I’ve heard that in the future computerized AIs will become so much smarter than us that they will take all our jobs and resources, and humans will go extinct. Is this true?

That’s the most common question I get whenever I give a talk about AI. The questio- ners are earnest; their worry stems in part from some experts who are asking them- selves the same thing. These folks are some of the smartest people alive today, such as Stephen Hawking, Elon Musk, Max Tegmark, Sam Harris, and Bill Gates, and they believe this scenario very likely could be true. Recently at a conference convened to discuss these AI issues, a panel of nine of the most informed gurus on AI all agreed this superhuman intelligence was inevitable and not far away.

Follow Backchannel: Facebook | Twitter

Yet buried in this scenario of a takeover of superhuman artificial intelligence are five assumptions which, when examined closely, are not based on any evidence. These claims might be true in the future, but there is no evidence to date to support them. The assumptions behind a superhuman intelligence arising soon are:

1. Artificial intelligence is already getting smarter than us, at an exponential rate.
2. We’ll make AIs into a general purpose intelligence, like our own.
3. We can make human intelligence in silicon.
4. Intelligence can be expanded without limit.
5. Once we have exploding superintelligence it can solve most of our problems.

In contradistinction to this orthodoxy, I find the following five heresies to have more evidence to support them.

1. Intelligence is not a single dimension, so “smarter than humans” is a meaningless concept.
2. Humans do not have general purpose minds, and neither will AIs.
3. Emulation of human thinking in other media will be constrained by cost.
4. Dimensions of intelligence are not infinite.
5. Intelligences are only one factor in progress.

If the expectation of a superhuman AI takeover is built on five key assumptions that have no basis in evidence, then this idea is more akin to a religious belief — a myth. In the following paragraphs I expand my evidence for each of these five counter-assumptions, and make the case that, indeed, a superhuman AI is a kind of myth.

1.

The most common misconception about artificial intelligence begins with the com- mon misconception about natural intelligence. This misconception is that intelligence is a single dimension. Most technical people tend to graph intelligence the way Nick Bo- strom does in his book, Superintelligence  —  as a literal, single-dimension, linear graph of increasing amplitude. At one end is the low intelligence of,say,a small animal; at the other end is the high intelligence, of, say, a genius — almost as if intelligence were a sound level in decibels. Of course, it is then very easy to imagine the extension so that the loudness of intelligence continues to grow,eventually to exceed our own high intelli- gence and become a super-loud intelligence  —  a roar!  —  way beyond us, and maybe even off the chart.

This model is topologically equivalent to a ladder, so that each rung of intelligence is a step higher than the one before. Inferior animals are situated on lower rungs below us, while higher-level intelligence AIs will inevitably overstep us onto higher rungs. Time scales of when it happens are not important; what is important is the ranking — the metric of increasing intelligence.

(David Hillis)

A more accurate chart of the natural evolution of species is a disk radiating outward, like this one (above) first devised by David Hillis at the University of Texas and based on DNA. This deep genealogy mandala begins in the middle with the most primeval life forms, and then branches outward in time. Time moves outward so that the most recent species of life living on the planet today form the perimeter of the circumference of this circle. This picture emphasizes a fundamental fact of evolution that is hard to appreci- ate: Every species alive today is equally evolved.Humans exist on this outer ring along- side cockroaches, clams, ferns, foxes, and bacteria. Every one of these species has undergone an unbroken chain of three billion years of successful reproduction, which means that bacteria and cockroaches today are as highly evolved as humans. There is no ladder.

Likewise, there is no ladder of intelligence. Intelligence is not a single dimension. It is a complex of many types and modes of cognition, each one a continuum. Let’s take the very simple task of measuring animal intelligence. If intelligence were a single dimen- sion we should be able to arrange the intelligences of a parrot, a dolphin, a horse, a squirrel, an octopus, a blue whale, a cat, and a gorilla in the correct ascending order in a line.We currently have no scientific evidence of such a line. One reason might be that there is no difference between animal intelligences,but we don’t see that either.Zoology is full of remarkable differences in how animals think.But maybe they all have the same relative “general intelligence?” It could be, but we have no measurement,no single met- ric for that intelligence.Instead we have many different metrics for many different types of cognition.

Generated via Emergent Mind

Instead of a single decibel line,a more accurate model for intelligence is to chart its po- ssibility space, like the above rendering of possible forms created by an algorithm writ- ten by Richard Dawkins.Intelligence is a combinatorial continuum.Multiple nodes, each node a continuum, create complexes of high diversity in high dimensions. Some intelli- gences may be very complex, with many sub-nodes of thinking. Others may be simpler but more extreme, off in a corner of the space. These complexes we call intelligences might be thought of as symphonies comprising many types of instruments. They vary not only in loudness, but also in pitch, melody, color, tempo, and so on. We could think of them as ecosystem. And in that sense, the different component nodes of thinking are co-dependent, and co-created.

Human minds are societies of minds, in the words of Marvin Minsky. We run on eco- systems of thinking. We contain multiple species of cognition that do many types of thinking: deduction, induction, symbolic reasoning, emotional intelligence, spacial logic, short-term memory, and long-term memory. The entire nervous system in our gut is also a type of brain with its own mode of cognition. We don’t really think with just our brain; rather, we think with our whole bodies.

These suites of cognition vary between individuals and between species. A squirrel can remember the exact location of several thousand acorns for years, a feat that blows human minds away. So in that one type of cognition, squirrels exceed humans. That superpower is bundled with some other modes that are dim compared to ours in order to produce a squirrel mind. There are many other specific feats of cognition in the animal kingdom that are superior to humans, again bundled into different systems.

Likewise in AI. Artificial minds already exceed humans in certain dimensions. Your cal- culator is a genius in math; Google’s memory is already beyond our own in a certain di- mension. We are engineering AIs to excel in specific modes. Some of these modes are things we can do, but they can do better, such as probability or math. Others are type of thinking we can’t do at all  —  memorize every single word on six billion web pages, a feat any search engine can do. In the future, we will invent whole new modes of cog- nition that don’t exist in us and don’t exist anywhere in biology. When we invented arti- ficial flying we were inspired by biological modes of flying, primarily flapping wings. But the flying we invented  —  propellers bolted to a wide fixed wing  —  was a new mode of flying unknown in our biological world.It is alien flying. Similarly, we will invent whole new modes of thinking that do not exist in nature. In many cases they will be new, nar- row, “small,” specific modes for specific jobs  – perhaps a type of reasoning only useful in statistics and probability.

In other cases the new mind will be complex types of cognition that we can use to solve problems our intelligence alone cannot. Some of the hardest problems in business and science may require a two-step solution. Step one is: Invent a new mode of thought to work with our minds. Step two: Combine to solve the problem. Because we are solving problems we could not solve before, we want to call this cognition “smarter” than us, but really it is different than us. It’s the differences in thinking that are the main bene- fits of AI. I think a useful model of AI is to think of it as alien intelligence (or artificial aliens). Its alienness will be its chief asset.

At the same time we will integrate these various modes of cognition into more compli- cated, complex societies of mind. Some of these complexes will be more complex than us, and because they will be able to solve problems we can’t, some will want to call them superhuman. But we don’t call Google a superhuman AI even though its memory is beyond us, because there are many things we can do better than it. These comple- xes of artificial intelligences will for sure be able to exceed us in many dimensions, but no one entity will do all we do better. It’s similar to the physical powers of humans. The industrial revolution is 200 years old, and while all machines as a class can beat the physical achievements of an individual human (speed of running,weight lifting,precision cutting, etc.), there is no one machine that can beat an average human in everything he or she does.

Even as the society of minds in an AI become more complex, that complexity is hard to measure scientifically at the moment. We don’t have good operational metrics of comp- lexity that could determine whether a cucumber is more complex than a Boeing 747, or the ways their complexity might differ. That is one of the reasons why we don’t have good metrics for smartness as well. It will become very difficult to ascertain whether mind A is more complex than mind B,and for the same reason to declare whether mind A is smarter than mind B. We will soon arrive at the obvious realization that “smart- ness” is not a single dimension, and that what we really care about are the many other ways in which intelligence operates  —  all the other nodes of cognition we have not yet discovered.

2.

The second misconception about human intelligence is our belief that we have a ge- neral purpose intelligence.This repeated belief influences a commonly stated goal of AI researchers to create an artificial general purpose intelligence (AGI). However, if we view intelligence as providing a large possibility space, there is no general purpose state. Human intelligence is not in some central position, with other specialized intelli- gence revolving around it. Rather, human intelligence is a very, very specific type of in- telligence that has evolved over many millions of years to enable our species to survive on this planet. Mapped in the space of all possible intelligences, a human-type of intel- ligence will be stuck in the corner somewhere, just as our world is stuck at the edge of vast galaxy.

We can certainly imagine,and even invent,a Swiss-army knife type of thinking.It kind of does a bunch of things okay, but none of them very well. AIs will follow the same engi- neering maxim that all things made or born must follow: You cannot optimize every di- mension. You can only have tradeoffs. You can’t have a general multi-purpose unit out- perform specialized functions. A big “do everything” mind can’t do everything as well as those things done by specialized agents. Because we believe our human minds are ge- neral purpose, we tend to believe that cognition does not follow the engineer’s tradeoff, that it will be possible to build an intelligence that maximizes all modes of thinking. But I see no evidence of that. We simply haven’t invented enough varieties of minds to see the full space (and so far we have tended to dismiss animal minds as a singular type with variable amplitude on a single dimension.)

