TV1 keskiviikkona 26.4.2017 klo 20.00 – 20.30, uusinta perjantaina 28.4. klo 5.55
Toistaiseksi Marsiin on kuitenkin lähetetty vain Mars-mönkijöitä.
”Jos ajatellaan tieteen näkökulmasta, niin eihän ihmisen lähettämisessä Marsiin ole mitään järkeä. Samalla hinnalla sinne voidaan lähettää satoja robotteja”, muistuttaa avaruustutkija Sini Merikallio.
”Astronauteilta vaaditaan hyvää paineensietokykyä ja rauhallista persoonallisuutta. Edellytämme myös vankkaa luonnontieteellistä taustaa, sillä avaruudessa tehdään koko ajan tutkimustyötä. Näiden lisäksi on avaruuslentäjälle on hyötyä, jos hänellä on kokemusta jossain aluksessa työskentelystä”, luettelee Mars-lentoasiantuntija Markus Landgraf Euroopan Avaruusjärjestöstä.
Mars sijaitsee 55 miljoonan kilometrin päässä, joten matka sinne olisi rankka niin henkisesti kuin fyysisestikin. Miehistö eläisi pienessä suljetussa tilassa jatkuvan stressin alla koko ajan samojen ihmisten kanssa. Avaruuslentäjien lihakset ja luusto rapistuisivat painottomuudessa liikunnasta ja lääkityksestä huolimatta. Kahdeksan kuukauden avaruuslennon päätteeksi marsonauttien pitäisi pystyä laskeutumaan Marsiin ja toimimaan siellä.
”Menomatkalla olimme innoissamme ja Marsiin laskeutuminen oli matkan ehdoton kohokohta. Paluumatka oli ehdottomasti pahin”, kertoo kokeeseen osallistunut Diego Urbina kokemuksestaan Prisma Studiolle.
Jos avaruudenvalloitus on hankalaa, niin miksi edes lähteä merta edemmäs kalaan? Maahan tippuu joka päivä jopa satoja tonneja kiveä taivaalta. Suurin osa tippuvasta aineksesta on hädin tuskin silmin erotettavaa hilppua, mikrometeoriitteja. Voisiko interplanetaarista pölyä löytää itse?
Studiossa avaruudenvalloituksen haasteista keskustelemassa avaruustutkija Sini Merikallio, teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen ja psykologi Jukka Häkkinen. Ohjelmaa luotsaa Reetta Rönkä.
Joskus herää tuntemus, ettei kaikki ole kohdallaan, vaikka päällisin puolin asiat ovat hyvin. Onko kyse intuitiivisesta tiedosta? Voiko päätöksenteossa luottaa intuitioon – tai pitääkö luottaa? Prisma Studion vieraana ollut tutkija Asta Raami kehottaa kysymään pikemminkin, miten intuition tarjoamaa tietoa voi opetella havaitsemaan ja hyödyntämään.
Mitä intuitio on – ja miten sitä voi havaita? Useimmat meistä ehdottavat kenties, että intuitio on vaistoa, aavistusta tai tunnetta. Tutkija etsii intuitiivisesta ajattelusta tietoa.
– Minulle intuitio on tietämisen tapa. Ja tätä tietämisen tapaa voi kehittää samoin kuin tietoista päättelyäkin, Asta Raami toteaa.
Aalto-yliopistossa pian väittelevän Asta Raamin mukaan intuitio on siis erilainen tapa prosessoida tietoa.
– Intuition kokemusta voisi kuvailla vaikkapa näin: tiedän, että tiedän, mutta en tiedä miten tiedän. Tietoisessa päättelyssä ihminen sen sijaan tietää ajattelevansa juuri tiettyä ajatusta.
Miten huomata intuitio?
Raami on opettanut Aalto-yliopistossa suunnittelun opiskelijoille intuition havaitsemista luovissa prosesseissa sekä tutkinut intuitiota Suomen Akatemian hankkeessa.
Luovassa työssä tarvitaan intuitiivista ajattelua.Tätä voidaan siis opetella ja havaitsemista kehittää. Miten se onnistuu? Yksinkertaisimmillaan intuitiota voi selittää kolmen komponentin avulla, Raami summaa
Intuition kokemusta voisi kuvailla vaikkapa näin: tiedän, että tiedän, mutta en tiedä miten tiedän. Tietoisessa päättelyssä ihminen sen sijaan tietää ajattelevansa juuri tiettyä ajatusta.
