Avainsana: Maanpuolustus

Julkaistu

Neljä korvettia Merivoimille

Suomen Merivoimilla on ollut ja on kaksi painopistesuuntaa: Suomenlahden alue ja Saaristomeri (Ahvenanmaa).

Arvaan, että kaksi uusista korveteista (melkein fregattiluokkaa) pistetään ”Suomenlahden Meripuolustusalueelle” ja kaksi ”Saaristomeren Meripuolustusalueelle”. Nimitykset ovat lainausmerkeissä kun pirukaan ei taida tietää millainen merivoimien organisaatio on sitten kun kyseiset korvetit saadaan palveluskäyttöön.

Kyseiset korvetit tulevat olemaan ryssien merivoimien ja ilmavoimien himotuimpia maaleja.

Toki niihin tulee ilmatorjuntaohjuksia ja muutakin lähipuolustusta. Kylmä totuus kuitenkin on, että jos hyökkäys on riittävän intensiivinen niin se väistämättä läpäisee puolustuksen. Se taas tietää vakavia vaurioita ehkä myös aluksen uppoamisen.

Jos oletukseni pitää paikkansa, että alukset jaetaan kahteen eri ”laivastoon”, olkootpa se sitten lopulliselta nimeltään vaikka viirikkö, ja toinen kyseisistä korveteista vaurioituu vakavasti tai uppoaa, niin toinen ei sitten enää lähde avomerelle upotettavaksi. Sen jälkeen siitä toisestakaan ei ole juuri iloa Suomen maanpuolustukselle.

Voipi jopa olla niin että sen toisenkaan ”laivaston” korvetit eivät sen yhden uppoamisen jälkeen lähde avomerelle. Mitä siitä kalliista neljän korvetin hankinnasta sitten on hyötyä Suomen maanpuolustukselle?

Itse maanpuolustuksesta kiinnostuneena maakrapuna olisin hankkinut sillä käytettävissä olevalla rahalla suurehkon määrän pieniä nopeita, ketteriä veneluokan aluksia, joissa olisi kenties vain kaksi meritorjuntaohjusta varsinaisena hyökkäysaseistuksena.

Merimiinat voitaisiin laskea vaikka pakko-otettavista autolautoista tai monitoimijäänmurtajista. Monitoimijäänmurtajilla, toki aseistettuna, voitaisiin hoitaa myös talviset saattueiden saattotehtävät.

https://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/taistelualushanke_laivue_2020

 

Julkaistu

Punaiset sabotoimassa maanpuolustusta

Joku surkea professori arveli, että 64 monitoimihävittäjää on Suomelle liian paljon ja esitti muistaakseni vain 47 hävittäjän hankintaa.

Puolustusministeri Jussi Niinistö vastasi aivan oikein sen professorin tehneen itsensä pelleksi ja totesi ”olevansa levollinen jos Suomi hankkii 100 hävittäjää.”

Olen Jussi Niinistön kanssa samaa mieltä. Ehdoton minimi on 64 uutta monitoimihävittäjää, mutta parempi olisi ostaa 100. Kaikki eivät ole käytettävissä, vaan osa on huollossa, osa peruskorjauksessa, osa päivitettävänä ja osa tuhoutuu.

Olisi parempi kun maanpuolustusasioista tietämättömät eivät puuttuisi puolustusmateriaalihankintoihin.

Julkaistu

Olemme valittamisen mestareita

Kirjoitin karkeasti viikko sitten Virossa yllätyksenä järjestetystä valmiusharjoituksesta, jossa yhden pataljoonan 1248 reserviläiselle lähetettiin kutsu, että heidän on ilmoittauduttava pataljoonan perustamispaikassa viipymättä – eli niin nopeasti kuin mahdollista.

Olen ihmetellen kauhiasti seurannut muutamilta reserviläisiltä julkisuuteen annettua palautetta harjoituksesta.

Joku valitti, että kaikille ei riittänyt perustamispaikalla sormikkaita, vaan niitä tuotiin sitten myöhemmin metsään.

Joku valitti, että maastopuku ei ollut niin hyvä kuin oli ollut varusmiespalveluksessa, vaan vanhempaa mallia.

Joku valitti, että kun osa reserviläisistä tuli paikalle läheltä nopeasti, niin he joutuivat odottamaan ennen kuin heille osoitettiin mielekästä tekemistä.

Joku valitti, ettei ollut saanut kutsua. Se taas johtui yleensä siitä, ettei henkilö itse ollut ilmoittanut voimassa olevia yhteystietoja, kuten on määrätty.

Niin, on aivan helvetin helppoa ja mukavaa valittaa pikkuasioista.

Kannattaisi huomata, että yllätysharjoitus oli yllätys myös sen pataljoonan kantahenkilökunnalle. Viron hallitus päätti sormia napsauttamalla, että nyt se pataljoona aseisiin per heti.

