Sopivan mansellismielinen blogialusta
http://www.expressen.se/gt/krim/kvinna-och-tre-barn-doda-/
”Flera av de döda hittades skurna i halsen, uppger flera av varandra oberoende källor för GT.”
Ei vaikuta perinteisen ruotsalaismiehen tekosilta, mutta sanaakaan miehen ja uhrien taustoista ei näköjään kerrota missään.
Galluppeja on nähty ja tänään Aamulehdessä taloustutkimuksen Juha Rahkonen ennustaa että vihreistä voi tulla jopa pääministeripuolue. Ensireaktioni oli kova pelko, mutta lopulta totesin ensireaktion turhaksi – onhan Suomi selvinnyt jopa Esko Ahon hallituksesta. Katsotaanpa mihin viherjytky voisi johtaa.
Haasteita paljon, pelkoja vähän
Vihervasemmistolaista kuplaa on opetettu verkossa joko pelkäämään tai rakastamaan ehdoitta. En näe tätä vihervasemmistolaista kuplaa ihan yhtenäisenä pakettina, vaan särmiä on reilusti. Jos vaikkapa vihreitä ja vassareita vertailee puolueina, sanoisin että edellinen on näistä kahdesta se joka sallii järjenkäytön. Toki vihreillä on vahva ideologinen pohja joka joskus ajaa järjen ohi, mutta nähdäkseni tuo riski on paljon suurempi vaikkapa demareissa. Media ja etenkin some toki mieluiten onkii esille vain ne pöhköimmät ulostulot mistä tahansa puolueesta, mutta olen huomannut että vihreät ovat lopulta halutessaan varsin kykeneviä debattiin, tutkimukseen ja yhteistyöhön. Se, että lähtee mukaan median jatkuvaan riidankylväntään on toki ikävää, mutta kertoo jotain myös mediasta.
Vaan onko peloissa kantavaa pohjaa? Kuten Rahkonenkin muistuttaa, biotalous on asia joka voi johtaa kärhämään sekä muiden puolueiden kanssa että vihreiden sisälläkin. Metsien käytön ja suojelun tasapaino on aina keskitien kompromissi, vaikka Pekkarisen ja Hassin kaltaisten itserakkaiden inttäjien välinen huuto toiselta näyttääkin. Arkisista asioista ehkäpä sähkön saanti ja hinta pelottavat, jos energiaratkaisuissa mentäisiin liian sokean ideologisesti. Toisaalta, jos puheenvuoro annetaan myös tieteen ja tekniikan vihreille, voi nettotulos olla siedettävä. Maahanmuuttolinjausten rankka löyhentäminen todennäköisesti lisää rikollisuutta ja kuluja, vaan niin on tapahtunut Sipilän vahtivuorollakin. Optimisti voisi pohtia voisiko vihreillä peräti olla tähän jokin tuore idea.
Kansantalous on mielestäni heikoin lenkki vihreässä pääministeripuolueessa. Kuten oppositiosta kuuluukin, he ovat kovasti vaatineet lisää rahaa mm. joka mahdolliseen paikkaan. Tiedämme hyvin että vaalien jälkeen moiset ontot lupaukset hiljenevät pian, oli puolue mikä vaan. Vihreiltä sinänsä irtoaa ideoita myös talouden korjaamiseksi sekä esimerkkejä paremmista toimintamalleista, mutta nämä ovat aina äärimmäisen pienessä mittakaavassa, yksittäistapauksia jotka eivät tahdo skaalautua kansantalouden mittakaavaan. Tässä on nähdäkseni haasteista todellisin. Vihreiden täytyy osoittaa omaavansa kykyjä sekä taitoja kansantalouden tervehdyttämiseen.
Jytky kun jytky
Demokratian parhaita puolia on se, että äänestystulokset voivat muuttua, puolueet nousta ja laskea. Huonointa demokratiaa on määritellä tuloksia etukäteen. Tähän ovat syyllistyneet monet vihreät, mutta totta puhuen kotipuolueestani kokoomuksesta on tällä sektorilla oltu myös turhan äänekkäitä vaikkapa Jan Vapaavuoren suulla. Vihreiden edellinen johto keräsi pölhöpopulismin maailmanpalkintoja, kun taas Touko Aalto on puhunut jalat maassa kuten valtiomiestasolla sietääkin.
