Nürnbergissä ei tuomittu ”luonnonoikeudella” eikä ”moraaliperiaatteilla”, vaan Kansainliiton ja kansallisilla laeilla

 Kirjoittanut Spammiro Botti (16. heinäkuu 2013,

 

Alkkariyhtymän Iltalehti on ryhtnyt jankuttamaan, että ”Nürnbergissä (ja Tokiossa, oletan…) tuomittiin ”luonnonoikeudella” tai ”moraali- normeilla”. Taustalla on mm. kysymys siitä, ovatko USA ja/tai Eduard Snowden rikkoneet yleismaailmallista lakia NSA-urkintajupakassa, ja minisreri Päivi Räsäsen puheet Raamatusta ”maailmanoikeutena”…

Pääkirjoitus 13.7.2013:
 .
 .
Eroamisaalto heijastaa valtakirkon kaksijakoisuutta.
 .

Päivi Räsäsen kohupuheen jälkeen kirkosta on eronnut lähes 4000 henkeä. Monien side toki katkesi herkästi. Edes kirkon jäsenten enemmistö ei usko sen ydinoppeihin.

Kohu merkitsi kirkolle jälleen parin miljoonan veroeuron menetystä. Jo nyt kirkkoja on jouduttu panemaan myyntiin. Valtakirkkoon kuuluu tosin edelleen yli neljä miljoonaa suomalaista.

Erityisesti reagoitiin teesiin, että ”Jumalan sana” voi olla lain yläpuolella. Räsänen jopa korosti puhuvansa tästä sisäministerinä.

Kuitenkin moni hänen tuomitsijansa lienee valmis tarjoamaan tieto- vuotaja Edward Snowdenille turvapaikan Suomesta. Hän asetti Räsäsen vaatimalla tavalla moraalin lain ja virkavalansa yläpuolelle.

Kysymys lakipykälien ja luonnonoikeuden suhteesta on hankala.

SB: Maailmassa on vieläkin vähemmän mitään ”luonnonoikeutta” kuin uskonnollista oikeutta (hallitsijan säätämää eli positiivista tai ”perin- näistä”). Oikeus oli orjanomistus- ja feodaaliyhteiskunnissa tyypillisesti uskonnollista oikeutta, jota ”perusteltiin” ”jumalilla”. ”Luonnonoikeus” oli näiden ”jumalien” tahdolle luotu verbaalinen näennäinen ”vaihtoeh- to”,jossa jumalien sijasta puhuttiin ”Kosmisen Järjestyksen” ja sellai- sen piiriin muka kuuluvan ”Ikuisen Ihmisluonnon” mukaiseksi väite- tystä toiminnasta ”luonnonoikeutena”. ”Luonnonoikeuden” lyhytaikai- sia ”kukoistuskausia” olivat Roomassa ennen kristinuskon ja sen lakien valtaantuloa sekä Euroopassa feodaalisen järjestyksen ja paavinvallan romahtaessa USA:n itsenäisyysvallankumouksen ja Ranskan vallankumouksen aikaan.

”Luonnonoikeuden” periaatteen formuloijana pidetään Rooman keisari Neron neuvonantajaa Ciceroa, jonka motiivina oli estää keisaria mää- räilemästä järjettömyyksiä, jollaista oli jo aivan tarpeeksi kokemuksia mm. Tiberiuksen ja Caliculan ajalta. Tässä eräitä tieteellisten tietosanakirjojen määritelmiä:

Natural law, theory that some laws are basic and fundamental to hu- man nature and are discoverable by human reason without reference to specific legislative enactments or judicial decisions. Natural law is opposed to positive law, which is human-made, conditioned by histo- ry, and subject to continuous change. The concept of natural law origi- nated with the Greeks and received its most important formulation in Stoicism . The Stoics believed that the fundamental moral principles that underlie all the legal systems of different nations were reducible to the dictates of natural law. This idea became particularly important in Roman legal theory, which eventually came to recognize a common code regulating the conduct of all peoples and existing alongside the individual codes of specific places and times (see natural rights) ”

natural law

In jurisprudence and political philosophy, a system of right or justice common to all humankind and derived from nature rather than from the rules of society, or positive law. The concept can be traced to Aris- totle, who held that what was “just by nature” was not always the same as what was “just by law.” In one form or another, the existence of natu- ral law was asserted by the Stoics (see Stoicism), Cicero, the Roman jurists… ”

(Aristioteles siis ensimmäisenä käytti tuonsisältöistä käsitettä, mutta ei suositellut vaan varoitti siitä. Tämä johtui ennen muuta siitä, että hän teki filosofiassaan eron ”luonnollisen” ja ”keinotekoisen” välillä. Juridiset lait kuuluivat jälkimmäisiin ilmiöihin. Ja kuuluvat yhä…)

Natural Law 

a widespread concept of political and legal thought, denoting the aggregate or collection of principles, rules, laws, and values dictated by human nature and therefore seemingly independent of concrete social conditions and the state.

Natural law has always appeared as a value category relative to the legal order in force in a given political society and to the system of social relations consolidated by such a legal order. In views serving as apologetics this system and the existing laws are declared to be in conformity with natural law and natural justice; views calling for social transformations declare the society and its laws to be in contradiction with natural law and justice.

During the long history of natural law its content has varied according to the historical conditions, as well as the social and political positions of its proponents. F. Engels noted that natural law and natural justice are the “ideologized, glorified expression of existing economic re- lations, now from their conservative, and now from their revolutionary angle”.

The idea of natural law had already developed in ancient times, especially in the classical world. It was used by the Greek Sophists and Aristotle and was central to Stoicism.

Along with civil and popular law Roman jurists singled out natural law (jus naturale) as a reflection of the laws of nature and the natural order.

Cicero stated that a law of the state that contradicted natural law could not be viewed as law.

(Tämä on se varsinainen pohjadogmi.)

…The idea of natural law had its greatest social influence in the 17th and 18th centuries as a fundamental ideological weapon in the struggle of the progressive forces of society against the feudal structure.The ideo- logues of the Enlightenment, such as Locke (?,SB), Rousseau, Montes- quieu, Diderot, P.Holbach, and A.N.Radishchev, used the idea of natu- ral law widely to criticize the feudal orders as a contradiction of natu- ral justice. In these views natural law was set forth as the unchanged principles of man’s nature and reason.These principles were to be embodied in laws, entailing the substitution of rule by law for rule by men (that is, absolutism). The ideas of natural law were reflected in the French Declaration of the Rights of Man and the Citizen (1789), the American Declaration of Independence (1776), and other documents. During the same period (17th-18th centuries) there were attempts to justify feudal-absolutist regimes with the aid of natural law (for example, S. von Pufendorf in Germany).

With the stabilization of the capitalist order, 19th-century bourgeois ideologists renounced natural law, declaring the bourgeois system to be the only possible and just order, not requiring supralegal criteria for its justification.

Positivism opposed the idea of natural law especially vigorously.

(Positivismille on ominaista Humen giljotiini: että siitä, miten asiat ovat, ei voida (tieteellisesti, tai äärimuodoissa lainkaan) johtaa, miten niiden pitäisi olla. Positivismin mukaan filosofia ei ole tiedettä.)

The 20th century has seen the so-called renaissance of natural law. …  Since World War II natural law has been used in West Germany, Italy, and certain other countries, on the one hand, as a demarcation line to indicate a difference from fascist ideology and, on the other, as a means for hindering far-reaching social and political reforms. …

… The Marxist materialist approach to law as a reflection of the econo- mic order and political structure of class society makes superfluous the concept of natural law as a precondition for the existence and validity of existing law. In society there may be only one system of law, which is established by the state. And in its law-making activities the state is bound by the principles of a given social system, which are determined not by the “nature of man” but by the socioeconomic order and the means of production.

At the same time Marxism does not consider false everything that stands behind the concept of natural law. Marxism attaches great sig- nificance to the inalienable rights of man and citizen and, in evalua- ting existing law, assigns an important role to ideals and values (and justice as well), considering them, however, socially conditioned, class-bound, and historically changing, not a priori categories. ”

(John Locken liittäminen tuohon yhteyteen lienee virhe: hän tarkoitti ta- vallisia luonnonlakeja ja siis objektiivista tieteellistä tietoa:hallitus, joka niitä vänkää vilpillisesti joksikin muuksi, kuin mitä ne ovat, on laiton ja se on velvollisuus kumota. Missään tapauksessa Locke ei hyväksynyt mitään synnynnäistä ”luonnonmoraalia”, hän oli Thomas Hobbes tabula rasa -periaatteen tunnettu kannattaja ja perustelija:

” Locke’s sociopolitical concepts are contained in Two Treatises of Go-vernment (1690). The first treatise attempts to refute R. Filmer’s views on the divine right of absolute monarchy, and the second expounds a theory of constitutional parliamentary monarchy that essentially justi- fies the sociopolitical structure established in England after the Revo- lution of 1688–89.Locke shows the inevitability of state authority from the standpoint of the theory of natural law and the social contract. In contrast to T. Hobbes’ absolutist theory of the state, Locke believes that government is entrusted with only certain “natural rights” (the ren- dering of justice, foreign relations) so that all the other rights – freedom of speech, religion, and, above all, property – might be effectively pro- tected. In order to prevent abuses, the state’s legislative authority must be separated from its executive (including judicial) and “federative” (foreign relations) powers; moreover, the government itself must obey the law. The people remain the unquestioned sovereign and have the right to refuse to support and even to overthrow an irresponsible government.

Edelleen on huomattava, että oikeistolainen restauraation ideologi Oliver Cromwellin sotilasdiktatuurin jälkeen (ja kielellisen ajattelu- ja tahtoteorian ensimmäinen tieteellinen esittäjä John Locke oli ensim- mäinen valtiotieteilijä, joka vaati, että myös monarkki ja hallitus ovat si- dottuja ”alhaalta tulevaan” maalliseen lakiin, eli konstitutionalisti eikä absolutisti. Vielä Venäjän tsaari Nikolaikin oli ”absoluuttinen monarkki”, ja tätä mm. Lenin piti imperiumin pahimpana ongelmana.)

(Oikeus sellaisenaan ei kumuloidu, vaan se, mikä myös oikeuden sisällä kumuloituu, on TIEDE, SB)

”Nürnbergissä 1945 eettiset normit nostettiin ensisijaisiksi,kun natsien hirmutekoihin osallistuneet olivat sanoneet vain seuranneensa käskyjä. ”

Tämä ei ole totta. Nürnbergin tuomiot perustuivat Kansainliiton sotala- eille, jotka sitten YK tarkensi.Sotalaeista keskeinen oli hyökkäyssodan kielto.Aivan vastaavanlainen oli tarkoitus olla Tokion tribunaali.Se vaan oli juridisesti paljon arveluttavampi, kun mm. tribunaalin puheenjohta- jana toimi voittavallan sotilaskomentaja Douglas McArthur, ja tuomit- sematta jätettin hävinneen puolen kiistaton johtaja Japanin keisari Hirohito sekä voittajan atomipommin käyttö siviiliväestöä vastaan. Pahimmat tuhot kokeneelle Kiinalle ei hyvitetty millään tavalla Japanin miehitysarmeijan suorittamaa kansanmurhaa (jopa 20 mlj. uhria, määrä olisi ollut vielä suunnattomasti suurempi, mutta Kiinassa ainakin Maon joukoissa olivat myös naiset aseissa).

Nuremberg Trials

the trials of a group of the principal Nazi war criminals, held in Nurem- berg (Nürnberg), Germany, from Nov. 20, 1945, to Oct. 1, 1946, before the International Military Tribunal.

