Kaikki blogaukset

Julkaistu

Kalevan kisat 2017

Tulevana viikonloppuna Seinäjoella on Kalevan kisat. Lienee viimeinen tilaisuus urheilijoille näyttää kuntonsa koskien tulevia MM-kisoja.. Mikähän suomalaisia aikuisikäisiä yleisurheilijoita oikein vaivaa?  Nuorten arvokisoista näyttää tulevan kohtalaista menestystä mutta aikuisten kisoihin ei saada kovinkaan montaa urheilijaa. Ainakin muutamassa tapauksessa valmennus on mennyt jotenkin pieleen…on ylikuntoa ja on rasitusvammoja. Onko meidän valmennusmetodit menneet jo liikaa tieteelliselle tasolle ? Tähän en osaa vastata, mutta tuntuu, että se aikaisempi raaka hikeä ja verta vaatinut ruumiillinen harjoittelu on saanut tehdä tilaa tietokoneilla tehdyille henkilökohtaisille harjoitusohjelmille. Aikanaan Juha Väätäinen oli mun liikunnanopettajana. Muistan hyvin kun me pojat pelattiin urheilukentällä aina jalkapalloa liikuntatunneilla kun Juha teki omia harjoitteitaan juoksuradalla.No muutamaa vuotta myöhemmin Juha voitti pari kultamitalia..

 

Julkaistu

Kulttuurinvaihtoa työmarkkinoilla

Suomessa on totuttu noudattamaan työelämän sääntöjä niin palkkauksessa kuin työajoissakin. Linssiin viiaajia on ilmiannettu kilpailun vääristämisen nimissä. Lainkuuliaisuus on luokiteltu hyveeksi.

Nyt uutisissa tuli juttu paperittomista, maassa laittomasti olevista ihmisistä, jotka hakeutuvat töihin ”epävirallisesti”. Yle antoi ymmärtää, että näitä maahanpyrkineitä kohdellaan huonosti työmarkkinoilla. Pitkää päivää ja huonoa palkkaa.

Mielestäni maasta pois käskettyjen huono kohtelu ei ole uutinen. Hyväksikäyttäjiä löytyy aina. Se on uutinen, että kaiken muun harmin lisäksi nämä oleilijat luovat harmaat työntekijämarkkinat. Kymmenen vuoden kuluttua on aivan normaalia maksaa 600 euroa kuussa tuplatyömäärästä. Ehkä silloinkin uutiset vain toteavat, että huonosti laittomia siirtolaisia kohdellaan.

Uutta työelämän kulttuurivivahdetta harjoitellaan jo. Tarttis tehrä jotain.

 

Smoke

Julkaistu

Valkoisen naisen ampuneesta somalipoliisista oli kolme aiempaa valitusta

The policeman Mohamed Noor who shot Australian woman Justine Ruszczyk did so in an apparent moment of panic before his police colleague could stop him, according to testimony just released by authorities.

Lähde: Justine Damond death: Aussie-killer cop had record of complaints

Valkoisen naisen ampuneesta somalipoliisista oli kolme aiempaa valitusta. Miksi ei kukaan reagoinut. Vielä viime vuonna kaupungin pormestari oli ylistänyt somalipoliisia 5. piirin ensimmäisenä somalipoliisina:

The 31-year-old was feted by the city’s mayor Betsy Hodges last year, who celebrated Noor as the first Somali policeman in the fifth precinct in a city where tensions between police and the large Somali community run high.

Julkaistu

Putin ja Trump tapasivatkin kolme kertaa

 

 

Uutisissa on kerrottu USA: n ja Venäjän presidenttien tavanneen G20 maiden huippukokouksen aikana yhden sijasta kaksi kertaa. Minulle on taas erittäin luotettavan lähteen kautta kerrottu heidän tavanneen kolme kertaa.

 

Paljastan vaietun salaisuuden. Molemmilla presidenteillä, Putinilla ja Trumpilla on erittäin herkkä vatsa. Kuinka ollakaan, viesti illallisten järjestäjille herrojen huonosta vatsan toiminnosta oli jäänyt kertomatta.

 

Eipä kestänyt kauaa kun illallispöydästä kohti vessaa suunnisti hirvenloikilla Trump ja heti kohta perässä ruppunarua puristellen Putin. Ja kohta istuivat sananmukaisesti presidenttitoverukset housut kintuissa vieretysten pöntöllä posket punoittaen.

 

Putin siinä miettimään kummasta päästä viereisestä kopista ääntä tulee. Tuliko kuin varpusparvi olisi ampaissut liikkeelle, Trumpilla alapäästä vai havainnollistiko puhettaan Naton joukkojen lisäämistä Baltian maihin suun töräytyksillä. Onneksi olivat housut jo kintuissa, muuten olisi löysät lörähtäneet kalsareihin, tuumi Putin asian hyviä puolia.

 

Samat ajatukset olivat myös toisella pöntöllä. Trump terästi kuuloaan äärimmilleen ja koitti päätellä kuulostaako ääni Venäjältä vai suolen nopealta tyhjennykseltä. Kohta kuitenkin levisi USA: n presidentin nenään kananmunan, hapankaalin ja illallisen yhteisvaikutuksena tuloksena venäläisen ripulituotoksen lähes tajunnan vievä haju. Asia valkeni kertaheitolla Donald Trupille, Putin ilmiselvästi vittuilee hänelle ilmastonmuutoksesta ja siitä irtautumisesta.

 

Lavuaarissa käsiään pestessään yhteisymmärrys kuitenkin löytyi, heidän korostaessaan vuoropuhelun tärkeyttä niin ylä – kuin alatasolla. Kotimaissaan molemmat olivat todenneet kysyttäessä huippukokouksen tuloksista kuin yhdestä suusta, että hyvin meni, mitä nyt paskan maku jäi suuhun ja siksi siitä kolmannesta kohtaamisesta on syytä vaieta.

 

Ja tämä kaikki tieto on siis saatu luotettavista lähteistä ja kuulette siitä YLE; n puoli yhdeksän uutisista enemmän ja tarkemman selostuksen.

Julkaistu

Venäjä valmistautui hyökkäämään Suomeen

Tiedämme toki ennestäänkin, että Venäjä yritti valloittaa koko Suomen Talvisodassa, mutta epäonnistui yrityksessään. Tiedämme senkin, että Venäjä valmistautui Välirauhan aikana hyökkäämään uudelleen Suomeen.

Tässä artikkelissa tuodaan esille kuitenkin eräitä mielenkiintoisia yksityiskohtia   Venäjän välittömistä hyökkäysvalmisteluista juuri ennen Jatkosodan puhkeamista ja Jatkosodan alkamisen yhteydessä.

Tiedämme senkin, että Venäjä olisi hyökännyt länteen maailmanhistorian suurimmin joukoin heinäkuussa 1941, ellei Saksa olisi tehnyt ennakoivaa iskua itään 22.6.1941. Tässä artikkelissa esille tuotujen tietojen perusteella joudumme kuitenkin kysymään olisiko Venäjä tehnyt Suomen kimppuun massiivisen maahyökkäyksen jo ennen heinäkuuta 1941. Muistakaamme taustaksi vielä, että Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05, aloittaen Jatkosodan. Saksan hyökkäys kuitenkin sekoitti Venäjän kortit perusteellisesti – jopa Pohjoisrintaman komentaja vietiin kidutettavaksi.

Pohjoisrintama perustettiin

Venäjän käytäntö oli, että rauhan aikana sillä ei ole rintamia (armeijaryhmiä), vaan ne muodostetaan välittömästi ennen Venäjän hyökkäystä ja lakkautetaan heti sodan päätyttyä.