3.

Part of this belief in maximum general-purpose thinking comes from the concept of universal computation. Formally described as the Church-Turing hypothesis in 1950, this conjecture states that all computation that meets a certain threshold is equivalent. Therefore there is a universal core to all computation, whether it occurs in one machine with many fast parts,or slow parts,or even if it occurs in a biological brain,it is the same logical process. Which means that you should be able to emulate any computational process (thinking) in any machine that can do “universal” computation. Singularitans rely on this principle for their expectation that we will be able to engineer silicon brains to hold human minds,and that we can make artificial minds that think like humans, only much smarter. We should be skeptical of this hope because it relies on a misunderstanding of the Church-Turing hypothesis.

The starting point of the theory is: “Given infinite tape [memory] and time, all compu- tation is equivalent.” The problem is that in reality, no computer has infinite memory or time. When you are operating in the real world, real time makes a huge difference, of- ten a life-or-death difference. Yes, all thinking is equivalent if you ignore time. Yes, you can emulate human-type thinking in any matrix you want, as long as you ignore time or the real-life constraints of storage and memory. However, if you incorporate time, then you have to restate the principal in a significant way: Two computing systems operating on vastly different platforms won’t be equivalent in real time.That can be restated again as:The only way to have equivalent modes of thinking is to run them on equivalent sub- strates. The physical matter you run your computation on  -  particularly as it gets more complex  -  greatly influences the type of cognition that can be done well in real time.

I will extend that further to claim that the only way to get a very human-like thought process is to run the computation on very human-like wet tissue.That also means that very big, complex artificial intelligences run on dry silicon will produce big, complex, unhuman-like minds. If it would be possible to build artificial wet brains using human- like grown neurons, my prediction is that their thought will be more similar to ours. The benefits of such a wet brain are proportional to how similar we make the substrate. The costs of creating wetware is huge and the closer that tissue is to human brain tissue, the more cost-efficient it is to just make a human. After all, making a human is something we can do in nine months.

Furthermore, as mentioned above, we think with our whole bodies, not just with our minds.We have plenty of data showing how our gut’s nervous system guides our “ratio- nal” decision-making processes, and can predict and learn. The more we model the entire human body system, the closer we get to replicating it. An intelligence running on a very different body (in dry silicon instead of wet carbon) would think differently.

I don’t see that as a bug but rather as a feature.As I argue in point 2,thinking differently from humans is AI’s chief asset. This is yet another reason why calling it “smarter than humans” is misleading and misguided.

4.

At the core of the notion of a superhuman intelligence  - particularly the view that this intelligence will keep improving itself  –  is the essential belief that intelligence has an in- finite scale. I find no evidence for this. Again, mistaking intelligence as a single dimen- sion helps this belief,but we should understand it as a belief.There is no other physical dimension in the universe that is infinite,as far as science knows so far. Temperature is not infinite  -  there is finite cold and finite heat. There is finite space and time. Finite speed.Perhaps the mathematical number line is infinite,but all other physical attributes are finite. It stands to reason that reason itself is finite, and not infinite. So the question is, where is the limit of intelligence? We tend to believe that the limit is way beyond us, way “above” us, as we are “above” an ant. Setting aside the recurring problem of a single dimension, what evidence do we have that the limit is not us? Why can’t we be at the maximum? Or maybe the limits are only a short distance away from us? Why do we believe that intelligence is something that can continue to expand forever?

A much better way to think about this is to see our intelligence as one of a million types of possible intelligences. So while each dimension of cognition and computation has a limit, if there are hundreds of dimensions, then there are uncountable varieties of mind  –  none of them infinite in any dimension. As we build or encounter these uncountable varieties of mind we might naturally think of some of them as exceeding us. In my recent book The Inevitable, I sketched out some of that variety of minds that were superior to us in some way. Here is an incomplete list:

Some folks today may want to call each of these entities a superhuman AI, but the sheer variety and alienness of these minds will steer us to new vocabularies and insights about intelligence and smartness.

Second, believers of Superhuman AI assume intelligence will increase exponentially (in some unidentified single metric), probably because they also assume it is already ex- panding exponentially.However,there is zero evidence so far that intelligence  -  no mat- ter how you measure it  -  is increasing exponentially. By exponential growth I mean that artificial intelligence doubles in power on some regular interval.Where is that evidence? Nowhere I can find. If there is none now, why do we assume it will happen soon? The only thing expanding on an exponential curve are the inputs in AI, the resources devo- ted to producing the smartness or intelligences. But the output performance is not on a Moore’s law rise. AIs are not getting twice as smart every 3 years, or even every 10 years.

I asked a lot of AI experts for evidence that intelligence performance is on an exponen- tial gain, but all agreed we don’t have metrics for intelligence, and besides, it wasn’t working that way. When I asked Ray Kurzweil, the exponential wizard himself, where the evidence for exponential AI was, he wrote to me that AI does not increase explosi- vely but rather by levels. He said: “It takes an exponential improvement both in compu- tation and algorithmic complexity to add each additional level to the hierarchy…. So we can expect to add levels linearly because it requires exponentially more complexity to add each additional layer, and we are indeed making exponential progress in our ability to do this. We are not that many levels away from being comparable to what the neocortex can do, so my 2029 date continues to look comfortable to me.”

What Ray seems to be saying is that it is not that the power of artificial intelligence is exploding exponentially, but that the effort to produce it is exploding exponentially, while the output is merely raising a level at a time. This is almost the opposite of the assumption that intelligence is exploding. This could change at some time in the future, but artificial intelligence is clearly not increasing exponentially now.

Therefore when we imagine an “intelligence explosion,” we should imagine it not as a cascading boom but rather as a scattering exfoliation of new varieties. A Cambrian explosion rather than a nuclear explosion. The results of accelerating technology will most likely not be super-human, but extra-human. Outside of our experience, but not necessarily “above” it.

5.

Another unchallenged belief of a super AI takeover, with little evidence, is that a super, near-infinite intelligence can quickly solve our major unsolved problems.

Many proponents of an explosion of intelligence expect it will produce an explosion of progress. I call this mythical belief “thinkism.” It’s the fallacy that future levels of pro- gress are only hindered by a lack of thinking power, or intelligence. (I might also note that the belief that thinking is the magic super ingredient to a cure-all is held by a lot of guys who like to think.)

Let’s take curing cancer or prolonging longevity. These are problems that thinking alone cannot solve. No amount of thinkism will discover how the cell ages, or how telomeres fall off. No intelligence, no matter how super duper, can figure out how the human body works simply by reading all the known scientific literature in the world today and then contemplating it. No super AI can simply think about all the current and past nuclear fission experiments and then come up with working nuclear fusion in a day. A lot more than just thinking is needed to move between not knowing how things work and knowing how they work. There are tons of experiments in the real world, each of which yields tons and tons of contradictory data, requiring further experiments that will be required to form the correct working hypothesis. Thinking about the potential data will not yield the correct data.

Thinking (intelligence) is only part of science;maybe even a small part.As one example, we don’t have enough proper data to come close to solving the death problem. In the case of working with living organisms, most of these experiments take calendar time. The slow metabolism of a cell cannot be sped up. They take years, or months, or at least days, to get results. If we want to know what happens to subatomic particles, we can’t just think about them. We have to build very large, very complex, very tricky phy- sical structures to find out. Even if the smartest physicists were 1,000 times smarter than they are now, without a Collider, they will know nothing new.

There is no doubt that a super AI can accelerate the process of science. We can make computer simulations of atoms or cells and we can keep speeding them up by many factors, but two issues limit the usefulness of simulations in obtaining instant progress. First, simulations and models can only be faster than their subjects because they leave something out. That is the nature of a model or simulation. Also worth noting: The testing, vetting and proving of those models also has to take place in calendar time to match the rate of their subjects. The testing of ground truth can’t be sped up.

These simplified versions in a simulation are useful in winnowing down the most pro- mising paths, so they can accelerate progress. But there is no excess in reality; every- thing real makes a difference to some extent; that is one definition of reality. As models and simulations are beefed up with more and more detail, they come up against the li- mit that reality runs faster than a 100 percent complete simulation of it. That is another definition of reality: the fastest possible version of all the details and degrees of free- dom present. If you were able to model all the molecules in a cell and all the cells in a human body, this simulation would not run as fast as a human body. No matter how much you thought about it, you still need to take time to do experiments, whether in real systems or in simulated systems.

To be useful, artificial intelligences have to be embodied in the world, and that world will often set their pace of innovations. Without conducting experiments, building pro- totypes, having failures, and engaging in reality, an intelligence can have thoughts but not results. There won’t be instant discoveries the minute, hour, day or year a so-called “smarter-than-human” AI appears. Certainly the rate of discovery will be significantly accelerated by AI advances, in part because alien-ish AI will ask questions no human would ask, but even a vastly powerful (compared to us) intelligence doesn’t mean instant progress. Problems need far more than just intelligence to be solved.

Not only are cancer and longevity problems that intelligence alone can’t solve, so is intelligence itself. The common trope among Singularitans is that once you make an AI “smarter than humans” then all of sudden it thinks hard and invents an AI “smarter than itself”, which thinks harder and invents one yet smarter, until it explodes in power, almost becoming godlike. We have no evidence that merely thinking about intelligence is enough to create new levels of intelligence. This kind of thinkism is a belief. We have a lot of evidence that in addition to great quantities of intelligence we need experiments, data, trial and error, weird lines of questioning, and all kinds of things beyond smartness to invent new kinds of successful minds.