… All of the accused were charged with committing the gravest war crimes and with planning and carrying out a plot against peace and humanity — the murder and brutal treatment of prisoners of war and civilians, the plundering of private and public property, and the estab- lishment of a system of slave labor. In addition, the tribunal raised the question of branding as criminal various organizations of fascist Ger- many, such as the leadership of the National Socialist Party, the Storm Troopers (SA), security detachments of the National Socialist Party (the SS), the security services (SD), the secret police (Gestapo), the Nazi government (the cabinet), and the General Staff.

During the trials, 403 open judicial sessions were held, 116 witnesses were questioned, and numerous written depositions and documentary materials were examined, chiefly the official documents of the German ministries and departments, the General Staff, military industrial enterprises, and banks.

To coordinate the investigation and substantiate the charges, a com- mittee of the chief prosecutors was formed: R.A.Rudenko (the USSR), Robert Jackson (the USA), H. Shawcross (Great Britain), and F. de Menthon and later, C. de Ribes (France).

Sentences were pronounced from Sept. 30 to Oct. 1, 1946. …

… The Nuremberg Trials, the first international trials in history, recog- nized aggression as a grave crime; punished as criminals those govern- ment figures guilty of planning,unleashing,and waging aggressive wars; and justly and deservedly punished the organizers and executors of the criminal plans for the extermination of millions of innocent people and for the subjugation of entire nations. The principles of international law contained in the Charter of the Tribunal and expressed in the sentence were affirmed by a resolution passed by the UN General Assembly on Dec. 11, 1946. ”

.

SB: Samoilla laeilla oli tuomittu myös mm. 1940 Neuvostoliitto hyökkäyssodasta Suomea vastaan erotettavaksi Kansainliitosta.

.

” Räsäsen olisi kylläkin pitänyt miettiä, missä asemassa hän on ja nojata parin vuosituhannen takaisten, ristiriitaisten tekstien sijaan vaikkapa YK:n ihmisoikeuksien julistukseen. ”

.

SB: Tämä on sinänsä totta.

.

” Kohu heijasti kirkon kaksijakoisuutta. Yhä suurempi osa sen jäsenistä arvostaa Vuorisaarnan etiikkaa sekä kirkon perinteitä ja sen sosiaalis- ta, etenkin nuorisotyötä. Pelastuminen kadotuksesta on heille enintään symboliikkaa, muun muassa kolminaisuusoppi hämärää ja Vanhan testamentin rasismi sekä sen monet muut piirteet vastenmielisiä.

Räsänen puolestaan kuuluu kirkon konservatiiviseen vähemmistöön, joka on linnoittautumassa yhä tiukemmin. Jyrkin siipi on jo valinnut oman piispansa, vaikkei suostu eroamaan valtakirkosta.

Kirkon johto on tasapainoillut. Viimeksi arkkipiispa Kari Mäkinen otti etäisyyttä Räsäseen – väistäen kommentoimasta hänen teesejään. Lestadiolaisten omaperäisyydetkin on siedetty. Seurakuntien aktiiveista monet kuuluvat jyrkkiin suuntauksiin.

Jyrkkyyttä on toisellakin laidalla. Niinpä moni ”sukupuolineutraalia avioliittoa” kirkolta vaativa ei liene edes lukenut nykyisiä aviolakeja. Niissä ei puhuta rakkaudesta eikä seksistä, vaan rahasta. Tulisi säätää yleinen parisuhdelaki ja lopettaa kirkon juridinen vihkimisoikeus. Papit voisivat sitten siunata erilaisia pareja vakaumuksensa mukaan, jos sitä toivotaan. ”
 .
SB: Tämäkin on totta. On huomattava, että luterilaiset ja ortodoksiset papit voivat Suomessa valtion virkamiehinä vihkiä keitä hyvänsä: ei tarvitse välttämättä olla kirkon jäseniä.
 .

” Vähitellen kirkon linjoja on pakko selkeyttää. Äärisiivet voisivat perustaa omat yhteisönsä – kenenkään ei ole pitänyt roikkua valtakirkossa vuoden 1922 jälkeen. ”

.

SB: Tässä on sellainen ongelma, että äärisiivet edustavat sitä OPPIA jolle etuoikeudet on aikanaan annettu. On (kansainvälis)oikeudelli- sesti vieläkin aveluttavampaa antaa perustavia erioikeuksia jollekin itseään ja oppiaan täydentävälle satunnaiselle IHMISJOUKOLLE, kuin kritisoitavissa olevalle julkiselle opille!

Tuosta umpisolmusta ei juurikaan ole muuta ulospääsyä kuin lakkauttaa perusteettomat historialliset erioikeudet.

Ylläolevista linkeistä saattaa saada sen käsityksen, että Friedrich En- gels olisi ensimmäisenä kumonnut ”luonnonoikeuden” idean teoriassa ja käytännössä. Noin ei kuitenkaan ole. Sen ansioitunut tieteellinen ku- moaja useammankin tieteenalan suunnalta kuten assosiatiivisen psy- kologian ja empiirisen uskontotieteen, Britannian Itä-Intian kauppa- komppanian yritysuskontotieteilijä (ja ensimmäinen nykyaikainen uskontotieteilijä)  James Mill (liberaalifilosofin ja -poliitikon ja Francis Baconin luonnontieteenfilosofian systematisoijan  John Stuart Millin isä). Sen ”tilalle” kestäväksi oikeustieteelliseksi aksioomaksi, joka on nykyaikaisen lain laillisuuden edellytys, nosti ja kirjasi laatimaansa Bai- jerin kuningaskunnan rikoslakiin  kullekin yksilölle yhtäläisen ihmisar- von periaatteen baijerilainen oikeustieteilijä   Paul Anselm Ritter von Feuerbach, valistusfilosofi  Ludwig Feuerbachin isä.

Keskustelua:

K. Tuomari kommentoi_ 16. heinäkuu 2013 17:11

Kovin ristiriitainen asia. Sodan alkajaa ei rangaista, vaan sen toteuttajia. Sodasta voi tienata rikkauksia, kunniamitalleja rinta täyteen, sekä hävi- ävän puolen osanottajia tuomitaan sotarikollisina kuolemaan koska ky- kenivät pysymään hengissä taistelujen aikana. Hyökkäämisetkin leima- taan puolustussodaksi, riippuen poliittisesta kielenkäytöstä. Sotimista ei ole minkään maan laissa kielletty. Yleisen käytännön mukaisesti rikoksista tuomitaan, niin myöskin tuomitaan sodassa hävinneet. Mielenvikaisten järjestelmä. Sivistynyt yhteiskunta ?

Spammiro Botti kommentoi_ 16. heinäkuu 2013 21:59

 

” Kovin ristiriitainen asia. Sodan alkajaa ei rangaista, vaan sen toteuttajia. ”

Ennen kaikkea rangaistaan laittomia miehittäjiä. Pelkkä ammuskelu rajan yli esimerkiksi tulkitaan yleensä joksikin muuksi, esimerkiksi terrorismiksi.

” Sodasta voi tienata rikkauksia, kunniamitalleja rinta täyteen, sekä häviävän puolen osaanottajia tuomitaan sotarikollisina kuolemaan koska kykenivät pysymään hengissä taistelujen aikana. ”

Myös voittajien sotarikolliset pyritään tuomitsemaan, mutta se on kaikkein voimakkaimpien valtioiden kahdalla vaikeaa, vaikka sitten häviäisivätkin, kuten USA Vietnamissa.

” Hyökkäämisetkin leimataan puolustussodaksi, riippuen poliittisesta kielenkäytöstä. ”

Laitonta miehitystä ei ole oikeutettua ”tulkita” puolustussodaksi.

Kansainvälisessä laissa hykkäyssota/laiton miehitgys/ rajojen muuttaminen sotilaallisin keinoin on kiellettyä.

” Sotimista ei ole minkään maan laissa kielletty. Yleisen käytännön mukaisesti rikoksista tuomitaan, niin myöskin tuomitaan sodassa hävinneet. Mielenvikaisten järjestelmä. Sivistynyt yhteiskunta? ”

Kansainvälisessä oikeudessa on selvä tolkku, mutta USA on myuös saatava noudattamaan sitä. Uskoisin, että niin tuleekin käymään.

K.Tuomari kommentoi_ 16. heinäkuu 2013 22:33

Tuohon olisi hyvä rako lyödä mukava summa vedoksi. YK on USAahan kallellaan halkaiset sen mihinkä suuntaan tahansa. Vakoilujen paljastus- kin todistaa paljon lännen ”yksinvaltiudesta”. Muu maailma voi heitä ”torua”, paha poika, ja näpsäyttää sormille, mistä ei tule minkäänlaista muutosta. He tyrannoivat koko maapalloa mielensä mukaan. Laske- taan kuinka paljon heillä jo on tukikohtia ”pallolla”,  ja niiden sotilaalliset sijainnit, niin alkaa kuva hahmottua. Lännen ihannoinnista on vaikeaa päästä eroon, koska syitä on monta. Hollywoodin vuosikymmenien propaganda on syöpynyt ihmisten aivoihin, tarkoituksella, ja sitä on vaikea kenenkään myöntää, häpeänä.

 

Spammiro Botti kommentoi_ 17. heinäkuu 2013 12:19

Tässä ei ole kysymys USA:sta, vaan periaatteesta. Radioliikenteen seu- ranta ei ole kansainvälisesti kriminalisoitua, eikä sellaisessa olisi järkeä- kään, eikä sellaisesta kertominenkaan voi olla KANSAINVÄLISESTI kriminalisoitua.

Kysymys on myös ”luonnonoikeudesta”: Sellainen on kyllä tieteenvas- taisena kriminaali aivopieru, EIKÄ SELLAINEN SUINKAAN OLE ”US- KONNOLLISEN LAIN” (kuten kanonisen tai islamilaisen) ”VAIHTOEH- TO”, vaan ”maailmanvaltaa” vaativa ”kaksoisveli”. YK ei ”tutki” eikä ”tunnusta” ”luonnonoikeutta”, vaan sen lainsäädäntö on rakennettu kestäville oikeus- ja muille tieteellisille periaatteille ja tieteelliselle ihmiskuvalle sekä demokratialle.

K. Tuomari kommentoi_ 17. heinäkuu 2013 13:14

En menisi ihan noin pitkälle. Monessa maassa ”demokratiaa käytetään pelkästään peitenimenä”. Kansan äänestyksen mukaan valitaan satun- naisesti henkilöitä jotka painavat omaa kansaansa alas. Olisi hyvä pal- jastaa yksikin henkilö, yhdessäkään maiden hallituksissa joka todellakin tekisi jotakin tosi hyödyllistä omalle kansalleen, kyllä totuus on niin että jokainen heistä yrittää kaikkensa parantaakseen vain omaa asemaansa ja rikastumistaan. Se on politiikan luonne, ja se on hyväksytty, sekä ymmärretty heidän keskuudessaan, puhumatta siitä.

Spammiro Botti kommentoi_ 17. heinäkuu 2013 18:39

” En menisi ihan noin pitkälle. Monessa maassa ”demokratiaa käytetään pelkästään peitenimenä”.

Laki ei lakkaa olemasta sillä, että sitä ei noudateta. Tämän periaatteen lanseerasi maalliseenkin oikeuteen jo Rooman keisari  Flavius ”Raha ei haise” Vespasianus (69-79 j.a.a), joka nousi keisariksi Uuden testamen- tin ”tapahtumien” jälkimainingeissa perustamansa kurittomuudestaan tunnetun Rooman Palestiinalaisarmeijan (hävitti mm. Jerusalemin temppelin komentajan nimenomaisesta kiellosta huolimatta) komen- tajana. Se on lain eräs perusominaisuus verrattuina joihinkin muihin säännöstöihin, mm. moraaliin.