Osa siitä henkilökunnasta oli varusmiesten kanssa maastossa maastoharjoituksessa kun tuli käsky perustaa sodanajan pataljoona heti. Eivät he sieltä maastosta päässeet nolla-ajassa perustamispaikkaan johtamaan perustamista.

Valittajat eivät huomanneet sitäkään, että kaikki oleellinen varustus taisteluvalmiuden kannalta heille kuitenkin jaettiin samantien – ja pataljoona saavutti taisteluvalmiuden nopeasti noin 90% tasolla.

Kukaan ei edes valittanut liian pienistä saappaista – joka oli tilanne Suomessa Talvisodan alussa. Suurelle osalle sotilaita jaettiin Suomessa suunnilleen kokardi ja vyö – kaikille ei riittänyt edes torrakkoa.

Siinä valittajat olivat oikeassa, että olisi heti pitänyt käskeä jotakin mielekästä tekemistä sen armeijan iänikuisen odottamisen sijaan.

Ensimmäisenä saapuneita olisi pitänyt määrätä rynkyn kanssa suojaamaan perustamispaikkaa. Hieman myöhemmin tulleita kaivamaan poteroita ilmahyökkäysten varalta ja perustamispaikan puolustamista varten.

Julkaistu

Virossa taas yllätyssotaharjoitus

Viron hallitus päätti kutsua 51. Logistiikkapataljoonan (1248 reserviläistä) yllätykselliseen valmiussotaharjoitukseen per heti. Siis ilman mitään ennakkovaroitusta kyseisen joukko-osaston henkilöstön pitää heti mennä joukko-osaston perustamispaikkaan – olivatpa missä hyvänsä tekemässä mitä hyvänsä.

Lähde.

Tällaisia valmiusharjoituksia pitäisi tehdä Suomessakin. Siinä testataan liikekannallepanon toimimista Venäjän yllätyshyökkäyksen tapauksessa.

Julkaistu

Terveisiä Latviasta

Olipa mukava käydä pitkästä aikaa Latviassa kouluttamassa reippaita latvialaisia sotilaita. Älykkäitä, aktiivisia, tunnollisia ja tiedonjanoisia sotilaita.

Erittäin miellyttävä reissu, vaikka koulutuksen valmistelu maastotiedusteluineen veikin paljon aikaa. Mutta hyvin valmisteltu myös toteutui kuten oli suunniteltu.

Tosin pataljoonan komentaja (everstiluutnantti) ei näyttänyt tykkäävän kun sanoin hänelle suoraan päin naamaa, että Latvia on sotilaallisesti Baltian maista heikoin lenkki – kun ei ole asevelvollisuutta. Hänen mielestään on parempi olla vähemmän mutta hyviä sotilaita, kuin paljon heikompitasoisia. Everstiluutnantti saattoi sinänsä olla oikeassa kun Latviassa on paljon venäläisiä, eikä kaikki nuoret ole hyväkuntoisia.

Julkaistu

Latvia ostaa koptereita UH-60M Black Hawk

USAn ulkoministeriö on antanut Latvialle luvan ostaa USAsta neljä helikopteria UH-60M Black Hawk. Se on uusi versio vanhasta hyvin palvelleesta UH-60 Black Hawkista.

Lähde.

Oletan kyseessä olevan hyvä kauppa. Niitä Black Hawkeja on tehty hirmuinen määrä, joten niissä ei ole enää lastentauteja.

Hyvä työkalu sotilaille.

Julkaistu

Ruotsi ostaa Patriot-ohjusjärjestelmiä

Ruotsin hallitus päättää huomenna ostaa Patriot ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä jenkkilästä. Ne ohjukset ovat suomalaisessa terminologiassa aluetorjuntaohjuksia, mutta kykenevät myös ballististen ohjusten torjuntaan.

Arvaus on, että ostettavat ohjusjärjestelmät maksavat enemmän kuin miljardi euroa.

Lähde.

Hurreja on nyt kiitettävä hyvästä päätöksestä. Nostaisivat vielä puolustusmäärärahat vähintään tasolle 2% BKTstä, että puolustuskyvyn ja puolustusvalmiuden saisi edes joskus hyvälle tasolle.

Muuten, Suomelta puuttuu kokonaan sekä korkeatorjuntakyky, että ballististen ohjusten torjuntakyky – ja paljon muitakin kykyjä.

Julkaistu

Mikä on Suomen prioriteetti?

Välillä pitäisi pysähtyä miettimään erilaisia prioriteetteja.

Esimerkiksi sitä, että onko Suomen prioriteetti numero yksi säilyttää itsenäisyys, vaiko olla maailman vähiten velkaantunut maa. Vaiko ehkä onnellisimmalta näyttävä maa?

