http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/akselivalloilla-ei-ollut-miss-n-vaiheessa-todellista
” Olisimmeko yli-ihmisiä Saksan rinnalla vai olisimmeko palvelijoita, toisen luokan kansalaisia.
Olisko meillä omat rajat vai olisimmeko joku liittovaltio Suur-Saksan, Germaanian sisällä?
Puhuisimmeko suomea vai olisiko kielemme sulautettu olemasta ja puhuisimme saksaa, vai puhuisimmeko suomen kieltä salaa, jossain pirtissä ja piilossa.
Mikä maa olisi idässä naapurivaltiomme, vai olisiko sekin vain Germaanian itäinen osa.
Kuinka pitkään olisi Germaania ollut vallassa, olisiko se vielä vai olisiko romahtanut ajan saatossa, millainen Eurooppa olisi.
Kuinka tekniikka olisi kehittynyt, olisiko tavallisia tietokoneita vai olisi- ko vallan muita laitteita, olihan Saksalla sähköelektroniikassa monta kehitystä menossa ennen sotaa ja sodan aikana, siellä katsottiin jo 30-luvulla ensimmäisiä tv lähetyksiä, samaan aikaan meillä soiteltiin viulua pelimannien säestyksellä pirtissä…
Kuinka olisi käynyt USA:lle, olisiko Saksa tehnyt ydinpommilla tuhojaan siellä, varmasti olisivat sellaisen kehittäneet tai vielä muitakin ennenäkemättömiä aseita.
Mielenkiintoista miettiä näin, jos, olisi näkökulmasta, koska maailma voi muuttua nyttenkin riippuen ihan siitä mihin suuntaan maailman päättäjät tätä maailmaa ajaa, käännetäänkö ruoria vasemmalle, oikealle vai jatketaanko suoraan, monasti se historia muuttuu hiuksenhienosta muutoksesta täysin. ”
Pojat ilmeisesti myöntävät että Suomi oli saksan liittolainen eikä käynyt mitään ”erillis- sotaan”, ja kyse olisi siitä, millainen ”siivu” Suomelle olisi ”voitosta” ollut luvassa….
Matti Kyllönen: ” Veikko Meriläinen väitti kirjoituksessaan “Jatkosota liitossa Saksan kanssa“ (Kaleva/Lukijalta 5.6.2011) Suomen olleen liittosuhteessa Saksan kanssa 2. maailmansodassa. Väite on väärä. ”
RK: Ei ole vaan tosi. Suomi oli Saksan toiseksi tärkein liittolainen Japa- nin jälkeen, ja sellainen Barbarossa, jossa Suomi ja (siihen liittyen) ”poh- joinen ulottuvuus” (NL:n kannalta luoteinen, sen ja myös Kiinan huollon kannalta koillinen sellainen ajoi ihan saman asian, mutta sitähän Saksa ja Japani eivät tuolloin tienneet…) olisi ollut täysin toisenlainen muutenkin.
Suomen sotaklikki oli Hitlerin vannoutunut liittolainen ennen talvisotaa ja sen aikanakin, vaikka Saksa esti toisaalta Italiasta aikaisemmin kau- pallisesti tilattujen Fiat-lentokoneiden (ihan hyviä vehkeitä) aivan vas- taavalla tavalla kuin Englanti esti Ranskaa toimittamasta Suomelle so- tilasapua. Nuo episodit vain osoittivat, että Hitler ei ollut vihkinyt Mus- solinia juoniinsa muutoin kuin tämän osalle tulevien tehtävien osalta, ja (ja koko ajan tiiviisti yhteen pelanneet) Englanti ja USA suhtautuivat samoin Ranskaan. Suomen sotaklikki (ainakin Ryti, joka kuitenkaan ei ollut talvisodan alussa hallituksessa, vaan Suomen pankin johtaja, Tanner ja Walden, venäläisten mukaan ainakin nämä) olisi viety Nürnbergiin, jos Suomi ei olisi tuominnut.