YK esimerkiksi tarkistaa ensimmäiseksi, että mikä on laki jossakin maassa ja onko se kansainvälisen lain ja oikeusperiaatteiden mukainen SISÄLLÖLTÄÄN.

Sitten, jos laki on asianmukainen, mutta kuitenkin tehdään toisin, se on ei juttu. Silloin mm. katsotaan maan sisältä, että ketkä tekevät oikein, vaikka olisivat kaempana vallan muodollisesta huipusta. YK ei ole ehdottomasti sidottu maiden sisäiseen ”marssijärjestykseen” niiden kanssa asioidessaan.

” Kansan äänestyksen mukaan valitaan satunnaisesti henkilöitä jotka painavat omaa kansaansa alas. Olisi hyvä paljastaa yksikin henkilö, yhdessäkään maiden hallituksissa joka todellakin tekisi jotakin tosi hyödyllistä omalle kansalleen, kyllä totuus on niin että jokainen heistä yrittää kaikkensa parantaakseen vain omaa asemaansa ja rikastumistaan. ”

Noinhan porvarillinen valtio-oppi ajatteleekin, että ne ajavt myös ja jopa ensisijaisesti omaa henkilökohtaista etuaan… Se teoria ja malli ei kyllä kelpaa,siitä olen aivan tasan samaa mieltä.Sellaisen ”Mitt-Romney-arkkipölkkypää-miss(ter)-mallin” tilalle on saatava muita malleja ja muunlaisia poliitikkoja.

Pelkästään sellaisia ”poliitikkoja” on kuitenkin esimerkiksi puolueiden ”kasvatusohjelmissa” (proilerihautomoissa…). (Huom! En vastusta esimerkiksi urheilijapoliitikkoja: Urho Kekkonenkin oli sellainen. He ovat menestyneet yhdessä asiassa. En välttämättä edes poppareita. Mutta esimerkiksi hälynpölytoimittajanaamat eivät ole koskaan menestyneet missään rehellisessä, eivätkä tule koskaan menestymäänkään. Heillä on läpikotaisin täydellisesti väärä ja kestämätön asenne ja krooninen järjen ja sivistyksen puute.)

” Se on politiikan luonne, ja se on hyväksytty, sekä ymmärretty heidän keskuudessaan, puhumatta siitä. ”

Ai poliitikkojen itsensä keskuudessa?

K.Tuomari kommentoi_ 17. heinäkuu 2013 18:58

Tietenkin kokemukseni ovat valtaosaltaan 50 vuoden jälkeen siirtolais- kotimaastani, mutta näyttä pätevän jo muuallakin. Mielestäni Suomen olosuhteet ovat pahasti kallellaan.Paljon hämäräperäisiä asioita on jää- nyt ratkaisematta löysän lakiasenteen takia. Talousrikollisia käsitellään liian pehmeästi. Henkirikoksista ”tienaa”ehdollista, samoin raiskauksis- ta. Meillä niistä sentään joutuu vedelle ja leivälle jopa 20 vuodeksi, taik- ka ”pistos käsivarteen”. Työllistämisestä ei tietoakaan, vanhusten hoito alenemassa vakavasti, ja viimein kaikkein vaarallisin uhka Suomelle on ulkomaisten sijoitukset , vieden hyödyn kansalta.

 

Välirauha

Suomen tie jatkosotaan – äsken tv1:llä.

Eipä ole enää monia jotka sen tuntevat.

Näin Suomi 100 teemaan hyvin sopiva.

Ellei tiedä historiaa ei voi suunnitella tulevaisuutta.

Väinö Tanner oli sen aikakauden yksi vaikuttaja.

Pääministeri on tullut synnintuntoon

”Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä poliitikot syyllistyvät jatkuvasti tahalliseen väärinymmärrykseen ja sanovat näin väärän todistuksen lähimmäisestä, eli arkikielellä sanottuna valehtelevat.” Lainaus Ylen verkkosivujen uutisista.

Tämähän on asia, joka ei ole uusi. Olen joskus kirjoittanutkin tästä ja todennut mm., että poliitikkojen sanakirjassa ei ole sanaa ”valhe” lainkaan. Se on korvattu sanalla ”itsepuolustus”.

Kun nyt pääministeri Sipilä, joka tunnetaan hurskaana miehenä myöntää tämän synnin, niin hän samalla myöntää itsekin syyllistyneen syntiin.

Miten tähän pitäisi suhtautua kansalaisten? Osoittamalla sormella ja heittämällä kiviä vai vaikenemalla ja siten hyväksymällä sen, että poliitikot saavat valehdella.

Katolinen Timo Soini voi ripittäytyä ja kaikki synnit on anteeksiannettu. Kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa.

Haliitus ja sen kaikki ministerit vannovat usein hallitusohjelman nimiin. Hallitusohjelma on hallitukselle, kuin raamattu, jota on noudatettava kirjaimellisesti.

Olisiko parempi, jos hallitus alkaisi useammin vilkaista kymmentä käskyä ja toimisi niiden mukaan.

Pääministerin ulostulo tässä asiassa on hyvä asia, jos se on tehty vilpittömin mielin. Jos sillä taas haetaan kansalta vain säälipisteitä, on se halveksittavaa.

 

 

Presidentinvaali / Väyrynen

Ei montaakaan kuukautta, kun meillä on ilo taas äänestää uutta presidenttiä oman makumme mukaan.

Onhan niitä jo liuta ehdokkaitakin, Vanhanen ja Haavisto ja muutama muu, jotka nyt sivuutan olan kohautuksella. Tiettävästi tulossa on joku SDP:n muutamasta ehdokkaasta valitsema paras, entinen presidenti Halonen mukaan lukien.  Varmasti asettunee ehdolle myös nykyinen presidenttimme Sauli Niinistö kannatusyhdistyksen kautta. Varmaankin häntä lähtee myös Kokoomus kannattamaan.

Mutta paras aina pohjalla, tänään jysäytti, jälleen kerran Paavo Väyrynen. Siis ei kerran, vaan jo neljännen pyrkimyksensä presidentiksi. Hänkin kannattajayhdistyksen saattelemana. Nyt on sitten kova kiire saada ne 20 000 kannatuskorttia kasaan, mutta se ei kuulemma ole mikään ongelma. Kyllähän ne nyt Paavolle saadaan jos kerran Saulillekin. Paavon mukaan suurin jännite onkin hänen ja nykyisen presidentin välillä, muut ovat pelkkää ilmaa ja nimiä paperilla.

Sitkeyttä ja periksiantamattomuutta Paavolta ei todellakaan puutu, ehkä nyt maalataan taas edelliskerran hittituotteeksi syntynyttä vaalimukia, jota myytiin muutamalla eurolla. Mennään kauas ajassa taaksepäin, aikaan Kekkosen, silloin jo sanottiin Paavon olevan  presidenttikoulussa, kun kulki aina hänen mukanaan. Hitaasti vaan syttyy Suomen kansa, kun edelleen on Paavo vaan ehdolla noin 70 vuotaana. Virtaa hänellä tuntuu riittävän, ihmisellä jota monesti vanhukseksi julkisesti tituleerataan.

Mitä vaalien jälkeen, sitähän ei tiedä kukaan. Pahimmassa, tai parhaimmassa tapauksessa Paavo perustaa uuden, no mikä se nyt oli ”perustoivoa täynnä”, tms tapaisen yhdistyksen ja asettuu pääministeriksi ehdolle. Siis ei mitään pientä, vain taivas on rajana.

Ihan hyvä periaate, ottakaa opiksi.

Valtiosopimus Vapaussodan aikana

Kuten tunnettua Venäjä ei tunnustanut Vapaussodan (ja Talvisodan) aikana Suomen laillista hallitusta. Suomen nukkehallituksen kanssa, jota kutsuttiin myös Terijoen hallitukseksi Venäjä teki Talvisodan aikana valtiosopimuksen laajentaen Suomen aluetta. Myös Vapaussodan aikana Venäjä teki valtiosopimuksen Suomen ”nukkehallituksen” kanssa – silloinkin laajentaen Suomen aluetta. Toki Venäjän tarkoituksena oli nielaista Suomi karvoineen kaikkineen ja liittää Suomi Venäjään, mutta tällaistakin teatteria pidettiin.

”Suomalais-venäläinen sekakomitea sai suomalaisten laatiman luonnoksen pohjalta nopeasti valmiiksi sopimusehdotuksen, jonka kansanvaltuuskunta hyväksyi omasta puolestaan 23. helmikuuta. Tämän jälkeen komitea siirtyi Pietariin, jossa suomalaiset joutuivat käymään tiukkoja neuvotteluja eräistä periaatteellisista kysymyksistä sekä rajojen määräämisestä. Lenin halusi kuitenkin saada sopimuksen aikaan, joten hän saattoi arvovallallaan osapuolet kompromissein yhteisymmärrykseen.

Sopimus tehtiin ”Venäjän ja Suomen sosialististen tasavallan välillä”. Edvard Gylling ja Oskari Tokoi, jotka olivat taipuneet hyväksymään Leninin vaatimuksen suomalaisen sopijapuolen luon­nehtimisesta sosialistiseksi valtioksi, saivat tästä myöhemmin kansan­valtuuskunnalta moitteita. Toinen merkittävä periaatteellinen myön­nytys oli se, että Suomea ei kutsuttu kansanvaltuuskunnan tekemän ehdotuksen mukaisesti ”itsenäiseksi ja riippumattomaksi tasavallak­si”, vaan ”riippumattomaksi Suomen Sosialistiseksi Työväentasaval­laksi”. Sananmuodon tarkistus oli neuvostohallituksen kannalta merkitsevä, sillä se jätti avoimeksi mahdollisuuden Suomen liittymi­sestä Venäjän tasavaltojen federaatioon.

Suurin kansanvaltuuskuntaa askarruttanut ongelma syntyi Leninin vaatimuksesta myöntää kummankin maan kansalaisille täydelliset poliittiset oikeudet toisessa maassa, mikä vaatimus itse asiassa liittyi kysymykseen federaatiosta. Tiukkojen neuvottelujen jälkeen neuvos­tohallitus myöntyi siihen, että sopimukseen tuli lupaus poliittisten oikeuksien myöntämisestä neuvostokansalaisille Suomessa ”mahdollisimman helpoin ehdoin”.

Neuvosto-Venäjä luovutti sopimuksella Suomelle Petsamon, jon­ka Venäjän keisari oli luvannut jo vuonna 1864 korvaukseksi Kannaksella sijainneesta Siestarjoen kivääritehtaan alueesta. Petsamon Muotkavuono oli erittäin kalaisa, joten rajan vetämisestä vuonossa käytiin pitkälliset neuvottelut. Lenin ratkaisi asian lopulta suomalais­ten eduksi. Sen sijaan Edvard Gyllingin ja muiden kansanvaltuuskun­nan jäsenten tärkeänä pitämää Itä-Karjalan liittämistä Suomeen ei saatu toteutetuksi. Gyllingin kertoman mukaan neuvostohallitus vetosi siihen, että kysymys vaati Muurmannin radan vuoksi perusteel­lisempaa tutkimista.

