Antti Rinteen mukaan politiikan pitää ohjata teknologian kehitystä?

SDP:n puheenjohtajan mukaan teknologian kehitys voi auttaa ratkaisemaan maailman isoja ongelmia.

Lähde: Antti Rinteen mukaan politiikan pitää ohjata teknologian kehitystä – Politiikka – Verkkouutiset

Kyllä kai! Rinne lausuu:

– Meillä on paljon sellaisia ratkaistavia ongelmia maapallolla, jos ajattelee esimerkiksi ilmastonlämpenemistä ja köyhyyttä, joissa molemmissa teknologian kehitys saattaa olla ihan älyttömän tärkeä ongelmanratkaisija.

Ensinnäkin, Ana, vouhottajat puhuvat nyt ilmastonmuutoksesta ei – lämpenemisestä, kun on todettu, ettei se lämpenekään. Ainakaan ihmiskunnan toimista.
Toiseksi, lääketieteen ja -teknologian kehitys vain lisää väkilukua  kehitysmaissa, lisäten siten myös köyhyyttä siellä.

Teknologian pitää antaa kehittyä tieteen ja markkinoiden premisseistä. Poliitikkojen puuttuminen siihen jarruttaa mieluummin kuin edistää.

Täällähän PB:ssä alkaa olemaan vilsekettä

Tästähän voisi kehittää myös uudenlaisen mielipidelehden (printtilehden), joka ilmestyisi säännöllisin välein ensin Tampereella joka savuun ja julkaisisi reippaan otoksen kirjoittelusta ja kommenteista.

Blogit voisi jakaa useampaan ryhmään: politiikka, historia, energiaratkaisut,  ruoka, ideat, autot ja tekniikka ja  muu vapaa-aika.

Tuskin mainostajatkaan panisivat pahaksi uutta segmentoitua mediaa.

Jakelu voisi olla AL:n ”Moron” välissä ja tai tamperelaisen sisällä joka savuun.

Julkaisjan tausta ja median tarkoitus pitää olla selvä.

Onko konsensuksella huono muisti?

Jari Ernrooth kirjoittaa kolumnissaan (YLE 12.7.2017) presidentin vallasta ja sivuaa laajalti myös tämän avauksen otsikkoa. Saanen lainata pätkän suoraan kolumnista:

Urho Kekkosen kaudella neuvostoimperiumia ja presidentin yksinvaltaa kritisoivat länsimaisten arvojen puolustajat tuomittiin äärioikeistolaisten jäähyaitioon. Kun sinne nyt on laitettu perussuomalaisten eduskuntaryhmä, tulee väistämättä mieleen kysyä, onko konsensuksella huono muisti?

Islaminuskoisiin kansanryhmiin kohdistuvat karkeasti loukkaavat yleistykset ovat tietysti vastenmielistä luettavaa. On silti sanottava, että se ihmisarvosta piittaamaton alistus ja sorto, jota olen islamilaisessa maailmassa todistanut, järkyttää mielenrauhaani monin verroin enemmän.

Kannattaa lukaista.

Laura Huhtasaari on ”kova jätkä”

Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps) on tullut tunnetuksi suorapuheisuudestaan ja räväkkyydestään.

Käsiteltäessä pääministerin ilmoitusta oudoista hallituskuvioista  Eduskunnassa Perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen, piti Laura Huhtasaari ryhmäpuheenvuoron, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Puhe oli selkokielinen ja juuri niin suorapuheinen ja räväkkä, mitä voi odottaa vain Huhtasaarelta. Se osoitti, että Huhtasaari on ”kova jätkä” ja tarpeen vaatiessa vieläkin kovempi.

Laura Huhtasaari on viehättävä nainen, jolla on hymy herkässä. Hänestä olisi ainesta Suomen ”rautarouvaksi” esimerkkinä vaikkapa Angela Merkel.

Suomessa on poliittinen keskustelu jämähtänyt hyssyttelyksi. Siksi tarvitaan sellaisia poliitikkoja, jotka eivät vain hyssyttele, vaan sanovat tarvittaessa asiat suoraan ja vaikka hieman kärjistäen. Vain siten sanoma menee perille.