Ohessa joitakin esimerkkejä tästä käytännöstä:

  1. 11.9.1939 Venäjä perusti Valkovenäjän rintaman ja Ukrainan rintaman. 17.9. Venäjä hyökkäsi Puolaan Saksan liittolaisena. Puolan kukistuttua nämä rintamat lakkautettiin 14.11.1939 Venäjän puolustusministerin päiväkäskyllä nro. 0177.[i]
  2. 9.6.1940 Venäjä perusti Etelärintaman. 29.6.1940 kello 14 Etelärintaman joukot miehittivät Romanian Bessarabian ja Pohjois-Bukovinan (se taas soitti hälytyskelloja Berliinissä). 10.7.1940 rintama lakkautettiin, kun Romania ei pistänytkään hanttiin.[ii]
  3. Talvisodan aikainen Suomea vastaan sotinut Luoteisrintama lakkautettiin 26.3.1940 Venäjän puolustusministerin päiväkäskyllä nro. 0013 (Talvisota päättyi 13.3.1940). Venäjän puolustusministeri käski 19.6.1941 Luoteisrintaman, Etelärintaman ja Lounaisrintaman esikuntien siirtyä taistelukomentopaikkoihin 22.-23.6.1941 kuluessa. Ne komentopaikat oli perustettu puolustusministerin 27.5.1941 antaman käskyn perusteella.[iii] Komentopaikat sijaitsivat Panevezhisessa, Obus-Lenassa ja Tarnopolissa.

21.6.1941 Venäjän kommunistisen puolueen keskuskomitean poliitbyroon istunnossa annettiin toveri Meretskoville Pohjoisrintaman komentajan tehtävä. Samalla toveri Kuznetsov määrättiin Pohjoisrintaman Sotaneuvoston jäseneksi. Pohjoisrintaman perustamispäivämäärä ja dokumentin numero ei ole tiedossa.[iv] Edelleen salainen.

Eli Suomea vastaan käytävää uutta hyökkäyssotaa varten perustettiin ihan uusi ennestään tuntematon rintama. Luoteisrintamanhan piti hyökätä Saksan Itä-Preussiin, joten erillisen rintaman perustaminen Suomen suunnalle oli aivan loogista. Tässä olisi tutkijoille penkomista.

Saksan ennakoiva hyökkäys 22.6.1941 kuitenkin sotki Venäjän suunnitelmat perusteellisesti, mm. armeijakenraali Kirill Meretskov pidätettiin 23.6.1941 ja vietiin kidutettavaksi.[v]

Meretskovin pidättäminen saattoi liittyä siihen, että hänen ja Pavlovin välillä käydyssä keskustelussa he olivat Pavlovin tunnustuksen mukaan todenneet, että jos Saksa hyökkää Venäjälle ja voittaa Venäjän, niin mikään ei muutu huonommaksi.[vi]

Venäjän rintamien ja armeijoiden komentajia järjesteltiin uudelleen kovalla kädellä kun Venäjän aikoma imperialistinen hyökkäyssota länteen vaihtuikin yllättäen puolustussodaksi.

Jatkosodan hyökkäyssuunnitelma

Venäjän puolustusministeri Timoshenko ja Meretskov allekirjoittivat 18.9.1940 dokumentin nro. 103203, joka oli de facto hyökkäyssuunnitelma Suomeen.

Suunnitelmassa käskettiin mm. tunkeutua Keski-Suomeen, tuhota siellä Suomen armeijan pääjoukot, sekä miehittää koko Keski-Suomi… Samanaikaisella pääiskulla Rovaniemen-Kemin suuntaan katkaista Suomi kahtia ja eristää Suomi Ruotsista ja Norjasta.[vii]

Joukkojen keskityksestä

Suunnitelmassa oli iskut Savonlinna-Mikkeli ja Lappeenranta-Heinola.

Mielenkiintoista on, että sitä vanhaa suunnitelmaa vastaavasti Venäjä keskitti parhaimpia läpimurtojoukkojaan Suomea vastaan. Siis ei mitään toissijaisia puolustusjoukkoja Suomen hyökkäyksen varalta, vaan nimenomaan parhaita panssarijoukkojaan.

Kesäkuussa 1941 Imatraa vastaan oli keskitetty 10.Mekanisoitu Armeijakunta.[viii]

Suomen katkaisua varten taas Alakurttiin keskitettiin 1.Panssaridivisioona. Puretiin kuljetuksesta juuri Jatkosodan alkaessa.[ix] Lähti 17.6.1941 Pihkovasta ja saapui 22.6.1941 aamulla Alakurttiin 60 km Suomen rajasta.[x]

Jotta Venäjän hyökkäysaikomus Suomeen ei paljastuisi, niin se täysivahvuinen eliittidivisioona 1.PsD siirrettiin Alakurttiin viime hetkellä ennen Venäjän aiottua hyökkäystä Suomeen.[xi]

Aivan samoin Svetogorskin alueelle ei suinkaan viety 10.MekAK:aa hyvissä ajoin ennen sotaa, vaan se kaahasi alueelle Jatkosodan alkaessa. Yleinen sotatilanne olisi Venäjän kannalta tietenkin edellyttänyt, että se armeijakunta olisi kaahannut päinvastaiseen suuntaan torjumaan Saksan hyökkäystä, mutta kun muistamme, että Stalin oli täysin varma siitä, että Saksa EI hyökkää Venäjälle ja otamme huomioon, ettei armeijakunta noin vaan törmää matkaan, vaan liikkuu aiemmin huolella tehdyn suunnitelman mukaisesti kunnes muuta käsketään, niin asiassa ei ole mitään epäselvää. Käsky oli hyökätä Suomeen, joten mm. 10.MekAK kaahasi Suomen ja Svetogorskin suuntaan ja vasta paljon myöhemmin kun tuli ilmi, että Saksa hyökkäsi ja tuhosi armeijatolkulla venäläisiä joukkoja, niin Suomen rintamalta alettiin vetämään joukkoja paikkaamaan aukkoja muualla.

Jännä huomata, että 10.MekAKn panssaridivisioonat saapuivat Viipurin hujakoille vasta 24.6. illalla.[xii] Jos venäläiset olisivat toimineet operatiivisesti, niin ne olisi pysäytetty ja käännetty ympäri paljon aikaisemmin.

Mainittakoon samalla, että venäläiseen mekanisoituun armeijakuntaan kuului mm. kaksi panssaridivisioonaa ja yksi moottoroitu divisioona. 10.MekAK:ssa ne olivat 21.PsD, 24.PsD ja 198.MtD. Hyökkäysvaunuvahvuudesta on erilaisia tietoja alkaen 469 ja lopettaen 818.[xiii] Oletan, että noin 561 ei ole kaukana totuudesta taisteluiden alkaessa. Osa jätettiin nimittäin epäkuntoisina lähtöpaikkaan ja osa hajosi matkalla.

1.MekAK:lla sen sijaan oli 22.6.1941 1039 hyökkäysvaunua. Sen armeijakunnan divisioonat olivat 1.PsD, 3.PsD ja 163.Mt.D. Sekin porhalsi Pihkovasta Suomen suuntaan sodan alussa, joten Saksan sotilastiedustelu oli ihmeissään mihin se oikein katosi.[xiv] Saksalaisille ei yksinkertaisesti tullut mieleen, että se oli lähetetty hyökkäämään Suomeen, eli päinvastaiseen suuntaan kuin saksalaiset luulivat.