En ole samaa mieltä vihreiden joistain linjoista. Mielestäni seassa on paljon epäkoherenttia maailman halailua vailla konkretiaa ja pitkäjänteisyyttä. Toisaalta, vihreissä on myös järkeä ja osaamista jota he voivat halutessaan mobilisoida. Ja lopulta, vaikka harvoin heitä äänestänyt olen, he ovat tulleet rehdisti, pelisääntöjen mukaan demokratian kentälle. Jos kansa niin haluaa, myös heille kuuluu tilaisuus näyttää taitonsa maan johdossa.
Sillä se on hyvää. ( Kokeilen vaan miten tämä blokialusta toimii, enkä nyt keksi mitään järkevää kirjoitettavaa.)
Kävin kaupassa ja huomasin että Varkauden Prisman edessä oli mansikanmyyjärouvalla pipo päässä, ettei paleltuisi – 20.7.2017.
Ihmisillä oli yleensäkin pitkät lämpimät vaatteet päällä ja katsoivat minua kuin hullua kun olin shortseissa ja t-paidassa. No pyöräily pitää lämpimänä viileämmälläkin kelillä.
Kello oli noin 10 ja lämpötila oli noin 12 astetta. Nyt näkyy olevan noin 12,5 astetta.
Toukokuu oli selvästi normaalia kylmempi. Muistelen lukeneeni, että kesäkuu oli kylmin 30 vuoteen. Heinäkuussa ei ole tainnut olla yhtään hellepäivää.
Eikös se vaikuta ihan siltä, että ilmasto on lämmennyt?
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/emme-tarvitse-eu-n-h-p-hybridi-turvallisuus-laitosta
” Kyberturvallisuusasiantuntija:
EU:n ja Naton kumppanuusjulistuksella puututaan hybridiuhkiin vakav…
Naton ja EU:n yhteistyö syvenee viidellä alueilla, joihin kuuluvat muun muassa Suomen kaltaisten kumppanimaiden kapasiteetin kehittäminen ja kyberturvallisuus.
Kyberturvallisuusasiantuntija Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta pitää EU:n ja Naton kumppanuusjulistusta huippukokouksen tärkeimpänä päätöksenä. Naton huippukokous järjestettiin viikonloppuna Varsovassa.
Naton ja EU:n yhteistyö syvenee viidellä alueilla, joihin kuuluvat muun muassa Suomen kaltaisten kumppanimaiden kapasiteetin kehittäminen ja kyberturvallisuus.
– Ehkä vielä nostaisin siinä sen esille, että tällä julistuksella halutaan tarttua hybridiuh- kiin ja hybiridisodankäyntiin nyt hyvinkin vakavalla tavalla, Limnéll sanoi Ylen Aamu-TV:n haastattelussa tänään maanantaina.
Limnéllin mielestä huippukokous oli onnistunut, myös Suomen kannalta kokous oli hänen mukaansa merkittävä. ”
– Minun silmiini Eurooppa, ehkä koko läntinen maailma, näyttäytyy huippukokouksen jälkeen yhtenäisemmältä kuin ennen sitä. ”
RJK: Hybridisodankänti on NATOn entisen pääsihteerin Jens Fogh Ras- mussenin vuosi sitten käyttöön ottama käsite. Suomessa sitä on toitottanut Limnell.
Kyberturva-asiantuntija Limnéll:
”Suomi on hybridisodankäynnin kohteena – Tätä ei pidä hyssytellä”
– Näen, että Suomella on kyllä paljon annettavaa tähän yhteistyöhön, jota nyt halutaan Naton ja Euroopan unionin kesken voimakkaasti korostaa.
Hybridisodankäynnin käsitteen nosti kesällä esiin sotilasliitto Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen, joka sanoi Venäjän käyvän Ukrainassa hybridisotaa.
Ukrainan hybridisodassa käytössä ovat laajan informaatiovaikuttami- sen lisäksi monet muut keinot, kuten tunnuksettomat taistelijat, sota- toimien ulkoistaminen ja taloudellinen painostaminen, Limnéll sanoo. Perinteistä sodankäyntiä muistuttaen Venäjä on myös tuonut Ukrainan-rajalle asevoimia painostusmielessä. ”
RJK:Tarkasti ottaen ”käsitteen” määritteli pääsihteeri Jens Fogh Ras- mussenin puhetilaisuuden juontaja (moderator) Lontoon Chatham Housella :
http://www.nato.int/cps/en/natohq/opinions_111132.htm
Future NATO
Speech by NATO Secretary General Anders Fogh Rasmussen at Chatham House – London, United Kingdom
19 Jun. 2014
” (Moderator):
But may I just raise one issue, just because I was wondering if it would come up in your presentation. And by all means, if people would like to follow up on this question, do. This is not to take our members away from the opportunity for them to ask this question.