http://www.tiede.fi/comment/830273#comment-830273
Englannin atomi(pommi) tutkimushanketta johti saksalainen Rudolf Peierls, joka oli siirtynyt Englantiin töihin jo ennen Hitlerin valtaannou- sua tutkimusaiheenaan metalliseosten mekaanisten ominaisuuksien muodostumisen kvanttimekaaninen perusta atomiteoriassa. Häntäkin epäiltiin NL:n vakoilijaksi, koska hän oli tuonut projektiin mukaan 1937 Klaus Fuchsin, joka oli kuitenkin välillä poissa Hitlerin aikana muutta- neiden muidenkin saksalaisten tapaan huipputiedetehtävistä, kunnes varmistettiin, ettei hän ole natsivakooja. Häntä ei osattu kuvitellakaan Neuvostoliiton vakoojaksi, vaikka kaksi hänen sisarustaan oli kuollut Hitlerin rotuvainoissa. Englannin atomihankkeen koodinimi oli sitten myöhemminkin ”Tube Alloys” ikään kuin Pierls ja Fuchs olisivat jatka- neet vanhan alansa tutkimuksia. Saksaahan ei voitu millään estää heidän uraansa seurailemasta.
New Yorkissa Robert Oppenheimer johti USA:n vastaavaa projektia, ja hän oli ensimmäinen, joka alkoi varsinaisesti suunnitella atomipommia 1938. Tämä ja englantilaisten projekti yhdistettiin sitten USA:n Manhattan-projektiksi.
Pavel Sudoplatovin mukaan myös Oppenheimer oli alun perin NL:n va- kooja. Hän oli mm. naimisissa Espanjan sisällissodassa ammutun USA:n kommunistipuolueen yhden näkyvimmän johtajan Joe Dalletin lesken Katerine Pueningin kanssa.
http://www.spartacus.schoolnet.co.uk/SPopenheimer.htm
Sekä Oppenheimer, Puening että Dallet olivat syntyisin USA:an tuoman- sa ja siellä yritystoiminnalla hankkimansa omaisuuden pörssiromah- duksessa menettäneistä siirtolaisperheistä, ja ainakin kaksi ensimmäis- tä pitivät USA:n kapitalismia ”suurena puhalluksena ja huijauksena” (mutta eivät olleet kallellaan fasismiin).
Jos hän oli vakooja, hän oli tullut tähän asemaan täysin muuta teitä kuin Fuchs, eivätkä herrat välttämättä edes tienneet toisistaan tuossa suhteessa.
Lisäksi NL yritti värvätä Niels Bohria vakoilijakseen, jossa yhteydessä he vakuuttuivat, että tämä on jo, Ruotsin, vakoilija. Bohr oli tuosta poru- kasta selvimmin dialektinen materialisti, vaikka oli hyvin oikeistolainen henkilö. Hän oli perehtynyt siihen vasta huippufyysikkona, kun taas Ein- stein oli siihen perehtynyt nuorena, mutta vanhemmiten etääntyi siitä yhä kauemmaksi. Bohr halveksi ikänsä avoimesti kotimaataan, mutta ihaili Ruotsia. Matematiikassa Bohrille nimetyt kaavat ovat hänen nuoremman veljensä matemaatikko Haraldin käsialaa, joka oli myös Tanskan jalkapallomaajoukkueen olympiamitalistimaalivahti.
MK: ” Sotaa käytiin yhdessä, kanssasotijana, niin kauan kuin se oli Suomen etujen mukaista ”
RK: Kuten sanottu SOTA OLISI OLLUT TÄYSIN TOISEN NÄKÖINEN IL- MAN SUOMEA, sillä Saksalla oli kaksi täysin erilaista strategista vaih- toehtoa: ns. eteläinen vaihtoehto 1. oli hyökkäys NL:n energiateolli- suuden ja keskeisen strategisen raaka-aineen tuotannon ytimeen Ba- kuun, mieluiten Kaspian ITÄISTÄ rantaa katkaistuaan ensin Kaukasian ja muun NL:n alueyhteyden (mihin valtaaja aina pyrkii: valtaaja, joka ei käytä tilaisuutta jakaa vihollisen alue kahtia jne., ei ole edes ”uskottava” …)…
Hitlerin parhaan strategisen vaihtoehdon ongelmia olivat:
1. Bakun öljyistä piti varautua tappelemaan paitsi NL:n myös Englan- nin ja Turkin kanssa. Mutta kuten sanottu jos nuo maat olivat myös NL:n potentiaalinen ongelma ehkä vieläkin enemmän: jos vaikka Turkki olisi vienyt NL:n öljyt, tämä olisi ollut avuton ja kusessa. Vaihtoehtoisia lähteitä oli vähän ja nekin Kaspian tuntumassa.