Nyt kun Perussuomalaiset etsivät uutta ilmettä uuden puheenjohtajan Jussi Halla-ahon johdolla on puolueelle onni, että varapuheenjohtajana on Laura Huhtasaari. Huhtasaari täydentää räiskyvällä esiintymisellään mainiosti hillitympää älykköä Jussi Halla-ahoa. Mainio parivaljakko kelle vaan puolueelle.

Paljon on puhuttu viime aikoina EU:n tulevaisuudesta ja kansainvaelluksesta Afrikasta Eurooppaan paremman elämän toivossa. Maassamme on vallassa EU-myönteiset voimat, jotka olisivat valmiita luovuttamaan Suomen itsemääräämisoikeudesta loputkin Brysselin byrokraateille. Samat voimat pitäisivät rajat auki elintasopakolaisille saadakseen halpaa työvoimaa Suomeenkin.

Siksi on erittäin tärkeätä, että Suomessa on ainakin yksi puolue, joka suhtautuu em. asioihin kriittisesti ja jopa kielteisesti. Kuvaan kuuluu, että EU-myönteiset puhuvat asioista peitellen ja kiertoilmauksia käyttäen hämätäkseen kansalaisia todellisista tarkoitusperistä.

Laura Huhtasaari on poliitikko, joka puhuu asioista niiden oikeilla nimillä ja ymmärrettävästi ja sopivasti kärjistäen, että kansalaiset ymmärtäisivät kuinka suurista asioista on kysymys.

Kysymys on nimittäin Suomen itsenäisyydestä.

Suomen historian myytit; Kansalaissota.

http://areena.yle.fi/1-1376301

Katselinpahan tänä aamuna areenasta ylläolevan dokumentit. Näilläkin palstoilla sisällissodastamme kirjoitellaan jos mitä; punakapina, vapaussota, veljessota, kapina. Aivan perusteettomia nimikkeitä ja lähes puolta kansanosaa halventavia.

Dokumentti kestää 48 min mutta on katsomisen arvoinen; ihan jo tamperelaisesta näkökulmasta.

Myöskin sodan todelliset syyt, sekä osapuolet selvitellään perustellusti. Saksalaisten suurvaltapolitiikkakin siinä saa valaistusta, kuin myöskin jääkäriliike, sekä Venäjän silloinen sisällissota kuin myöskin jo hiipuva I-maailmansota.

Kannattaa uhrata vajaa tunti historiamme opiskeluun.

Aurinkovoimasta – valtakunnanverkkoon tuotettavasta sähköstä

”Reporadion” eli vihervasemmistolaisen YLEn uutisissa toitotettiin tänään  useissa lähetyksissä miten aurinkovoima on moninkertaistunut Suomessa viime vuosina. Väitettiin myös investoinnin aurinkovoimaan maksavan itsensä takaisin kymmenessä vuodessa. Tietysti annettiin ymmärtää, että sen kymmenen vuoden kuluttua kassaan kilisee mukavasti rahaa.

Kuinka ollakaan ”unohdettiin” jälleen mainita, ettei sitä aurinkovoimaa rakenneta Suomeen ilman valtavia tukiaisia veronmaksajien pussista – ja tietenkin se oleellisin asia, että aurinkovoima on Suomessa haitallista sattumavoimaa. Sähköä tulee kun sitä ei tarvita, eikä tule silloin kun sitä tarvitaan.

Grrr…

Ihmelääke EU:lle tai edes prioriteettien tarkastus

Törmäsin EU-puolue EPP:n (suomesta Kok, KD) julkisuustempaukseen taannoin. He kyselivät kansalaisten mielipiteitä toiminnastaan, EU:sta ja niin edelleen. Jaoin mietteeni lyhyellä videolla jonka he laittanevat ö-mappiin, mutta voinpa jakaa aatteitani näin blogimuodossakin. Perusvinkkini on tämä: prioriteetit kuntoon EU:n johtotyössä. Kansalaiset hieman korkeammalle tällä listalla.

