Kuvittelin, että Jussi Halla-ahon melko odotetun oloinen ja puoluejohtajalle tyypillinen linjapuhe olisi pysynyt otsikoissa tunnin, ehkä kaksi, mutta toisin kävi. Koska jutustelu kovasti jatkuu ja tekstistä tunnutaan löydettävän sekä ilmestyskirjan petoa että pelastusta, teen sen mitä osaan, eli teen asiasta todella tylsää ja pitkäveteistä. Otan linjapuheen analyysiin ja etsin kohtia jotka särähtävät.
Alkusananat, kolme ensimmäistä kappaletta
Pieni tökkäys median suuntaan oli hyvin odotettua Jussia, mutta panin merkille että hän selvästikin pyrkii siinäkin enemmän tyylikkäisiin sanoituksiin, ei nälvimiseen. Taidokas sutkaus on hyvä suunnanmuutos.
”Meitä syytetään yhden asian puolueeksi…”
Perussanomaa tämäkin. Jussi on oikeassa siinä, että media todellakin harjoittaa tätä leimaamista, mutta hän unohtaa sen että persut antavat siihen eväät. Merkittävä osa heidän puoluetason viestintää on maahanmuuttoa. Merkittävä osa jäsenten viestintää on maahanmuuttoa. Medialla toki jää levy päälle herkästi, mutta kovin vakavasti persut eivät tätä levyä halua pysäyttää omin toimin. Toisaalta, ehkei kannatakaan, sillä maahanmuutossa he voivat sanella keskustelun yksin. Muissa aiheissa pitää debatoida tiukemmin ja esimerkiksi veroasioissa riski äänestäjien karkottamiseen on myös olemassa. Kaikki persuja potentiaalisesti äänestävät ovat pääpiirteittäin samaa mieltä haittamaahanmuutosta, vaan esimerkiksi veroasioissa yrittäjien kosiskelu voi koitua duunarin vihaksi, tai päinvastoin.
”Hyvinvointi ja taloudellinen turvallisuus…”
Tässä on yritystä korjata äsken mainitsemaani ongelmaa. Toisaalta, tämä on täyttä höttöä, kuin suoraan Antti Rinteen puheesta. Maahanmuutto on jälleen ainoa asia missä on konkretiaa. Kaikki muu on irtoheittoja jotka voivat tarkoittaa mitä vaan ja joista voi johtaa päätöksen mihin suuntaan haluaa.
”Turvallisuus ei ole ainoastaan materiaalista…”
Tyylipuhdasta populismia vailla kosketusta faktoihin. Rehellisyyden nimissä on todettava, että tähän samaan populismiin syyllistyy myös usea muukin puolue, hallituksessa ja oppositiossa. Onneksi asiasta vihdoin puhutaan toisaalla. Yksikään puolue ei vielä ole uskaltanut tuoda järkeä kriminaalipolitiikkaan, saapi nähdä muuttuuko asia.
”Perussuomalaiset on pääoppositiopuolue”
Toinen versio tästä kuuluisi näin: ”Päätimme juuri puoluekokouksessa että tuo taivaalla näkyvä pallo ei ole kuu, eikä tuossa järvessä ole vettä”. Myönnettäköön, että Jussin aikana persuista on tullut ainakin johdon osalta hillitympi, asiapitoisempi ja vähemmän räksyttävä populistipuolue vrt. Soinin aika. Yhtä kaikki, edellinen kappale juuri teki tämän julistuksen ontoksi.
”Kuten on moneen kertaan todettu…”
Tässä on asiaa ja samalla erinomainen tapa yhdistää poliittisen saavutuksen juhlinta edessä olevaan haasteeseen. Asiapitoisin ja rakentavin osa koko puheesta, mielestäni. Jotain mitä muidenkin puolueiden ehkä sietäisi pohtia, eikä aina sokeasti takertua kritiikittä yhteen eturyhmään.
”Kansallisen edun puolustajina…” ja ”Oikeusvaltiolle on tuhoisaa…”
Tässä liikutaan asiallisen koherentin subjektiivisen havainnoinnin ja absoluuttisen hevonpaskan ääripäiden välissä. Islamin kritisointi on mediassa jäätävän vaikeaa, kun edes islamia paenneet maahanmuuttajat eivät hevin saa mielipidettään julki. Toisaalta, katsoen mikä määrä prideä kritisoivia juttuja pride-viikolla oli JSN:n alaisissa medioissa julkaistu, tai mikä määrä debattia translain ympärillä on käyty samoissa medioissa, väittäisin että seksuaalivähemmistöjen asioista käydään hurjan aktiivista keskustelua ilman sensuurin häivääkään. Ounastelen, että tämän koko kappaleen perustarkoitus oli vain hattuilla Hesarille ja sillä toteuttaa kokousväen harras toive. Eipä sillä etteikö Hesari olisi paljon kritiikkiä ansainnutkin, mutta kaiken kaikkiaan tämä kappale oli pöhkö ja epäkoherentti.
Pahimmillaan tämä voi johtaa myös paljon pahempaan. On vaarallista pistää samanarvoiseen puntariin seksuaalinen identiteetti (synnynnäinen), uskonto (valinnainen) ja maahanmuutto (poliittinen). On hyvin vaarallista edes leikitellä ajatuksella että valtio voisi jotenkin ”korjata” seksuaalista suuntautumista tai tehdä siitä poliittisen ongelman. Jussi lienee aivan liian älykäs tähän virheeseen, mutta samaa ei voi sanoa kaikista jäsenistä. Heitä ei pitäisi ruokkia näin ja tämä on asia, jonka kokousvieraatkin nostivat esille.
”Sananvapaus on perussuomalaisille…”
Kertaus on opintojen äiti. Tässä kappaleessa ei ollut mitään uutta, mutta ei myöskään mitään turhaa. Viime aikoina useampi akateemikko ja kirjailijakin on ottanut osaa keskusteluun sananvapauden luonteesta. Henkilökohtaisesti pidän tärkeänä muistuttaa että faktojen lausuminen on todellakin Suomessa laitonta muussakin kohtaa kuin henkilökohtaisissa asioissa. Jumalanpilkkapykälää pidetään myös laajalti surkeana osana lainsäädäntöämme. Mikä ehkä tärkeintä, lain tehtävä ei ole suojella ihmisiä ikäviltä mielipiteiltä tai mielensä pahoittamiselta. Jussi ei ole osoittanut kovinkaan tyylipuhtaita ratkaisukeinoja ongelmaa vastaan eikä ymmärtänyt vastuusta paljoakaan, mutta siitäkin huolimatta tässä on vahvaa sanomaa.
Puheen loppuosa
Loppuosuus puheesta on kertausta ja aikataulun peluuta. Sinänsä hyviä näkökulmia, mutta sinänsä samoja mitä on joka puolueen kokouksessa. Haaste paremmasta tiedonkulusta on suuri, aika näyttää onnistuvatko he siinä. Hyvä merkki on avoimuuden määrä aiheesta. Liian moni puolue vähättelee ja piilottelee sisäisiä haasteitaan.
Summa summarum, Jussi Halla-ahon puhe oli odotetun kaltainen, suunnattu luonnollisestikin omalle kuulijakunnalle. Se sisälsi älyä ja järkeä, mutta myös absoluuttisia älyttömyyksiä. Toisin sanoen, aika tyypillinen puoluejohtajan linjapuhe.