Neuvosto-Venäjä sai sopimuksen nojalla määräajaksi käyttöönsä neljä Suomen halki kulkevaa lennätinlinjaa eksterritoriaalioikeuksin. Kolme niistä oli rakennettu Pietarista Uudenkaupungin kautta Ruotsiin, Tanskaan ja Englantiin sekä yksi Suomen halki Murmans­kiin. Sopijapuolet vaihtoivat keskenään toistensa alueella olleen valtioiden omistaman kiinteän omaisuuden. Tämä merkitsi muun muassa venäläisten varuskuntien ja linnoitusalueiden siirtymistä Suomen valtiolle ja Pietarin radan ja Suomen aseman siirtymistä Venäjän valtiolle. Vaihdoista aiheutuvat sekä muut taloudelliset kysymykset piti ratkaistaman työtään jatkavassa selvityskomiteassa.

Punainen valtiosopimus allekirjoitettiin 1. maaliskuuta ja ratifioi­tiin kahdeksan päivää myöhemmin. Jälkimmäisessä tilaisuudessa tehtiin venäjänkielisen kappaleen Muotkavuonoa koskevaan kohtaan suomalaisten vaatimuksesta korjaus. Edvard Gylling vahvisti allekirjoituksensa sinettisormuksella ja Oskari Tokoi korkista vuolemallaan sinetillä.”[i]

Huomattakoon vielä, että Suomessa oli vapailla vaaleilla valittu eduskunta ja laillinen hallitus – jota Venäjä ei tunnustanut, mutta teki valtiosopimuksen kapinallisten (nukkehallituksen) kanssa. Aivan kuten parikymmentä vuotta myöhemmin Talvisodan aikana.

No, onneksi Suomi voitti Vapaussodan Venäjää vastaan, joten oikea valtiosopimus Suomen laillisen hallituksen ja Venäjän välillä solmittiin aikoinaan Tartossa.

[i] Jussi T. Lappalainen et al, Yhden kortin varassa, 1989, sivut 166-167

Kansanedustajien kielikursseista kymppitonnien lasku veronmaksajille 

Paatero

Kansanedustajat voivat osallistua veronmaksajien piikkiin kahdelle ulkomaiselle kielikurssille vaalikauden aikana.

Lähde: Kansanedustajien kielikursseista kymppitonnien lasku veronmaksajille – katso kuka matkustaa minnekin

Kymmenen kansanedustajaa menee tänä kesänä ulkomailla pidettävälle kielikurssille vetonmaksajien piikkiin.
Mm. Emma Kari lentää Ruotsiin opiskelemaan ruotsia. Hintaa matkalle kertyy 3840 euroa. Miksei hyödyntänyt aikanaan kouluruotsin opetusta, niin kuin me muut?

Vaikuttaako sianlihan makuun se mitä sika syö?

Sika syö ilmeisesti lähes kaikkea mitä sille syötäväksi annetaan, sikaa, ihmistä, kalaa, ruoantähteitä, viljaa, …

Paistoin erinomaisella kotimaisella Fiskarsin Hardface paistokasarilla runsaassa voissa ”viljapossun fileepihvejä”. Voisi ainakin luulla että kyseisille sioille, joiden ulkofileepihvejä paistoin olisi syötetty viljaa, eikä sitä sun tätä.

Minua kiinnostaa kuitenkin vaikuttaako sian ruokavalio sen lihan makuun. Syömäni pihvit olivat todella hyvän makuisia, mutta voiko sian ruokavalion maistaa sen lihasta?

Kukahan tekisi sokkotestin asiasta? Aivan samalla tavalla valmistettuja pihvejä, samasta kohtaa sikaa, suunnilleen saman ikäisistä sioista, mutta eri ruokavaliolla. Pihveistä leikattu saman näköisiä palasia numeroiduille lautasille ja sitten lautaset testaajien eteen syötäväksi. Testaajat eivät tietäisi mitä kyseisen numeron takaa löytyvä sika on syönyt – pitäisi kuitenkin arvioida eri numeron omaavia lihapaloja.

YLE:n PRISMAn ERIC KANDELIN-PASKAA MUISTIN TOIMINNASTA

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/yle-n-haistapaskantiedeohjalma-prisman-valhe-muistista

YLE:n haistapaskantiedeohjalma PRISMAN VALHE muistista

Prisma: Totuus muistista

Muisti määrää, miten opimme ja selviämme maailmassa.

Yksitoistavuotiaalla Jake Hauslerilla on supermuisti. Washingtonin yliopiston tutkijat selvittävät hänen aivojensa toimintaa.

TV1 keskiviikkona 22.2.2017 klo 19.00 – 19.55, uusinta lauantaina 25.2. klo 8.05 ja tiistaina 28.2. klo 00.00

Katsottavissa Yle Areenassa

Muisti on avain identiteettiin. Ilman muistia olisimme tuomittuja nykyhetkeen, kykenemättömiä oppimaan aiemmista virheistämme.

Muisti määrää, miten opimme ja selviämme maailmassa. Aivoja voidaan kartoittaa yhä tarkemmin ja dokumentti kertookin, mitä uusin tiede kertoo muistin toiminnasta.

Tutkijat ovat tehneet yllättäviä havaintoja siitä, että muisti ei olekaan niin tarkka kuin olemme luulleet ja yksittäistä muistoja voi peukaloida ja pelkoja häivyttää. Voiko tulevaisuudessa jopa keksiä itselleen uuden menneisyyden?

Memory Hackers. Tuotanto: PBS, Yhdysvallat, 2016. ”

Kökkönoopelisti ERIC KANDEL on pöyristyttävä HUIJARI ja NÄMÄ KYSEISET ILMIÖT kuten uusien neuronienvälisten fyysisten kytkentöjen muodostuminen SITÄ OHJAAVINE kemikaaleineen EIVÄT OLE MUISTIN mekanismi MILÄÄN SELKÄRANKAISELLA, keskushermostollisella lajilla!

Aivopierun tekijä on ”aivohakkerifirma” (joka haluaa kehittää ”aivokaapelitelepatiaa”, joka on MAHDOTONTA!)

Eric Kandel huijasi härskisti myös keskushermostottomilla selkäran- gattomilla kuten kuten banaanikärpäsillä ja merietanoilla tekemissään valekokeissa, joissa hän mm. ”simuloi aistiärsykkeitä” kohdistamalla sähköisiä ”neurosignaaleita” suoraan vaikka banaanikärpäsen alkoholi- reseptorin (jolla se löytää ruokansa) neuronien viejähaarakkeeseen ak- soniin. SE OLI MUKA ”VIINASTA VIEROITTAVA AVERSIIVINEN (rankai- seva) ÄRSYKE (se EI ollut lainkaan ärsyke, sellaiset tulevat AISTIMIIN), joka saa banaanikärpäsen hetkeksi ”raitistumaan pahan tunteen taki- a”!!! Se lakkaa ainakin joksikin aikaa kokonaan syömästä, ja kuolee, ellei lillu jossakin hedelmämehussa. Jos se kuitenkin lilluu sellaisessa ja syö, palautuu myös alkoholintunnistus ja liikkuva ruoanetsintäkyky, koska alempien olioiden neuronit uudistuvat ja palauttavat geneettisen mal- lin. Näin Kandel tulkitsee drosophilan viina- ja ruokalakon ”PAVLOVI- LAISEKSI EHDOLLISTUMISEKSI” KOSKA SE ON MUKA ”PALAUTU- VAA, VÄLIAIKAISTA OPPIMISTA (mikä on ydintuntomerkki)! Pavlovi- laista ehdollistumista,joka perustuu palkitseville ja rankaiseville KOKE- MUKSILLE, ja jolle IHMISEN MUISTI YKSINOMAAN PERUSTUU, ESIIN- TYY VAIN AIVOKUORELLISILLA LAJEILLA: nisäkkäillä ja linnuilla.

Lääketieteen väärentäminen on kansainvälinen rikos ihmiskuntaa vastaan, joka rinnastuu JOUKKOMURHAAN (massacre). Se pannan kuriin.  Terveisiä WHO:lle ja suurvaltajohtajile…

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/merietanalla-ja-banaani…

Merietanalla ja banaanikärpäsellä ei voida tutkia ihmisen PSYYKEÄ

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/02/alykkyyden-paivan-1-10-…

”Älykkyyden päivän” 1.10. ”kunniaksi”: ”psykologiantutkimuksen” heritabiliteettihuijaus!

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/09/aivokaapelitelepatia-on…

Aivokaapelitelepatia on edelleen huijausta!

”Aivokaapelitelepatia” on edelleen humpuukia, kuten ”kaapelitonkin”:

Mutta YLE taas riehaantui!

Telepatiaa toteutettiin käytännössä – aivoista-aivoihin -viesti kulki Intiasta Ranskaan

Ajatus välittyi internetin välityksellä. Tutkijat uskovat aivoista-aivoihin siirtyvän kommunikoinnin yleistyvän lähitulevaisuudessa.

http://www.tiede.fi/keskustelu/42967/ketju/tanaan_tulee_prisma_muis…

Muistot sellaisinaan eivät ole ”tallessa” missään silloin, kun niitä ei muistellaan, vaan ne palautetaan, uudellenrakennetaan tuossa ominaisuudessa muista ominaisuuksista,

Tähän samaan perseilyyn tuon kanssa on saatu tottua, mikään tieteellinen todiste ei näytä tepsivän…

Muistia etsimässä

Julkaistu perjantaina 04.12.2009 9 411

Kuinka muistot tallentuvat aivoihin? Itävallassa vuonna 1929 syntynyt, Nobel-palkittu neuropsykiatri Eric Kandel on tutkinut aivojen molekyylibiologiaa. Hänen oman lapsuutensa muistoja leimasivat juutalaisvainot.

RJK: Juutalaisvainoista pelastuminen EI ”OIKEUTA” HUIJAAMAAN TIETEESSÄ.

perjantai 30.12. klo 18.05

Eric Kandelin omaelämäkerta Muistia etsimässä ilmestyi maaliskuus- sa 2006, ja se sai ristiriitaisen vastaanoton. Kandel oli Wienin juuta- laisia, mutta hänen täytyi muuttaa 9- vuotiaana Yhdysvaltoihin. New Yorkissa hän opiskeli Itävallan historiaa ja kirjallisuutta, mutta kiinnos- tui myöhemmin lääketieteestä ja opiskeli psykoanalyytikoksi. Tämän jälkeen hän toimi viisikymmentä vuotta neurotieteilijänä. Hänen tut- kimusalaansa oli muisti. Muistin tutkiminen liittyi oleellisesti Kandelin lapsuuden traumaattisiin muistoihin natsi-Itävallassa holokaustin aikana.

Tässä ohjelmassa perehdytään Kandelin elämäntarinaan ja viimeisim- piin neurotieteiden saavutuksiin. Erikoista on se, että muistia tarkas- tellaan tutkija itse aineistona. Matka on hyvin henkilökohtainen, kun kameran matkassa käydään niin fyysisillä kuin henkisillä Kandelin lapsuuden näyttämöillä. Pääsemme kurkistamaan myös laboratorion jokapäiväiseen elämään sekä tietenkin aivoihin, joihin muistot ovat varastoituneet. Ohjelman jälkeen jää vain ihmettelemään, kuinka tämäkin ohjelma asettuu osaksi omia muistojamme. ”

Oikeaa tietoa neurofysiologian historiasta ja nykytilasta ja TIETEELLISESTÄ AJATTELUSTA YLEISEMMINKIN löytyy mm. täältä.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/ivan-pavlov-ja-tieteell…

Ivan Pavlov ja tieteellinen ihmiskuva

TIETEELLINEN VALLANKUMOUS NEUROFYSIOLOGIASSA!