But on the collective defence front, and you mentioned at the begin- ning I had the pleasure and honour of chairing this experts group that you convened along with the NATO Parliamentary Assembly Group and North Atlantic Assembly Group, and also the Young Experts, the Young … Emerging Leaders Groups. We all put in papers.
One of the themes that emerged was this idea that collective defence may need to adapt itself to what some people call non-linear threats, some people call hybrid threats, and that the experience of what’s taken place in Ukraine, and could potentially happen in other parts of… of… certainly of… of Europe, is that we may be faced with the types of risk that don’t naturally give themselves to a response that might rely on pre-positioned military equipment or contingency planning kind of military exercises, or even the NATO Response Force perhaps.
And I’m wondering how you and your colleagues are thinking about this particular issue, of the kinds of risks that come from proxy forces. You did mention cyber, but cyber information, economic coercion, etcetera, etcetera. How do we deal with these non-linear risks? Is there more of a role for EU-NATO cooperation in this space, one idea that we put forward?
Could you say just a quick word on that? And then I will draw in the many hands that are going up here in the audience.
ANDERS FOGH RASMUSSEN (Secretary General of NATO): Yes indeed. This is the key question, a very important issue, and we will address it also in the run-up to the summit.
We have seen that maybe we could call it a modern kind of warfare. It has different labels: ambiguous attacks; hybrid warfare; non-linear war- fare, or… whatever we call it, we see a combination of covert military operations combined with sophisticated information and disinfor- mation operations. And it’s of utmost importance that we stand ready to also address such security challenges. You might also call it a full-spectrum deterrence.
MODERATOR: Right.
ANDERS FOGH RASMUSSEN: And we have already started work on that. And it will be addressed at the summit, probably as part of our readiness action plan, because this is indeed also a part of being ready to address all kinds of threats.
MODERATOR: Absolutely. And as you said, it’s a full spectrum. I like this full-spectrum deterrence. It’s an important line. Yeah, sorry.
ANDERS FOGH RASMUSSEN: And let me just add, as a response to your question, yes, it will involve intensified cooperation with other or- ganizations because this goes beyond defence and traditional military capabilities. It will involve close cooperation with other organizations like the European Union, but I could also think of other organizations…
MODERATOR: Absolutely.
ANDERS FOGH RASMUSSEN: …to address the full spectrum of threats. … ”
Joidenkin tietojen mukaan Sauli Niinistö olisi tehnyt aloitteen aloitteen jonkinlaisen kansainvälisen Hybriditurvallisuuslaitoksen perustamiseksi Suomeen.
Koko asia on siis aivan uusi, eikä Fogh Rasmussen ole mikään erityinen auktoriteetti tai asiantuntija tällaisissa asioissa. Se, mitä hän puhuu asiasta, on katsottava politiikaksi.
Tarkoitus saattaa olla, että asiaa tutkittaisiin ja suunniteltaisiin ”tieteel- lisesti” juuri Suomeen perustettavassa laitoksessa, joka olisi EU:n alainen.
Yksi asia, mikä on varmaa, on, että NATO ei pistäisi sellaiselle ”tutki- mukselle” mitään painoa. Sillä on omat laitokset, joissa ei lyödä lujaa rumpua. Tietysti on myös sellaisia laitoksia, jotka tekevät pelkkää propagandaa.
On syytä epäillä, että Limnell ei ole lainkaan aiheen kurssissa.
Sen veraan kummallisia juttuja hän on julkaissut mm. Hesarissa.
Kuka tunnustaa ymmärtävänsä jotakin tästä kyberturvallisuuden pro- fessori Limnellin ”selvityksestä” Hesarissa? MITEN sitä ”ihmisten ajattelua ja käyttäytymistä pitäisi ymmärtää”? MISTÄ ”vanhasta” pitää luopua (kun se on vielä kuulemma vaikeaakin) ja MIKSI?
Limnellin ”tekoälyesimerkeillä” ei ole mitään tekemistä ihmisälyn eikä ajattelun kanssa. Limnellin tietokoneet eivät ajattele yhtään sen enem- pää kuin esimerkiksi minun tai Barrack Obamankaan. Eivätkä tule koskaan ajattelemaan. Jos yhtään mitään tietää noista ”ihmistieteistä, joiden merkitys kasvaa”, niin sitten tietää tämänkin!
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1459653658727
” Vieraskynä
Pääkirjoitus 4.4.2016 2:00
Helsingin Sanomat
Teknologia edellyttää nyt ihmiskeskeisyyttä
Ihmistieteiden merkitys kasvaa uutta tekniikkaa kehitettäessä.