Direktiivi

25.11.1940 Venäjän puolustusministeri antoi Leningradin sotilaspiirille direktiivin, jonka mukaan piti aloittaa valmistelut hyökkäykseksi Suomeen.

Tehtävänä mm. murskata Suomen sotaväki, valloittaa sen alue, ennättää Pohjanlahden rannikolle 45 päivässä, valloittaa Helsinki 25 päivässä.

Operaatiosuunnitelmat piti saada valmiiksi 15.2.1941 mennessä.[xv]

Venäjän propaganda

Venäjän lehdistö kävi propagandakampanjaa Suomea vastaan vanhentuneen suunnitelman mukaisesti perustellen hyökkäystä Suomeen, vaikka tilanne oli Saksan ennakoivan iskun vuoksi täydellisesti muuttunut. Sekin jatkoi kuin höyryjyrä eteenpäin kun kukaan ei hoksinut käskeä lopettamaan saatikka muuttamaan suuntaa. Mark Solonin antaa esimerkkejä.[xvi]

Lopullinen hyökkäyskäsky

Eli hyökkäystä Suomeen perusteleva propagandakampanja oli suunnitelmien mukaisesti käynnissä, joukkoja oli keskitetty Suomea vastaan ja keskitettiin edelleen suunnitelmien mukaisesti.

Myös sodan alun lentohyökkäyksiä Suomea vastaan tehtiin vanhojen suunnitelmien mukaisesti[xvii] – niissä oli valmiiksi nimetty kohteet, joihin tuli hyökätä – vaan yleisessä sekaannuksessa (mm. Meretskov oli kidutettavana) puuttui lopullinen hyökkäyskäsky maahyökkäyksen käynnistämiseksi Suomea vastaan.

Vasta keskiyöllä vasten 2.7.1941 21.PsD sai käskyn: mm. klo 6.00 ylittää raja Enson alueella, räjäyttää Imatran asema, vallata linja Jaakkola-Imatra ja pitää se hallussa jalkaväen saapumiseen saakka.[xviii] Suuren hurraan kanssa Suomen valloittaminen muuttuikin räpeltämiseksi. Ylin johto huomasi, että joukkoja tarvitaan Suomen valloittamisen sijaan paikkaamaan aukkoja Saksan vastaisilla rintamilla. Keskijohto puuttui – vasta 10.7. määrättiin ylijohdon uusi edustaja Luoteisrintamalle.[xix]

No, nyt panssaridivisioonalla oli käsky ylittää Suomen raja. Panssaridivisioonan ”tiedusteluryhmä” ei kuitenkaan täyttänyt tehtäväänsä muuten kuin vain totesi, että vastassa on vain vähäisiä suomalaisjoukkoja.[xx]

Niinpä 2.7.1941kello 23.30 21.PsD esikuntaan saapui 23.AE:sta kenraalimajuri Lavrinovitsh uudistaen hyökkäyskäskyn. Käskettiin valloittaa Imatran ja Imalanjärvi-Saimaa välinen kannas. Panssaridivisioonan hyökkäystä piti tukea 115.D:n tykistöllä.[xxi]

Soloninin kirjasta löytyy suora lainaus 21.PsD sotapäiväkirjasta, jossa kuvataan miten siinä hyökkäyksessä oikein kävi.[xxii] No, huonostihan siinä kävi. Lopulta 4.7.1941 klo 2.25 10.MekAK:sta saapui eversti Zajev antaen käskyn vetää 21.PsD taistelusta. Siihen se Suomen valloitusyritys sitten loppuikin sillä kertaa.[xxiii]

4.7.1941 Venäjän yleisesikunta antoi käskyn ottaa 10.MekAK pois 23.A:lta ja viedä se etelään tappelemaan saksalaisia vastaan.[xxiv] Jo 29.6.1941 yleisesikunnan päällikkö Zhukov oli käskenyt ottaa 1.MekAK:n pois Pohjoisrintamalta ja antaa se Luoteisrintaman komentajan käyttöön.[xxv]

Kartat

Taas törmätään samaan mielenkiintoiseen seikkaan, että Venäjän Pohjoisrintamallakaan EI ollut topografisia karttoja omalta alueeltaan – eivät valmistautuneet puolustamaan omaa aluettaan. Suomen alueelta sen sijaan oli topografiset kartat, kun tarkoitus oli hyökätä Suomeen. Solonin tuo esimerkin, ettei ollut topografisia karttoja edes Käkisalmen alueelta kun olivat joutuneet peräytymään Suomen vastahyökkäyksen alta kymmeniä kilometrejä.[xxvi]

Suomen vastahyökkäys

Solonin tuo aivan oikein kirjassaan esiin tosiasian, että Suomi ei suinkaan halunnut Jatkosotaa. Hän esittää myös teorian, että JOS Venäjä olisi palauttanut Suomelta Talvisodan avulla ryöstämänsä alueet takaisin Suomelle, niin Venäjälle olisi ollut suurta hyötyä Suomen neutraliteetista. Venäjä olisi saanut Suomen suunnalta joukkoja Saksaa vastaan. Mutta kun Venäjä taas hyökkäsi Suomen kimppuun, niin venäläiset kärsivät jälleen valtavia tappioita aivan turhassa sodassa Suomea vastaan.[xxvii]

Jatkosota

Etusivulle

[i]     Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 8

[ii]    Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 8

[iii]   Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 8

[iv]   Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 10

[v]    Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 25

[vi]   Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 70

[vii]  Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 24

[viii] Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 24

[ix]    Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 24

[x]     Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 11

[xi]    Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 23

[xii]   Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 18

[xiii]  Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 16

[xiv] Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 17

[xv]  Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 24

[xvi] Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 22

[xvii] Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 25

[xviii] Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 26

[xix]  Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 25

[xx]   Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 27

[xxi]  Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 27

[xxii] Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 27

[xxiii] Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivut 27-28

[xxiv] Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 28

[xxv] Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 29

[xxvi] Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivu 28

[xxvii] Mark Solonin, 22.Juuni, 2009, sivut 29-33

Julkaistu

Hiukan moderoinnista

Nyt vaikuttaa siltä, että ”orivarsa” on karkaamassa laitumelta ja täällä ollaan solvaamassa toisia blogisteja.

Emme nyt, emmekä  tulevaisuudessa hyväksy toisiin blogisteihin kohdistuvia henkilökohtaisia solvauksia.

Jos säännöissä on jotain epäselvyyttä kannattaa ne lukea uudestaan etusivun alavalikosta.

Monipuolinen ja kiivaskin keskustelu ja erilaiset mielipiteet ovat täysin sallittuja, kunhan ne eivät loukkaa henkilökohtaisesti ketään.

Nyt on muutama kommentti poistettu em. syistä. Joku kuitenkin tulee muuten kysymään, että eikö täällä ole mitään valvontaa.

Tehdään yhdessä, kyllähän me osaamme.

Julkaistu

Pullovesi.

Monikohan käyttää päivittäin pullovettä; minä käytän. Käytän Lidlin Saskia Löningenin pullovettä, osin käytännön pakosta reissuilla ja toisaalta kotona esim saunajuomana jopa oluen sijasta.

Saskia on raikasta; ei lisätty mitään mausteita, kuten kotimaisissa pullovesissä on normaalia. Kaiken lisäksi se on suhteellisen edullista.

Kraanavettä ei reissuille pysty ottamaan, pilaantuu nopeasti, siis limottuu. Teollinen pullovesi sitä vastoin kestää jopa useamman vuorokauden säilytyksen; se on hyvä ratkaisu, mielestäni.

Julkaistu

SDP:n pressanvaalipakka on TÄYSIN SEKAISIN!