Kuvahaun tulosIvan Pavlov

DougFields_cropped.jpgDouglasFields

 

AVarki_sm.jpg

Ajit Varki

Aleksandr Ivanovitsh Roitbak

Ivan Solomonovitsh Beritashvili as a student (1910).

 

Fridtjof Nansen

 

 

 

 

Sitä on neurofysiologi R.Douglas Fiedsin teos

The Other Brain: From Dementia to Schizophrenia, How New Discoveries…”.

Tämän otsikon nähdessään moni varmaan kysyy,että ”onko siis MYÖS PSYKOLOGIASSA tapahtunut tieteellinen vallankumous? Oikea vastaus tähän on, että EI OLE:

Fieldsin mullistava teos osoittaa nimenomaan ehdollistumisen neu-rofysiologisen biokemiallisfysikaalisen toiminta…, jolle psykologian jo pian sata vuotta vallinnut Pavlovin-Vygotskin, ja nyt siis myös Fieldsin TIETEELLINEN IHMISKUVA rakentuu.

Fields itse toteaa tästä sivulla 296 seuraavaa:

” On perussääntö, joka on saanut alkunsa Pavlovin kokeista koirilla, jotka saatiin erittämään sylkeä ruokakellon soitolla, että ”neuronit, jotka syttyvät (purkavat sisäisen sähkövarauksensa, fire) yhtä aikaa, kaapeloituvat (wire) yhteen”. Pavlov pystyi ”kaapeloimaan” ääneen reagoivia neuroneita syljen eritystä stimuloivien neuronien kanssa yhteen tarjoamalla koiralle ruokaa samanaikaisesti ruokakellon soiton kanssa. Kun nämä toistuvasti yhtä aikaa aktivoituneet neuronit olivat kaapeloituneet yhteen, Pavlov sai koiransa erittämään sylkeä ilman mitään ruokaa vain kelloa soittamalla. Oppimisen soluperustasta kiin- nostuneet neurotieteilijät ovat intensiivisesti tutkineet neuroneja yhteen kaapeloivia molekyylimekanismeja enimmäkseen synapseissa, mutta he ovat tällöin täydellisesti sivuuttaneet erään peruskysymyksen: Mikä määrää sen, kytkeytyvätkö neuronit yhteen vai eivät?

Ajastus on kaikki.Informaatiovirran ajastuksen koordinoiminen on absoluuttisen kriittinen minkä tahansa kommunikaatioverkoston toiminnan kannalta. … Aivot eivät tee poikkeusta.

…Emme ymmärrä, miten informaatiovirtaa aksonien läpi säädellään, jotta saadaan aikaan tarvittavan informaation yhtäaikainen saapumi- nen tiettyyn neuroniin. Ehdottoman selvää kuitenkin on, että tällaisen tarkan ajoituksen aikaansaaminen on absoluuttisen olennaista aivoille, jotta ne voisivat toimia. Loogisesti meidän siis tulee kääntää huomi- omme niihin soluihin, jotka säätelevät impulssien johtumisnopeutta aksoneita pitkin: myelinisoiviin gliasoluihin. ”

Tässä on kyse ehdollisten refleksien refleksikaarten muodostumises- ta, jotka Pavlovin mukaan ovat ehdollisten refleksien olemassaolo- muoto aivokuorella ja välittömästi sen alapuolella eli ns. valkeassa aineessa. Aksonien myelinisoituminen nostaa parhaimmillaan niiden signaalinjohtavuuden 100-kertaiseksi myelisoitumattomaan verrattuna. Gliasolut (astrosyytit) säätelevät pitkälle myös synapsien signaalinvälitystä.

Kansan ääni on ollut ainoana suomalaisena lehtenä ajan tasalla tieteen kehityksessä

Kansan Ääni on seurannut tämänkin tieteenalan kehitystä ja ongelmia dialektisen ja historiallisen materialismin tieteenfilosofian ja jopa sen kehittämisenkin näkökulmasta, mitä aina tapahtuu suurten erityistie- teellisten löytöjen yhteydessä. Kansan Äänessä 1/2006 päätoimittaja Reijo Katajaranta kirjoittaa artikkeliin ”Ihminen ajattelee, tahtoo ja tuntee kielellisesti” laatimassaan ingressissä seuraavasti:

” Kansan Ääni 5/04 on käsitellyt ”peilisoluteoriaa” otsikolla ”Europuos-karitiedettä Suomen tieteen huippuyksikössä”, ja Kansan Ääni 6/05 otsikolla ”Peilisolu on ehdollistumisteoriassa turha ja vahingollinen oletus”, jonka artikkelin jälkimmäinen osa oheinen kirjoitus on. Artik- kelissa peilisoluteoria arvioitiin sosiobiologistiseksi teoriaksi, jonka kuvaus psyykkisten prosessien materiaalisesta perustasta katsottiin virheelliseksi. Tässä artikkelin loppuosassa paino on sillä, miten ihmis- persoonan psyyke eroaa korkeimpien eläinten tai vaikkapa yhteiskun- nan ulkopuolella kasvaneen ”susilapsen” psyykestä. Onko syynä työ (ja kieli) ja sen ohjaama ehdollistumisjärjestelmän evoluutio, vai ”Keenistä paremmat peilisolut”? ”

Entä tarkoittaako siis tämä tieteellinen vallankumous nyt sitten sitä, että Fieldsin teoria olisi ”kumonnut peilisoluteorian”, tai muun sosiobiologistisen humpuukiteorian?

Toki se on kumonnut nekin, lopullisesti!

Noilla pseudoteorioilla ei ole ollut kuitenkaan missään vaiheessa mitään tekemistä todellisen tieteellisen psykologian eikä neurofysiologian kanssa.

Ennen kuin Fields julkaisi Scientific Americanin ”vaalinumerossa” 3/2008 artikkelinsa ”White Matter Matters” ehdollistumisen mekanis- mista (josta Kansan Äänessä 4/2008 oli kirjoitus ”Ajattelun ja muun ehdollistumisen biokemiallinen mekanismi selviämässä”), oli silloisessa tieteellisessä ihmiskuvassa vallalla kaksi tai kolmekin väärää dogmia, joita noin viisi (5) tunnettua tutkijaa Fields mukaan lukien oli tohtinut aktiivisesti epäillä, kuten:

– ehdollistumimekanismi ”sijaitsisi vain neuroneissa”,

– tallennusmekanismi ”olisi kemiallinen”, ja ehkä, jos välttämättä halutaan viljellä tietokoneanalogiaa,

– informaation talletus olisi jotenkin ”digitaalista”, puhuttiin usein ”koodautumisesta”.

Tällä tietoa nämä kaikki julki- ja piilo-olettamukset, joilla myös ”todisteltiin” omaa kantaa, ovat vääriä.

Tieteellisen vallankumouksen tiennäyttäjät

Mutta palataan vieläkin vähän kauemmaksi sen ”tuhannesti kirotun” tieteen ideologisen arvioimisen ja ohjaamisen asioihin. Vieläkin kauemmaksi, kuin Bolshaja Sovjetskaja entsiklopedijaan, josta minä tämän tietoni kuitenkin lainaan.

Ensimmäinen tiedemies, joka esitti aivojen valkean aineen olevan tietoisten psyykkisten prosessien paikka ja aivojen muotoutuvan kielen omaksumisen ansiosta inhimilliseen muotoonsa, oli englantilainen psy- kiatri ja neurofysologi David Hartley, 1705–57. Hän oli assosiationismin kannattaja. Ajatuksen kielestä tahdon mekanismina oli esittänyt John Locke korjauksena Thomas Hobbesin assosiationismiin. Locke piti kui- tenkin kieltä ”POIKKEUKSENA luonnollisesta” inhimillisestä psyykki- sestä toiminnasta, mutta Hartley katsoi sen olevan tämän EMERGENTTI OLEMUS. Tämä löytö jäi myöhemmin yksityiskohtaisesti todistettavaksi luonnontieteellisesti.

Fysiologi ja psykiatri David Hartley on asiallisesti ja terminologisesti EMERGENTIN MATERIALISMIN isä, vaikka hän ei välttämättä pitä- nytkään ontologisena filosofina eikä kategorisena materialistinakaan.

Friedrich Engels totesi, että 1800-luvun suurimmat luonnontieteelliset löydöt olivat Darwinin evoluutioteoria, energian sälymisen ”universaali- laki” ja biologian solurakenneteoria, jonka mukaan kaikki elollinen materia koostuu soluista.

Tuon solurakenneteorian esittäjä oli Berliinin anatomisen museon vir- kailija, ja sittemmin myös Louvainin ja Liégen yliopistojen anatomian professori nimeltään Theodor Schwann (1810 – 1882). Hän sattuu olemaan myös ensimmäisten hermosolujen löytäjä, ja nuo solut olivat keskushermoston ulkopuolisia gliasoluja, joita nykyään nimitetään Schwannin soluiksi. Niitä on kolmea tyyppiä: myelinisoivia, myelinisoi- mattomia, ja lihaksiin liittyviä hermon päätegliasoluja, jotka säätelevät hermon ja lihaksen informaatioliikennettä. Hän totesi eläin- ja kasviso- lujen periaatteellisen rakenteellisen samanlaisuuden, ja löysi myös ensimmäisen ruoansulatusentsyymin, pepsiinin.

Neuronin ja sen rakenteen keksivät italialainen Camillo Golgi (1844 – 1926) ja espanjalainen Santiago Ramon y Cajal (1852 – 1934), jotka jakoivat aiheesta vuoden 1906 lääketieteen Nobelin palkinnon paljolti edellisen kehittämän värjäysmenetelmän ansiosta, jolla neuronit saatiin näkyviksi. Mutta gliasoluja ei.

Tämä tapahtui kaksi vuotta Ivan Pavlovin Nobel-palkinnon jälkeen, jo- ten yhtä ja toista tiedettiin jo siitäkin, mitä ja miten hermosolut tekevät. (Mutta niitähän on siis kahdenlaisia. Sen Pavlov ottikin huomioon: hän käyttää pääteoksessaan ”Ehdolliset refleksit” sanaa ”neuroni” tasan yhden kerran, tuon alussa mainitun Fieldsin USA:ssa ”Hebbin lakina” tunnetusta Pavloville priorisoiman yhteenkytkeytymisen yhteydessä, joka tapahtuu aina kahden neuronin välisinä ”askelina”.)

Kuitenkin kohta ”repesi riita” kolmannen tutkijan kanssa, joka otti aiheeseen silloin modernin metodisen evoluutionäkökulman ja tutki ihmisen sijasta mahdollisimman yksinkertaisen selkärankaisen, poh- jamutien yököttävän valonaran raadonsyöjän limanahkiaisen (Myxine) hermostoa eläintieteen väitöskirjassaan Gamillo Golgin johdolla ja oli yhteistyössä myös Ramon y Cajalin kanssa. Tämä Bergenin luonnontie- teellisen museon konservaattori esitti, että gliasolut ovat myös hermo- soluja ja samaa alkuperää kuin neuronit, ja että tuo alkuperäpaikka on selkäydin, koska elinten neuronien muodostamat hermot aina jakautu- vat selkäytimeen tullessaan kahteen haaraan,joista toinen lähtee kohti aivoja ja toinen kohti häntää. Tämän hän tulkitsi aivan oikein merkitse- vän, että neuronit ja gliat eivät ole syntyneet lihaksissa, vaan kulkeutu- neet paikoilleen. Koska neuronit ovat samanlaisia kastemadosta alka- en, mutta gliat ovat kokeneet evoluutiossa suunnattomia muutoksia, tämä ”museorotta” väitti, että gliat ovat todellinen toimija hermostos- sa, joka ”käyttää” neuroneja, jotka olisivat hermosignaalien toisistaan erillisiä ”pikakiitoratoja”.