Kehitystyössä on nykyisin ymmärrettävä ihmisten ajattelua ja käyttäytymistä.
Teknologiaa kehitetään ja innovoidaan nyt nopeammin kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Digitalisointi, robotisointi, auto- matisointi sekä keinoälyn ja nanomateriaalien kehitys ovat aikamme valtasuuntauksia.
Kehitykselle on tunnusomaista, että vanhasta luopuminen on vaikeaa. Toisaalta olisi tärkeää ottaa huomioon muutoksen keskellä elävien ihmisten tarpeet.
Monet tutkijat ennustavat, että 20 seuraavaa vuotta muuttavat maa- ilmaa enemmän kuin edelliset 200 vuotta. Pian kysymys ei ole enää siitä, mitä koneet ja teknologia voivat tehdä vaan pikemminkin siitä, mitä uuden tekniikan annetaan tehdä ja mitä sen pitäisi tehdä.
***Ajatus ihmistä viisaammasta ja nopeammin oppivasta tekoälys- tä*** voi tuntua vielä kaukaiselta nyt, kun alle puolet maailman ihmi- sistä käyttää päivittäin internetiä. ***Tekoälyn lopullinen läpimur- to*** saattaa kuitenkin olla yllättävän lähellä, sillä havaittavissa on jo lukuisia hiljaisia signaaleja.
Tekoäly Alphago voitti ihmiskuntaa edustaneen eteläkorealaisen mes- taripelaajan gossa, maailman mutkikkaimmassa lautapelissä. Kone-yhtiön valmistamien hissien ja liukuportaiden huollon tarvetta arvioi pian internetin kautta toimiva tekoäly. Autoteollisuus pyrkii rakenta- maan robottiautoja, ja niiden prototyyppejä kokeillaan jo muun liiken- teen seassa. Kaiken internet ja 3d-tulostimet ovat todennäköisesti pian samanlaista arkipäivää kuin älypuhelimet nykyisin.
Tällä kehityksellä on laajoja vaikutuksia yhteiskuntarakenteisiin, liike- toimintaan ja elämäntapaamme. Muutosta ei tarvitse pelätä, vaan se pitää ymmärtää mahdollisuutena ja voimavarana. Teknologia voi tar- jota ratkaisuja esimerkiksi ihmiskunnan ekologisen kestävyyden paran- tamiseen. Samalla on välttämätöntä tiedostaa myös teknologian kehitykseen liittyvät riskit.
Teknologian kehittämisen tulokset määrittelevät koko ihmiskunnan tulevaisuutta. Tärkeimmät turvallisuuteen liittyvät kysymykset eivät koske teknologiaa vaan ihmisyyttä.
Toivottavasti eettiset pohdinnat eivät jää vain teknologian kehittäjien tehtäväksi. Teknologian kehityksen ymmärtäminen on nähtävä nykyi- sin jo yhtenä kansalaisosaamisen alueena: ainakin toistaiseksi vain ihmiset voivat tehdä eettisiä ja moraalisia valintoja.
Ihmisen tulee olla keskiössä myös, kun digitalisoimme suomalaista yhteiskuntaa ja tavoittelemme Suomen tietoturvallisuusstrategian mukaisesti maailman luotettavinta digitaalista liiketoimintaa.
Ihmistieteiden merkitys tulee yhä tärkeämmäksi teknologian kehityk- sessä ja turvallisuudessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tekno- logian kehittäjien pitää ymmärtää ihmisten ajattelumalleja, käyttäyty- mistä ja päätöksentekoprosesseja. Ratkaisujen käyttäjälähtöisyys on teknologian toiminnan ja turvallisuuden kannalta välttämätöntä.
Ihmisten osaamattomuus ja ymmärtämättömyys lisää turvattomuutta digitaalisessa toimintaympäristössä. Etenevätkö teknologian kehitys ja digitalisointi jo niin nopeasti, etteivät käyttäjät pysy mukana?
Palveluiden digitalisoinnin kannalta huomionarvoista on, että 65 pro- senttia yli 75-vuotiaista suomalaisista ei ole koskaan käyttänyt inter- netiä. Kansalaisen digitaitoja vahvistamalla voidaan lujittaa myös turvallisuuden tunnetta.
Elämme teknologian kehityksessä ja digitalisoinnissa kulttuurin mur- roksen keskellä. Alan vakiintuneiden toimintatapojen muuttuminen vie aikaa, mutta muutosta on ohjattava tärkeinä pidettyjen arvojen suuntaan.