I’d conclude by saying that I could be wrong about these claims. We are in the early days. We might discover a universal metric for intelligence; we might discover it is infinite in all directions. Because we know so little about what intelligence is (let alone consciousness), the possibility of some kind of AI singularity is greater than zero. I think all the evidence suggests that such a scenario is highly unlikely, but it is greater than zero.

So while I disagree on its probability, I am in agreement with the wider aims of OpenAI and the smart people who worry about a superhuman AI  -  that we should engineer friendly AIs and figure out how to instill self-replicating values that match ours. Though I think a superhuman AI is a remote possible existential threat (and worthy of conside- ring), I think its unlikeliness (based on the evidence we have so far) should not be the guide for our science, policies, and development. An asteroid strike on the Earth would be catastrophic. Its probability is greater than zero (and so we should support the B612 Foundation), but we shouldn’t let the possibility of an asteroid strike govern our efforts in, say, climate change, or space travel, or even city planning.

Likewise, the evidence so far suggests AIs most likely won’t be superhuman but will be many hundreds of extra-human new species of thinking, most different from humans, none that will be general purpose, and none that will be an instant god solving major problems in a flash. Instead there will be a galaxy of finite intelligences, working in unfamiliar dimensions, exceeding our thinking in many of them, working together with us in time to solve existing problems and create new problems.

I understand the beautiful attraction of a superhuman AI god. It’s like a new Superman. But like Superman,it is a mythical figure.Somewhere in the universe a Superman might exist, but he is very unlikely.However myths can be useful,and once invented they won’t go away. The idea of a Superman will never die. The idea of a superhuman AI Singula- rity, now that it has been birthed, will never go away either. But we should recognize that it is a religious idea at this moment and not a scientific one. If we inspect the evidence we have so far about intelligence, artificial and natural, we can only conclude that our speculations about a mythical superhuman AI god are just that: myths.

Many isolated islands in Micronesia made their first contact with the outside world during World War II. Alien gods flew over their skies in noisy birds, dropped food and goods on their islands, and never returned. Religious cults sprang up on the islands praying to the gods to return and drop more cargo. Even now, fifty years later, many still wait for the cargo to return. It is possible that superhuman AI could turn out to be another cargo cult. A century from now, people may look back to this time as the moment when believers began to expect a superhuman AI to appear at any moment and deliver them goods of unimaginable value. Decade after decade they wait for the superhuman AI to appear, certain that it must arrive soon with its cargo.

Yet non-superhuman artificial intelligence is already here, for real. We keep redefining it, increasing its difficulty,which imprisons it in the future,but in the wider sense of alien intelligences  - of a continuous spectrum of various smartness, intelligences, cognition, reasonings, learning, and consciousness  -  AI is already pervasive on this planet and will continue to spread, deepen, diversify,  and amplify. No invention before will match its power to change our world, and by century’s end AI will touch and remake everything in our lives. Still the myth of a superhuman AI, poised to either gift us super- abundance or smite us into super-slavery (or both), will probably remain alive – a possibility too mythical to dismiss.

Art direction by Robert Shaw.

****

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/l-htek-suomi-mukaan-sekoilemaan-elon-musk-huijaa-mahdottomalla

Lähteekö Suomi mukaan sekoilemaan: Elon Musk huijaa mahdottomalla ”aivokaapelitelepatialla”!

http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/miljardoori-elon-musk-perusti-uud…

INNOVAATIOT

Olli Vänskä

• 28.3. klo 07:36

Miljardööri Elon Musk perusti uuden yrityksen – hullu idea laitetaan käytäntöön

Sähköautot ja Marsin asuttaminen eivät riitä Elon Muskille. Tesla-firmasta tuttu, muun muassa nettifirma Zip2:lla ja PayPalilla rahansa tehnyt miljardööri aikoo seuraavaksi yhdistää tietokoneet ihmisaivoihin.

Wall Street Journalin lähteiden mukaan Musk on perustanut uuden firman nimeltään Neuralink Corp., jonka ideana on kehittää aivoihin asennettavia pieniä elektrodeja. Niiden avulla voidaan kenties jonakin päivänä ladata tai istuttaa ajatuksia.

Muskilla on yrityksessä aktiivinen rooli, WSJ kirjoittaa. Mukana on myös muun muassa Max Hodak, joka oli aiemmin perustajana robotiikkaan keskittyneessä Transcripticissa. Hodak on vahvistanut uuden yrityksen olemassaolon.

Elon Muskin aktiivisuus tällä alalla ei ole yllätys. Hän on aiemminkin puhunut tekoälyn kehittymisen mukanaan tuomista riskeistä. Viime kesäkuussa hän varoitti ihmisen kehityksen jäävän jälkeen koneista.

Tuolloin hänen ehdotuksensa oli ihmisaivoille suunniteltu uusi käyttöliittymä, käytän- nössä tekoälykerros aivojen sisällä. Sen avulla hän toivoo ihmisten saavuttavan seuraavan tason – eräänlaisina kyborgeina.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/09/aivokaapelitelepatia-on…

” perjantai, 5. syyskuu 2014

Aivokaapelitelepatia on edelleen huijausta!

”Aivokaapelitelepatia” on edelleen humpuukia, kuten ”kaapelitonkin”:

Mutta YLE taas riehaantui!

Telepatiaa toteutettiin käytännössä – aivoista-aivoihin -viesti kul…

Ajatus välittyi internetin välityksellä. Tutkijat uskovat aivoista aivoihin siirtyvän kommunikoinnin yleistyvän lähitulevaisuudessa.

Aivotutkijat ovat ensi kertaa onnistuneet lähettämään viestin ihmisaivoista toisen ihmisen aivoihin ilman, että henkilöt olivat kosketuksissa toisiinsa. Kokeessa käytettiin hyväksi aivojen sähkömagneettisuutta ja internetiä.

Intialaisessa laboratoriossa olleen koehenkilön päähän oli asennettu aivosähkökäyrää eli EEG:tä mittaava laite, joka oli yhdistetty internetiin. Henkilö ajatteli yksinkertaista viestiä, joka oli tässä tapauksessa tervehdys ”hei!”. ”

RJK: Tämä on Hans Bergerin, EEG:n kehittäjän (natsijohdon salatun pääideologin, hän kehitti EEG:n alun perin hullujen tunnistamiseksi tapettaviksi, mutta väitti sen välittävän myös ”telepatiaa” niin langattomasti kuin varmati langallisestikin…) kuningasaajatus!

Tosiasiassa sama fysikaalinen prosessi eri henkilöiden aivoissa EI TARKOITA SAMAA AJATUSSISÄLTÖÄ, vaan ajatussisältöjen ”fysiikka” riippu oppimishistoriasta!

AIVOT EIVÄT TOIMI BINÄÄRISESTI, vaan aivoslut toimivat ”analogisesti”!

Laleh ja Ladan Bijanilla oli yhteinen aivokuori, mutta he eivät tienneet telepaattisesti mitään toistensa kunkinhetkisestä ajattelusta tai havainnoista.

YLE: ” Laite purki ajatellun viestin binäärikoodiksi, joka lähetettiin Ranskassa olleelle toiselle koehenkilölle, hänen päähänsä asennettuun purkulaitteeseen. Laite sai aikaan aivostimuloinnin, mikä näkyi vastaanottajan silmissä näkökentän laidalla pieninä valonvälähdyksinä. Vastaanottaja pystyi tulkitsemaan viestin sisällön. ”

Binäärikoodi on TÄYDELLISESTI LAITTEEEN ITSENSÄ LUOMUS, eikä mikään ”aivojen binäärikoodi”!

helvetti taas tätä paskanruskeaa valehtelua!

YLE: ” Koetta johtivat Harwardin yliopiston tutkijat. Heidän mukaansa kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun ihmiset ovat viestineet suoraan aivoista aivoihin, joskin teknologiaa hyväksikäyttäen.

– Halusimme nähdä,onko mahdollista kommunikoida pelkästään ajatuksilla internetin kautta, mutta jättäen väliin internetiin käyttöön kuuluvan puhumisen tai kirjoittamisen, kertoi Harvard Mecical Schoolin professori Alvaro Pascual-Leone.

” Tutkijat kiinnittivät erityistä huomiota siihen, ettei koehenkilöiden välillä voinut olla mitään muuta yhteyttä, joka olisi voinut edesauttaa viestin perillemenoa. Koe toistettiin siten, että lähettäjä oli Espanjassa.

Aivoista-aivoihin viestiminen on toki vasta alkeellisella tasolla ja vaatii paljon lisäkehittelyä. Tutkijat uskovat kuitenkin, että tietokoneiden ja ihmisaivojen välinen, samoin kuin tietokonevälitteinen aivoista-aivoihin kommunikointi lisääntyy ja muuttuu sujuvammaksi lähitulevaisuudessa. Nyt tehdyissä kokeissa tutkijat huomasivat tietokoneen tulkinneen väärin noin 15 prosenttia aivojen välittämästä informaatiosta.

Ihmisaivot suoraan teknisiin laitteisiin yhdistävä teknologia lisääntyy kovaa vauhtia. Esimerkiksi toukokuussa Saksassa tutkittiin lentokoneiden ohjaamista pelkillä aivojen käskyillä.

