.
Geenit vie, halusimme tai emme
Mitä yksinkertaisin, syväluotaavasti toistasataa vuotta tutkittu ja vuosituhansien ajan tunnettu asia kuuluu näin: keskiverto miespuolinen ihminen on keskimäärin taipuvainen toimimaan tietyllä tavalla. Yksinkertainen termi tälle on maskuliinisuus. Tässä kohtaa moni lööppimedia on jo kauhusta raivoissaan, eikös tämä ollut juuri sitä hirveintä ikinä? Toksinen maskuliinisuus on saanut yhtäläisyysmerkin maskuliinisuuden kanssa. Asiaa helpottaa vertailu: vesi on elämälle välttämätöntä ja kaikin puolin hyvä asia, mutta liika määrä vettä tappaa, kuten myös sen pääte. Sama pätee maskuliinisuuteen.
Keskiverto poika tarvitsee haasteita, seiniä eteensä kiivettäväksi, tiukkoja haasteita ja anteeksi nyt vaan, mutta jonkin verran tuskien kohtaamistakin, kompastelua ja puusta putoamista. Kodin pitää tarjota ehdotonta rakkautta, mutta ei hermeettistä kuplaa. Pojilta pitää vaatia paljon ja antaa mahdollisuus yrittää ensin itse. Poika tarvitsee vapauksia, mutta myös tiukkoja reunaehtoja.
Vanha kansa osasi
Vanhan kansan kasvatusneuvot opettivat pojille paljon asioita, joille on käyttöä tänäkin päivänä. Pojan pitää kantaa vastuuta itsestään ja läheisistään. Pitää olla sanansa mittainen tai ei ole mies ensinkään. Naista ei saa lyödä. Tunteita opetetaan käsittelemään fysiikan kautta. Kyllä mies itkeä saa, mutta viha käsitellään nostamalla rautaa, juoksemalla, iskemällä nyrkkeilysäkkiä tai potkimalla palloa. Se ei tarvitse järjestäytynyttä urheilua massiivisine lisenssimaksuineen, ainoastaan paikan, köykäiset välineet sekä esimerkin. Pojalle on hyvä olla joku mies jota katsoa vähän ylöspäin, sekä esimerkkinä että haasteen kohteena.
Tietenkin uuttakin nykypäivänä tunnetaan. Vaikkapa sukupuoli käsitetään laajemmin, eikä siinä mitään, joskin olisi hyvä siinäkin muistaa vanha tieto. Jungin teoria anima ja animus vuosisadan takaa korosti, miten tärkeää on jokaisen miehen löytää sisältään hiljainen feminiininen puoli sekä vastaavasti naisilta maskuliininen puoli. Jokaiselta tämä löytyy, vahvan yksilöllisenä, ja viisautta on oppia kohtaamaan se. Joissain maissa on merkkejä, että tämän täysin luonnollisen jaakobinpainin on annettu sekoittua sukupuolidysforian yliherkkään diagnosointiin. Ne ovat eri asioita ja molemmille on paikkansa. Transsukupuolisuutta on aina ollut ja tulee aina olemaan, mutta se koskee harvoja. Feminiinisen puolen tunteminen koskee sen sijaan pojista ja miehistä jokaista.
Hyväksy luontosi ja käytä sitä
On hyvä asia, että yhteiskunta ymmärtää vähemmistöjen ja harvinaisempien yksilöiden erityistarpeita, mutta sen ei tarvitse edellyttää enemmistöjen väheksyntää. Pääosalle kasvavista lapsista on eduksi seurata vaistojaan ja fiiliksiään. Niitä pitää tukea, niitä pitää rohkaista ja niille pitää antaa selkeät reunaehdot. Niin kodin kuin koulunkin pitää tarjota riittävät määrät sekä tukea että kuria. Yksi ei pärjää hetkeäkään ilman toista. Etenkin pojan pitää kohdata väärien tekojensa seuraukset ja tuntea ne (metaforisesti!) nahoissaan. Fyysinen kuritus on surkein idea, mutta epämukavuuden tunteen kohtaaminen on tärkeä osa kasvamista. Osa kivuista pitää kohdata, ei selittää ja lääkitä.
Loppuun linkkaan – taas – Tiedeykkösen jakson nuorten pahoinvoinnista. Tässä kontekstina oli koulu, mutta yleinen muistutus oli tärkeää: kasvava lapsi ja nuori tarvitsee turvallisen, vakaan paikan ja tilan jonka ympärillä kasvaa ja oppia. Täyttä huuhaata ovat puheet lasten vahvasta itseohjautuvuudesta sekä kaverivanhemmuudesta. Lapsi ei ole pieni aikuinen.
Surullisin puoli on, että kaikki ylläoleva on hyvin tunnettua, tutkittua ja ymmärrettyä asiaa, kasvatuspsykologian perusoppeja. Jokainen tämän päivän ongelma on aiheutettu yksinkertaisesti katastrofaalisen surkealla politiikalla ja muulla huonolla johtamisella. Virheitä ei ole tapahtunut, vaan ne on tehty. On harhaisesti kuviteltu, että trendikäs aate ohittaa vuosisadan verran opittua tietoa. On verrattain pieni ihme, että tutkittu ja varmistettu tiede olisi tässäkin asiassa ollut parempi tuki kuin säkillinen muodikkaita ismejä.