2. Toinen vaara oli Saksan joukkojen joutuminen mottiin Kaukasuk- sen ja Kaspian taakse. Jos meinasi öljyä, sinne oli päästävä. Ratkaisu tähän oli Japanin ”naapuriapu”:Japanin Mantshurian armeijan oli mää- rä tulla Mongolian Halhin Golin kautta vähin äänin Keski-Aasiaan. NL olikin jostakin syystä siirtänyt n. 10 % sotaa edeltäneen ajan parhaista panssareistaan,500 kpl,Ulko-Mongolian itäkärjen Halhin Golin tienoille n. 500 km:n (Vaasasta Joensuuhun) päähän Pekingistä. Marsalkka Georgi Zhukov,joka ”ansaitsi” tuolla taistelullaan NL:n panssarivoimien komentajuuden II maailmansodassa, ei kerro muistelmissaan, koska ja miten tämä oli tapahtunut, mutta kyllä sekin joskus vielä selviää. Taistelussa oli ensiarvoisen tärkeässä asemassa myös Ulko-Mongolian 58000 pääasiassa konetuliaseistettua ratsumiestä.
Saksan toinen, strateginen vaihtoehto 2. oli hyökätä NL:n aseteolli- suuskeskuksiin pohjoiseen tasan päinvastaiseen suuntaan kuin Baku.
Saksalla oli kuitenkin mm. väärä käsitys siitä, missä NL:n aseteollisuuden keskus sijaitsee.
NL pelkäsi eteläistä vaihtoehtoa 1. yli kaiken, sillä se olisi tehnyt Kau- kasian myös täydellisesti sotilaallisesti riippuvaiseksi Persiassa isän- nöivästä Englannista. Tuon alueen johtajaksi olisi tullut sen sotilas- komentaja, 1. varapuolustusministeri, ratsuväen veteraanimarsalkka Semjon Budjonnyi, joka olisi toiminut parhaaksi katsomallaan tavalla englantilaisten kanssa. (Tavasta voi vain sanoa kaksi varmaa seikkaa: se olisi taatusti ollut kiero, ja yhtä taatusti Stalinin hyväksymä niin kauan kuin tämä oli hengissä. Kaukasiassa ei arvosteta eikä totella ”liian avoi- men suoraviivaista” toimintaa, ei ainakaan silloin arvostettu. Budonnyi Kaukasian venäläisenä tunsi seudun, engelsmannit eivät.)
http://www.tiede.fi/keskustelut/post673902.html#p673902
Juuri tuon takia Budjonnyi kuului hallitukseen ja sotilasjohtoon. Myös NL:n Suomelle kesällä 1938 tekemä ehdotus ”etupiirijaosta” Itämeren alueella, joka joutui Hitlerin käsiin ennen kuin presidentti Kallion, oli noin 100%:n varmasti Budjonnyin käsialaa.
MK: ” ja vain siihen asti kuin sodasta irrottautuminen maan itsenäisyyden säilyttäen oli mahdollista.
Tämä hetki tuli vasta kesällä 1944, kun NL:n suurhyökkäys oli pysäy- tetty ja Saksa oli niin heikko, ettei sen mahdollista miehitysuhkaa Suomessa ollut olemassa. ”
RK: HÄRSKIÄ VALEHTELUA: Englanti tarjosi syyskuussa 1941 (aivan varmasti kaikkien Liittoutuneiden nimissä) Suomelle rauhaa ja Karja- laa takaisin, jos Suomi pysähtyy vanhoille rajoilleen. (Tuo tarjous tie- dettiin myös sotaväen keskuudessa, ns. Hevosmiesten tietotoimistos- sa.) Varmasti olisi diili käynyt vanhoista rajoista vielä tuon jälkeenkin, sillä Englanti julisti Suomelle sodan vasta itsenäisyyspäivänä 6.12. (Se oli myös Japanin hyökkäyspäivä Pearl Harboriin, ei todellakaan mikään ylläri USA:lle sekään… ja edelleen päivä, jolloin Stalin marssitti 300000 mm. Japania vastaan ”passissa” ollutta Pohjoisten ja itäisten kansojen talvitaistelun erikoisjoukkojen valiosotilasta Siperiasta purkamaan Saksan hyökkäyksen Moskovaa vastaan (kts.Aleksandr Bek, Baurdzhan Momyish Uly: ”Volokolamskin valtatie”
http://www.tiede.fi/keskustelut/post673902.html#p673902 )