Väitöskirjan ohjaaja ja tarkastaja Golgi ei hyväksynyt sen johtopäätök- siä glioista, mutta hän hyväksyi kuitenkin väitöksen tieteelle uuden asian nahkiaisen hermoston tutkimuksena. Väitöskirja oli ”visiona” us- komattoman nerokas, mutta sen oikeista johtopäätöksistä on viimei- set todistettu vasta viimeisen viiden vuoden aikana. Neuronien ja gliojen yhteisen alkuperän, johon siihenkään Golgi ei uskonut, todisti Ross G. Harrison (1870 – 1959) kudosviljelytekniikalla 1930-luvulla.

Bergenin ”museorotta”, ”Lännen Pavlov”, oli Fridtjof Nansen (1861 – 1930), sama mies, naparetkeilijä, maantieteilijä ja Kansainliiton pako- laiskomissaari,vuoden 1922 rauhannobelisti Venäjän pakolaiskysymyk- sen järjestämisestä.Hän järjesteli pakolaisten asemaa mm.vuonna 1915 Turkissa tapahtuneen armenialaisten kansamurhan jäljiltä. NL:ssa hän oli Tiedeakatemian eläintieteen kunnia-akateemikko, koska sen edeltä- jä Pietarin Tiedeakatemia oli v. 1898 kutsunut hänet ulkomaalaiseksi jäsenekseen, mikä NL:ssa suuresti auttoi hänen diplomaatin toimiaan.

Naparetkelle hän joutui vahingossa, kun hänen tutkimusaluksensa, jolla hänen oli tarkoitus todistaa luoteinen merivirta ajelehtimalla laivalla sitä pitkin Lena-joelta Kanadaan, juuttui talveksi jäihin Huippuvuorten pohjoispuolella. Kapteeni Nansen arveli tilanteen olevan sopiva poiketa pohjoisnavalla. Hän hiihti sittemmin myös Roald Amundsenin eteläna- paretkeen osallistuneen Hjalmar Johanssenin kanssa 200 km:n päähän navasta ja osoitti, että napa-alue on merta eikä kiinteää maata. Miesten palatessa jäät olivat taas naksahtaneet liikkeelle,ja vieneet Fram-purkin mukanaan. Sekin teoria tuli todistettua.Äijät hiihtivät Grönlantiin,ja vielä sen halki asutulle länsirannikolle, jossa elivät talven yli eskimokylässä. Puolentoista vuoden päästä palasivat Bergeniin kaikkien totaaliseksi yllätykseksi. Museo sai vielä perkeleesti näyttelytavaraakin.

Louis Antoine Ranvier (1835 – 1922) havaitsi aksonien myeliinipeitteen katkosten ns. Ranvierin solmujen tärkeän merkityksen aksonin signaa-linjohtavuudelle. Signaali ”hyppii” solmulta solmulle, joilla tapahtuu ionien vaihtoa aksonin ja ympäristön kanssa.

Myeliinin säätelemää aksonien signaalinjohtavuutta tutki ja esitti siitä Fieldsin todistaman hypoteesin biologi Ichiji Tasaki (1910 – 2009), joka siirtyi roistobiologi Hirohiton Japanista sodan jälkeen Englantiin ja sieltä USA:an, jossa toimi Fieldsinkin ”kotiluolan” NIH:n tutkijana kuolemaansa asti.

Vuoden 1976 nobelisti Daniel Carleton Gajdusek, joka kuvasi tieteelle ensimmäisen keskushermoston prionitaudin kurun (Papualla, se johtui ihmissyönnistä), totesi taudin vaikuttavan glia-soluihin eikä neuronei- hin. Itse asiassa monet neurologiset taudit, mm. syöpä, eivät koskaan lähde liikkeelle neuroneista, jotka ovat vakaita eivätkä jakaudu eivätkä muuntele kuten gliat.

Ns. temporaalisen summautumisen mekanismin, jota Fields yllä kuvaa ehdollisen refleksikaaren muodostumismekanismina, ja että se toimii myeliinieristeen paksuuden säätämänä, osoitti ensimmäisenä Michael V.L.Bennett sähkömonneilla (1971).Niillä ilmiö ei ole vielä ehdollistumis- ta, vaan aistimusten tarkentumista ehdottomin refleksein, sillä siihen ei liity ehdolliselle refleksille olemuksellista kahden aivojen kannalta ”sa- tunnaisesti” ts. ulkoisista syistä samanaikaisesti aktiivisen aivopisteen uuden yhteyden ja siten uuden käyttäytymisilmiön muodostumista.

Fieldsin mekanimi on siis laajempi kuin ehdollistumismekanismi aivo- kuorella, joka edellyttää myös mm. tiettyjä ”palkintokemikaaleja” endorfiineja, ja ehdollistumismekanismi on syntynyt tuosta ”muusta Fieldsin mekanismista”. Myelinisoituvia aksoneita on selkärankaisilla, mutta ei selkärangattomilla eikä selkäjänteisillä.

Vuonna 1970 neuvostoliittolainen gliasolujen tukija Aleksandr Iljitš Roitbak esitti tasan Fieldsin kanssa yhtäpitävän teorian pavlovilaisen ehdollistumismekanismin toiminnasta, mutta pitävään kokeelliseen toteennäyttämiseen ei tuolloin ollut vielä välineitä.

” He has proposed a hypothesis on the role of neuroglia in the formation of the temporary connections that are the basis of conditioned reflexes. ”

Roitbak itse siirtää kunnian tästä hypoteesista toiselle gruusialaiselle akateemikolle Ivan Solomonovitš Beritašvilille (Beritov”) vuodelle 1932:

 

” Conditioned reflex mechanism

” Examining the possible mechanism of formation of temporary con- nections Beritov (1932) attached some importance to the electrotonic spread of biocurrents along the neural circuits of the cortex and to the development of myelin sheaths of the nerve fibres;as we shall see be- low, these latter ideas are of special interest in connection with the pro- posed new hypothesis of the mechanism of formation of conditioned connections. ”

” BERITOV, I.S. 1932. Individualno priobretennaya deyatelnost’ tsentralnoi nervnoi sistemy. (Keskushermoston yksilöllisesti hankittu toiminta.) Izd. Gosisdat, Tbilisi.”

 

” CONCLUSION

 

A new hypothesis of the mechanism of formation of conditioned con- nections is proposed.It is postulated that depolarization of the oligo- dendrocyte membrane is a signal for myelination and this process requires that at the moment of depolarization of the oligodendrocyte there should be in the intercellular clefts between its processes and the presynaptic terminals a physico-chemical ”trace” of the preceding excitation of these terminals. The enclosure in the glial process and the myelin encasement of the presynaptic region of the terminal create fa- vourable conditions for the electrotonic spread of the action potential, and the nervous impulse thus releases more mediator: The synapse in the cerebral cortex changes form a ”potential” to an ”actual” synapse. I am indebted to prof. I. Beritašvili and to prof. J. Konorski for much helpful discussion and criticism. ”

 

Beritašvilin ansioluettelo ehdollisten refeksien teoriassa on mittava. Hän osoitti refleksikaarten välttämättömän olemassaolon refleksien edustumina (representation, predstavlenie) keskushermostossa, eh- dollisten refleksien kahdensuuntaisuuden (sic!) ainakin niiden muo- dostumisprosessissa, hän erotti ehdollistumisen tarkoittamaan vain pitkäaikaista muistia (joka siis hänenkin mukaansa toimii myelinisoitu- misen myötävaikutuksella,kun taas muu muisti olisi synapsien kemi- kaaleissa),hän osoitti aivokuorellisten psyykkisen kuvanmuodostuk- sen monimutkaisessa ehdollistumisessa (mutta piti sitä synapsioppi- misena erotukseksi ehdollistumisesta), ja hän osoitti ”käänteisklassi- sen” ehdollisen refleksityypin, jossa ehdoton ärsyke liittyy alkuperäisen ehdottoman reaktion sijasta toiseen,  ehdollistuneeseen reaktioon.

” Beritašvili has established that for every reflex movement of an extremity there exists a coordinating apparatus in those segments of the spinal column into which the sensory nerve fibers from that extremity enter.

He determined that during coordinated movement central inhibition operates just as rhythmically as does excitation. He discovered general central inhibition during every reflex action, effected in the spinal column by the so-called Rolando’s gelatinous substance, in the central portions of the brain by the reticular formation, and in the neocortex by the dendrite plexus of the first layer.

Beritašvili established the appearance of two-way temporary con- nections during the formation of every conditioned reflex and also the formation of conditioned reflexes with the reverse order of combi- nation, when the unconditioned stimulus precedes the conditioned one.

In studying the behavior of vertebrate animals by the methodology of free movements, Beritasvili revealed in them an image-forming psychoneural activity, the chief regulator of the behavior of highly organized vertebrates. ”

 

Roitbak ja Tengiz Oniani esittivät 1967 myös LTP:n mekanismin perus- tuvan kalium-, kalsium- ja magnesiumioneille, vuosi sen jälkeen, kun Terje Lømo oli julkaissut itse ilmiön. (Huom! Kestopotentiaatio LTP on venäläisessä terminologiassa LYHYTAIKAISEN muistin, sekunneista tunteihin ilman toistoa, mekanismi, ja myeliiniehdollistuminen pitkäai- kaisen muistin. Ns. synapsi(”työ”)muistia nimitetään ultralyhytaikaiseksi.

 

http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=352517

http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=353205

Erityisesti lepakkojen navigointimekanismin neurofysiologisen mekanismin löytäjä, amerikkalainen Robert Galambos (1914-2010) kirjoittaa Fieldsin kirjassaan lainaamassa artikkelissa seuraavaa:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC285256/

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC285256/pdf/pnas00217-01…

” If, in any event, someone has developed the suggestion Nansen advanced in 1863 when he said neuroglia was ”the seat of intelligence, as it increases in size from the lower to the higher forms of animal”, his message has thus far had no impact whatever upon the main stream of western – or eastern – research on the brain.

In order to provoke some experiments, then, let me put Nansen’s thought in strong modern words. The glia cells act in some unknown manner to organize neurons. They provide the basis for the ”fields,” ”cell assemblies,” and similar conceptions so many biologists – experimen- tal and ”theoretical” have been forced to postulate. The electron micro- scope shows glia to invest, surround, and attach itself to nerve soma, axons, and dendrites – out to the finest terminals in the neuropil of C. Judson Herrick – and this may be so because that arrangement is pre- cisely what enables neurons to transmit coherent, organized messages. Glia could receive afferent impulses, organize them somehow before permitting efferent outflow, and in still other ways yet to be discovered intervene so as to give order to neural events. A brain without glia would, in this conception, be a giant computer operating at random for lack of a program. ”

Galambos käyttää Beritašvilin tempaisemaa terminologiaa, kuten ”neuropil”.

Kyllä tuo maailman tieteen varsinaisissa ytimissä tiedettiin.