– Ensinnäkin aletaan havainnoida, millä tavalla saan tai prosessoin tietoa. Tavallaan huomioidaan signaaleja. Eri ihmisille ne voivat olla erilaisia, joillekin voi tulla esimerkiksi kehontuntemuksia kuten kylmiä väreitä, joku tuntee ikään kuin ”sydämessään”, ettei asia täsmää tai ole oikein. Nämä ovat usein hankalasti sanallistettavia tuntemuksia, eivätkä välttämättä ole siis tunteita.
Prisma Studiossa keskusteltiin päätöksenteosta. Vieraina Joni Kämäräinen, Asta Raami ja Jukka Häkkinen. Kuva: Yle/ Emilia Cronvall
Kyse on myös erottelukyvyn kehittämisestä. Ihminen voi kehittää kykyä tunnistaa oikeat signaalit ”kohinasta”, eli voimme harjoittaa tunnistamaan, mistä jokin ajatus tai tuntemus tuli. Kolmas tekijä taas liittyy mielen avartamiseen; päättelymme voi olla tavallaan ”ylikoulutettu” ja dominoiva.
– Intuitiolle pitää raivata hieman tilaa. Se ei voi toimia tietoisen päättelyn ahtaassa boksissa, Raami kuvailee.
Tietoinen päättely intuition apuna
Intuitiivista ajattelua ja päättelyä voidaan hyödyntää esimerkiksi henkilökohtaisessa päätöksenteossa. Olemme Raamin mukaan tyytyväisempiä niihin päätöksiin, joihin olemme käyttäneet intuitiivista päättelyä.
Intuition hyödyntämisestä päätöksenteossa ei ole kyse siis siitä, että lähtisimme tunnereaktion perässä, tai toimisimme pelkojemme ohjaamina, vaan siitä, että oppii tunnistamaan ja tiedostamaan omaa ajattelua.
Intuitiivista ajattelua ja päättelyä voidaan tutkia myös tietoisen päättelyn avulla.
– Väitöstutkimukseni peruslähtökohta on se, että prosessi voidaan kääntää toisinpäin; tietoista päättelyä voidaan käyttää apuna, kun intuitiosta haetaan tietoa.
Osa tutkimuksista, joita on tehty huippuintuitiivisilla henkilöillä, viittaa siihen, että intuition avulla on mahdollista hakea melkeinpä mitä tahansa tietoa, pienin rajoituksin, Raami sanoo.
Intuition hyödyntämisestä päätöksenteossa ei ole kyse siis siitä, että lähtisimme tunnereaktion perässä, tai toimisimme pelkojemme ohjaamina, vaan siitä, että oppii tunnistamaan ja tiedostamaan omaa ajattelua.
Intuitio ja arki
Millaista elämä olisi, jos emme käyttäisi intuitiivista ajattelua lainkaan?
– Arkipäivän elämässä se olisi mahdotonta. Tutkimusten mukaan ihmisillä, joilla onnettomuuden seurauksena osa ajatustoiminnoista, eli juuri intuitiivisen ajattelun puoli vaurioituu, voi olla kyky ratkoa ristisanatehtäviä mallikkaasti, mutta heidän on mahdotonta tehdä kaupassa yksinkertaista ostopäätöstä. Intuition avulla nivomme tavallaan asioita yhteen.
Kuva: Yle/Arja Lento
Intuitio voi johtaa myös harhaan. Kuten voi Raamin mukaan käydä kaiken tiedon kanssa.
– Ei ole luotettavaa tietoa, vaan on olemassa tietoa, jota voidaan arvioida erilaisin keinoin. Myös rationaalinen päättely voi johtaa harhaan, mikäli analyysi ei ole pitävä ja pätevä. Samalla tavalla intuitio voi sekoittua esimerkiksi pelkoihin ja olla erittäin epäluotettava.
Entä jos pitäisi valita kahden merkittävän päätöksen välillä, esimerkiksi asunnonostotilanteessa. Millainen päätöksentekoprosessi siihen liittyy, jos molemmat asunnot vaikuttavat ratkaisuna järkeviltä, mutta toinen tuntuu enemmän ”omalta”. Valitsisinko sen?
