Meillä täällä landella on 4-6 miehen köörillä tapana kokoontua ja käydä säännöllisen epäsäännöllisesti kaffetelemassa ”Esson baarissa” parantelemassa mualimaa.
Monasti teemme veikkauksia milloin minkäkin asian tiimoilta jäiden lähdöstä urheiluun ja nyt olletenkin kun on Olympiakisat meneillään, politiikkaa unohtamatta. Olympialaisista meidän kööri oli melko yksimielinen Suomen mitalisaaliista, vaihdellen O ja I välillä, joten sen tiimoilta ei kaffeiden maksajaa selvitetty konsensuksesta johtuen.
Mutta sitten löytyi eriäviä mielipiteitä politiikan saralta ja kun kotimaan politikot ovat ansaitsemallaan huilivapaalla aina tuonne syyskuulle asti, niin lähdimme lyömään vetoa jo tässä vaiheessa, vaikka vaaleihin on vielä aikaa noin 4 kk, että tuleeko Valkoiseen taloon marraskuun vaalien jälkeen mies vai naisolettu komentotalous.
Meitä kun oli pyöreän pöydän viisastelukerho tällä kertaa viiden henkilön vahvuinen, niin minä jäin veikkaukseni kanssa tappiolle 4-1
Nimittäin kaikki muut veikkasivat mustan ottavan valkoisen talon haltuunsa.
Eihän näissä meidän keskinäisissä veikkauksissamme taloudellista riskiä ole, kun ainoastaan kaffeet kustantaa koko porukalle tulosten selvittyä.
Mutta ei me toki riitaa saatu aikaiseksi Amerikan vaaleista, vaikka katselemmekin maailmaa hyvinkin eriväristen lasien kautta.
Kyllä siinä kaffeetuokion loputtua toiset pitivät Kamalan voittoa jo lähes kirkossa kuulutettuna ja kiittivät minua jo etukäteen marraskuun kaffeista johon sanoin, että minä juonkin sitten marraskuussa neljät pullakahveet teidän piikkiine.
Itselleni ”uhkapelaaminen” jääkin vain tämän köörin väliseksi riskinotoksi.
Viihteenähän meidän eläkeläiskööri pitää niin urheilua kuin politiikkaakin ja sitä mukaa kun vuosia tulee lisää, niin aina enempi kaikeen suhtautuu huumorilla ja kuten täällä karjalassa sanonta kuuluu että, ilo pintaan vaikka syän märkänis.