Teknologiakeskeisyydestä on siirryttävä ihmiskeskeisyyteen. Uuden teknisen ja digitaalisen kulttuurin on asetettava ihminen etusijalle sekä vahvistettava luottamusta teknologian kehityksen hyödyllisyyteen. Tämä on mahdollista vain, jos teknologiaa kehitetään eettisesti kestävällä pohjalla ja ihmisten osaamisesta huolehtien.
Myös turvallisuuden on oltava sisäänrakennettuna kaikkiin teknisiin ja digitaalisiin rakenteisiin, laitteisiin, palveluihin ja järjestelmiin.
Jos suomalainen yhteiskunta ja yritykset toimivat näin, niillä on hyvät mahdollisuudet hyödyntää vääjäämättömältä näyttävän kehityksen tarjoamat mahdollisuudet.
Jarno Limnéll
Kirjoittaja on kyberturvallisuuden professori Aalto-yliopistossa. ”
Proffan sanakäänteet antavat aiheen olettaa, että hän kannattaa sellaisia höyrähtäneitä ja ehdottoman epätosia ja tieteenvastaisia ideoita, markkinointitemppuja kuin Googlen Roy Kurzweillin ”teko- älysingulariteetti” (”-alkuräjähdys”), jossa koneet ylittäisivät ihmis- älyn ja alkaisivat kehittyä omin päin ihmiskunnasta riippumattomal- la tavalla, ja Facebookin Mark Zuckerbergin (ja Jyrki Kasvin ja Antti Revonsuon jne.) ”tajunnan tallentaminen kaseteille”!
Tässä olisi taas taatusti pohjaton rahanreikä tiedossa puhtaaseen hölynpölyyn ja pelleilyyn.
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/09/aivokaapelitelepatia-on-…
”Aivokaapelitelepatia” on edelleen humpuukia, kuten ”kaapelitonkin”:
Mutta YLE taas riehaantui!
Telepatiaa toteutettiin käytännössä – aivoista-aivoihin-viesti kulk…
Ajatus välittyi internetin välityksellä. Tutkijat uskovat aivoista-aivoihin siirtyvän kommunikoinnin yleistyvän lähitulevaisuudessa.
Aivotutkijat ovat ensi kertaa onnistuneet lähettämään viestin ihmisai- voista toisen ihmisen aivoihin ilman, että henkilöt olivat kosketuksissa toisiinsa. Kokeessa käytettiin hyväksi aivojen sähkömagneettisuutta ja internetiä.
Intialaisessa laboratoriossa olleen koehenkilön päähän oli asennettu aivosähkökäyrää eli EEG:tä mittaava laite, joka oli yhdistetty internetiin. Henkilö ajatteli yksinkertaista viestiä, joka oli tässä tapauksessa tervehdys ”hei!”. ”
RJK: Tämä on Hans Bergerin, EEG:n kehittäjän (natsijohdon salatun pää- ideologin, hän kehitti EEG:n alun perin hullujen tunnistamiseksi tapetta- viksi, mutta väitti sen välittävän myös ”telepatiaa” niin langattomasti kuin varmati langallisestikin…) kuningasaajatus!
Tosiasiassa sama fysikaalinen prosessi eri henkilöiden aivoissa EI TAR- KOITA SAMAA AJATUSSISÄLTÖÄ, vaan ajatussisältöjen ”fysiikka” riippu oppimishistoriasta!
AIVOT EIVÄT TOIMI BINÄÄRISESTI, vaan aivoslut toimivat ”analogisesti”!
Laleh ja Ladan Bijanilla oli yhteinen aivokuori, mutta he eivät tienneet telepaattisesti mitään toistensa kunkinhetkisestä ajattelusta tai havainnoista.
Ainakaan tässä suhteessa MITÄÄN ”PARADIGMANMUUTOSTA” EI OLE TULOSSA ITSE PERUSASIAAN, vaikka Suomen ”Akatemia” kuinka hartaasti ”murtaisi mustoa haventa”.
Psykologia-lehdessä kritisoidaan Revonsuon ”fysikalistista” teoriaa:
www.psykologienkustannus.fi/sps/lehti/sisluettelot/sisalto06/sisalt…
Jo ei ”puutu yritystä” FT:ltä, ei sitä puutu Antti Revonsuoltakaan:
Hän ei aja vain ”paradigaman” eli (darwinistis-pavlovistisen) TIETEEL- LISEN IHMISKUVAN, vaan myös ns. (galileilaisen) TIETEELLISEN AJA- TUSTYYLIN muutosta, sen, mitä me ylipäätään tarkoitamme ´tieteellä´!
