Suomalaisille pitäisi alkaa olla selvillä, että hallitus ei ole kertonut meille totuutta EU:n ”elpymisrahastosta”. Eduskunnan asiantuntijalausunnot kertovat tästä karua kieltään: rahasto ei elvytä eikä pelasta vientiämme. On myös aivan selvää, että nykytasollaan se ei myöskään millään muotoa riitä talouskriisin estämiseen Euroopassa: tämä vaatisi rahaston koon huomattavaa kasvattamista.
Tämä viimeinen huomio käytännössä takaa, että rahastoa tullaan jatkossa kasvattamaan. Se myös paljastaa rahaston todellisen tarkoituksen. Koronaviruspandemia ainoastaan nosti esille euroalueen vakavat taloudelliset epätasapainot, kuten Italian ja Espanjan talouksien ylivelkaantumisen.
Poliitikot ja monet asiantuntijat ovatkin jättäneet kertomatta suomalaisille, mikä tekijä todellisuudessa on rahaston taustalla. Se on euro.
Selostan tässä blogikirjoituksessa, miksi rahaliitto eikä koronavirus, on itseasiassa syy siihen, miksi EU ehdottaa 750 miljardin euron rahastoa ja miksi rahasto tulee automaattisesti saamaan jatkoa, jos sen hyväksymme. Selostan myös, miksi rahasto muodostaa suuren uhan EU:n yhtenäisyydelle, jos siihen edetään ilman kansan suostumusta.
– Euro on kaiken pahan alku ja juuri.
Kun liityimme Euroopan yhteisvaluuttaan euroon, poistimme tämän tärkeän taloutta avittavan välineen, eli oman valuuttamme vaihtokurssin. Historiassa Suomen talous on aina pärjännyt parhaiten, kun meillä on ollut oma valuutta. Olen selvittänyt tätä mm. tässä blogikirjoituksessani.- –
Yhteisvaluutta tarvitsee tulonsiirtomekanismin.
Kun maalta viedään tekijä, oma valuuttakurssi, joka auttaisi sen vientisektoria taantumissa ja kriiseissä halventamalla tuotteiden hintoja kansainvälisillä markkinoilla, se syventää talouskriisejä.
Kreikan kriisi.
Euroalue kohtasi syvän kriisin. Joko Kreikan lainat taattaisiin yhteisvastuullisesti tai Kreikka ajautuisi ulos eurosta. Euromaat päätyivät lainaamaan Kreikalle rahaa kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) johtamissa ohjelmissa. Euromaat myös perustivat Euroopan vakausmekanismin (EVM) rahoittamaan Kreikkaa ja muita kriisimaita (Espanja, Portugali, Kypros ja Irlanti). Olen selostanut Euroopan velkakriisiä laajemmin mm. tässä kirjoituksessani.
Kreikan talouskriisin vuonna 2010 käynnistämä euroalueen velkakriisi ei ollut mikään yllätys. Lukemattomat valuuttaunionit ovat kohdanneet saman ongelman historiassa. Olen selostanut esimerkiksi Yhdysvaltojen muuttumista tulonsiirtounioniksi 1930-luvun laman aikana tässä blogikirjoituksessani.
Joko yhteisvaluutta-alueen maat alkavat toteuttaa tulonsiirtoja vahvemmista jäsenmaista heikompiin tai alue hajoaa kriiseihin. Tarve tulonsiirtoihin euroalueella ei olekaan kertaluonteinen vaan pysyvä. EU:n elpymisrahasto on keskeinen askel tällä tiellä.
Mihin rahasto oikeasti johtaa?
Mistä rahaston kohdalla ei julkisesti näytä haluttavan puhua, on sen suhde pakkoon kehittää euroalueesta tulonsiirtounioni.
Rahasto on pakollinen askel euroalueelle, koska ilman rahaston jakamia lahjoituksia eli tulonsiirtoja ylivelkaantuneet maat, Italia ja Espanja, uhkaisivat ajautua ulos euroalueesta, kuten Kreikka 2010-2012. Tämä pelottaa Saksan ja Ranskan johtajia, koska maiden pankeilla on valtavat saamiset Italiasta. Jos Italia ja/tai Espanja lähtisivät, Saksa ja Ranska joutuisivat hyvin todennäköisesti pääomittamaan pankkejaan.
EU:n kritiikittömät puolustajat ovatkin ymmärrettävästi täysin hiljaa siitä tosiasiasta, että EU:n rahastoa tullaan vääjäämättä kasvattamaan, koska euro ei kestä pystyssä ilman sitä. Rahasto siis avaa tien tulonsiirtounioniin.
Ongelma vain on, että emme koskaan liittyneet tulonsiirtounioni-EU:hun vaan kauppaliitto-EU.
Hallitus väittää edelleen kivenkovaa, etä rahasto on kertaluontoinen, ja että jatkosta voitaisiin hyvin kieltäytyä. Jokainen voi kohdallaan miettiä, kuinka todennäköistä on, että rahaston laajennus torjuttaisiin hallituksemme taholta, kun lait ja tulkinnat sitä tukevaksi on jo muutettu, ja muuten ”euro hajoaisi”?. Pitäisin sen todennäköisyyttä olemattomana.
——————————-
Blogini lähteenä olen käyttänyt taloustieteen dosentti Tuomas Malisen blogi-kirjoitusta Uusi Suomi Puheenvuoro 30.1.2021 otsikolla ”Pakko, koska EU?”.
Olen lyhentänyt ja tiivistänyt Malisen tekstiä. Alkuperäinen kirjoitus pitäisi löytyä pelkällä hakusanalla Tuomas Malinen Uusi Suomi.
0