MK: ” Jatkosota (1941-45) oli jatkoa talvisodalle (1939-40),joka puoles- taan oli seurausta NL:n ja Saksan välisestä Molotovin-Ribbentropin so- pimuksesta (23.8. 1939). Moskovan rauha (13.3. 1940) koettiin epäoi- keudenmukaisena ja vääränä, kun NL vei paljon enemmän kuin mitä oli asein kyennyt valtaamaan, mm. kaikki Karjalan kaupungit olivat rauhan tullessa Suomen armeijan hallussa. ”
RK: NL jyräsi kannaltaan optimaalisen puolustuslinjan, joka oli täysin sen koko sodan aikana noudattaman strategisen linjan mukainen pitkine ja mutkikkaine rintamineen, joista vihollinen aina kärsi kuitenkin enemmän. Sillähän Budjonnyi oli voittanut jo sisällis- ja interventio- sodassakin! Zhukov tähän kehitti vielä mallin, että rintaman pitää olla paitsi pitkä ja mutkikas, myös ”SYVÄ”, jopa 40 km. Takimmaisina olivat usein parhaat vaunut, jotka pystyivät liikkumaan huomaamattomasti rintaman pituussuunnassa vihollisen kärkien eteen, tai sitten taktisesti sivummalle, jos kärki oli tarkoitus motittaa.
MK ” Pahinta oli kuitenkin se, että Suomi joutui keväällä 1940 kahden meille vihamielisen suurvallan saartamaksi. Kauppa sekä itään että länteen oli jumissa; ei saatu aseita eikä leipää.
NL pyysi syksyllä 1940 liittolaiseltaan Saksalta lupaa likvidoida Suomi. Saksa ei antanut tähän lupaa. ”
RK: TAAS TULI ÄÄRIOIKEISTON HISTORIANVÄÄRENTÄJIEN HELVETIN PAKSU ELÄMÄNVALE:
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/02/molotov-ei-pyytanyt-hit…
MK: ” Saksa tuli auttajaksemme lopusta vuotta 1940 lähtien. ”
RK: Hitler päätti tuolloin Barbarossan suunnitelmaksi suunnitelman 2.
MK: ” Viljan ja aseiden saanti turvattiin. Suomen ei auttanut jäädä puukko kurkulla odottamaan NL:n viimeistä iskua, joka oli koko ajan vakava uhka, vaan alettiin valmistella hyvitystä koetulle vääryydelle. ”
RK: Just kuten mm. Joosu, Budjonnyi ja Zhukov olivat meinanneetkin…
Saksalaiset joutuivat ottamaan Romanian armeijan osaksi Saksan armeijaa, ja korvaamaan sillä alppijääkärit ja muut sellaiset ”ylikoulutetut” Eteläisellä Rintamalla…
Vaikutus ei ollut ihan pieni, se oli n. miljoona miestä… tärkeästä etelästä lopultakin toisarvoiseen pohjoiseen… Vähän kuin ”tunturihaukan persiiseen”…
MK: ” Suomi varustautui ja valmistautui ottamaan omansa pois. Jokainen itseään kunnioittava kansakunta ja valtiojohto tekee niin. ”
RK: Juu…
MK: ” Suomi ei lähtenyt sotaan Saksan rinnalla 22.6.1941, vaan vasta NL:n pommitettua Suomea 25.6.1941. ”
RK: Suomi teki täyttä päätä hyökkäystä valmistelevia Hitlerin määrää- miä toimia jo viikkoja ennen SAKSAN hyökkäystä… Sattuipa olemaan mukana minun jo silloin harmaissa olevaksi vahvasti yli-ikäinen isäpap- panikin, joka ei ollut edes kelvannut Talvisotaan (kuin työjoukkoihin)…
MK: ” Puolustukseen ryhmitetyt joukkomme ryhmitettiin hyökkäyk- seen, joka alkoi vasta heinäkuun alkupuolella. Näin korostettiin erillissodan luonnetta. ”
RK: Tämäkin jo on asiantuntevasti oikaistu, tuo syy meinaan, että KOSKA pantiin varsinainen täysrähinä päälle…
MK: ” Otettiin haltuun puna-armeijan ryhmitysalueet idässä; nämä valloitusmaat olivat pantti tulevaa rauhantekoa varten. ”
RK: NL oli tarkoitus hävittää ja sen asujamisto tappaa.
