Kaupasta banaaniterttu ostetaan yleensä hieman vihertävänä, tai jopa vaaleanvihreänä. Silloin banaani on vielä raaka, eikä kelpaa syötäväksi – ainakaan, jos haluaa hyvän makuista banaania.
Kotona se banaaniterttu sitten vähitellen muuttuu keltaisemmaksi ja sitten vihreää väriä (vihattava väri poliittisessa merkitylsessä) ei enää ole ollenkaan missään osassa banaania – ei edes vaaleanvihreää. Siinä vaiheessa tertusta voi jo ottaa banaanin syötäväksi, mutta maku ei ole vielä parhaimmillaan.
Vasta kun banaanissa on runsaasti ruskeita pilkkuja, niin banaani alkaa oikeasti olla herkullisimmillaan.
Jonkun mielestä kuvassa oleva banaani on jo ylikypsä, mutta minun mielestäni se on silloin herkkua.