Kirjoittaja Leo Näreaho kirjoittaa artikkelinsa lopuksi:
” Revonsuon ”biologinen realismi” näyttää sisältävän kovin puutteel- lisen merkitysten teorian. On uskottavaa väittää, että tällainen teoria sisältää ainakin viittausta referentiaalisuuteen (joka vastaa represen- tationaalisuutta ehkä kausaalisen suhteen avulla ymmärrettynä) ja kontekstuaalisuuteen (joka tarkoittaa merkitystä kantavan tilan suhdetta muihin vastaviin tiloihin tai erilaisiin ilmaisuympäristöihin).
Revonsuon tietoisuuden mallintamisideaan sisältyy tässä suhteessa myös eräs toisenlainen ongelma.
Revonsuon mukaan tulevaisuuden neurotiede ei voi ilmaista kaikkia fenomenaalisen tietoisuuden ominaisuuksia perinteisellä propositio- naalisella kielellä. Ne voidaan ilmaista vain niin, että mallintamisväli- neenä on tutkijan itsensä (ensimmäisen persoonan) tietoisuus. Mutta jos fenomenaaliset tilat ovat biologis-fysikaalisia tiloja, miksi niiden olemusta (ainakin kausaalista vaikuttavuutta ja suhdetta muihin fysi- kaalisiin tiloihin) ei voitaisi ilmaista myös kolmannen persoonan tie- teellisellä kielellä? Voidaanko ne ainoastaan kokea? Kaiken kaikkiaan Revonsuon vastaus tutkimukselliseen kysymykseen sisältää monia ongelmallisia oletuksia.
Revonsuon biologinen realismi on kunnioitettava teoreettinen ja myös käytäntöön suuntautuva yritys ottaa kokemuksellinen ensimmäisen persoonan perspektiivi vakavasti tietoisuuden tutkimuksessa. Vaikut- taa kuitenkin siltä, että Revonsuon tutkimusohjelmassa arkipäivan ko- kemuksellisen näkökulman yhdistäminen empiiris-tieteelliseen tutki- mukseen ja toisaalta filosofiseen tietoisuudenteoriaan muodostaa niin laajan kokonaisuuden, että jokin näistä osa-alueista joutuu ristiriitaan toisten kanssa.
Ehkä tulevaisuuden tietoisuudentutkimus joutuu vielä Revonsuon ohjelmaakin selvemmin luopumaan fysikalistisesta paradigmasta. ”
” Antti Revonsuo ideoi ja kehittelee ”koneellista telepatiaa” Tiede-lehdessä.
www.tiede.fi/uusinnumero/?id=102&vl=2007
Revonsuo pitää tajuntaa ”puhtaasti biologisena ilmiönä”, jossa sama fysi-kaalinen kokonaisuus ”edustaa samaa ajatusta” (mitä tuokin sitten eri hen-kilöillä tarkoittaneekin). Biologisen ainoaksi vastakohdaksi hän asettaa ”yliluonnollisen”.
Revonsuo sanoo ”telepatiastaan” seuraavaa, suora lainaus lehdestä:
”Aivosta kerätty data täytyy esittää kokemuksellisessa muodossa. Sen mukaan pitäisi pystyä simuloimaan tasan sama kokemusmaailma (jota kerätty data koodaa) itselle.
Silloin tutkija todella näkisi tutkittavan unet ja surisi hänen murheitaan. Tällainen tajunnansiirto kulostaa huikean mileikuvitukselliselta, mutta Revonsuo on vakuuttunut, että siihen suuntaan ollaan menossa. ”
Teorian ongelma on, että ainoa rakenne mikä eri ihmisten aivoissa on samanlainen tai poikkeaa vain vähän ovat geenit, ja niiden koodaamat yksittäiset proteiinit.
Tämä johtaisi Matt ”Trofim” Ridleyn teoriaan, että perinnöllisyyden bio-kemiallinen DNA/RNA-mekanismi olisi myös ehdollisten (ja ehdotto- mien) refleksien biokemiallinen mekanismi. Teoria ratkaisisi näppärästi mm. Antonio Damasion ja Steven Pinkerin teorioiden ongelmat, joissa mm. synnynnäistä ja opittua tietoa esiintyy erottamattomana seka- melskana tajunnan sisällöissä ikään kuin sellaisenaan. Että ”yksi Keeni = yksi ajatus” -periaate.