” Neurophysiology, dominated by the neuron theory of Cajal, has gene- rated over the past 50 years a mountain of data without being able to formulate a convincing explanation for even such a commonplace be- havioral event as remembering a name. Its data, furthermore, repea- tedly imply that something else besides mere neuronal activity is at work. Could the ”something else” needed to pull together disparate facts, harmonize apparent contradictions, and put an end to our journeys down blind alleys just be the physiological properties of that other cell population of the brain, the glia? ”

Galambosin ihmettelemä seikka, miten ihmisen aivojen pahakaan pai- kallinen vaurioituminen ei muuta juurikaan käyttäytymistä, johtuu sei- kasta, jonka A.G. Ivanov-Smolenski, I. P. Pavlov (1932) ja L.S. Vygotski osoittivat: Ihmisen (ali)tajunnallisen kokemuksen tallentumisen KIELELLISYYDESTÄ.

Fields ja ”sosiobiologia”

Fields toteaa (sivu 297, jatkoa alun lainaukseen hänen ja Pavlovin teorioiden suhteesta):

Synapsin tuottama jännitteen muutos on äärimmäisen lyhytaikainen: vain muutama sekunnin tuhannesosa. Tämä nopeus vaatii impulssien saapumisaikojen erittäin korkeaa täsmällisyyttä (eri neuronien akso- neilta tietylle neuronille, jotta tapahtuisi sen varauksenpurku (firing), ja signaali näin etenisi kyseistä reittiä).Voiko olla mahdollista,että signaa- lin johtumisen optimaalinen nopeus aksonien läpi muodostuisi täysin geneettisen kaavan mukaan aivojen kehityksessä jokaisella aksonilla päässäsi? Vai onko mahdollista, että johtumisen nopeutta sääntelee toiminnallinen kokemus optimoidakseen piirin toimintakyvyn?

Ottaen huomioon kaikki tekijät, jotka vaikuttavat johtumisen viivytyk- siin huomattavan kaukana toisistaan olevien neuronien välillä esimer- kiksi yli aivokurkiaisen, joka yhdistää aivopuoliskojamme, näyttää uskomattomalta, että vain genetiikka voisi ottaa huomioon kaikki muuttujat.

Tekijöihin, joitka vaikuttavat impulssin läpikulkuaikaan aksonissa, kuu- luvat se nimenomainen reitti, jota pitkin aksonin kasvukärki on kulkenut kasvaessaan alkionkehityksen aikana, aksonin poikkipinta-ala, Ranvie- rin solmuja sen pituudelle muodostavien gliasolujen määrä, myeliinitu- pen paksuus, hermoimpulssin muodostamisesta vastaavien ionikanavien tyyppi ja määrä ja monet muut seikat.

Paljon todennäköisempi mahdollisuus aksonikaapeloinnin nopeuden sovittamiseksi kunkin aivo(virta)piirin (circuit) vaatimuksiin sopivaksi on, että johtumisnopeuden säätää jotenkin toiminnallinen kokemus. ”

Fieldsin teoksessa on noin 30 sivua lähdeteoksia. Suomalaisesta neu- rologiasta tuohon valittujen, etenevän tieteen linjalla olevien tutkimus- ten joukkoon mahtuu vain yksi ainoa tuotos: Riikonen, J., Jaatinen, P., Rintala, J., Porsti, I., Karjala, K. ja Hervonen, A. (2002): Intermittent etanol exposure increases the number of cerebral micro…. Alcohol and alcoholism 37.

Antti Hervonen on tamperelainen psykiatrian professori ja Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu.

Fieldsin kirjassa ei ole tavuakaan ”peilisoluista”, ”kielielimestä”, ”kieli- geenistä”, ”evoluutiopsykologiasta”, ”sosiobiologiasta”, ”neurotalous- tieteestä”, ”synnynnäisestä tiedosta”, ”DNA:sta ajattelun koodina”, ”aivokaapelitelepatiasta” eikä muista ns. ”eurotieteen” lallatuksista…

HIirelle on istutettu ihmisen astrosyytti.gliasoluja:

Human Brain Cells Make Mice Smart

PS. EDELLINEN (AJIT VARKI) JA UUSI TIETEELLINEN IHMISKUVA (R. DOUGLAS FIELDS) YHDSTYMÄSSÄ!

Hermosignaalien tarkan ajoituksen ongelma Fieldsin ehdollistumis-mekanismimallissa aivokuorella näyttää saaneen yllättävän ratkaisun: edellinen Ajit Varkin,  Kevin Foxin ja  Bruce Catersonin glykosaminogly-kaanihermotuppimalli ei olekaan ”väärä häly”, vaan erityisesti tajunnan kannalta tärkeimmissä neuroneissa aivokuoren pinnan 2. kerroksella (6:sta) aksoneilla on vuoroin myeliini-, vuoroin taas sähköä (myös takai- sin päin) johtava glykosaminoglykaanipinta. Signaali voi pintakerrok- sessa kulkea vaikka toiseen suuntaan, mutta vain siellä, missä ei ole myeliinituppea! Vähemmän tärkeissä kerroksissa on aksonin pituudella tasainen (lukuun ottamatta Ranvierin solmuja) myeliinipeite, joka ajalli- sesti paksunee tai ohenee käytön funktiona (sillä on optimipaksuus, jolloin signaalinopeus on suurin).

White matter might matter much more than we thought

Changes in the brain’s myelin distribution might be an unrecognised form of neuronal plasticity.

Pyramidal cells

Computer-generated image of three cortical neurons showing differences in the distribution of myelin (shown in white). Image: Daniel Berger and Giulio Tomassy/Harvard University.

Täältä löytyy viimeisin tieto glia-solujen muodostaman valkean aineen monimutkaisesta rakenteesta:

http://www.cell.com/neuron/pdf/S0896-6273(15)00040-9.pdf

Glial Regulation of the Neuronal Connectome through Local and Long-Distant Communication

R. Douglas Fields'Correspondence information about the author R. Douglas Fields , Dong Ho Woo, Peter J. Basser ”

Erikoinen termi ´connectome´, joka on ironinen väännös sanasta genomi, selittyy täältä:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/01/barrack-obama-ja-r-doug…

Arvoisa GAZPROM Media! Toivoisin Teidän aloittavan suomenkieliset TV-uutiset…

… vaikka aina puoli yhdeksältä illalla Suomen aikaa…

Olen vanha pieru ja toiminut kanssanne yhteistyössä jo silloin kun olitte vielä Neuvostoliiton Kaasuministeriön Työmaatele, ollut suunnittele- massa mm. kuuluisaa Jamalin Nenetsian Jamburgin Oopperataloanne, josta ikiroudan päälle rakennettujen kaasumiestenkylien rakentaminen alkoi. Se on metallitikkujen varassa resonoiva vähän monimutkaisempi puulaatikko, mutta taiteilijat ainakin ovat kuulemma olleet tyytyväisiä.
http://yamburg-dobycha.gazprom.ru/_ah/img/ajQv5pp0EXhjhzzlMcMSqw=s600

 Gazpromin Jamburgin kaasumiestenkylä Ob-joen suistossa Jäämeren rannalla. Rakentaja YIT 1987, keskellä kulttuuritalo, korkein osa on oopperahalli, kirkko myöhempää tuotantoa. Taustalla siintää Obin lahti. Kylä sijaitsee iki-roudalle perustettuna alueella, jota outo luonnonilmiö uhkaa. (Kuva: Gazprom).

Tiedän että tarkistatte tärkeimmät uutisenne yhtä taitavasti ja perus- teellisesti kuin tuon tönön suunnitelmat, ennen kuin kaupat ratkesivat kenellekään muustakaan kohteesta. Periaatteellisen kulttuurimyön- teisyytenne ohella kohteeseen oli keskitetty olennaiset tekniset ongelmat ja niiden ratkaisut, jotka sitten toistuivat muuallakin joskin yksinkertaisempina kyseisessä kaupungissa. Ei niitä muita tarvinnut sitten sillä tavalla enää syynätäkään. Vaarallisimmat kinostamisvaih- toehdotkin monikloniselle katolle NL:n kyseisen alueen kuormitusnormien mukaan piti antaa korkeuskäyrinä. Muistan aina joskus tiedeympyröissä sellaisenkin luottamuksellisen kysymyksen, että ”Mitä perkelettä siellä Suomessa oikein tapahtuu…”

Meillä on täällä Suomessa nykyään vähän sellainen PUOSKARALLAA meno joka asiassa, rakentamissakin, ja tuolla monopolivaskisti-pakko-YLE:llä suoranainen HOURULALLAA meno! <:-C
 .

”Tiedeuutisissa” täällä prutkutellaan pelkkää ”rotumurhapierupeilineu- roonia” ja ”koneälysingulariteettia”, totaalista hourua ja skitsollallatusta kaikki!

Lättyyn tekisi mieli vetää joka puoskarihourua ja hölynpölytoimittajaa ja pyrokraatinnilkkiä ja tekotaiteilijaa joka tuolla töllössä mullistelee ja mällistelee.

Siinä tosin ei varsinaisesti ole mitään uutta, sitä se on aina vähän ollut.
Pitäs tehrä jotakin, eikä suomalaiset osaa, eivätkä haluakaan…
W…tu kun sais joskus vielä toimia asiantuntevien ihmisten kanssa edes jossakin asiassa, ennen kuin kuolee…

PS: Minä osaan kyllä venäjää ja näen uutisianne niin netistä kuin töllöstäkin… mutta nuo toiset… ja monet tärkeät asiathan ovat venäjänkielisellä puolella muualla kuin uutisissa.

http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173850-metaani-kuplii…

http://eng.yamburg.ru/production/yamburg/

” The Finnish experience in laying out northern settlements was used in the layout of Yamburg. They have built hotel type residential houses and dormitories. Most employees live in so-called modules. A module is a three-story building of four dormitories connected by heated passages with the public building. There are seven such modules. They have one-room residential sections for two persons, and two-room sections for five persons. Each section is provided with amenities. In the public block there are winter gardens, canteens, stores, cookeries, playing areas, gyms. Cosmonauts who visited Yamburg compared the gasmens’ houses with orbital modules, because people can stay inside for a whole year, with no need to go outside.

The employees are especially proud of the cultural sport complex. It is a multifunctional community center. There is a library with a several thousand book collection. And in the 500-seat cinema and concert hall, noted Russian and foreign singers often perform.

In Yamburg around 5-6 thousand employees work at the same time, but none of them lives here permanently – it is either rotational team personnel of «Gazprom dobycha Yamburg» or its contracting companies. The employees work in the Yamburgskoye field during one or two months, then they have a rotational leave which usually lasts around one month. ”

Jos noiden kolmen kraatterin kautta piirretään ympyrän kaari, niin Jamburgin kaasumiestenkylä sijaitsee lähes tuolla kaarella, syvänä lahtena näkyvän Ob-joen suiston itärannalla Tazin niemimaalla, ”ongenkoukkuna” näkyvän Taz-joen eteläpuolella.

Kaarelle on ilmestynyt vielä kaksi uuttakin kraatteria, Obin lahden molemmin puolin, toinen just Taz-joen pohjoispuolelle!

****

YLE vaatii olla hölynpölytoimittajien IKUINEN PERSKOHTAINEN LÄÄNITYS KAIKEN VALVONNAN, ARVOSTELUN JA JOHTAMISEN YLÄPUOLELLA!

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705282200167620_u0.shtml

Atte Jääskeläinen HS:lle: Yle voi perustaa oman valvontaelimen, jos JSN puuttuu journalistiseen linjaan liikaa

JSN antoi maaliskuussa Ylelle langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolelle Terrafame-uutisoinnissa.

Ylen Atte Jääskeläinen sanoo HS:lle, ettei Julkisen sanan neuvosto tai ulkopuolinen selvitysmies päätä Ylen journalistisesta linjasta ja organisaatiosta.