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/sdp-n-pressanvaalipakka-on-t-auml-ysin-sekaisin

Ainoa tuosta porukasta, josta ei heti lennä yrjö, on TUL:n puheenjohtaja Sirpa Paatero Karhulasta, ja lähinnä siksi, etten tiedä hänestä mitään muuta kuin että oli vuoden kehitysyhteistyöministerinä ”sateenkaari- hallituksessa”. Toiminut ymmärtääkseni hyvässä yhteistyössä parin sa- man vaalipiirin äänekkäämmän demarinaiskansanedustajan, Työttö- mien liiton puheenjohtajan  Satu Taavitsaisen ja YLE:n hallintoneuvos- ton jäsenen Suna ”Suomalainen Kynä” Kymäläisen kanssa asioina mm. SOTE:n (aiheellinen) ja KELAn (aiheellinen) vastustaminen, maahamuut- tomyönteisyys paitsi venäläisten maanomistuksen vastustaminen (josta en ota kauheata rasismipulttia, koska periaatteessa vastustan kaikkea ulkomaalaisten maanomitusta, mutta kohdistettu kieltämi- nen on laitonta ilman syytä; tädit eivät ymmärrä eivätkä välitä kan- sainvälisestä oikeudesta). Toiselta kierrokselta pudotessaan Paatero voisi ”testamentata” Merja Kyllöselle (jonka äänisaalista hän toisaalta söisi) tai Pekka Haavistolle tai Nils Torvaldsille (ja nämä hänelle, mutta tuolla Hölös-farssilla SDP tulee kyllä jäämään noin kymmenenneksi…).

Puoskaritiede-Tuula Haatainen-Huuhainen on SUOMEN TIETEEN TUHOAJIA, JONKA OIKEA PAIKKA ON TAVALLISESSA LINNASSA eikä pressanlinnassa!

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/paukkuva-ja-p-risev-kaoukluammuskelu-ja

Paukkuva ja pörisevä kouluammuskelu- ja rotumurha”pierupeili- neurooni”presidentti Tuula Haatainen-Huuhainen???

MITEN WITUSSA ILJETÄÄN ASETTAA ”JOHTAJA”EHDOKKAITA, JOTKA OVAT ENNENKIN AJANEET KAIKKI ASIAT PERSEELLEEN, JOIHIN KOSKEVAT???!!!

” http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/126622?Page=1

RK
16. 11. 2003
126622

Opetusministeri esittää Akatemian puheenjohtajaksi pseudotieteen suosijaa!

Opetusministeri Tuula Haatainen (sos.dem.) esittää tieteellisen perus-tutkimuksen rahoituksesta keskeisesti vastaavan Suomen akatemian puheenjohtajaksi Helsingin yliopiston (ja Hesarin) Tutkijakollegiumin johtajaa Raimo Väyrystä.

Väyrysen esitys Tutkijakollegiumin puheenjohtajana on ollut farssi ja fiasko, ainakin Kollegiumin julkisuudessa eniten näkyneiden ”tutkijoi- den” Jeja-Pekka Roosin, Ilkka Pyysiäisen, Anna Rotkirchin osalta.

[Korjaus: J.P. Roos ei ole ollut Kollegiumin jäsen kuten vaimonsa  Anna Rotkirch vaan HY:n sosiaalipolitiikan professori.]

Kahden ensimmäisen spesiaali on ollut jankuttaa jankuttamasta pääs- tyäänkin julkisuudessa vääriksi todistettuja teorioita (esimerkiksi Ste- ven Pinkerin) ikään kuin olisivat OIKEIKSI TODISTEETUJA, mikä on tie- teellisen vilpin muoto, ja verrattavissa esimerkiksi koetulosten väärin ilmoittamiseen.

Lisäksi kollegiumin joidenkin jäsenten ajatteluteorian kehittelyt (tai ai- nakin niistä uutisointi) antavat aiheen todeta, että arvoisat Kollegiumin ”luonnon- ja yhteiskuntatieteiden yhdistelijät” EIVÄT OLE IKINÄ KUUL- LEETKAAN MITÄÄN jo kohta sata vuotta vallinneesta tie- teellisestä ihmiskuvasta, Pavlovin-Vygotksin ehdollisten refleksien järjestelmälle biologisesti perustuvasta kielellisestä ajatteluteoriasta!

Liitän oheen Tiede-lehden kirjoituksen Kollegiumin jäsenenä toimineen tutkijan kokeista,jotka psykologiaa lukenut lukiolainenkin osaa muualla maailmassa tulkita oikein kielellisen ajatteluteorian lähtökohdista (mutta tässä tulkinta on aivan ”ufolooginen” perustuen sille, että muka ”suukin on tartuntaväline”….

Olen perustutkija teknistieteellisellä alalla, ja niissä asioissa joita tutkin, olen ainakin tällä hetkellä ”kärjessä” (perustutkijan on oltava, muuten hän tekee suurella todennäköisyydellä turhaa työtä).

Minä toistan, minkä olen jo aikaisemminkin maininnut, että jos Raimo Väyrynen valitaan, niin minä en sitten siitä laitoksesta edes ota rahaa vastaan vaikka tarjottaisiinkin. Ja uskon, että en olisi siinä suhteessa ainoa laatuani.

Raimo Väyrynen ei osaa erottaa tiedettä humpuukista, ja se jos mikä on Akatemian puheenjohtajan pätevyyden EHDOTON EDELLYTYS.

http://www.helsinki.fi/collegium/suom/hallinto.htm

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/peilisolut_auttavat_matkimaan

TEKSTI: Petri Riikonen

Aivoistamme löytyneet peilisolut mahdollistavat kumppanin liikkeiden jäljittelyn ja sitä kautta viestinnän.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 7/2000.

Ihan kuin tekisi itse

Se alkoi 1992 päräyksistä, jotka kuuluivat väärään aikaan. – Rizzolatti työtovereineen oli asentanut mikroelektrodeja apinan otsalohkoon tutkiakseen, miten yksittäiset aivosolut toimivat apinan napatessa rusi- nan käteensä, kertoo Riitta Hari. – Aina kun tietyt aivosolut aktivoitui- vat, mittauslaite pärähti äänisignaalin. Sitten tutkija tarttui itse rusinaan – ja taas kuului prrrr! Apinan samat aivosolut reagoivat siis tarttumiseen ja tarttumisen näkemiseen.

[RK: Rizzolattin makakikokeita elektrodeilla ei ole pystytty toistamaan millään lajilla,eivätkä niiden koepöytäkirjatkaan ole julkisia,mikä hajotti aikanaan koulukunnan.Elektrodit oli kehittänyt HY:ssä riihimäkeläissyn- tyinen nobelisti ja Nobel-komitean puheenjohtaja Ragnar Granit, jonka Eino Kaila savusti HY:stä tuon keksinnön jälkeen. On arvioitu, että elekt- rodin saaminen SATTUMALTA neuroniin, joka ”ohjaisi” tiettyä kiinnosta- vaa toimintaa, olisi todennäköisyydeltään samaa luokkaa, kuin jos jokin UFO, joka haravoisi jollakin säteillä ihmisiä Maan pinnalla, osuisi SATTU- MALTA johonkuhun yhteen ihmiseen, joka just sattuu tekemään UFOn kannalta mielenkiintoisia kuten tähtäilemään jollakin ohjuksella just UFOn suuntaan. Rizolattin elekrodit ovat saattaneet olla isossa glia-solussa, joka antaa sillä suunnalla muodostuville muistumille ”emotionaalisen värin”, joka tekee ne mustamisen ”arvoisiksi”.]