– Jokainen tekee päätöksen itse, mutta intuitiota kannattaa kuunnella, sillä se on tärkeä tietämisen tapa. Jos asuntoa ostaessa on olo, että jokin ei nyt ole kohdallaan, kannattaa pohtia, mistä tämä voisi johtua. Tai toisaalta, jos tuntuu, että tämä on hyvä, sekin kannattaa pyöräyttää ympäri, ja punnita, mistä tässä on kyse.
Mitä kohinasta erottuu?
Raamin mukaan intuitiota voi siis yrittää havainnoida kaiken kohinan keskeltäkin. Tutkija kertoo lempiesimerkkinsä.
– Voi ajatella, että mieli on vähän kuin radiovastaanotin, joka on viritetty tietylle taajuudelle. Kun intuitiota alkaa tietoisesti kehittää, vastaanotinta viritetään ikään kuin uusille taajuuksille. Ennen kuin signaali alkaa erottua, kuuluu kohinaa, mutta vähitellen kanava voi muodostua selkeämmäksi. Samalla tavalla intuitiota ja intuitiivisen ajattelun ja päättelyn taitoa voi pyrkiä kehittämään, Asta Raami pohtii.
Asta Raami oli haastateltavana Prisma Studiossa 4.helmikuuta, jossa luodattiin päätöksentekoa, sen vaikeuksia ja vaikuttimia.
”VASTASYNTYNEIDEN SYNNYNNÄONEN KIELI”…
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/paviaanin-kasitteelline…
MITEN WITUSSA YLE JAKSAA TUOTA VANHAA PASKAA VUOSIKYMMENIÄ JAUHAA!!!
HELVETIN PUOSKARI-YLE!!!
Äidinkielen äänteisiin reagoiminen EI OLE ”äidinkielen osaamista”, koska äänneyh- distelmät eivät ole vielä toiminnallisesti yhdistyneet mihinkään ulkomaailman kohteisiin!
PSYYKKINEN KUVANMUODOSTUS, joka liittyy AIVOKUORELLISTEN LAJIEN PAVLOVILAISEEN EHDOLLISTUMISEEN, EI EDELLYTÄ ”LASKEMISTA” eli LOOGISIA OPERAATIOTA MÄÄRILLÄ!
YLE pitää meitä tavallisia kansalaisia täysin pimeinä je tietämättöminä ja ymmärtämättöminä, ULEN itsensä haistapasknatiedumpiossa elävinä pässinpäinä!
Kolmion erottaminen neliöstä psyykkisen kuvanmuodostuksen piirissä EI VAADI LASKEMISTA sen enempää kuin jonnam kumman noista erottaminen YMPYRÄSTÄ vaati sitä!
MITEN WITUSSA TUOTAKIN BILDERBERG-KUSETUSTA JAKSETAAN VUOSIKYMMENIÄ JANKUTTAA!!!??
SITÄ JANKUTETAAN NIIN KAUAN KUIN PASKASTA JATKETAAN MAKSAMISTA!
Apinakin fiksumpi kuluttaja kuin sinä
Julkaistu 3 päivää sitten.
Kuva: Yle/Janne Lindroos
Vastasyntyneet hallitsevat jo äidinkielensä perusteet ja osaavat laskea. Alle vuoden ikäiset vauvat ymmärtävät taas ihmissuhdetaitoja ja painavat muistiinsa onnelliset hetket.
Vastasyntynyt ei vielä puhu, mutta osaa jo äidinkielensä
Helsingin yliopiston dosentti Minna Huotilainen on tutkinut sikiöiden ja vastasynty- neiden aivojen toimintaa. Huotilaista kiinnostaa erityisesti se, miten vastasyntyneet oppivat kielen. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että sikiö oppii tunnistamaan äidinkie- lensä ja äitinsä äänen jo kohdussa. Samoin vauva oppii tunnistamaan raskauden loppuvaiheen aikana läheiset ihmiset puheäänen perusteella.
Kuva: Mika Kanerva
Vauvojen aivotoimintaa mitataan heidän nukkuessaan, näin muut pienokaista kiin- nostavat asiat eivät vie pois huomiota tutkittavasta asiasta. Vauvojen aivot reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin ja tulosten perusteella voidaan päätellä, mitä kaikkea pienokaisen aivot jo osaavat.