Journalismin pelko on tyhmyyden alku

Punainen lanka juttuuni tuli Politiikkaradiosta, jossa Pertti Salolainen (kok) piti esimerkillisen typerän saarnan mediapelosta. Hänen mielestään poliitikkojen ei pitäisi sanoa mielipiteitään rehellisesti, koska on riski että media – tai jos tosi pahasti käy, kansainvälinen media noteeraa sen. Notta mitä helvettiä nyt? En ole samaa mieltä esim. tuossa keskustelussa mainitun Sampo Terhon (uv) mietteistä, mutta en helvetissä halua ennakkosensuuria poliitikoille. Haluan, että he kertovat mielipiteensä. Ei ole koskaan häviöksi että poliitikot kertovat mitä ovat asioista mieltä. Kivuliaskin totuus voittaa näyttelemisen.

Tässä tullaan EU:n päätöksenteon haasteeseen. Tiedämme, että lobbarit ovat kansalaisia tärkeämpiä. Tiedämme, että komissio kävelee aina tarpeen tullen parlamentin yli. Tiedämme, että niin tekevät myös komission kaikki ulkomaiset kumppanit sekä NATO. Nyt tiedämme, että myös media kävelee kansalaisten yli. Jos meppi tekee kymmenen tunnin työpäivän, montako sekuntia siitä työstä on EU-kansalaisten hyväksi? Ei montaa, rohkenen arvata.

Tavalla tai toisella, EU-päättäjien on nostettava kansalaisten asema pari pykälää korkeammalle prioriteettilistalla. Heidän pitää uskaltautua puhumaan totta. Heidän pitää pystyä sanomaan ”en tiedä”, sillä ne ovat viisauden sanoja. Euroopassa on harjoitettu vuosituhansien ajan tiedonvaihtoa diplomatian, kulttuurin ja tieteen aloilla, joten emmeköhän ole jo perusteet hanskanneet? Eivätköhän päättäjät voi ottaa sen riskin, että puhuvat kansalaisille totta?

Teatteri vapaa-ajalle

Dialogi ja avoin keskustelu ovat tie eteenpäin. EU:ssa on ongelmia ja mahdollisuuksia. Ongelmia ei voi korjata, ellei niitä ensin selväkielisesti nimeä ja nosta pöydälle. Tämä tulee ottaa selväksi linjaksi. Oikea linja on rehellinen, asiallinen ja vastuullinen.

Jos poliitikolla on hurja tarve teatterin tekemiseen, tehköön hän sitä vapaa-ajallaan, mieluiten teatterilavalla.

Soteen tai saveen

Soteen tai saveen

 

Koville ottaa porvarihallitukselle päästä tekemään tiliä hoiva-alan yrityksille uuden Soten myötä. Veikkaus on ollut suomalaisten lempilapsi ja veikkausvoittovaroista osa on mennyt kansanterveydelle. Yksi risti kaksi – pennit miljooniksi – Veikkauksen mainos aikanaan, jonka monet varmaan muistavat.

 

Hallitus pelaa maakunta – ja valinnanvapauslottoa – kansanterveyttä näin tukien. Täytetyt kaavakkeet lähetetään perustuslakivaliokuntaan ja sen jälkeen koko hallitus pitää peukkuja pystyssä, josko nyt tärppäisi. Sydän sykkien odotetaan muuttuvatko hoiva-alan yritysten miljoonavoitot, miljardivoitoiksi.

 

Taas kerran tuli laitettua rastit vääriin ruutuihin, kyllä onni nyt koettelee ja on kääntänyt selkänsä hallitukselle, joka viattomasti, rehellisesti ja avoimesti haluaisi tehdä tulonsiirron myös hoiva-alalla kansalaisilta pääomille.

 

Toista se on meillä täällä Pohjois – Pirkanmaalla. Ei tarvittu lottoa tai veikkausta kun päättäjämme ja Pihlajalinna yksissä tuumin jyräsivät kuntapalvelut suohon. Yksi vankka perustelu palveluiden yksityistämiselle oli: Ihan sama kuka palvelut tuottaa – kunhan palvelut pelaa.