Parman yliopiston professori Giacomo Rizzolatti ja kollegat nimittivät erikoisesti käyttäytyvät solut peilisoluiksi, koska ne peilaavat toisen yksilön käytöstä. Myöhemmin he ja muut tutkijat ovat osoittaneet, että myös ihmisaivoissa on peilisolujärjestelmä.

Parman ryhmä teki ihmiskokeensa ärsyttämällä aivoja kallon läpi magneettistimulaatiolla ja mittaamalla vasteita käden lihaksista. Itse aivosolujen toimintaa ei siis mitattu. Tämä jäi suomalaisten tehtäväksi.

[Noilla magneettikuvantamiskokeilla ei ollut käytännössä mitään teke- mistä Rizzolattin elektrodikokeiden kanssa:Harvardin yliopiston neuro- psykologian professori Alfonso Caramazza, Peilisolupuoskari-Marc Hauserin seuraaja, on arvoinut, että sellaiseen näkyvyyteen silloisin aivojenulkoisin konstein tarvittiin n. 400 neuronia.

Toimeen ryhtyi akatemiaprofessori Riitta Hari, joka johtaa Espoon Tek- nillisen korkeakoulun kylmälaboratorion aivotutkimusyksikköä. Ihmis- aivojen toimintaa seurattiin kylmälaboratoriossa MEG:llä eli magneto- enkefalografialla. Tässä hyvin tarkassa menetelmässä espoolaisryhmä on maailman kärkeä.

Harin ja kollegoiden kokeissa kahdeksan eri koehenkilöä istutettiin neuromagnetometrikypärän alle, ja heidän aivosolujensa reaktioita mitattiin MEG:llä. Sillä voidaan seurata aivokuoren toimintaa tuhannesosasekunnin ja muutaman millimetrin tarkkuudella.

Tutkittava otti pienen esineen sormiensa väliin. Sitten hän näki tutkijan tekevän samoin. Kummassakin tapauksessa MEG osoitti liikeaivokuoren peilisolujen aktivoitumista.

Pelkän ilman haromiseen peilisolut eivät reagoi. Rizzolatti osoittikin jo aiemmin apinoilla, että otsalohkon muiden osien soluista poiketen peilisolut eivät koodaa liikettä sinänsä.Peilisolut innostuvat vain tarkoituksellisista liikkeistä, esimerkiksi tarttumisesta ja repimisestä.

Harin ryhmä julkaisi tänä vuonna toisen kokeen, joka oli mahdollinen MEG:n nopeuden ansiosta. Nyt mitattiin, missä järjestyksessä tutkitta- vien eri aivoalueet reagoivat, kun he katselivat tutkijan tarttumisliiket- tä tai matkivat liikettä kädellään. Molemmissa tapauksissa nähtiin samat reaktiot ja sama järjestys: aluksi näköaivokuori, sitten Brocan alue ja viimeisenä primaarinen liikeaivokuori.

Peilisolut puheen edellytys?

Ehkä koko peilisolututkimuksen jännittävin havainto on se, että peiliso- luina toimivat ihmisaivoissa muun muassa tietyt Brocan alueen – eli motorisen puhealueen – solut. Tämän alueen tiedetään säätelevän puhumiseen tarvittavia ääntöelinten liikkeitä.

Tarttumisotteiden tavoin puhe on täsmällinen liikesarja, jota voi mat- kia. Sitä paitsi eläimillä ja pikkulapsilla suu on myös tarttumaväline. On siis luontevaa, että aivot prosessoivat käsien ja suun alueen liikkeitä samaan tapaan. Piileekö tässä yksilöiden välisen viestinnän perusta?

– Puheen ja viestivien kädenliikkeiden toimintayhteys nähdään esimer- kiksi änkyttäjillä, Riitta Hari selittää. – Kun puhe takeltelee, myös puhu- essa käytetyt kädenliikkeet pysähtyvät. Katko näkyy nimenomaan pu- hetta vahvistavassa viittomisessa, ei esimerkiksi pöydän pyyhkimisessä puhumisen aikana.

Siis peilisoluja motorisella puhealueella. Ehkä juuri niitä on kiittäminen, kun imeväisen suusta ensi kertaa pääsee ”äiti”. Tämäkin tuntuu jo kieh- tovalta ajatukselta, mutta tutkijat kehittivät ideaa vielä pidemmälle.

Kenties peilisolujen olemassaolo oli aikanaan edellytys puheen evoluu- tiolle. Puhekyky avasi viestinnälle uudet sfäärit, mutta ehkä maailman tuhannet kielet eivät koskaan olisi syntyneet, ellei ihmisaivoissa olisi ollut valmiina liike-empatian mekanismia.

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/114780?page=1…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/115890?page=4…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/103347?page=4…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/103347?page=4…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/103347?page=5…

http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=104…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/115890?page=7…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/122477?page=1…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/125970?page=1…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/109253?Page=1

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/109253?page=1…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/109253?page=2…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/93408?page=1#…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/104154?page=2…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/110701?page=1… ”

 

Alkavatko taas häiriintyneiden nuortenmiesten pyssyt paukkua kouluissa presidentin poliisikunnan ylimmän esimiehen lietsomana, kuten Tarja Halonperkeleen ja Ritva Viljasian aikana?

Huuhainen on yököttävin HOITSU, mitä koskaan ole missään nähnyt tai kuullut mukaan lukien Aino Nykopp-Koski ja Katarina Pantila. Karmeaa olisi kuolla hänen osastollaan, kun kauhea ääliö hoitoPUOSKARIKIN on vielä …

Se linnanovi voi vielä kyllä narahtaakin – ja jos pressaksi valittaisiin (mitä EI tapahdu), niin HAAGISSA.

Sanna Marin on valitettavasti totaalisesti munannut itsensä ja Pirkan- maan Nosket (jotka eivät muuksi olekaan muuttuneet!) lähdettyään häntä tukemaan!

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/04/pirkanmaan-demariehdokk…

Tämä ei ole mikään vitsi, eikä tämä naurata ketään, KAIKKEA MUUTA!

Maarit Feldt-Ranta oli Hölösen/Raikka Väyrysen/Ritva Viljasian  gangsteripuoskari-iskun aikana ”opetusministeri” Haataisen-Huuhaisen avustaja. Häntä koskevat samat varaukset tätäkin: Haagissa hän voisi enemmän panna muiden syyksi. Mutta kyllä häntäkin voidaan ainakin syyttää jopa kouluammuskelujen lietsomisestakin, Halonenhan lietsoi niitä uudenvuodenpuheessaankin!

Feldt-Rannan kampanjapäällikkönä on sekapäinen pakkomielle-EU-hölynpölytoimittaja, Meedian euromomissaariehdokas Timo Harakka.

Politiikka

Maarit Feldt-Ranta kampanjoi näkyvimmin – SDP:n presidenttikisa käy hiljaisella liekillä

Juho Mäki-Lohiluoma

eilen klo 16:38 (päivitetty eilen klo 18:21)

SDP:n äänestää presidenttiehdokkaastaan elokuun aikana. Suuria linjaeroja ehdokkaiden väliltä on vaikea löytää.

  • LKS 20170712 Presidentti Tarja Halonen (toinen oik.) ja SDP:n presidenttiehdokkaat Sirpa Paatero (vas), Tuula Haatainen (toinen vas.) ja Maarit Feldt-Ranta (oik.) Porissa 12. heinäkuuta 2017. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINENSirpa Paatero (vas.), Tuula Haatainen, presidentti Tarja Halonen ja Maarit Feldt-Ranta. (Martti Kainulainen/Lehtikuva)

SDP:n presidenttiehdokkuutta tavoittelee kolme suurelle yleisölle tuntemattomampaa haastajaa. Puolue valitsee ehdokkaansa jäsenäänestyksellä, johon osallistuu kolme puolueen kansanedustajaa.