Tuon teorian itsensä ongelma kuitenkin on, että se on satavarmasti epätosi. Geneettisellä ja opitulla informaatiolla on eri biokemialliset mekanismit, jälkimmäisellä ehkä useampiakin sellaisia. ”
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/11/unet-kasetille-tietoyhte…
” ” Unet kasetille”: Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen Jyrki Kasvin YLEn-antia…
http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173076-unet-kasetille…
” Ei todellakaan ole ihme, että Suomelle konkka irvistää…
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen tutkimusjohtaja Jyrki Kasvi tö-räyttelee jälleen totaalisia järjettömyyksiä, varsinaista YLEn-antia taas:
Lähitulevaisuuden hurja ennuste: Katsot unesi uusintana
” Tekniikan tohtori Jyrki Kasvi visioi, että kymmenen vuoden kuluttua katsomme yöllä näkemämme unen uudestaan tallenteelta. …
Kymmenen vuotta sitten kukaan ei puhunut pilvipalveluista. Kännykän käyttö ajaessa oli vanhanaikaisesti puhelimeen puhumista. Nyt autoili- joita kehotetaan kännykkään puhumisen lisäksi välttämään Facebookin päivittämistä ajon aikana.
Onkin herkullinen ajanviete pohtia, millaista tekniikkaa nykyiset kym- menvuotiaat käyttävät parikymppisinä. Siihen puuhaan hyvä kumppani on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki Kasvi.
– Kymmenen vuotta on pitkä aika, sillä tekniikka kehittyy niin nopeasti. Yksi todennäköisempiä kehityskulkuja on, että tekniikka ja ihminen ovat yhä enemmän vuorovaikutuksessa, kertoo Kasvi. ”
JNE…
https://asiakas.kotisivukone.com/files/kansanaani.kotisivukone.com/…
Näköislehti kaikille jne.
Mökin ukko ja akka ilman tietokonetta tai läppäriä?
Selasin tuota näköislehteä ja täytynee sanoa etten ihastunut.
Miten onkaan maailman kirjat, kun hallituksessa usean henkilön voimin istutaan alle prosentin kannatuksella?
Olisko aika vetää johtopäätökset?
Ilosaarirockin yhteydessä järjestettiin naku-uinti yleisölle. Se oli liikaa joillekin kukkahattutädeille. He eivät kestäneet nähdä niin paljon erikokoisia kikkeleitä yhdellä kertaa. Kikkelöinti täytyy ehdottomasti kieltää tätien mielestä. Se taitaakin olla ainoa, mitä ei vielä ole kielletty.
Perustelu kukkahattutätien närkästykseen ja kieltomentaliteettiin on muka lapset. Lapset ei kestä nähdä alastomia ihmisiä miehiä ja naisia. Se on selvästi tekosyy. Lapsillehan juuri pitäisikin näyttää ja kertoa avoimesti ihmisen anatomiasta. Olisihan se parempi, että lapset kuulisivat ja näkisivät omilta vanhemmiltaan kaiken mikä liittyy ihmiseen, kuin se, että lapset kuulevat niistä asioista kavereilta pihoilla ja kujilla.
Onnittelut Ilosaarirockin järjestäjille, että keksivät tällaisen kesäisen harrastuksen, kuin uinnin yleisön virkistykseksi. Se, että se tapahtui nakuna oli vain pieni lisämauste.
… vaikka puolueena ei olekaan Suomen kes-kusta…
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706082200194414_u0.shtml
Torstai 8.6.2017
Vihreiden mukaan tilannetta on syytä harkita uudelleen, kun hyönteisravinto hyväksytään elintarvikkeena.
http://httpcache0-80157-cachedown3.dna.qbrick.com/80157-cachedown3/…
Hyönteisiä ei vielä suomessa saa myydä elintarvikkeena, vaan tois- taiseksi niitä myydään sisutussomisteena. Iltalehti testasi uuden ruokailmiön.
Hyönteisruokaa ei tarjota jatkossakaan vihreiden puoluekokouksissa. Näin linjasi vihreiden puoluehallitus, joka esittää vihreiden puolueko- koukselle, että tilannetta on syytä harkita uudelleen, kun hyönteisravinto hyväksytään elintarvikkeena.
– Eettisestä näkökulmasta asia ei ole yksinkertainen. Viimeaikaisen tut-kimuksen valossa hyönteiset tai osa niistä on kognitiivisesti kyvykkäitä, vihreiden puoluehallitus huomautti vastauksessaan.
