Olen ollut tässä viime aikoina useammankin silmäätekevän oikeistopolitikon kanssa keskusteluissa kasvotusten toreilla sekä netin välityksellä ja kysellyt vähän heidän näkemyksiään yhteiskuntamme tilasta nyt, keskipitkässä ja pitkässä aikajanassa. Niin kyllä, siellä huoli on yhteinen, että tämän oikeistohallituksemme aloittama Suomen pelastuspaketti hyvinvointiyhteiskunnan jatkumoksi myös tuleville sukupolville on vaarassa tuhoutua, jos kansalaiset äänestävät demarit eduskunnan suurimmaksi puolueeksi seuraavissa eduskuntavaaeissa.
Ja huolimatta siitä, että EI sosialisteilla on kuitenkin selvä enemmistö eduskunnassamme nyt ja varmasti myös seuraavien vaalienkin jälkeen, niin miksi ihmeessä oikeisto ei käytä mandaattiaan täysmääräisesti ja kokoa oikeistohallituksen myös jatkossa, vaikka demarit sen suurimman paikkajaon saavuttaisikin.
Tällaiset herrasmiessopimukset pääministerivaaleista tulee heittää romukoppaan, sillä onhan se nyt kansanvallan pilkkaamista, jos oikeisto eduskunnan selvän enemmistön vaaleissa saavutettuaan luovuttaa pääministeriyden demareille, koska heillä on suurin paikkajako puolueista, mutta oikeistolla on kuitenkin selvä enemmistö parlamentissa.
Olen näille kokoomuksen, kepun, kristillisten ja perussuomalaisten oikeistopolitikoille sanonut ja suorastaan vaatinut heitä kokoamaan sellaisen hallituksen jatkossa, joka vastaa oikeiston enemmistömandaattia eduskunnassa, huolimatta siitä vaikka demarit olisikin ykkösenä paikkajaossa.
Sillä onhan se nyt nähtävissä, että tätä edelliseltä vasemmistohallitukselta saatua perintöä ei yhdessä vaalikaudessa vielä saada palautettua tolkun tilaan, joten se edellyttää oikeistohallituksen jatkamista myös vuoden 27 jälkeenkin. Ja uskoisin että kepukin on läksynsä oppinut, että se ei lähde toista kertaan vasemmiston kynnysmatoksi, vaan lähtee tekemään oikeistopolitiikkaa hallitukseen yhdessä kokoomuksen, kristillisten ja perussuomalaisten kanssa.
Sanoinkin näille mainituiden puolueiden istuville kansanedustajille, että nyt pitää tehdä jo hyvissä ajoin sopimus, jossa seuraavien eduskuntavaalien jälkeenkin maassa on oikeisto hallitus, huolimatta vaikka demarit olisivat ykkösenä, se on sitä oikeata demokratiaa, ei mitkään ns.pääministeri vaalit, sitä ei Suomen lainsäädäntö tunne.
Ja jos joku haluaa sitä oikeiston sopimusta nimittää kassakaappisopimukseksi niin siitä vaan, mutta mitäs sitä pitää kassakaappiin piilottaa, tehdään siitä julkinen, se on sitä parasta kuluttajansuojaa joka voidaan äänestäjille antaa, siinä ei tarvitse vaalien jälkeen arvuutella eikä pelätä sinipunaa eikä punamultaa eikä muitakaan sateenkaaren värejä, kun tavoitteena on sinivalkoinen Suomi kuten on siniristi lippummekin.
Kokoomus, kristilliset, kepu ja perussuomalaiset voivat sitten pääministerin valita keskuudestaan ja ehkäpä sen pääministeriyden sitten suurin saa, kun koalitio on ensiksi kasattu joka on parlamentaarisesti oikeudenmukainen vasemmisto – oikeisto katsannossa.
Vai kuvitteleeko vielä joku kaiken sen jälkeen mitä on tovereiden suusta kuultu koko vuosi, että niillä eväillä Suomi selviäisi taloudellis/moraalis/kulttuuris/ uskonnollisesta lamastaan, sallikaa minun nauraa.
Kyllä se nyt vain niin on, että hallitus tulee koota niistä joiden arvot eivät ole punaiset, ei edes vaaleanpunaiset ja onhan se nytkin nähtävissä, että viime kaudella vasemmistohallituksessa ollut RKP haikailee takaisin omiensa joukkoon ja on ikäänkuin oppositiona hallituksessa tekemässä myyrän työtä vasemmiston saamiseksi takaisin kuskin paikalle.
Siinä menee oikeistopuoluetta äänestettäessä ikäänkuin ääni hukkaan, jos annetaan eduskunnan oikeistoenemmistöstä huolimatta pääministeriys demareille, vaikka sosialistit ovat vähemmistönä parlamentissa.
Ja se on kai sanomattakin selvää, että jos hallitukseen sotketaan kaikkia värejä, niin paskanruskeata siitä tulee, kun kaikki nyppivät rusinoita pullasta omille sidosryhmilleen.
Ja näin perussuomalaisena voin sanoa, että ei tämä nykyinenkään hallitus aina ole meissä saanut aikaan hurraa huutoja, mutta ne tavoitteemme mistä olemme koalitiossa joutuneet tinkimään, niin vasemmisto olisi jo aikaa vienyt ne ”saunan taakse”, jos Marin II.nen olisi toteutunut. Mutta onneksi näin ei käynyt ja nyt Marin ei enään ole tekemässä tasavallastamme kuningatar monarkiaa, jossa kansalaiset huutavat halle lujaata, kun kaksi aasia, Marin ja juhta karauttavat toreille, vaatimaan kaikkia sen ensimmäisen kiven heittäjäksi ja ei kai ole kenellekkään epäselvää, että kenen päähän ne kivet on tarkoitettu.