Äänestykseen päästäkseen heidän kaikkien tuli kerätä taakseen vähintään 10 puolueosastoa tai 250 jäsentä.

Jäsenäänestys ehdokkaasta järjestetään elokuussa ja virallisesti SDP:n presidenttiehdokas valitaan puoluevaltuuston kokouksessa 2. syyskuuta.

Verkkouutiset kokosi demareiden presidenttikisan ehdokkaiden taus- tat ja heidän nimekkäimmät tukijansa. Suuria linjaeroja ehdokkaiden väliltä on vaikea löytää, ja kaikki potentiaaliset demariehdokkaat ovat puhuneet erityisesti presidentin roolista arvojohtajana ja Suomen vahvasta kansainvälisestä roolista. SDP:n presidenttiehdokkaasta käydäänkin puoleen sisällä ensisijaisesti henkilövaali.

Tuula Haatainen

Tuula Haatainen (s. 1960) on ehdokkuutta tavoittelevasta kolmikosta kokenein. Haatainen nousi eduskuntaan ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja on toiminut sekä opetusministerinä että sosiaali- ja terveys- ministerinä. Haatainen on kotoisin Helsingistä ja hän on koulutukseltaan sairaanhoitaja sekä valtiotieteiden maisteri.

Haatainen jättäytyi eduskunnasta pois vuonna 2007 siirtyäkseen Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi. Ennen uudelleenvalintaansa eduskuntaan vuonna 2015 Haatainen toimi myös Kuntaliiton varatoimitusjohtajana.

Haataisen tausta on erityisesti sote-asioissa, eikä hän ole urallaan profiloitunut vahvasti esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.

Haatainen oli ehdolla SDP:n presidenttiehdokkaaksi myös vuoden 2012 vaaleihin ja sai tällöin 22 prosenttia äänistä. Hän hävisi selvästi Paavo Lipposelle mutta tuli kisassa toiseksi.

Haataisen nimekkäin tukija on SDP:n 1. varapuheenjohtaja ja nouseva kyky Sanna Marin, jota pidettiin myös yhtenä vaihtoehtona SDP:n pre- sidenttiehdokkaaksi. Tuki-ilmoituksessaan Marin nosti esiin erityisesti Haataisen työn eduskunnan suuressa valiokunnassa ja kansainvälisissä tehtävissä.

–Haluan,että Sdp:n ehdokas pitää esillä asioita,jotka ovat ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta kriittisiä. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittävyys, globaali eriarvoisuus ja va-rallisuuden keskittyminen. Sdp:n näkökulmasta keskustelun keskiöön on nostettava taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kehitys, feministinen ulkopolitiikka, rauha sekä kansainvälinen ja ylikansallinen yhteistyö, hän perusteli Facebookissa.

Maarit Feldt-Ranta

Maarit Feldt-Ranta (s. 1968) on Raaseporista kotoisin oleva kansan- edustaja ja SDP:n 2. varapuheenjohtaja. Feldt-Ranta valittiin eduskun- taan vuoden 2007 vaaleissa. Sitä ennen hän toimi SDP:n puoluesih- teerinä. Koulutukseltaan Feldt-Ranta on valtiotieteiden ylioppilas.

Feldt-Ranta on johtanut pitkään SDP:n ruotsinkielistä kattojärjestöä ja profiloitunut erityisesti pohjoismaisessa yhteistyössä. Hän on kolmikosta ainoa, jolla ei ole ministerikokemusta.

Julkisuuteen Feldt-Rannan kampanja on kuitenkin näyttänyt aktiivisel- ta ja hän on noussut kisan ennakkosuosikiksi. Feldt-Rannan kampanja- päällikkönä toimii demareiden puheenjohtajuutta alkuvuodesta tavoi- tellut kansanedustaja Timo Harakka. Feldt-Rantaa ovat kertoneet tukevansa myös muun muassa kansanedustajat Mika Kari ja Joona Räsänen. Demarilähteiden mukaan Feldt-Rannan takana on myös puolueen voimahahmo Eero Heinäluoma.

Feldt-Rannan arvioidaan olevan erityisesti nuorten suosiossa. Esimer- kiksi Demarinuorten jäsenilleen tekemässä kyselyssä Feldt-Ranta nousi kärkeen saaden 40,7 prosenttia äänistä. Toiseksi tullut Tuula Haatainen keräsi 28,9 prosentin kannatuksen.

Nuorten tuki ei kuitenkaan välttämättä riitä, sillä tullakseen valituksi SDP:n presidenttiehdokkaaksi Feldt-Rannan pitäisi pystyä vetoamaan myös puolueen vanhempaan jäsenkuntaan, jota on lukumääräisesti nuorisosiipeä enemmän.

Sirpa Paatero

Sirpa Paatero (s. 1964) on vuodesta 2006 eduskunnassa istunut kot-kalaiskansanedustaja, joka toimi vajaan vuoden ajan kehitys- ja omis-tajanohjausministerinä viime vaalikauden lopulla. Paatero on koulutuk- seltaan ylioppilas, minkä lisäksi hän suorittanut useita ammatillisia tutkintoja ja yliopistotasoisia perusopintokokonaisuuksia.

Paatero tulee SDP:n suurimmasta piiristä Kaakkois-Suomesta ja hänen taakseen on asettanut muun muassa kansanedustaja Satu Taavitsainen.

– Hänellä on kansainvälisiä suhteita ja kokemusta. Tahdon Suomen pre- sidentin olevan asiantunteva ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan saralla ja olevan vahva arvojohtaja yhteiskuntamme eheyden ja tasa-arvon edistämisessä, Taavitsainen perusteli tuki-ilmoituksessaan Facebookissa.

Paateron kampanja on toistaiseksi vaikuttanut kolmesta ehdokkaasta passiivisimmalta.

Mihin kisa ratkeaa?

SDP:ssä on viime vuosina nähty useita repiviä sisäisiä taistoja. Kisa pre-sidenttiehdokkuudesta tuskin nousee yhdeksi niistä. Toisaalta Maarit Feldt-Rannan taakse näyttää demarilähteiden mukaan kerääntyvän is- tuvaan puheenjohtajaan Antti Rinteeseen kriittisesti suhtautuvaa vä- keä. Feldt-Rannan ja Eero Heinäluoman yhteistyö taas on ollut tiivistä jo pitkään. Vahvoja jakolinjoja presidenttiehdokaskisa tuskin kuitenkaan saa aikaan.

Antti Rinteen lisäksi puolueen muut kärkipoliitikot ovat Sanna Marinia lukuun ottamatta toistaiseksi pitäytyneet kertomasta julkisesti kantaansa kisaan.

Oli SDP:n ehdokas kuka tahansa,hänen mahdollisuuksiaan yltää toiselle kierrokselle on pidetty verraten heikkoina. Aivan täysillä panoksilla eh- dokkaat itsekään eivät tunnu presidenttikisaan haluavan.Kolme viikkoa ennen jäsenäänestyksen alkua ja kolme viikkoa ehdokasasettelun päättymisen jälkeen Feldt-Ranta on ehdokaskolmikosta ainoa, joka kerää tukiryhmää verkkosivuillaan. Sirpa Paatero ei sen sijaan ole päivittänyt omille sivuilleen edes tietoja ehdokkuudestaan.