Tutkimuksesta kertoo tiedejulkaisu Plos One. ”

http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194798693655/artikkeli/ajatuksens…

Ajatuksensiirto onnistui rotan aivoista toisen rotan aivoihin

” Päivitetty 28.2.2013 16:01, julkaistu 28.2.2013 16:00

Ajatuksensiirto onnistui rotan aivoista toisen rotan aivoihin

Vesa Vanhakakka

Kaksi rottaa on saatu viestimään toisilleen pelkästään yhden rotan aivoista toisen rotan aivoihin siirrettyjen sähköisten signaalien avulla. Rotat pystyivät ikään kuin lukemaan toistensa ajatuksia ja suoriutumaan yhdessä yksinkertaisista tehtävistä.

Rottien aivojen välisestä suorasta viestinnästä kertoi muun muassa se, että molemmat rotat muuttivat käytöstään kokeen aikana toisilleen välittyneiden viestien perusteella.

Koe tehtiin Duken yliopistossa Yhdysvalloissa brasilialaisen aivotutkijan Miguel Nicolelisin johtamassa aivolaboratoriossa.

… Rotat eivät nähneet toisiaan

Koeasetelmassa rotat olivat eri kopeissa,eivätkä ne nähneet toisiaan.Ensimmäinen rotista ohjattiin ledivalon avulla kahdesta vivusta sen ääreen, joka avaa vesilähteen josta rotta pääsee hörppäämään vettä.

Kun ensimmäinen rotta etsi ja painoi oikeaa vipua,sen liikeaivokuoren tietyn alueen aivosolujen sähköinen toiminta tallentui neurosirulle ja siirrettiin reaaliajassa toisen rotan aivoihin täsmälleen samaan paikkaan sen liikeaivokuorelle.

Saatuaan ensimmäisen rotan aivosoluilta viestin, toinen rotta osasi sen perusteella hakeutua kahdesta vivusta sen ääreen, joka avasi pääsyn koekopin takaosassa olevalle vesilähteelle.

Tämän jälkeen ensimmäinen rotta sai koekumppaninsa onnistumisesta viestin aivoihinsa, ja se sai palkinnoksi ylimääräisen vesihörpyn.

Kokeen aikana tutkijat ohjasivat ledivalon avulla (keltaisen ympyrän sisällä) ensimmäistä rottaa vivulta toiselle.Videolla näkyy, kuinka toinen rotta löytää oikean vesivivun aivoihinsa ensimmäisen rotan aivoista saapuvien viestien avulla. Sillä ei ollut ledivaloa oppaana. Se oppi painamaan oikeaa vipua seitsemän kertaa kymmenestä. Tämä on selvästi enemmän kuin sattuman kautta olisi mahdollista.

Rottien keskinäisen aivoviestinnän tehokkuudesta kertoo,että kun jälkimmäinen rotta painoi väärää vipua eikä ensimmäinen rotta saanut ylimääräistä vesihörppyä, niin ensimmäinen rotta osasi toisella yrittämällä lähettää koekumppanilleen aiempaa selkeämmän signaalin.

– Se pystyi kirkastamaan viestiään, Nicolelis sanoi.  ”

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/emme-tarvitse-eu-n-…

” Antti Revonsuo ideoi ja kehittelee ”koneellista telepatiaa” Tiede-lehdessä.

www.tiede.fi/uusinnumero/?id=102&vl=2007

Revonsuo pitää tajuntaa ”puhtaasti biologisena ilmiönä”, jossa sama fysikaalinen kokonaisuus ”edustaa samaa ajatusta” (mitä tuokin sitten eri henkilöillä tarkoittaneekin). Biologisen ainoaksi vastakohdaksi hän asettaa ”yliluonnollisen”.

Revonsuo sanoo ”telepatiastaan” seuraavaa, suora lainaus lehdestä:

”Aivosta kerätty data täytyy esittää kokemuksellisessa muodossa. Sen mukaan pitäisi pystyä simuloimaan tasan sama kokemusmaailma (jota kerätty data koodaa) itselle.

Silloin tutkija todella näkisi tutkittavan unet ja surisi hänen murheitaan. Tällainen tajunnansiirto kulostaa huikean mileikuvitukselliselta, mutta Revonsuo on vakuuttunut, että siihen suuntaan ollaan menossa. ”

Teorian ongelma on, että ainoa rakenne mikä eri ihmisten aivoissa on samanlainen tai poikkeaa vain vähän ovat geenit, ja niiden koodaamat yksittäiset proteiinit.

Tämä johtaisi Matt ”Trofim” Ridleyn teoriaan, että perinnöllisyyden biokemiallinen DNA /RNA-mekanismi olisi myös ehdollisten (ja ehdottomien) refleksien biokemiallinen meka- nismi. Teoria ratkaisisi näppärästi mm. Antonio Damasion ja Steven Pinkerin teorioiden ongelmat, joissa mm. synnynnäistä ja opittua tietoa esiintyy erottamattomana sekamels- kana tajunnan sisällöissä ikään kuin sellaisenaan. Että ”yksi Keeni = yksi ajatus” -periaate.

Tuon teorian itsensä ongelma kuitenkin on, että se on satavarmasti epätosi. Geneettisellä ja opitulla informaatiolla on eri biokemialliset mekanismit, jälkimmäisellä ehkä useampiakin sellaisia. ”

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/11/unet-kasetille-tietoyhte…

” ” Unet kasetille”: Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen Jyrki Kasvin YLEn-antia…

http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173076-unet-kasetille…

” Ei todellakaan ole ihme, että Suomelle konkka irvistää…

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen  tutkimusjohtaja Jyrki Kasvi töräyttelee jälleen totaalisia järjettömyyksiä, varsinaista YLEn-antia taas:

Lähitulevaisuuden hurja ennuste: Katsot unesi uusintana

” Tekniikan tohtori Jyrki Kasvi visioi, että kymmenen vuoden kuluttua katsomme yöllä näkemämme unen uudestaan tallenteelta. …

Kymmenen vuotta sitten kukaan ei puhunut pilvipalveluista. Kännykän käyttö ajaessa oli vanhanaikaisesti puhelimeen puhumista. Nyt autoilijoita kehotetaan kännykkään puhumisen lisäksi välttämään Facebookin päivittämistä ajon aikana.

Onkin herkullinen ajanviete pohtia, millaista tekniikkaa  nykyiset kymmenvuotiaat käyttävät parikymppisinä. Siihen puuhaan hyvä kumppani on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki Kasvi.

– Kymmenen vuotta on pitkä aika, sillä tekniikka kehittyy niin nopeasti. Yksi todennäköisempiä kehityskulkuja on, että tekniikka ja ihminen ovat yhä enemmän vuorovaikutuksessa, kertoo Kasvi. ”

JNE…

https://asiakas.kotisivukone.com/files/kansanaani.kotisivukone.com/…

Aivojen todellisesta toimintamekanismista:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/tieteellinen-vallankumo…

 

Täältä löytyy viimeisin tieto glia-solujen muodostaman valkean aineen monimutkaisesta rakenteesta:

http://www.cell.com/neuron/pdf/S0896-6273(15)00040-9.pdf

” Glial Regulation of the Neuronal Connectome through Local and Long-Distant Communication

R. Douglas FieldsCorrespondence information about the author R. Douglas Fields Email the author R. Douglas Fields, Dong Ho Woo, Peter J. Basser ”

Erikoinen termi ´connectome´, joka on ironinen väännös sanasta genomi, selittyy täältä:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/01/barrack-obama-ja-r-doug…

 

 

https://en.wikipedia.org/wiki/Neuralink

” Neuralink

From Wikipedia, the free encyclopedia

Neuralink

Type	Private
Industry	Neurotechnology, Medical device
Headquarters	California
Website	neuralink.com[citation needed]

Neuralink is an American neurotechnology startup company founded by Elon Musk reported to be developing implantable brain–computer interfaces. The company was started in 2016, operates in California, and was first publicly reported in March 2017. ^[1][2] The trademark for ”Neuralink” was purchased from its previous owners in January 2017. ^[3]

Musk did not respond to requests for comments when news of the company broke but the Wall Street Journal reported that people who had held discussions with the company said that it intended to first address difficult brain disorders like epilepsy and major depressive disorder and then pursue human enhancement. ^[1][4]

Musk had discussed a science fiction technology called ”neural lace” prior to forming the company and when news of the startup broke, the concept was discussed in the reports. ^{[1][2][4][5][6]}

It’s planned to be available in four years for patients with neurological disabilities and in eight to ten years for people without neurological disorders. It’ll allow for wireless communication between people with those implants.^[7]

References

1.  Winkler, Rolfe (March 27, 2017). ”Elon Musk Launches Neuralink to Connect Brains With Computers”. Wall Street Journal.

• Statt, Nick (March 27, 2017). ”Elon Musk launches Neuralink, a venture to merge the human brain w…. The Verge.
• Meet the Guys Who Sold ”Neuralink” to Elon Musk without Even Realiz…, April 4, 2017, MIT Technology Review
• Cuthbertson, Anthony (March 28, 2017). ”Elon Musk Launches Neuralink Startup to Connect your Brain to the …. Newsweek.
• Newitz, Annalee (March 27, 2017). ”Elon Musk is setting up a company that will link brains and comput…. Ars Technica.
• Cross, Tim (31 March 2017). ”The novelist who inspired Elon Musk”. 1843 Magazine.

