Leipäjonojen piti olla väliaikainen tuki, mutta yhä suurempi joukko tarvitsee ruoka-apua.
Suurin osa ruoka-avusta tulee yrityksiltä saatavasta hävikkiruoasta, vaikka sitä riittää yhä harvemmille.
Ruoka-avun tarvitsijoiden määrä on kasvanut nopeasti koronaepidemian edetessä.
Leipäjonoissa on eläkeläisiä, lapsiperheitä, yrittäjiä, opiskelijoita, lomautettuja ja irtisanottuja.
Ruoka-apu on kuulunut suomalaiseen yhteiskuntaan kolme vuosikymmentä. Köyhyyttä on tänä aikana tutkittu paljon, ja tutkijoilla on saman kaltainen näkemys siitä, miten huono-osaisuutta voitaisiin vähentää: päättäjien tulisi nostaa perusturvaetuuksien tasoa, koska niistä saatavat tulot eivät monella riitä elämiseen.
Niin pitäisi, mutta leipäjonoja ei kun riittää. Samaan aikaan valtio velkaantuu hurjaa tahtia, ja ilmastopolitiikan nimissä työttömiä tulee nopeasti lisää (ainakin nykyhallituksen meiningillä) mm. ajamalla turvetuotantoa nopealla aikataululla alas.
Mutta sähköähän saa pistorasiasta ja rahaa taikaseinästä eikä valtion tarvitse koskaan maksaa lainojaan pois, koska se ottaa tarvittaessa uutta lainaa. SIC!
——————————
Lähteet: Suomen Uutiset, Yle Uutiset 12.10.2020, Wikipedia.