Avainsana: auto

Julkaistu

Typerien katsastusmääräysten vuoksi hyvä auto romutukseen

Olen elänyt luulossa, että vanhaa autoa saa pidettyä liikennekäytössä kunhan viitsii vaihtaa kuluvia osia ja tarvittaessa korjata ruostevaurioita.

Se luulo oli väärä.

Esimerkiksi henkilöauton taka-akselipalkki on sellainen auton osa, jota voimassa olevien määräysten mukaan ei saa korjata. Jos siitä löytyy ruostetta, niin se on ”vaihdettava ehjään”.

Vanhaan autoon sellaista taka-akselipalkkia vaan ei välttämättä löydy mistään, ei mihinkään hintaan. Ei alkuperäisosana, ei tarvikeosana, eikä käytettynä.

Eli ”vähäinen ruostevaurio” johtaa muuten hyvän auton romuttamiseen.

Minun mielestäni määräystä pitäisi muuttaa siten, että: ”Jos osaa ei ole saatavissa, niin sen saa korjata, mutta korjaus on esitettävä katsastusmiehelle ennen ruostesuojausta tai pintamaalausta”.

Mutta ilmeisesti polttomoottoriautot halutaan pois liikenteestä keinolla millä hyvänsä.

Julkaistu

Väheneekö päästöt autoa vaihtamalla?

Vähän joka puolelta huudellaan, että vanha auto pitää vaihtaa uuteen tai ainakin uudempaan ”vähäpäästöiseen” autoon.

Siten muka vähennämme ympäristön saastuttamista tai ainakin estämme ilmastonmuutoksen.

Ei nyt mennä ollenkaan sinne ilmaston lämpenemishuuhaahan, vaan ihmetellään sitä saastuttamista käyttäen minua ja autoani esimerkkinä.

Autoni on kohta 25 vuotta vanha, joten äkkinäinen voisi luulla, että sen pakoputkesta tupruaa ihan mahdoton määrä erilaisia saasteita. Varmaankin sen takana ajava on vaarassa kuolla saastemyrkytykseen?

Autossani on kuitenkin ns. laihaseosbensiinimoottori ja polttoaineen kulutus on varsin pieni. Vanha diesel pukkaisi hirmuisia mustia nokipilviä aina vaihdettaessa ja kaasutettaessa, mutta ei minun työjuhtani.

Jos minä ostaisin uuden auton ja pistäisin vanhan romutukseen, niin sen vanhan romuttamisesta ja romun kuljettamisesta jonnekin aiheutuisi jonkinlaisia päästöjä. Ehkä sen uuden auton valmistamisesta ja sen raaka-aineiden (metalleja, muoveja, kumia, jne.) valmistamisesta aiheutuisi myös erilaisia päästöjä. Myös sen uuden auton rahtaamisesta minulle Varkauteen vaikkapa E-Koreasta mitä ilmeisimmin aiheuttaisi erilaisia päästöjä.

Enköhän minä saastuta vähemmän kun en osta uutta autoa?

Julkaistu

Autokauppa lopun alussa

Taas käydään keskustelua julkisuudessa ja erilaisissa kuppikunnissa liikenteen osuudesta ilmastopäästöihin. Unohdetaan täysin, että kaiken liikenteen osuus päästöistä on noin 12 -15 %. Tietysti on helpoin puhua siitä, mutta kukaan ei huomioi paljonko on sen vaikutus työllisyyteen suoraan ja välillisesti. Kaikkien muistissa varmasti on, miten suuri vaikutus oli viimeksi ministeri Bernerin veronalennuskeskustelulla. Automyynti pysähtyi täysin ja ostajat jäivät odottamaan alennuksia.

