Eilen kun katselin telkkarista urheilukisoja ja siellä naisten korkeushypyssä kun entisen mestaripituushyppääjä Junnila tyttö paransi ennätystään useampaan kertaan. Voi sitä aitoa onnea ja iloa tytön kasvoilla ja sponttaania riemua tulkittuna koko sorjan vartensa kehon kielellä, oli sitä ilo katsella, myötäelää onnistumisen iloa. Myös haastateltaessa oli aivan konstailematon ja iloinen nuori nainen. Siinäpä esikuvaa sohvan nurkassa puhelintaan tai ipadia näplääville nuorille.
Mutta toisin on vaikkapa jalkapallon MM kisojen miehisillä onnistujilla, yleisemmin nyrkkejään hurjasti ilmaan heristellen karjuvat suu ammollaan äärimmäisen agressiivinen ilme naamallaan. No joskus toki ilon pilkahduksiakin mutta harvemmin.
Moni-ilmeinen on urheilijan ilo.