Voikin olla, että SDP:n presidenttiehdokas ratkeaa kokemuksen, tukijoiden tai linjan sijaan pitkälti haluun, jota Feldt-Rannalta tuntuu löytyvän kilpailijoitaan enemmän. ”

Lainaan vielä loppuun AL-blogikirjoitusta:

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blog/show?id=2119722%3ABl…

TIMO HARAKKA JA OPPIMISEN SIUNAUKSELLISUUS

Uudenvuodenaaton Aamulehdessä Timo Harakka haukkui Sipilän hallituksen leikkaukset ja vaati seuraavalla hallituskaudella miljardin lisäyksiä erilaisiin koulutustarkoituksiin ja lisäksi miljardin syntyneiden vahinkojen korjaamiseen.

Kirjoitus vuotaa kuin seula. Kaiken kommentoiminen on liian uuvuttavaa. Keskitytään muutamiin huomattaviin kömmähdyksiin.

Harakka sanoo, että keskeinen ongelma on  tuottavuuden lasku. Kym- menessä vuodessa korkean teknologian tuotteiden viennin osuus on laskenut kymmenestä prosentista seitsemään.Harakka ei huomaa, että näin on tapahtunut aikana, johon nykyhallituksen leikkaukset eivät  ole vaikuttaneet. Sen sijaan edellisen hallituksen talousministerinä oli de- mari. Voi esittää myös epäilyksen, että Nokian kaatumiseen – siitähän pääasiassa lienee kyse – oli syynä ihan muut asiat kuin koulutusleikkaukset.

Mitä tuottavuuden ja viennin laskuun tulee,niin viimeisten vaalien edellä joukko eturivin talousmiehiä mukaan lukien Erkki Liikanen, entinen SDP:n talousministeri ja Suomen Pankin johtaja, kiinnitti huomiota ensi- sijaisesti menetettyyn hintakilpailukykyyn,ei koulutuksen puutteisiin. Mitä Harakan esiin nostamaan Turun telakkaan tulee, on muistettava, että halvimman ja kalleimman ohella on myös vähemmän kallis. Siitä Turussa lienee kyse, saksalaisen myyntitaidon, suhdeverkon ja maineen ohella.

Kun Harakka sanoo, että hallituksen on autettava taloutta kasvuun kou-lutuselvytyksellä, hän sanoo jotain, mikä ei täysin aukene minulle. Ei ole minun näköpiirissäni mitään yhteyttä peruskouluun tai varhaiskasva- tukseen uhratuilla lisärahoilla ja talouden nopealla nousulla. Jos nyt joku pystyy osoittamaan, että varhaiskasvatuksen ulottaminen pakollisena jokaiseen kolmivuotiaaseen nostaa digitaalituotteiden vientiä ajastaan, niin taidetaan puhua 30 vuoden aikajänteestä.

Vasemmistopuolueet ovat puhuneet sen puolesta, että teollisuuden tuet on tarpeettomina poistettava.Nyt Harakka sanoo,että euron lisäys julkiseen tukeen – mitä se sitten tarkoittaneekin – tuo mukanaan  toisen ja jopa kolmannen euron yritysten panostuksena. Ota tästä selvä.

Harakka vaatii reppavasti jopa kahden miljardin lisäyksiä koulutukseen hallituksen vaihduttua. Hän ei uhraa ajatustakaan sille, että nykyistäkin tasoa supistuksineen pidetään yllä yli viiden miljardin uusilla lainoilla. Harakan ajatuksissa ei ole velkakierteen supistamiseen pyrkimisen häivääkään.

Viidan sanojen mukaan: ”Niin on päitä viisin kuusin, päiden välit riisin raasin, ettei ymmärrys ylety aasinsiltojen ylitse.” Voi olla, että siinä hutaistussa kirjoituksessa luotiin puheenjohtajatietä. Voi olla, että siinä tehtiin kunnallisvaalipropagandaa valtion talouden asioilla. Voi olla, että siinä haluttiin uskollisten uskonvahvistukseksi ’puhua komeasti’.

Kommentti:

Mika Helasvuo kommentoi_ 1. tammikuu 2017 18:43

Mikko Paunio arvioi Harakan kirjaa ja Harakkaa US:n puheenvuorossa:

””Euro oli salaliitto”

Sivulla 81 Timo Harakka menee niin pitkälle Eurokritiikissään, että hän väittää sen olleen neoliberaalien valtiojohtajien ja markkinavoimien salaliitto. Eikös tämä ole puhdasta populismia jo pelkästään sen vuoksi, että johtajat ovat miettineet monia muitakin asioita perustaessaan Euroa kuin em. salaliittonäkökulmaa.

Suomen näkökulmasta tulee esiin mm. maksuliikenteen helpottaminen, matalien ja vähemmän heilahtelevien korkojen näkökulma, jopa turval- lisuuspolitiikka. Federalismista keskusteltaessa unohdetaan usein, että pienellä valtiolla on aina suurempi sanavalta federaatiossa kuin erillään. Tämä tuli konkreettisesti esiin nyt USA:n presidentinvaalituloksessa, jossa pienten osavaltioiden tahto toteutui suuria osavaltioita suuremmassa määrin.

Nyt pääministeriehdokkaaksi pyrkivä Timo Harakka toteaa uudessa puheenjohtajuuslinjapaperissaan:

”Kun rahaliiton vaikeuksista syytetään rahaliittoa, ollaan vakavasti vää- rässä.” Hän elaboroi linjapaperissaan laajemmin Euroa syleilevästi ja tuomitsee kirjansa tapaan ”valuvikoihin” huomionsa kiinnittävät oikeistopopulistit. Eurossa on tulevaisuus Harakan mukaan.”

Kukas se sanoikaan Harakan olevan pyrkyri?

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 2. tammikuu 2017 22:26

Harakalla ei haloslaisena objektiivisen tieteen tuholaisena ole tähän mitään ainakaan positiivista annettavaa. Hän hölöttää aiheesta, josta ei tiedä mitään.

” Uudenvuodenaaton Aamulehdessä Timo Harakka haukkui Sipilän hallituksen leikkaukset ja vaati seuraavalla hallituskaudella miljardin lisäyksiä erilaisiin koulutustarkoituksiin ja lisäksi miljardin syntyneiden vahinkojen korjaamiseen.

Kirjoitus vuotaa kuin seula. Kaiken kommentoiminen on liian uuvuttavaa. Keskitytään muutamiin huomattaviin kömmähdyksiin.

Harakka sanoo, että keskeinen ongelma on  tuottavuuden lasku. Kym- menessä vuodessa korkean teknologian tuotteiden viennin osuus on laskenut kymmenestä prosentista seitsemään.Harakka ei huomaa, että näin on tapahtunut aikana, johon nykyhallituksen leikkaukset eivät  ole vaikuttaneet. Sen sijaan edellisen hallituksen talousministerinä oli de- mari. Voi esittää myös epäilyksen, että Nokian kaatumiseen – siitähän pääasiassa lienee kyse – oli syynä ihan muut asiat kuin koulutusleikkaukset. ”

Totta. Nokia ei varmasti kaatunut opetus- ja tutkimusrahojen PUUT- TEESEEN, vaan enempikin niiden rahojen ja resurssien väärään suun- taamiseen siellä firman sisällä mm. ”todella ajattelevien tietokonei- den” (jollaisia ei ole eikä siinä tule) ”kehittämiseen” ja muihin hörhöilyi- hin ja naapurialojen HUUHAA-tieteiden (”rotumurha- ja muiden pieru- peilineuroonien”…) kansaa flirttailuun. Niihin ei tarvinnut suunnata suur- takaan prosenttia rahoista, kun tuhovaikutus yhdistettynä johdon, esi- merkiksi Ollilan, yleiseen typeryyteen ja todellisen tieteellisen sivistyk- sen puutteeseen toi tuhoisan hörhöfirman leiman jenkkien, kiinalaisten ja venäläisten silmissä.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/10/nokia-ja-holynpolytiede-1

Nokia-hommat olivat esimerkiksi TTY:llä joskus noin puolet budjetista (tosin en tiedä tarkkaan mistä nimenomaisesta budjetista,ja miten ope- tuksessa eroteltiin ”Nokia- ja muut hommat”. Nokialla oli aivan omia koulutusprojektejakin. Rahat olivat Nokialta itseltään ja valtiota. Pelkän lisärahan kaataminen niihin EI OLISI AUTTANUT MITÄÄN: nekin olisivat menneet ”lisähörhöilyihin”.