7. http://www.reuters.com/article/us-musk-neuralink-idUSKBN17N0CU

External links

• Neuralink and the Brain’s Magical Future at Wait But Why

https://kkpp71.vuodatus.net/lue/2016/06/elon-musk-ihmisaivot-tarvit…

Tiede,taidehistoria ja luonto

perjantai, 10. kesäkuu 2016

Elon Musk: Ihmisaivot tarvitsevat digitaalisen kerroksen – muuten t…

Yrittäjä ja innovaattori, SpaceX-yrityksen perustaja ja sähköautoyhtiö Tesla Motorsin toimitusjohtaja Elon Musk on hiljattain puhunut useammassakin yhteydessä ihmisaivoihin lisättävästä ”hermopunoksesta” (neural lace). Muskin mukaan se yhdistäisi ihmisaivot tekoälyyn ja mahdollistaisi ihmiskunnan pärjäämisen tekoälyä vastaan.  ”Neural lace” on tieteiskirjailija Iain M. Banksin lanseeraama termi.

Musk uskoo, että ihmisistä tulee jonain päivänä parhaassakin tapauksessa pelkkiä robottien lemmikkejä, pahimmassa tapauksessa ihminen joutuu tuhotuksi. Sen vuoksi hän pitää tätä hermopunosta, aivojen ”digitaalista kerrosta” tai tekoälykerrosta elintärkeänä ihmiskunnalle.

Sen myötä ihmiskunta voi Muskin mielestä pärjätä tekoälyä vastaan.

Musk myös visioi sitä, miten tämä tekoälykerros sitten aivoihin lisättäisiin. Muskin visiossa hermoverkko syötettäisiin ihmisen verenkiertoon kaulavaltimosta ja sitä kautta se kulkeutuisi aivoihin.

Muskin ajatuksia pidetään hyvinkin futuristisina, mutta useat lehdet kertovat, että tätä teknologiaa jo tutkitaan ja rahoitetaan. Nature-lehdessä on esimerkiksi julkaistu tutkimus, joka käsitteli aivoimplantin asentamista hiirille ruiskun avulla.

KeskusteRisto Juhani Koivula kommentoi_ 28. maaliskuu 2017 18:02Poista kommentti

Mites sää selität, ettei yhteinen aivokuorikaan, jota molemmat siamilaiset kaksoset käyttävät, takaa tajuntojen ”telepatiaa”?

Miten sitten sähkökaapelit voisivat taata?

Tajunta on aistien syöttämää, eikä konkin tietyn fysikaalisen tapahtumakulun informaatisisältö ole eri aivoille sama, vaan se riippuu kuillkin aivoille siitä, mikä havainto sellaisien on aikaisemmin aiheuttanut.

Tuollaisilla kykytkyillä voidaan hävittää tietoa ja ehkä saada huijaamalla näyttämään oppimiseltakin (kuin Eric Kandel), mutta ei siirtää eikä luoda.

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/yle-n-haistapaskant…

” Kökkönoopelisti ERIC KANDEL on pöyristyttävä HUIJARI ja NÄMÄ KYSEISET ILMIÖT kuten uusien neuronienvälisten fyysisten kytkentöjen muodostuminen SITÄ OHJAAVINE kemikaaleineen EIVÄT OLE MUISTIN mekanismi MILÄÄN SELKÄRANKAISELLA, keskushermostollisella lajilla!

Aivopierun tekijä on ”aivohakkerifirma” (joka haluaa kehittää ”aivokaapelitelepatiaa”, joka on MAHDOTONTA!)

Eric Kandel huijasi härskisti myös keskushermostottomilla selkärangattomilla kuten kuten banaanikärpäsillä ja merietanoilla tekemissään valekokeissa, joissa hän mm. ”simuloi aistiärsykkeitä” kohdistamalla sähköisiä ”neurosignaaleita” suoraan vaikka banaanikärpäsen alkoholireseptorin (jolla se löytää ruokansa) neuronien viejähaarakkeeseen aksoniin. SE OLI MUKA ”VIINASTA VIEROITTAVA AVERSIIVINEN (rankaiseva) ÄRSYKE (se EI ollut lainkaan ärsyke, sellaiset tulevat AISTIMIIN), joka saa banaanikärpäsen hetkeksi ”raitistumaan pahan tunteen takia”!!! Se lakkaa ainakin joksikin aikaa kokonaan syömästä, ja kuolee, ellei lillu jossakin hedelmämehussa. Jos se kuitenkin lilluu sellaisessa ja syö, palautuu myös alkoholintunnistus ja liikkuva ruo- anetsintäkyky, koska alempien oloiden neuronit uusidituvat ja paluttavat geneettisen mallin. Näin Kandel tulkitsee drosophilan viina- ja ruokalakon ”PAVLOVILAISEKSI EHDOLLISTUMISEKSI” KOSKA SE ON MUKA ”PALAUTUVAA, VÄLIAIKAISTA OPPIMISTA (mikä on ydintuntomerkki)! Pavlovilaista ehdollistumista, joka perustuu palkitseville ja rankaiseville KOKEKUKSILLE, ja jolle IHMISEN MUISTI YKSINOMAAN PERUSTUU, ESIINTYY VAIN AIVOKUORELLISILLA LAJEILLA: nisäkkäillä ja linnuilla. … ”

Muistia etsimässä

Julkaistu perjantaina 04.12.20099411

Kuinka muistot tallentuvat aivoihin? Itävallassa vuonna 1929 syntynyt, Nobel-palkittu neuropsykiatri Eric Kandel on tutkinut aivojen molekyylibiologiaa. Hänen oman lapsuutensa muistoja leimasivat juutalaisvainot.

lua:

whiic kommentoi_ 28. maaliskuu 2017 17:33

Jaa… Vaikka en pidä hyvänä sijoituksena panostaa yhtiöihin, jotka tekevät tutkimusta asioilla, jotka eivät tuota taloudellista tulosta varmaan seuraavaan 50 vuoteen (tai ainakaan nämä projektit eivät tuota, yhtiö itsessään voi tuottaa, jos tekee muuta siinä sivussa), en pidä erityisen asiallisena väittää aivojen ja tietokoneen liittämistä toisiinsa ”telepatiaksi”. Sellainen väittämä on melko sukua kuin syyttää vastapuolta ”salaliittoteoreetiksi”. Argumentaatiovirhe ab absurdo (ei sovi sotkea Reductio ad absurdum) eli yleinen pilkanteko joka ei itsessään sisällä argumenttia.

Se taas, että aivot eivät toimi binäärisesti ei ole argumentti sille, etteikö binääriä dataa voi antaa aivojen tulkittavaksi. Pelkästään signaalinkäsittelyssä on DAC-muuntimia jolla binäärit saadaan analogiseen muotoon. Ja lukiessa tätä tekstiä, on jokainen kirjain diskreetin arvon omaavaa dataa (jokainen kirjain voidaan esim. esittää ASCII-koodina) ja niinikään jokainen kirjain siirretään digitaalisena verkon yli. Ei silti tuota ongelmia kirjoittaa ja toisen lukea netin yli. Paitsi joki kuin kommari ja kapitalisti keskustelevat keskenään, mutta tasan sama kommunikaatio-ongelma syntyisi jos tavattaisiin torilla. No, ehkä voitaisiin motata toisiamme turpaan siellä torilla, mitä ei voida tehdä netissä. Tämä varmasti vain hyvä asia.

Vaikka aivot kokonaisuutena toimivat melko analogisesti, käsittääkseni yksittäiset aivosignaalit ovat binääristä informaatiota. Sähkö menee synapseihin, vapauttaa välittäjäainemolekyylin joka siirtyy vastapuolen synapsiin ja tieto siirtyy solusta toiseen. Ei ole olemassa puolta molekyyliä välittäjäainetta, joten tieto on väistämättä binääristä meidän aivoissamme, jos tarkastelemme aivojen toimintaa mikrotasolla.

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 31. maaliskuu 2017 02:26Poista kommentti

whiic: ” ”Mites sää selität, ettei yhteinen aivokuorikaan, jota molemmat siamilaiset kaksoset käyttävät, takaa tajuntojen ”telepatiaa”?”

Jaa. Eipä siamilaisia kaksosia ole tarkoituksella yhteen liitettykään, jotta kommunikoisivat keskenään. Se ei ole suunniteltua vaan sairaus. Hieman eri asia kuin esim. näkökeskuksen stimulointi sähköimpulsseilla tuottamaan hallusinaation virtuaalitodellisuudesta. ”

Et voi millään kaapelillakaan välittää TIEETYÄ hallusinaatiota näkökeskuksesta toiseen. Näköhermon kautta voisi ehkä saada aikaan tietyn väriärsykkeen, mutta se rinnastuisi silloin silmään eli aistimeen tulevaan ”tavalliseen” signaaliin.

” Toisaalta, mitäpä minä puolustamaan mitään. Ei minun tarvitse. Sinä esität väittämän, joten on sinun velvollisuutesi todistaa se todeksi. ”

Muskin velvollisuus on todistaa todeksi, mitä väittää, varsinkin kun se on kaiken tähänastisen TIETEELLISEN tiedon vastaista. (En katso Turun Aivokaapeli-Anttia tieteen edustajaksi. Hän on horissut haastatteluissa aiva ufologisia, kuten että ”ihmiset näkevät unissaan Keenistä muinaiseläimiä, joita ei enää ole…)

” Todista, että aivojen signaaleja ei voi digitoida eikä päinvastoin mitään tietoa voida projisoida aivojen sähkökemiaan. ”

Nojaan vain johtaviin virkavastuullisiin neurofysiologeihin kuten R. Douglas Fieldsiin ja heidän selvittämiinsä aivomekasnimeihin.