Ylen Atte Jääskeläinen sanoo HS:lle, ettei Julkisen sanan neuvosto tai ulkopuolinen selvitysmies päätä Ylen journalistisesta linjasta ja organisaatiosta. (AOP)
.

Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen vilauttaa Helsingin Sanomien haastatte- lussa mahdollisuutta, jossa Yle perustaisi oman elimen valvomaan journalismin etiikkaa.

Jääskeläinen sanoo lehdelle, ettei Julkisen sanan neuvosto tai ulkopuolinen selvitysmies päätä Ylen journalistisesta linjasta ja organisaatiosta.

– Ylehän on vapaaehtoisesti JSN:n jäsen. Jos JSN ryhtyy liikaa määrittelemään Yleisra- dion journalistista linjaa, Yleisradion täytyy varmaan perustaa oma elin sitä varten, Jääskeläinen sanoo.

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström pitää Jääskeläisen kommenttia poikkeuksellisena. Grundström muistuttaa lehden mukaan, että journalismin itsesääntely on toiminut Suomessa kansainvälisesti verrattuna harvinaisen hyvin juuri siksi, että tiedotusvälineet ovat niin laajasti sitoutuneet siihen.

JSN vastaa Suomessa journalismin itsesääntelystä.

JSN antoi maaliskuussa Ylelle langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolelle Terrafame-uutisoinnissa.

Helsingin Sanomat haastatteli Jääskeläistä viime viikolla sen jälkeen, kun kriittinen Ylegate-kirja ja selvitysmies Olli Mäenpään raportti oli julkaistu.

.

STT ”

.
PS-2: Se roska menee vielä joskus myyntiin, ainakin tätä menoa….

Asiantunteva ”romahdusmies” Miika Vanhapiha

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/asiantunteva-romahdusmies-miika-vanhapiha

Aamulehdessä esitellyn perinneartesaani Miika Vanhapihan johtama Karhu-kultti rituaaliasuineen ja mursunhampaineen on yhtä pykälää vanhempaa perua kuin hänen tutkimansa ja hallitsemansa kivikauden käsityöteknologiat. Kielitiede todistaa, että Vanhapiha on aivan var- masti ainakin jälkimmäisessä oikeilla jäljillä. Vanhapiha ei ole muinais- hörhö, vaan hän kehittää ja pitää yllä perinteiden pohjalta tämän päivän kaiken varalta -teknologiaa, ns, romahdusteknologiaa.

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/nain-minusta-tuli-noita-miika-vanha…

”Näin minusta tuli noita” – Miika Vanhapiha näkee näkyjä ja kokoaa Forssaan romahdusheimoa

Miika Vanhapiha on väenuskoinen noita, kivikautinen kädentaitaja ja Karhun kansan nokkamies. Hän kerää ympärilleen omillaan pärjäävää romahdusheimoa. Mikä mies Vanhapiha on ja mitä hän oikein aikoo?

Eriika Ahopelto

”Näin minusta tuli noita” – Miika Vanhapiha näkee näkyjä ja kokoaa Forssaan romahdusheimoa

Miika Vanhapiha, Aino Rautiainen ja Miela-vauva tulevan kotinsa rappusilla. Lähimpään naapuriin on matkaa vajaat pari kilometriä. –Täällä meidän on hyvä asua ja elää, paris- kunta sanoo. Muutto on edessä myöhemmin keväällä sitten, kun remontti on valmistunut.

http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175773-suomessa-puhuttiin-mon…

” Mää muuten suosittelen sullekin Jaska [Häkkinen] käydä bloggaaja Miika Vanhapihan muinaisten selviytymistaitojen kurssilla. Se avartaa.

http://miikavanhapiha.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175580-havaintoja-fo…

Siellä tehdään uskomattoman helposti (kun on oikeat aineet) mm. kivikirveitä ja nuolenkärkiä, joilla voi partansakin ajaa. Ja sytytetään yhtä helposti tuli kuivalla tulikukan tai takiaisen (liettuassa dagys = tulikukka, ”**tulis”) varren pätkällä ja tuohenpalalla (sitä ei voi aavistaakaan funtsimalla, miten se tapahtuu), tehdään taulaa (dagla, josta tulee muuten takavokaalisena myös täplä) jne. Takiainen tule takertumisesta vaan päinvastoin (kur. *dageris, -e = takiaisenkaltainen). Hän on virallinen ammattilainen Mynämäeltä. Ja sitten pohdit siltä pohjalta tätä sanastoa:

Tuo sana ”takiainen”, liettuan dagys [dagiis], mon. dagiai = ”tuliruoho, paloruho, tulikukka”, ”tulis”, saattaa tulla siitä opettamastasi tulensytyttämisestä kyseisellä kasvilla, eikä siitä, että se erityisesti kasvaisi palopaikoilla. Sehän kasvaa kuivilla, soraisilla paikoilla.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/05/viikinkiajan-kuurilaist…

” Lithuanian: dègti = palaa, polttaa, sytyttää, kirveltää, tislata

Etymology: ’brennen = palaa, kirveltää’ (intr.) und tr. ’anzünden = sytyttää, in Brand stecken = panna palamaan’
Frequ. deginėti = polte(ske)lla
Intens. degióti, dagióti = polttaa poroksi; dėgis ’Brandmal = poltinmerkki’
dẽgis ’abgebrannte Stelle = palanut paikka, paloaukea, polttama’
degesiaĩ, degėsiai ’Brandstätte = palopaikka’
degèsis ’Augustmonat = elokuu (= ”palokuu”)’ usw.
dãgtis (dagtìs) ’Docht = lampun-, kynttilänsydän, eiserne Nadel um Löcher ins Holz zu brennen = poltin: rautainen piikki reikien polttamiseksi puuhun’
degtìnė = poln. gorzaška ’Branntwein = paloviina’
dãgas, dagà ’(Sommer)hitze = helle, (auringon)paahde, schwüle Ernte = sadonkorjuusää, heinäpouta’
atúodogiai ’Sommerweizen = ”poltonjälkeinen”, kevätvehnä’ Nebenform atúod(a)ugiai (Angleichung an daũg ’viel = paljon’?)

dagỹs ’Distel = > takiainen, ohdake’, dagìlis dass emt. (”tulikasvi”, viron takjas)

RJK: Tämä tulee kuivan takiaisen (sekä vartta että seittiä käytetään, vanha maahan tuotu viljelyskasvi) tai tulikukan (tuontiviljelyskasvi) käytöstä nopeassa kivikauden tulen teossa, jonka jätän tässä Miikan ammattisalaisuudeksi. Sitä ei voi tietää funtsimalla, ellei ole käynyt kurssilla tai nähnyt videolla. Etymologisten sanakirjojen tekijät eivät ole tähän asti tienneet sitä, vaikka ovat selvillä sanojen balttilaisuusesta. Sen on Miika Vanhapiha selvittänyt. Baltian tulenpalvojilla on digitalis-heimoon kuuluva pyhäntulenkukka (rusnė).

dagìlis 2 ’Distelfink = tikli (< *deglis (mliett), sanan PITÄISI taipua tiklen, onkohan tuo nimi Tikli vai Tiklen?) = ”palo(paikka)lintu”? tai ”kirjava lintu”? (ohdake/takiaispeippo), Stieglitz = tikli, Zeisig = vihervarpunen’. Tikli tulee sanasta Stieglitz, jos se todella taipuu ”tiklin”.

dagìsiai ’Spitzklette = sappiruoho, dreiteiliger Zweizahn = tummarusokki (”takkuruoho”: siemenet takertuvat kovasti vaatteisiin, kuten takiaisillakin; takertuminen tulee takiaisesta EIKÄ päinvastoin!)

dagùs ’entzündlich = palonarka, (helposti) syttyvä, brennbar, brennend = (helposti) palava, bissig = pureva, purema-altis (vihainen koira), ätzend = syövyttävä, jähzornig = äkkipikainen, feurig = tulinen’

lett. (latvia) degt ’brennen = palaa, polttaa’ (tr. und intr.)

dagla (dęgla), daglis (deglis) ’Birkling, Birkenschwamm und der aus diesem bereitete Feuerschwamm = koivuntaulakääpä, Zunder = > taula, sytyke’

(Kääpä, ja myös pesusieni, on liettuaksi kempė [kämpee], latviaksi pempe [pämpe], Kempele = ”Kääpäkylä, Kääpälä”]

(Jopa pankermanisti Kaisa Häkkinen toteaa ’taulan’ balttilainaksi tästä sanasta, joten asiasta ei liene väisintäkään epäselvyyttä.)

daglus ’Brandflecken = sytykkeet’

lit. dẽglas, dãglas ’schwarzgescheckt (von Schweinen) = mustatäpläinen’ > täplä
deglė, – ỹs, dẽglis ’schwarzscheckiges Schwein = mustatäpläinen sika (tai muu eläin)’

lett. dęgls ’brandfleckig = palolaikkuinen, feuerfarbig = tulenvärinen’

dagl(aῑn)s ’weiss- und schwarzbunt = > täpläinen, mustavalkoinen (”op”) brandfarben = palonväri(nen)’

(Sana on vasarakirvesmuotoinen, taula ja täplä voivat olla siltäkin.

dagle ’brandfarbene Sau = täplikäs, palonvärinen sika (emakko)’
daglis ’bunter Hund = täplikäs koira’

preuss. dagis ’Sommer = kesä (”(auringon)paiste”)’

dagoaugis ’somirlatte = yksivuotinen, kesäkasvi, odelma’ (d.i. ’Spross- wie er in einem Sommerwächst’, zweiter Tl. zu preuss. auginnons ’gezogen = vedetty (? niitetty?) odelma (lit. áugti ’wachsen = kasva(tta)a’)

cf. ai. (muinaintia) dáhati ’brennt = palaa, verbrennt = polttaa (vahingossa)’
av. (avesta) dažaiti dass. = palaa, (tuho)polttaa
ai. (muinaisintia) nideghá- ’Hitze = helle, Sommer = kesä’ deha- ’Brand = palo, Hitze’
toch. B teki ’Krankheit = sairaus = ”poltto(tauti)” ’, tsak-, tsäk– (AB) ’brennen’, tsek- ’glänzen = läikehtiä, leuchten = valaista, brennen = palaa (intr.)’, tšera ’Asche = tuhka’
alb. djek ’verbrennen = tuhopolttaa’
lat. favilla ’glühende Asche = hehkuva tuhka’, fovēre ’erwärmen = lämmittää’
mir. (muinaisirlanti) daig ’Feuer = tuli’
bret. devi ’brennen = palaa’
got. dags ’Tag = päivä’, fidurdogs ’viertägig = nelipäiväinen’ usw.

(Balttilainoja germaanikielissä, day, kantakermaani on tässä puppua)

Zubatý erwähnt auch
lett. dzedzieda, dzedzieds ’Dreschland = kesanto, ausgearbeitetes Land = muokattu maa, nachgelassener Acker = tilapäisesti viljelemätön pelto’

(cf. slav. ugor’ ’Brachfeld = kesantopelto’: goréti (pr. gorit) ’brennen = palaa’).

Falls dieses hierher gehört könnte der Anlaut mit dz für d an den Inlaut assimiliert sein. Schwierig ist die Beurteilung des Verhältnisses von lit. dègti zu der slav. Sippe

aksl. (kantaslaavi) žeṥti, žegą, russ. žeč’ (pr. 1. žgu. 3. žžët) = sytyttää etc. ”

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/suomalaisten-geneettiset-ja-kielliset-juuret
.
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/fin-land-hakoteill-ja-putin
.

https://www.facebook.com/kuisma.juha/posts/1850721071844791