Nyt on julkisuudessa esitetty polttomoottoreiden, tai ainakin bensa- ja dieselkäyttöisten autojen myyntikieltoa 2030 luvulla. Kuka uskaltaa enää tänäpäivänä ostaa uutta autoa, koska sille pitäisi löytää vielä loppukäyttäjä -30 luvullakin. Tällä hetkellä Suomen autokanta on lähes 15- 20 vuotta vanhaa, siis tulevaisuudessa pitkälle 2030 luvulle. Ajetaanko autoja suoraan romutuspaikkoihin ja kuka maksaa niiden kustannukset ja miten paljon niiden romutus lisää päästöjä.

Vaikuttaa siltä, että Suomen ilmastopolitiikka on erittäin lyhytnäköistä ja peräti haitallista.Suomi on sitoutunut muiden Pohjoismaiden kanssa tavoitteisiin olla maailman ykkösiä. Aiheutetaanko niillä tavoitteilla suurtyöttömyyttä tuhansille ja taas tuhansille.

Julkaistu

Pikkuturbot: tietoa ja/tai mielipiteitä?

On nuo kuljetustarpeet kummasti vähentyneet. Samalla alkaa autolle kertyä ikää ja kilometrejä. Vielähän tuo Suomessa aika harvinainen dieselpannuinen Mitsu Carisma on pelannut ja tarjonnut varsin edullista kyytiä ja suorastaan erinomaisen ajettavuuden, mutta silti olen alkanut vilkuilla sivuille. Samalla on noussut mieleen otsikon vihjaama kysymys.

Nykytarpeisiin riittäisi vallan mainiosti jokin ns. B-segmentin kulkupeleistä (tyyliin Rio, i20, Micra, Clio, Ibiza, Yaris jne). Näissä on nykyisen trendin mukaisesti lähes järjestään ruvettu tarjoamaan perinteisen 1,2 litran tai 1,4 litran vapaasti hengittävän bensamoottorin tilalle pientä bensaturboa, tyypillisesti litraista kolmepyttyistä.

One arvon blogisteilla tietoa, kokemuksia tahi valistuneita arvauksia? Kestääkö tuollainen pikkuturbo kilometrejä samaan malliin kuin ”perinteinen” turboton kone? Jotenkin voi epäillä sen joutuvan aika koville.

Edit: täsmennetty kysymyksen tarkoittavan bensaturboa, ei dieseliä.

Julkaistu

Suomessa lähes puolimiljoonaa ulosottovelallista

Luin äsken lehdestä (linkkiä en laita, koska uutisen jakaminen  on EU direktiivin mukaan menossa verolle), että vekaantuneiden määrä kasvaa edelleen.

Suuri osa niistä syntyy pikavippikierteestä, eli otetaan uutta vippiä edellisen maksamiseksi. Suurin taas tulee asuntokaupoista, koska niissä puhutaan tuhansista, tai paremminkin kymmenistätuhansista euroista.

Nordean ekonomistin mukaan suurta osaa näyttelee  myös autokaupat, eli ostetaan liian kalliita autoja velaksi. Lisäksi suurin osa niistäkin siirtämällä vanhan auton velkoja uuteen autoon, silloin sekin on loputon kierre. Myöskään siinä suurten rahojen lumossa ei huomata lisävarusteiden hintaa, vaikka ne maksaisivat tuhansia euroja. Eihän esim. kolmetonnia ole paljon, jos auto maksaa 50 000euroa. Eihän ole? Sillä saattaisi kuitenkin saada pinon jääkaappeja.

Toisaalta taas juostaan kaupasta toiseen hakemassa sitä halvinta jääkaappia, tai pakastinta.

Toisille se rahan käyttö vaan on täysin suunnitelmatonta ja oman talouden harkinta pettää pahasti.

Autojen kanssa tekemisissä olleena tiedän, että se autokuume on todella kavala tauti. Eikä siihen ole muuta lääkettä, kuin se uusi auto.

Tarina kertoo, että sekin auttaa, kun menee sohvalle selälleen ja laittaa rahapussin otsalleen. Mene ja tiedä senkin tehosta.