” Minä en esitä väittämää. Minulle riittää ”ehkä”. Sinä sanot, että homma on kukkua, joten odotan ehdottomia ja vedenpitäviä todisteita. ”

Homma on niin kauan kukkua kuin se on absoluuttisen varmasti todistettu todeksi.

” Voi tuntua aika kohtuuttomalta, että vaadin kaltaistasi maallikkoa todistamaan asioita, joista jopa jotkut ”kökkönobelistitkin” ovat kanssasi eri mieltä, mutta ellen vaadi sinua todistamaan väittämiäsi (tässä ja nyt), helppo sinun olisi vain sanoa, koska et olet täällä elämässä esim. vuonna 2100, jotta saisit hävetä silmiä päästäsi. ”

Ne, jotka noihin aivopieruihin ja kusetuksiin hassaavat kansan eli meidän rahat, saavat hävetä silmät päästään.

” Sama toki myös ihmisille, jotka väittävät että kasvihuoneilmiötä ei ole lainkaan olemassa tai päinvastaisesti ne, jotka väittävät että ihmiskunta on kasvihuoneilmiön sukupuuttoon tappama samaan päivämäärään mennessä. Hekään eivät ota sosiaalista vastuuta sanomisistaan, koska kun heidät todetaan paskanpuhujiksi, he ovat jo kuolleet. Tämän takia positiiviset väittämät pitäisi pyrkiä todistamaan todeksi esittäessään, tai tunnustaa ne pelkiksi arvauksiksi. ”

On väittämiä, jotka pitää todistaa oikeiksi, eli verifioitava, kuten juuri olemassaoloväitteet ilmiöistä, joita ei toistaiseksi ole löydetty, ja on väitteitä, jotka pitää voida falsifioida, kuten yleisyysväitteet, esimerkiksi että ”kaikki korpit ovat mustia”. Muskin väite kuuluu edellisiin.

Heikki Karjalainen kommentoi_ 31. maaliskuu 2017 06:16Poista kommentti

Telepatiaa on jo luonnollisestikin ihmisissä. Se ilmenee parhaiten identtisten kaksosten ajatuskuvioissa, jossa toinen ennakoi toisen toimet ja pystyy etäältä aistimaan toisen tekemisiä ja ajatuskuvioita ilman mitään sovittuja toimia.

Toinen alue ovat pitkään keskenään eläneet vanhukset, jotka joko tapakäyttäytymisen tms. mukaisesti osaavat ennakoida puolisonsa käyttäytymisen ja ajatuskuviot. Siinä on osa telepatiaa osa muuta.

Se on selvää, että ajattelu on ”mikrosähköistä” ml. kemiallista toimintaa ja, että telepatian käyttö on mahdollista laajemminkin tulevaisuudessa. Ja, että tulevaisuuden viestintä voi olla täysin langatonta ilman välihärveleitä- kännyköitä yms..

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 31. maaliskuu 2017 08:15Poista kommentti

Tuo on kaikki perätöntä, ja sitä miten Saksan natsipuolueen salattu pääideologi Hans Berger ajatteli. Informaation alitajuinen välittyminen aistimellisin merkein ei ole telepatiaa.

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/aivos-hk-k-yr-eeg-n…

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 1. huhtikuu 2017 21:00Poista kommentti

YLEn hörönlöröä intuitiosta ja mm. muka ”koneiden kanssa yhteensulautumisesta”. Asiaan on kytketty henkilöitä, jotka taatusti eivät tykkäisi hyvää jos esimerkiksi edelleen olisivat hangissä… Lapsille tuputetaan puoskarineurotiedettä:

” Dok: Inn sæi – intuition voima

• 1 h 14 min
• to 30.3.2017
• 28 pv
• 4152 katselua

(Inn sæi – The Sea Within, Islanti/Englanti 2016) Kaksi islantilaista naista yrittää selvittää, kuinka ihminen voi päästä kosketuksiin sisimpänsä kanssa nykyajan stressaavassa ympäristössä. He löytävät intuition voiman. ”

Näytä lisätiedot

https://areena.yle.fi/1-3257820

 

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 21. huhtikuu 2017 13:43Poista kommentti

https://en.wikipedia.org/wiki/Neuralink

”

Neuralink

From Wikipedia, the free encyclopedia

Neuralink

Type	Private
Industry	Neurotechnology, Medical device
Headquarters	California
Website	neuralink.com[citation needed]

Neuralink is an Americanneurotechnology startup company founded by Elon Musk reported to be developing implantablebrain–computer interfaces. The company was started in 2016, operates in California, and was first publicly reported in March 2017.^[1][2] The trademark for ”Neuralink” was purchased from its previous owners in January 2017.^[3]

Musk did not respond to requests for comments when news of the company broke but the Wall Street Journal reported that people who had held discussions with the company said that it intended to first address difficult brain disorders like epilepsy and major depressive disorder and then pursue human enhancement.^[1][4]

Musk had discussed a science fiction technology called ”neural lace” prior to forming the company and when news of the startup broke, the concept was discussed in the reports.^{[1][2][4][5][6]}

It’s planned to be available in four years for patients with neurological disabilities and in eight to ten years for people without neurological disorders. It’ll allow for wireless communication between people with those implants.^[7]

References

• Winkler, Rolfe (March 27, 2017). ”Elon Musk Launches Neuralink to Connect Brains With Computers”. Wall Street Journal.
• Statt, Nick (March 27, 2017). ”Elon Musk launches Neuralink, a venture to merge the human brain w…. The Verge.
• Meet the Guys Who Sold ”Neuralink” to Elon Musk without Even Realiz…, April 4, 2017, MIT Technology Review
• Cuthbertson, Anthony (March 28, 2017). ”Elon Musk Launches Neuralink Startup to Connect your Brain to the …. Newsweek.
• Newitz, Annalee (March 27, 2017). ”Elon Musk is setting up a company that will link brains and comput…. Ars Technica.
• Cross, Tim (31 March 2017). ”The novelist who inspired Elon Musk”. 1843 Magazine.

7. http://www.reuters.com/article/us-musk-neuralink-idUSKBN17N0CU

External links

• Neuralink and the Brain’s Magical Future at Wait But Why

No nyt se pahan keksi…

http://yle.fi/uutiset/3-9642635

Teslan perustaja uhkaa jättää Trumpin hallinnon, jos USA vetäytyy ilmastosopimuksesta

Uhkauksesta vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksesta tuli kynnyskysymys sähköautoyrittäjälle

1.6.2017

 

48

Sähköautoja valmistavan Tesla Motorsin perustaja ja toimitusjohtaja Elon Musk uhkaa jättää presidentti Donald Trumpin neuvonantajan tehtävät jos Yhdysvallat vetäytyy Pariisin ilmastosopimuksesta.

Musk ilmoitti suunnitelmistaan Twitter-tilillään heti presidentti Trumpin aikeiden tultua julki.

Pariisin ilmastosopimuksen kannattajana Musk on yrittänyt vakuuttaa presidentti Trumpia ilmastosopimuksen tärkeydestä.

Muskia on arvosteltu kovin sanoin hänen roolistaan Trumpin hallinnon neuvonantajana. Useat hallinnon neuvonantajista ovat eronneet tehtävistään tehtävissä syntyneiden erimielisyyksien vuoksi.

Lähteet: AFP, STT

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 29. huhtikuu 2017 19:12Poista kommentti

Kevin Kellyn blogi:http://kk.org/thetechnium/

”  Why I Don’t Worry About a Super AI

[I originally wrote this in response to Jaron Lanier’s worry post on Edge.] ”

Heikki Karjalainen kommentoi_ 29. huhtikuu 2017 19:45Poista kommentti

Risto Juhani…

Miksi tukit palstoja noilla älyttömän kokoisilla linkistä poimituilta teksteillä, miksi ?

Mikä on sanomasi ydin ???

Otsikko ei ole siihen vastaus !

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 7. toukokuu 2017 11:03Poista kommentti

Yksi syy on, että linkit pruukavat mennä kiinni. Ne eivät katoa (minkä kerran nettiin pieraisee, sen sieltä myös löytää…), mutta menevät tunnuksien taakse, muuttavat osoitettaan, lakkautetaan alkuperäiseltä paikaltaan. Toki jutun saa yleensä palautettua lyhyemmälläkin lainauksella googlaamalla.

Täällä on aiheesta lisää ansioituneen hölynpölynpaljastajakollegan haravoimana:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236591-fujitsun-hopo-tekoalysta

Fujitsun höpöä tekoälystä

5.5.2017 14:46 Lauri Gröhn

• Singulariteetti
• Tekoäly

2 kommenttia

• ilmoita asiaton viesti

• 
  t&t 5.5.2017
• 
  kuva 2

 

Fujitsun teknologiajohtaja Joseph Regerin näkemys tekoälyn lähitulevaisuudessa on realistinen (kuva 1), mutta kolmas vaihe, ”superäly” (kuva 2) on jo scifiä, singulariteettihömppää.

Ehkä tuon singulariteettihömpän taustalla on ikivanha Akasha-myytti:

The Western religious philosophy called Theosophy has popularized the word Akasha as an adjective, through the use of the term ”Akashic records” or ”Akashic library”, referring to an ethereal compendium of all knowledge and history.

Scott Cunningham (1995) uses the term Akasha to refer to ”the spiritual force that Earth, Air, Fire, and Water descend from”.[9]

Ervin László in Science and the Akashic Field: An Integral Theory of Everything (2004), based on ideas by Rudolf Steiner, posits ”a field of information” as the substance of the cosmos, which he calls ”Akashic field” or ”A-field”.[10] wiki

Tuo Laszlo on ollut Turun ns. tulevaisuudentutkijoiden vieraana, mikä kertonee jotain tuosta ”tieteestä”.