”Mitä tuottavuuden ja viennin laskuun tulee,niin viimeisten vaalien edel- lä joukko eturivin talousmiehiä mukaan lukien Erkki Liikanen, entinen SDP:n talousministeri ja Suomen Pankin johtaja, kiinnitti huomiota ensi- sijaisesti menetettyyn hintakilpailukykyyn, ei koulutuksen puutteisiin. Mitä Harakan esiin nostamaan Turun telakkaan tulee, on muistettava, että halvimman ja kalleimman ohella on myös vähemmän kallis. Siitä Turussa lienee kyse, saksalaisen myyntitaidon, suhdeverkon ja maineen ohella.

Kun Harakka sanoo, että hallituksen on autettava taloutta kasvuun kou-lutuselvytyksellä, hän sanoo jotain, mikä ei täysin aukene minulle. Ei ole minun näköpiirissäni mitään yhteyttä peruskouluun tai varhaiskasva- tukseen uhratuilla lisärahoilla ja talouden nopealla nousulla. Jos nyt joku pystyy osoittamaan, että varhaiskasvatuksen ulottaminen pakollisena jokaiseen kolmivuotiaaseen nostaa digitaalituotteiden vientiä ajastaan, niin taidetaan puhua 30 vuoden aikajänteestä. ”

Varsinaiseen varhaiskasvatukseen saadaan rahaa niin, että alennetaan oppivelvollisuuden alku 6 vuoteen. Useimmat lapset osaavat jo ESKARIINKIN mennessä lukea ja kirjoittaa.

Eskarissa puolestaan opetella itsetarkoituksellista kuria ja järjestystä (joku sanoisi simputusta!),KOSKA NÄITÄ EI YHDISTETÄ LAPSEN HYÖ- DYLLISEKSI JA PALKITSEVAKSI KOKEMAAN TOIMINTAAN KUTEN JUURI LUKEMAAN OPPIMISEEN! mikä on pedagoginen virhejärjestely.

” Vasemmistopuolueet ovat puhuneet sen puolesta, että teollisuuden tuet on tarpeettomina poistettava.Nyt Harakka sanoo,että euron lisäys julkiseen tukeen – mitä se sitten tarkoittaneekin – tuo mukanaan  toisen ja jopa kolmannen euron yritysten panostuksena. Ota tästä selvä. ”

Ei ole mitään takeita, että MIKÄÄN NOISTA EUROISTA MENISI TODEL- LISEEN TIETEELLISEEN EDISTYKSEEN. Firmojen mukanaolosta perustutkimuksessa on vahinkoa eikä hyötyä. Puhumattakaan sitten niiden tulosten, jos sellaisia kuitenkin satutaan saamaa, ”jaosta ja julkisuudesta”!

Suomessa on kauan, ainakin 30 vuotta ollut Akatemiankin ”perustut-kimus”projektienkin edellytyksenä ”yksityisten yritysten rahan muka- na olo” projektissa, jolla on haluttu ”estää turhat tutkimukset” (innovaa- tioiden kannalta). Se tarkoittaa, että perustutkimus on ”naamioitava” soveltavaksi tutkimukseksi tai tuotekehittelyksi (mikä voi olla helvetin vaikeaa), ja vie tutkimuksen seurannan harhaan, koska tarkastajat tar- kastavat naamioprojektia eivätkä oikeaa tutkimusta (jonka tuloksista eivät sitten lisäksi ymmärrä enempää kuin sika Pohjantähdestä).

” Harakka vaatii reppavasti jopa kahden miljardin lisäyksiä koulutuk- seen hallituksen vaihduttua. Hän ei uhraa ajatustakaan sille, että ny- kyistäkin tasoa supistuksineen pidetään yllä yli viiden miljardin uusilla lainoilla. Harakan ajatuksissa ei ole velkakierteen supistamiseen pyrkimisen häivääkään. ”

RK: NÄIDEN NAISTEN LINJA ON, ETTÄ TULEVAISUUDEN PIIKKIIN LAINALLA ROTUMURHAPIERUPEILINEUROONIA”!!!!

” Viidan sanojen mukaan: ”Niin on päitä viisin kuusin, päiden välit riisin raasin, ettei ymmärrys ylety aasinsiltojen ylitse.” Voi olla, että siinä hutaistussa kirjoituksessa luotiin puheenjohtajatietä. Voi olla, että siinä tehtiin kunnallisvaalipropagandaa valtion talouden asioilla. Voi olla, että siinä haluttiin uskollisten uskonvahvistukseksi ’puhua komeasti’. ”

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/innovaatiopuheripuli-pys…

PS: Kyse EI ole naisten ja miesten vastakkainasettelusta…

Julkaistu

Kuka tykkää Halva:sta?

Viron taistelumuonapakkauksissa on usein paketti Halvaa.

Maistoin joskus hyvin kauan sitten, enkä pitänyt juuri sellaisesta mitä silloin oli pakkauksessa. Sen jälkeen niitä on sitten kertynyt kaappiin, jos kaveritkaan eivät ole halunneet.

Muutama päivä sitten avasin kokeeksi yhden, jossa parasta ennen päivämäärä oli umpeutunut vuonna 2014. Yllätys, yllätys, sehän olikin ihan maittavaa. Seassa oli jotakin kuivattuja hedelmiä.

Halvassa on suuri energiasisältö tilavuuteen ja painoon nähden. Kaitpa se on syynä, että niitä on taistelumuonapakkauksissa. Kun tuo yksi jo vanhaksi mennyt oli syötävää, niin kaitpa pitää sitten kokeilla jatkossakin.

Julkaistu

”Poliisi ampui kahta ihmistä…”

Tottahan se tietysti on, mutta pitääkö se sanoa noin. Tämä esimerkki mielestäni kuvaa yleistä mielikuvaotsikointia nykymediassa.

Otsikko revitään vaikka mistä, joka monesti on ihan jotain muuta, kuin itse asia. Siihenhän on jo totuttu, että keltainen lehdistö elää ns. ”koppimainoksilla”. Usein kuulee sanottavan, että luin lehdestä, vaikka ei ole nähnytkään muuta, kuin sen mainoksen. Usein kaupan tiskillä, tai kioskin seinällä ja ovessa.

Muistan aikanaan, kun olin pääkaupungissa töissä. Silloin ainoa iltalehti kannettiin melkein poikkekusetta klo. 13.00. Tyyli oli hiukan toinen, vähän  oli asiaakin mukana, vaikka otsikot olivatkin johdattelevia jo silloin.

Kai se maailma vaan vie mennessään ja alamme kaikki olla vauhtisokeita ja kaikki uutiset ja mainitsemisen arvoiset  asiat pitäisi tietää heti, tai mieluummin vähän ennen.