Suomen pääministerinä toimi vuosina 1932-1936 T. M. Kivimäki. Kivimäen ”kitsaana” valtionvarainministerinä toimi H. M. J. Relander. Samaan aikaan Suomen pankin pääjohtajana toimi myöhempi tasavallan presidentti Risto Ryti.

Tällä kaudella olisi, nyt jälkiviisaasti, tullut panostaa Suomen puolustuskykyyn tulevaa Talvisotaa varten. Siis suunnitella miten Suomea tullaan tarvittaessa puolustamaan, millaisia materiaalisia resursseja tullaan tarvitsemaan ja tehdä tilauksia – mm. tykistöä ja tykistön ampumatarvikkeita. Ne olisivat sitten olleet olemassa kun oli tarpeen puolustaa Suomen itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta mm. Kollaalla, Summassa ja Taipaleessa. Miehet olisi myös ennätetty kouluttaa käyttämään uutta varustusta tehokkaasti.

En halua tässä syyttää pelkästään edellä mainittuja henkilöitä – pois se minusta – myös jatkossa mm. valtiovarainministeri Väinö Tanner ja pääministeri Cajander ovat toki osasyyllisiä, mutta maanpuolustus on rakennettava pitkäjänteisesti. Puolustuskykyä ei polkaista esiin hetkessä.M. Kivimäki kertoo muistelmissaan Suomalaisen poliitikon muistelmat seuraavasti: ”Pysyvän luottotarpeen tyydyttämiseksi oli välttämätöntä, että myös muita entisiä valtion velkoja maksettiin, ja Suomen Pankki menettelikin tässä suhteessa niin, että Suomi alkoi ennen pitkää olla vähimmin velkaantunut maa maailmassa.

Oman talouspolitiikkamme ja maailmantaloudessa ilmenevän jatkuvan helpottumisen ansiosta pulakausi oli vähitellen siirtymässä historiaan.”[i]

Oliko Suomen prioriteettina olla ”vähimmin velkaantunut maa maailmassa”, vaiko säilyä itsenäisenä valtiona säilyttäen alueellisen koskemattomuutensa?

Entäpä nyt – mikä on Suomen prioriteetti? Pyrimmekö jälleen olemaan vähiten velkaantunut maa maailmassa, pyrimmekö näyttämään rikkailta rakentamalla pröystäileviä pytinkejä, pitääkö meillä kaikilla olla uudet suuret hienot autot (yms.), vai pitäisikö meidän panostaa enemmän rakkaan isänmaamme puolustukseen – varsinkin kun itänaapuri jälleen varustautuu voimakkaasti, siellä ei ole demokratiasta tietoakaan ja se pullistelee sen kuin ennättää?

Tämä kysymys on sitäkin aiheellisempi kun Suomi valitettavasti hävittää parhaillaan täysin käyttökelpoista puolustusmateriaalia valtavia määriä ja on tehnyt idioottimaisen päätöksen luopua jalkaväkimiinoista.

 

Lainataan vielä Kivimäkeä: ”Puheena olevan esityksen lopullisesta hylkäämisestä sain sen opetuksen, että taloudellisesti vaikeiden aikojen varalta perustettiin sittemmin 1 miljardiin kasvanut suhdannerahasto. Jatkosodan aikana se jouduttiin kuitenkin käyttämään loppuun, eikä sellaista ole myöhemminkään saatu monista puheista huolimatta edes korkeasuhdanteiden vallitessa perustetuksi.”[ii]

Entäs jos sekin suhdannerahasto olisi käytetty ennen Talvisotaa Suomen puolustuskyvyn kohottamiseen – olisiko arvokas Karjala meidän hallussamme, vai Venäjän miehittämänä kuten se nyt on?

—–

[i] T. M. Kivimäki, Suomalaisen poliitikon muistelmat, 1965, sivut 78-79

[ii] T. M. Kivimäki, Suomalaisen poliitikon muistelmat, 1965, sivu 81

Julkaistu

Latvia nostanee puolustusmäärärahat yli 2%n

Latvian puolustusmäärärahat olivat vuonna 2017 1,7% BKTstä. Tänä vuonna ne täyttävät vaaditun 2% rajan. Latvian puolustusministerin mukaa puolustusmäärärahoja on korotettava edelleen yli sen maagisen kahden prosentin, sillä yksinkertaisesti rahaa tarvitaan enemmän.

Esimerkiksi Adazin harjoitusalueelle pitää rakentaa uuden kansainvälisen Pohjoisdivisioonan pääesikunta. Sen rahoitus ei mahdu kahden prosentin sisään.

Lähde.

Haavekuvissa elävän Suomen puolustusmäärärahat ovat jopa alle 1,3% BKTstä. Grrr…

Kirjoitin varmaankin vuonna 2010 artikkelin vuoden 2011 puolustusmäärärahoista. Se on edelleen ajankohtainen.