Vai MITÄ ”sopimuksia” meinaat?
MK: ” Näin Suomi siirsi sodan pois Suomesta. Jos Saksan kanssa ei olisi ryhdytty yhteistyöhön, olisimme aseettomina ja vailla ruokaa jauhautuneet kahden jättiläisen välissä omalla maaperällä. ”
RK: Entäs jos olisi tehty se NL:n v. 1938 ennen Münchenin sopimusta, todellisessa kusessa esittämä diili?
NL valmistautui silloin sotaan Saksan kanssa liittolaisestaan Tshekkoslovakiasta.
MK: ” Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto johti sotaamme koko ajan. ”
RK: ”Sotaamme” ollen sekä partitiivi että illatiivi…
MK: ” Pohjois-Suomen itärintamalla vähäiset joukkomme olivat alistetut Saksan sodanjohdolle, mutta Suomi saneli tahtomme myös siellä. ”
RK: JA KISSAN PASKAT!!!
MK: ” Erillissodan osoitus on mm. se, ettei Muurmannin rataa katkaistu eikä lännen apua Stalinille estetty. ”
RK: Venäläiset väittävät, että suomalaiset olisivat sen kerran katkaisseet. Mutta eivät toki niin, että olisivat siitä pätkän vallanneet.
MK: ” Kauaskantoisin valtiojohtomme viisaus ja erillissotamme todistus oli se, ettei Suomi sulkenut Leningradin saartorengasta, vaan antoi avun mennä sisään. ”
RK: Kyllä sitäkin yritettiin katkaista, mutta Mannerheim tiesi jo silloin hyvin, mitä tuleman pitää. Hänelle on Halhin Golin tulos täytynyt olla varsinainen kauhunpäivä… Hän sitten kannattikin aluevaihdoksia, mutta joutui Rytin ja Tannerin ja Erkon ja Waldenin jyräämäksi…
MK: ” Tämä on niin armelias teko NL:oa kohtaan, että se olisi ansainnut tulla paremmin Suomelle palkituksi.
Jos Suomi ja Saksa olisivat olleet liittosopimuksessa, Saksan ase- ja viljatoimitukset Suomeen olisi turvattu pitkäjänteisin sopimuksin. ”
RK: Suomi ja Saksa olivat toiminnallisessa sotilaallisessa liitossa, jossa toinen ei olisi voinut ilman toista tehdä juuri sitä, mitä teki. Tämä koskee täysin myös Saksaa Suomen suhteen. Sen lujempaa liittoa ei juuri voi olla.
Ja Hitler piti suomalaisia paremmin ajan tasalla suunnitelmistaan kuin Mussolinia tai jopa Hirohitoa, sitten, kun oli Barbarossan suunnan päättänyt.
MK: ” Mutta koska sopimusta ei ollut, Saksa antoi apua vain tipoittain sen mukaan miten Suomen sota palveli Saksan sodanpäämääriä. ”
RK: Saksa päätti siinä liitossa kaiken, paitsi ehkä Suomen urautumista.
MK: ” Tämä väljä yhteistyö sopi Suomelle. ”
RK: Yhteistyö ei olisi voinut olla enää tiiviimpää.
Ja tämäkin oli jo niin tiivistä, että Saksa hävisi viime kädessä Suomen takia ainakin Moskovan ratkaisutaistelun.
MK: ” Suomi irrottautui sodasta heti, kun se oli mahdollista. ”
RK: Ei irrottautunut. Viittaan ylle.
MK: ” Suomen kansan puolustustahto, lujatahtoinen, lyömätön armeijamme ja Saksasta saatu materiaaliapu tekivät sen mahdolliseksi. ”
RK: NL:n tarkoitus ei ollut missään historiallisessa vaiheessa liittää Suomea itseensä, eikä se myöskään pyrkinyt valtaamaan Suomea.
Se sai talvisodassa just optimaalisimman vaihtoehdon, mitä oli ajanutkin, vastaisen varalle. Vain hinta oli oli kova.
MK: ” Suhde toimi kannaltamme niin hyvin, ettei Suomi ole hyvältä kaveriltaan vaatinut korvauksia Lapin tuhoista. ”
Saksa olisi saanut edetä pidemmälle varsinkin Venäjän suhteen. Jos rankan hyökkäys ei olisi tehty vähän aiemmat toimet olisiko englanti jättänyt sodan julistamatta?