Punakaartien tekemiä murhia
”Vangitsemiset ja vangittujen murhat alkoivat heti kapinan puhjettua, niin Helsingissä kuin muuallakin punaisten valtaan joutuneilla alueilla. Tällainen kiireinen toiminta noudatti sosialistien ohjelmajulistusta toisen osapuolen, eli porvariston poistamisesta historian näyttämöltä, kuten esimerkiksi Kansan Ääni vuoden 1917 syyskuun lopulla julkaisemassaan artikkelissa oli julistanut.”[i]
”Niitä ammutaan kuin kulkukoiria, rauhallisia miehiä, joilla ei ole muuta syytä kuin että ovat kuuluneet suojeluskuntaan. Toisia etsitään heidän kodeistaan ja murhataan.”[ii]
”Varkauden punakaartilaiset olivat ampuneet heti kapinan puhkeamisen jälkeen tammikuun 29. päivän illalla kaksi henkilöä, kaupanhoitaja Taavetti Ryhäsen ja Lehtoniemen tehtaiden insinöörin Harald Staffansin. Helmikuun alussa he uhkasivat ampua panttivangeiksi ottamansa suojeluskuntalaiset, mikäli valkoiset yrittäisivät valloittaa kaupungin.”[iii]
Jääkäripataljoona 27
Libaussa Jääkäripataljoona 27 miehistön edustajat, gruppenführerit Olenius ja Relander sekä hilfsgruppenführer Pärmi marssivat 30.1.1918 pataljoonan esikuntaan esittämään vaatimuksensa pataljoonan pikaisesta viemisestä Suomeen sotimaan Suomen vapauden puolesta. Pataljoonan komentajan ”Ausfeldin asiallista selontekoa niistä aikaa vaativista valmisteluista, joita matkaa varten oli suoritettava, kuunneltiin epäluuloisesti. Saatuaan lopuksi vakuutuksen, että »pataljoona ei viipyisi Libaussa tuntiakaan kauemmin kuin mitä oli tarpeellista», lähetystä poistui.”[iv]
Punakaartien tekemiä murhia
”Lääkäri tuli samana iltana, perjantaina 30. tammikuuta. Hällström [sairas, joka tarvitsi lääkäriä – jpu] lepäsi vuoteessa, – – Kartanon palveluksessa oleva konttoristi-agronomi Edvin Malmström astui sisään kasvot verta vuotaen. Punaiset olivat lyöneet häntä kiväärinperällä ja nyt hän tuli huuhtelemaan kasvojaan kylmällä vedellä verenvuodon tyrehdyttämiseksi. Pian huoneeseen tuli kaksi lyhyenläntää punakaartilaista, jotka kysyivät Malmströmiltä, missä aseet ovat. Saatuaan väsyneesti sohvan selkänojasta tukea hakevalta mieheltä vastauksen: »Minä en tiedä», punaiset tarttuivat häntä käsivarresta kiinni ja raahasivat juoksujalkaa ovesta ulos. Pian kuului kaksi laukausta. Hetken kuluttua Malmström hoippui Hällströmin vaimon tukemana vieraskamariin ja sanoi sinne kiiruhtaneelle Hällströmille: »De ha skjutit mig i hjärtat. » Sen jälkeen hän sanoi vielä yhden sanan: »Kesis.» Hän oli kotoisin Sipoon pitäjässä sijaitsevasta Kesis-nimisestä talosta. Tämän jälkeen huoneeseen tunkeutui punakaartilaisjoukko, joka ampui vielä yhden laukauksen Malmströmiin ja heitti hänen ruumiinsa lattialle.108 — Todennäköisesti samat punakaartilaiset, jotka murhasivat Malmströmin, menivät samana yönä Kourlan kartanoon ja ottivat maisteri Eljas af Hällströmin hengiltä.110_”[v]
”Punaiset vangitsivat kansanedustaja Antti Mikkolan Helsingissä kapinan puhkeamisviikolla torstaina 31. tammikuuta. He veivät hänet Helsingin miliisilaitokselle ja sieltä seuraavana päivänä Töölönlahden rantaan, jossa he murhasivat hänet ampumalla »ei takaa niin kuin on ollut tavallista, vaan edestäpäin otsaan»_”[vi]
[i] Pentti Pylkkö – Punainen viima; 2016; sivu 53
[ii] Pentti Pylkkö – Punainen viima; 2016; sivu 54
[iii] Pentti Pylkkö – Punainen viima; 2016; sivu 54
[iv] Matti Lauerma – Jääkäripataljoona 27; 1966; sivut 812-813
[v] Pentti Pylkkö – Punainen viima; 2016; sivut 72-73
[vi] Pentti Pylkkö – Punainen viima; 2016; sivu 70