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 7. toukokuu 2017 11:29Poista kommentti

Turun yliopiston harhainen dosentuuri

7.5.2017 09:33 Lauri Gröhn

Englanninkielen game voi suomeksi tarkoittaa sekä peliä että leikkiä. Siitä ehkä  johtuu Turun yliopiston käsitteellisesti harhainen nimike  peli- ja leikkitutkimuksen dosentti, kuva 1. Nimetyn dosentin tutkimusala liittyy selvästi vain digipeleihin, kuva 2.

Digitaalisten pelien pelaamisella ei ole käytännöllisesti katsoen mitään yhteistä leikkimisen kanssa. Leikkiminen on lasten kehittymisen kannalta olennaisen tärkeää, digipelit ovat lasten aivojen kehittymistä haittaavia.

Ohessa pieni leikkimisen ja digipelaamisen vertailu:

”Leikki esittää todellisuutta symbolisesti, mielikuvituksellisesti, leikisti.”
Pelit eivät yleensä.

”Leikki edellyttää leikkijöiden omaehtoista ja aktiivista sitoutumista siihen.”
Pelit addiktoivat, koukuttavat.

”Leikkiä ylläpitää lapsen sisäinen oma motivaatio ja toiminnan synnyttämä mielihyvä.”
Pelit addiktoivat, eivät motivoi sisäisesti.

”Leikki on yhteydessä lapsen omiin kokemuksiin.”
Pelit tuskin koskaan.

”Lapset leikkivät heille ennestään tutuilla esineillä ja asioilla tai sellaisilla uusilla asioilla, joihin he ovat juuri tutustumassa ja joista he haluavat ottaa selvää.”
Pelit eivät juuri lainkaan.

”Leikin säännöt ovat leikkijöiden itse luomia – leikin sisäiset säännöt eivät tule leikin ulkopuolelta.”
Pelit nörttien ja markkinamiesten luomuksia.

”Leikissä on keskeistä itse toiminta – ei niinkään sen päämäärät.”
Peleissä on syöttejä ”päämäärinä”.

Lainaukset: Wiki

Lauri Järvilehdon kirjan Hauskan oppimisesen vallankumous käännös englanti-> suomi sekoittaa myös pahasti leikin ja pelin käsitteet:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/188126-kirja-lukijan…

 

 

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 10. toukokuu 2017 12:17Poista kommentti

Euroopan invetointipankki lykkää rahaa ”Kurzweil” Googleen: ”UNIEMMEKO TALLENTAMISEKSI KASETILLE”…

http://www.is.fi/taloussanomat/yrittaja/art-2000005201947.html

Suomalaisyritys sai 25 miljoonaa euroa EIP:ltä – suurin Pohjoismaihin myönnetty rahoitus

non-inline
landscape” itemscope=”” itemtype=”http://schema.org/ImageObject”>

Euroopan investointipankki ei ole aiemmin myöntänyt yhtä suurta kasvurahoitussummaa Pohjoismaihin. (KUVA: Eric Vidal)

Julkaistu: 8.5. 15:44

Euroopan investointipankki (EIP) myöntää 25 miljoonaa euroa suomalaiselle Maria DB:lle. Kyseessä on suurin kasvurahoitus, jonka pankki on antanut millekään yritykselle Pohjoismaissa.

Maria DB kehittää avoimen lähdekoodin tietokantaa. Investointipankin ja yrityksen tiedotteen mukaan rahoituksella on tarkoitus edistää MariaDB:n tuotekehitystä, jotta yritys pystyy palvelemaan kasvavaa kansainvälistä suuryritysasiakaskuntaansa.

Maria DB tarvitsee myös rahoitusta myynnin ja markkinoinnin tehostamiseen Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa.

Maria DB tarvitsee uusia osaajia Euroopassa erityisesti Suomessa, jossa se aikoo palkata tietokantoihin erikoistuneita kehittäjiä.

Tietokantamarkkinat muuttuvat kovaa vauhtia ja tiedotteen mukaan avoimen lähdekoodin tietokantoja otetaan jatkuvasti käyttöön eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Telefónican, DBS Bankin ja Teleplanin kaltaiset suuret yritykset pyrkivät säästämään ja uudistamaan liiketoimintaansa uusimalla it-ratkaisujaan.

Markkinatutkimusyhtiö IDC on arvioinut maailmanlaajuisessa ennusteessaan tietokantamarkkinoiden ylittävän 50 miljardia dollari tänä vuonna. Vuonna 2015 niiden arvo oli 40 miljardia dollaria. ”

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 19. toukokuu 2017 02:19Poista kommentti

Suomen EK (Elinkeinoelämän keskusliitto, tymarkkinajärjetö) runkkaa standadi-AI-hölynpölylallatuksen tahtiin…

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaisyrittaja-varoittaa-tekoa…

Suomalaisyrittäjä varoittaa: Tekoäly pyyhkäisee suuremmalla voimalla kuin teollinen vallankumous – ”Vaikutuksiltaan 3 000-kertainen ilmiö”

Maija Tamminen 18.5. 21:13

Iris AI:n perustaja sekä myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Maria Ritola.

Keinoäly mullistaa maailman kuin teollinen vallankumous, mutta on vaikutuksiltaan moninkertainen, näkee suomalainen startup-yrittäjä, ekonomi Maria Ritola.

”Tekoälyn eksponentiaalinen kehitys muuttaa maailmaa ihan samaan tapaan kuin sähkö”, Ritola sanoi puheessaan EK:n kevätseminaarissa.

”Aivan kaikki alat muuttuvat tämän kehityksen seurauksena. Se on kylmä fakta.”

Ritola kuuluu keinoäly-yritys Iris AI:n perustajiin, ja lukeutuu näin harvoihin suomalaisiin AI-mullistuksen aallonharjalla toimijoihin. Vuonna 2015 perustettu Iris AI on valittu yhdeksi maailman kymmenestä innovatiivisimmista yrityksestä.

Norjassa perustetun, Lontoosta käsin toimivan startupin tavoittelee suuria: sen perustajat haluvat edistää tieteen hyödyntämistä ja maailman suurten ongelmien ratkaisua keinoälyllä. Jopa 30 miljoonaa avoimesti saatavilla olevaa tutkimuspaperia läpikäynyt Iris AI auttaa yrityksiä, startupeja ja tutkijoita löytämään tutkimuksista eväitä uusiin innovaatioihin.

Työelämän mullistus

Ei ole mikään uusi ajatus, että tekoäly syö työpaikkoja. Muutoksen mittakaava on kuitenkin edelleen sisäistämättä niin ihmisten kun yhteiskuntien tasolla, näkee Ritola.

”Teolliseen vallankumoukseen verrattuna sen, mitä nyt käydään lävitse, vaikutukset ovat moninkertaisia. Vauhdiltaan kymmenkertainen, skaalaltaan 300-kertainen, ja vaikutuksiltaan 3 000 -kertainen ilmiö. Vaikutukset työmarkkinoille ovat tietysti sen mukaiset”, hän varoitti.

Ritolan mukaan ihmiset jakautuvat kahteen koulukuntaan siinä, mitä he ajattelevat tekoälyn tekevän työpaikoille tulevaisuudessa.

”Ensimmäinen koulukunta sanoo, että kaikki työ voidaan pillkkoa rutiineihin, kaikki työ voidaan tehdä roboteilla, jolloin tulevaisuudessa meillä ei tule olemaan työtä. Toinen koulukunta sanoo, että tähän mennessä on aina käynyt niin, että teknologinen kehitys on synnyttänyt uutta työtä. Niinpä työpaikkoja varmasti tulee häviämään, mutta työ määrittyy uudelleen.”

Ritola arvelee, että vastaus löytyy jostain kahden koulukunnan välistä.

Kumpaan koulukuntaan itsensä lukeekin, keskeistä on yksi asia: Tekoäly näyttää vievän ensimmäisenä ihmisten rutiininomaiset työtehtävät. Ritolan mukaan tämä tarkoittaa, että ihmisten on pystyttävä siirtymään rutiinipohjaisista töistä enemmän taitoja vaativiiin tehtäviin.

”Ihmisen siirtyminen työstä toiseen tulee olemaan hankalampaa, koska hän ei voi siirtyä rutiinipohjaisesta työtä toiseen vaan pitää hankkia uusia taitoja.”

Jos kaikki työ katoaa, tai uudelleentyöllistymisestä tulee äärimmäisen vaikeaa, edessä on sekä käytännön että filosofisia pulmia.

”Kysymykset tulevaisuuden toimeentulosta ja elämän tarkoituksesta ovat oleellisia.”

Käsittämätön muutosvahti

Tekoäly tarjoaa uhkakuvien lisäksi myös uskomattomia mahdollisuuksia, Ritola muistuttaa. Hänen mukaansa joka päivä julkaistaan 3 000 tutkimusartikkelia, yli 60 000 kirjaa ja 200 000 uutisartikkelia. Olemassa olevan datan määrä on valtava, eikä yksikään ihminen kykene lukemaan ja sisäistämään kuin murto-osan siitä.