 

Sen palautteen perusteella mistä saamme lukea ja joita itsekin jatkuvalla syötöllä saan, on urheilutermiä käyttäen se, että tipuimme mestaruussarjasta divariin. Sosiaalipuoli tökkii pahasti, palveluita karsittu, hoitajat väsyvät ja asiakkaiden kukkaroihin rahat eivät tee pesää. Johonkin se raha pesän tekee, hm. hm. mihinkähän mahtaa kasautua??

 

No mutta, työllistäähän Pihlajalinna sentään. Ai juu, ihan unohdin, ainakin vaaleilla valittuja päättäjiämme. Siis sitä pienen pientä osaa, eli Parkanon ja Kihniön tarkastuslautakuntia. Me muut päättäjät olemme kuntalaisten tapaan äimän käkenä mihin veroeuromme kierrätetään.

 

Ei kai tässä auta kuin pelata sitä eurooppalaista lottoa, kun siitä näyttää Suomeen tulevan mahtavia potteja, viimeksi taas Tampereelle, eli lähestyy Kihniötä. Jos se noin sata miljoonaa jysähtää kohdalleni, heitetään Pihlajalinna ulos ja kunta alkaa itse tuottaa taas ne laadukkaat kuntapalvelut. Toki sen verran pidätän tulevasta voitosta itselleni, että saan teetettyä sisävessan ja juoksevan veden. Niin ja pääsemme kumppanin kanssa yhdessä käymään kuntoutuksessa saamaan apua vaivoihimme, kait se passaa?

 

 

 

 

 

 

Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa

Monikulttuurisuutta ei tänä päivänä pitäisi Suomessa tavoitella, koska se ei johda enää mihinkään hyvään. Näin totesi Helsingin yliopiston tutkija, tohtorin väitöskirjaansa valmisteleva Maïmouna Jagne-Soreau esseessään Ylioppilaslehdessä toukokuussa.

Lähde: Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse – Päivän lehti 28.6.2017 – Helsingin Sanomat

Tämä yllättävä väite löytyi Hesarista, vieläpä ilmeisesti afrikkalaistaustaisen fiksun nuoren naisen suusta.
Ensinnäkin on ihailtavaa, että tämä Ranskassa asuva nuori opiskeli pohjoismaista kirjallisuutta Sorbonnen yliopistossa ja päätyi Suomeen Erasmus-opiskelijavaihdon kautta, ja on nyt asunut ja opiskellut täällä kuusi vuotta.

 

Siksi Suomessa pitäisi siirtyä ”uuteen nationalismiin”, Jagne-Soreau kirjoittaa. Sellaiseen, jossa kaikki hyväksytään osaksi suomalaisuutta. Ja jossa ei olisi nationalismin lieveilmiöitä, kuten suvaitsemattomuutta, rasismia tai ääriajattelua. 

Siinäpä erikoinen ajatussotku, jossa on jotain oikein mutta paljon enemmän väärin. Ensinnäkin on huvittavaa, että joku näkee rasismin ja syrjinnän syntymisen monikulttuurin suurimpana ongelmana – sinä ongelmana, jonka vuoksi monikulttuuri on huono asia. Moni muu nimeäisi niiden sijasta vaikkapa naisten aseman heikkenemisen, lasten sukuelinten rituaalisilvonnat, tyttöjen pakkohunnutuksen, tyttöihin kohdistuvan sosiaalisen kontrollin, kunniakulttuurin ja raiskauskulttuurin.

Näin kirjoittaa Tiina Wiik blogissaan, jota suositellaan lämpimästi. Wiik jatkaa:

Suomi ei yksinkertaisesti ole rasistinen maa. Vaikka Hesari tykkää uutisoida kauheista rasismikokemuksista, jotka yleensä sijoittuvat jostain syystä HSL:n joukkoliikennevälineisiin – tuohon rasismin Bermudan kolmioon, jossa jatkuvasti rasisteerataan, mutta siitä ei koskaan jää todisteita. Jos suomalaiset olisivat Hesarin artikkelien mukaisia, he eivät muuta tekisi kuin neekeriä huutaisivat.