Esityksen asiasta teki Matinkylän-Olarin Vihreät ry, joka toivoi vihreiden ottavan edelläkävijän roolin hyönteisruuan tarjoamisessa ja järjestävän puoluekokouksen tarjoilut vuodesta 2018 alkaen siten, että hyönteisra- vintoon olisi mahdollista tutustua esimerkiksi somisteiden muodossa.
Vihreiden puoluehallitus torppasi myös turkis-, liha- ja maidontuotan- non lomituspalveluiden lakkauttamista koskevan puoluekokousaloit- teen, jonka allekirjoittajiin kuuluivat muun muassa kansanedustaja Antero Vartia sekä Helsingin kaupunginvaltuutetut Leo Stranius ja Hannu Oskala.
Vihreiden on puoluehallituksen mukaan ”syytä muodostaa ensin näke- mys ruuantuotannon moniulotteisen tukijärjestelmän uudistamisesta kokonaisuutena ja johtaa kokonaisnäkemyksestä kantansa yksittäisiin tukiin”.
Kuuden vuoden säännöstä eroon?
Vihreiden puoluehallitus näyttää sen sijaan vihreää valoa aloitteelle, jonka mukaan vihreiden on vaadittava järjestäytynyttä rasismia rikoslaissa kiellettäväksi.
– Monitulkintainen laki ei anna viranomaisille kaikissa tapauksissa tarpeeksi vahvaa selkänojaa ja velvoitetta puuttua järjestäytyneeseen rasismiin, puoluehallitus arvioi vastauksessaan.
Puoluehallitus hyväksyi myös aloitteen, joka koski sukupuolineutraalien vessojen järjestämistä julkisiin tiloihin sekä aloitteen, joka käsitteli sukupuolineutraalien henkilötunnusten käyttöönottoa.
– Tärkein tavoitteemme on uudistaa translaki, joka sisältää monia perusoikeuksia loukkaavia säädöksiä. Tämän ohella olisi syytä edetä kohti sukupuolineutraalimpaa lainsäädäntöä muun muassa vanhemmuuden merkinnän tekemisellä sukupuolineutraaliksi, puoluehallitus linjasi.
Lisäksi puoluehallitus hyväksyi Tieteen ja teknologian vihreät ry:n esityksen, jonka mukaan puolueen puheenjohtajan rotaatiokauden pidentämisestä on syytä teettää selvitys. Tällä hetkellä vihreiden on sääntöjensä mukaan vaihdettava puheenjohtajaa vähintään kuuden vuoden välein.
Puoluehallitus hyväksyi myös puheenjohtajaehdokas Mika Flöjtin esityksen aloite- oikeuden muuttamisesta. Tällä hetkellä kuka tahansa vihreiden henkilöjäsen voi tehdä aloitteen puoluekokoukselle. Jatkossa aloitteen tekijöitä tulisi olla enemmän kuin yksi.
– Tätä kautta aloitteiden voidaan olettaa jalostuvan, puoluehallitus muotoilee vastauksessaan.
Kuinkahan monelle tämä kuivattu särkikala on tuttu; arvaan, ei kovinkaan monelle, kuullut ehkä.
Särjen (mikä kala tahansa kalan) kuivatuksella on pitkät perinteet mutta elintason noustessa perinne kuihtui. Karjalaisethan tämän kuivakalan valmistusta pitivät yllä viimeiseksi.
Suomessa et tätä herkkua kaupasta löydä; Eestin puolella lähes joka kaupasta, valtava kulttuuriero maiden kesken.
Kala valmistetaan siten, että isommat kalat suomustetaan, kaikki suolistetaan ja sitten suolataan miedosti. Pari tuntia 10% suolavedessä.
Sitten laitan kalat kuivuriin ja runsaan vuorokauden kuluttua vobla on valmista. Kalat pakataan paperipusseihin ja pimeään huoneenlämpöiseen komeroon. Säilyy vaikka vuosia, paitsi, että meillä ei, kun se tulee syödyksi.
Kalan paino tällä menetelmällä putoaa alle 12% raakapainosta, siis todella kuivaa. Ruodotkin muuttuvat rapeiksi ja syötäviksi.
Kuivakalaa voi käyttää keittoihin, kalapatoihin, jopa kalakukkoon. Parhaimmillaan ja maukkaimmillaan se on sellaisenaan pureskeltuna.
Olen vuosikymmenet tätä perinnekalaa valmistanut ja valmistan edelleenkin; lemmikkieläimille suolaamattomana ja perkaamattomana ja ihmisille edellä mainitulla reseptillä. Kuivakalan valmistaminen onnistuu kiertoilmauunissa tai sitten kevätahavalla vaikkapa räystään alla verkkopussissa.