”Positiivinen uutinen on, että laskentateho kasvaa vielä nopeammin kuin datan määrä. Se seuraa eksponentiaalista käyrää, tuplaten tehonsa joka toinen vuosi kuin Mooren laissa. Tämä laskentateho yhdessä datan kanssa muodostaa sellaisen mahdollisuuden ja kehityksen, jota me ihmiset emme ole aikaisemmin nähneet”, hän sanoi.

”Yhdessä laskentateho ja data mahdollistavat syväoppimista hyödyntävien laskenta-algoritmien rakentamisen. Nämä algoritmit ovat sellaisia, jotka ottavat inspiraationsa ihmisten aivojen toiminnasta. Niille ominaista on se, että ne oppivat itsenäisesti isosta määrästä dataa ja tekevät sen paljon nopeammin kuin ihminen.”

Iris AI:nkin keinoäly perustuu tällaiseen algoritmiin. Se ymmärtää sanojen konteksteja ja löytää tutkimuksista säännönmukaisuuksia. Ritolan mukaan tekoäly muuttaakin datan palapelin palasiksi, joita pystyy tulevaisuudessa yhdistellä tavoilla, joita emme vielä käsitä.

”Jos pystyisimme optimaalisesti hyödyntämään sitä, mitä tiedeyhteisö on meille pystynyt tuottamaan, varmaan aika moni maailman ongelmista olisi jo ratkaistu”, Ritola arveli.

Aiheesta lisää

17.5. 16:18

Suomalainen ZenRobotics päätti ottaa riskin: lopetti myynnin, hylkä…

11.5. 17:45

Tekoäly tuo vaihtoehtoja, mutta luovuus jää ihmiselle – Keinoälygur…

13.5. 17:03

Tekoäly vähensi jo lämmityskustannuksia 80 euroa asuntoa kohti – mi…

 

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 22. toukokuu 2017 19:03Poista kommentti

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236891-option-hopoa-tekoalysta

Optio höpsii tekoälystä

12.5.2017 07:58 Lauri Gröhn16 kommenttia, 16 uutta

• 
  Kuva 1: Kauppalehti Optio
• 
  Kuva 2
• 
  Martin Ford: Rise of the Robots
• 
  Kuva 4
• 
  Kuva 5: Kauppalehti 22.6.2016

Suomessa ei liene ainoatakaan  jounalistia, jolla olisi sen verran ymmärrystä tekoälystä, jotteivat he kirjaisi sellaisenaan kaikkea sitä höpöä, mitä tekoälyuskovaiset ja markkinamiehet heille suoltavat.

Esimerkkinä Kauppalehti Optio, kuva 1:

”Tulevaisuudessa Iris AI pystyy tekemään tieteellistä tutkimusta itsenäisesti.” 

Tuollainen edellyttäisi vahvaa tekoälyä, mutta sellaisesta ei ole ainakaan vielä mitään viitteitä, kuva 3. Näkemyksen taustalla on tuon yrityksen perustajäsenen ktm Maria Ritolan 10 viikon intensiivikurssi ns. Singulariteetti Universityssä!

 

Ja maailmakin parannetaan tekoälyllä, kuva 2:

Tekoäly osaa yhdistää eri alojen tutkimuksia toisiinsa. Yrityksen missio on auttaa tutkijoita ja yrityksiä löytämään ratkaisuja maailman keskeisimpiin ongelmiin. 

Tuohon  uhoon on näiden harrastelijoiden lisäksi syyllistynyt myös oikea tekoälytutkija Heikki Honkela

 

Kysymys:

Pitäisikö toimittajan ymmärtää edes jotain asiasta, josta kirjoittaa?

 

PS

Vahvasta tekoälystä ei ole mitään näyttöjä ja monet eivät siihen usko, kuva 3.

PS2

Talouselämä meni saman yrittäjän halpaan: http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237218-talouselama-hopsii-tek…

 

Pekka Roponen 12.5.2017 08:21

1Olisihan se kiehtovaa, jos voisimme luoda itsellemme jumalan.

Lauri Gröhn 12.5.2017 08:30

1Jonkinlaisesta uususkonnosta tässä asiassa on kyse, transhumanismista:

Transhumanismi (lyhennetään joskus >H tai H+) on kansainvälinen liike ja ajatussuuntaus, jonka mukaan ihminen voi järkevästi ohjatun tieteellisen ja teknisen kehityksen kautta ylittää nykyihmisyyden rajoitukset ja kehittää itseään paremmaksi niin ruumiillisesti, mielellisesti kuin yhteisöllisestikin. Transhumanistien mielestä esimerkiksi vanhenemisen tulisi olla vapaaehtoista ja ihmiskehon tiedostamattomien prosessien tulisi olla yksilön tietoisessa hallinnassa. Wiki

Juha-Pekka Kosonen 12.5.2017 10:02

1Gröhn omassa höpsismissään unohtaa teknisen evoluution kannalta tärkeimmän suureen, eli sattuman.

Monet merkittävimmistä keksinnöistä ovat perustuneet sattuman aiheuttamaan havaintoon ja havainnon jalostamiseen toimivaksi tuotteeksi.

Jollain koodilla ihmisen aivotkin toimivat. Miksi tietokone ei jonain päivänä voisi toimia samalla periaatteella. Itse en poissulkisi sitä vaihtoehtoa, että tekoälyä tutkivien kymmenien tuhansien koodaajien joukosta joku voisi keksiä merkittävän tekoälyyn liittyvän innovaation.

Kvanttikoneet tekevät jo tuloaan.

Gröhn toimii kuten inkvisitio aikoinaan.

Kun jotain asiaa ei tunneta tai sitä pelätään, niin poltetaan mielummin asiaa tutkivat, kuin odotetaan mitä tuleman pitää.

Kehotan Gröhnia katsoman fiktiivisen, mutta äärimmäisen viihdyttävän elokuvan Chappie.

RJK: Aivot EIVÄT toimi (”käänettävällä”) koodilla, eivät edes yksilöllisellä:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/tieteellinen-vallankumo…

” Entä tarkoittaako siis tämä tieteellinen vallankumous nyt sitten sitä, että Fieldsin teoria olisi ”kumonnut peilisoluteorian”,tai muun sosiobiologistisen humpuukiteorian?

Toki se on kumonnut nekin, lopullisesti!

Noilla pseudoteorioilla ei ole ollut kuitenkaan missään vaiheessa mitään tekemistä todellisen tieteellisen psykologian eikä neurofysiologian kanssa.

Ennen kuin Fields julkaisi Scientific Americanin ”vaalinumerossa” 3/2008 artikkelin- sa ”White Matter Matters” ehdollistumisen mekanismista (josta Kansan Äänessä 4/2008 oli kirjoitus ”Ajattelun ja muun ehdollistumisen biokemiallinen mekanismi selviämässä”), oli silloisessa tieteellisessä ihmiskuvassa vallalla kaksi tai kolmekin väärää dogmia,joita noin viisi (5) tunnettua tutkijaa Fields mukaan lukien oli tohtinut aktiivisesti epäillä, kuten:

– ehdollistumimekanismi ”sijaitsisi vain neuroneissa”,

– tallennusmekanismi ”olisi kemiallinen”, ja ehkä, jos välttämättä halutaan viljellä tietokoneanalogiaa,

– informaation talletus olisi jotenkin ”digitaalista”, puhuttiin usein ”koodautumisesta”.

Tällä tietoa nämä kaikki julki- ja piilo-olettamukset, joilla myös ”todisteltiin” omaa kantaa, ovat vääriä.”

Donald antoi Muskille kenkää:

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 2. kesäkuu 2017 16:23

Poista kommentti

TÄMÄ ON USALLE SSURI ILON PÄIVÄ!!!

http://yle.fi/uutiset/3-9645159

Elon Musk jättää presidentti Trumpin neuvonantajan tehtävät

Musk yritti vakuuttaa presidentti Trumpia ilmastosopimuksen tärkeydestä.

2.6.2017 klo 04:04

Elon Musk on tunnettu myös SpaceX-yhtiön toimitusjohtajana.Paul Buck / EPA

982

Autonvalmistaja Teslan perustaja ja toimitusjohtaja Elon Musk jättää Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin neuvonantajan tehtävät. Syynä tähän on Trumpin päätös Pariisin ilmastosopimuksesta vetäytymisestä. Musk kertoi päätöksestä tviitissään.

Musk oli jo etukäteen ilmoittanut jättävänsä Trumpin hallintoa neuvovat paneelit, jos Trump ilmoittaa sopimuksesta vetäytymisestä. Pariisin ilmastosopimuksen kannattajana Musk on yrittänyt vakuuttaa presidentti Trumpia ilmastosopimuksen tärkeydestä.

Lue Trumpin ilmastoratkaisusta:

Muskia on arvosteltu kovin sanoin hänen roolistaan Trumpin hallinnon neuvonantajana. Useat hallinnon neuvonantajista ovat eronneet tehtävistään tehtävissä syntyneiden erimielisyyksien vuoksi.

Muskin lisäksi jo useiden muidenkin teknologia- ja teollisuusalan edustajat ovat ilmaisseet turhautuneisuutensa Valkoisen talon päätökseen ja vannoneet jatkavansa ilmastonmuutoksen vastaisia toimia. Muun muassa öljy-yhtiöt ExxonMobil ja Chevron ovat toistaneet tukevansa Pariisin ilmastosopimusta. Lisäksi esimerkiksi amerikkalainen autojätti General Motors ilmoitti, ettei Valkoisen talon päätös vähennä yhtiön sitoutumista ympäristöön, eikä yhtiön suhtautuminen ilmastonmuutoksen ole muuttunut.

Lähde: STT