Joka vitsaa säästää se lastaan vihaa…..mutta joka häntä rakastaa, se ajoissa kurittaa.
Joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee.
Rajat on rakkautta.
Nämä yllä olevat lauseet ja opinkappaleet kun ollaan heitetty romukoppaan, niin nyt onkin sitten tulokset kaikkien nähtävillä, joka ilmenee lasten ja nuorten pahoinvointina, kun vanhemmat ja oppilaitokset ovat luopuneet auktoriteetin asemastaan ja luovuttaneet sen lasten ja nuorten käsiin pelosta, joutua kaiken sallivien inkvisioiden tutkittavaksi ja jopa viroistaan pidätetyiksi.
Ja kyllä lapset ja nuoret nopeasti täyttävät sen kasvatuksellisen tyhjän tilan jonka vanhemmat ja koulut heille ojentavat kulta lautasella.
Kyllä ne kasvatukselliset fundamentit on iskostettava lapselle jo kotona ja jos ne aloitetaan vasta koulun alettua niin silloin se on jo osin myöhäistä, mikään ei ole lapselle suurempi rangaistus tulevaisuuteen kuin jättää hänet kasvattamatta.
Tässä en ole ketään kehottamassa fyysistä kasvatusopetusta lapselle antamaan, sitä ei tarvita, mutta jos vanhemmat ”unohtavat” omiin kiireisiinsä vedoten opettamasta lapsen ensimmäisestä ikävuodesta lähtien mikä on sallittua ja mikä ei, niin myöhemmin ei oikean ja väärän opetukset mene perille edes sillä ”koivuniemen herralla”.
Saatan toki olla väärässäkin ja nyt eletään vain jonkinsortin ylimenokautta, kun vanhoilliset, itseni kaltaiset buumerit vielä hangoittelevat vastaan kehityksen rattaissa, tarjoten kouluihin opettajille alylaitteiden sijaa opetusvälineeksi karttakeppiä.
Mutta ei se tilanne nyt varmasti kaikelta osin ole niin toivoton kuin sanotaan, sillä vain häviävän pieni osa lapsistamme ja nuoristamme on saanut huonot eväät kotoaan elämän polkua aloittaessaan, mutta paha kello kaus kuuluu ja jos 95% on kasvatettu rakastamaan rajoja, niin siihen 5% rajattomia vertautuu kaikki..