Oman äidinkielensä vastasyntynyt tunnistaa äänenkorkeuden, äänenpainon ja puhe- nopeuden vaihteluiden perusteella. Kielen oppiminen on yksi vauvan tärkeimmistä tehtävästä, niinpä aivot keskittyvät siihen monin eri keinoin. Kieli opitaan erityisesti kuulon avulla, niinpä vauvojen aivot keskittyvät tunnistamaan erilaisia kuuloaistimuk- sia. Vauvat osaavatkin esimerkiksi erottaa heti syntymän jälkeen jo varsin monimutkaisia tavuja toisistaan, kuten tavut ta-ta-ta ja ta-to-ta.
Vauvojen on myös huomattu itkevän äidinkielensä mukaan. Ranskalaisten vauvojen itku muuttuu korkeammaksi loppua kohden, kun taas suomalaisten laskee, aivan samoin kuin puhuttu kielemme.
Minna Huotilainen on myös tutkinut tapaa,jolla vauvan aivot mallintavat puhetta.Aivot rekisteröivät asioita, jotka seuraavat aina toisiaan, kuten tavu ti tavua äi. Tämä kielen oppimista helpottava taito liittyy myös muihin asioihin. Seitsemän kuukauden ikäiset vauvat ymmärtävät syy- ja seuraussuhteita, vaikka eivät osaa vielä puhua niistä.
Vauva oppii nukkumalla
Aivot työskentelevät myös vauvan nukkuessa, silloin kuulon avulla hankitaan nimen- omaan tietoa erilaisista lauseista ja äänenpainoista. Näin vauva oppii sanoja ja lau- seita, vaikka ei vielä ymmärrä niiden merkitystä. Mutta vauvat myös usein käsittävät jo sanojen merkityksen, vaikka eivät osaakkaan puhua, tämä on selvinnyt vauvan aivoja tutkimalla.
Kuva: Arja Lento
Jo varsin varhaisessa vaiheessa vauvojen aivot keskittyvät erottamaan oman äidin-kielensä erityispiirteitä. Muutaman kuukauden ikäinen japanilainen vauva ei enää erota esimerkiksi l- ja r-kirjaimen eroja, koska niitä ei japanin kielessä juuri käytetä. Kaksikielisessä kodissa kasvavan vauvan aivot taas käsittelevät äänteitä joustavam- min. Samalla tavoin vauvan aivot herkistyvät kuuntelemaan juuri omaan kieleen liittyviä äänteitä.
Äidin suosikkibändi saa myös vastasyntyneen rokkaamaan
Vastasyntynyt tunnistaa jo äidin raskauden aikana kuunteleman musiikin. Loppuras-kauden aikana useamman kerran soitetun kehtolaulun pikkuvauva tunnistaa jopa kuukausia myöhemmin.
Sikiö myös jakaa äitinsä kokemat tuntemukset hormonien ja kehon liikkeiden kautta. Niinpä jos musiikki on tuottanut äidille mielihyvää, saa se vauvassakin aikaan samankaltaisen reaktion.
Vauvat pystyvät jo erottamaan erilaisia rytmejä musiikissa, he pitävät enemmän sulo- sointuisesta musiikista, jossa ei ole riitasointuja. Vauvojen suosikkiartisti on oma äiti, varsinkin jos hänen esityksensä koostuvat erityisesti vauvoille tarkoitetuista lauluista.
Kuva: Yle/Janne Lindroos
Vastasyntyneet osaavat laskea jopa neljään
Mutta vauvan aivot osaavat tietämättään paljon muutakin, nimittäin matematiikkaa. Minna Huotilainen on tutkimuksissaan havainnut vastasyntyneiden aivojen kykene- vän erottamaan kolmen ja jopa neljän lukumääriä. Kyse on aivojen automaattisesta hahmottamisesta, jota tarvitaan luultavasti kielen oppimisessa ja matematiikan taitojen kehittymisessä.
Vastasyntyneet pärjäävät tässä asiassa lähes yhtä hyvin kuin täysikasvuiset. Aikui- nen nimittäin kykenee vilkaisulla, automaattisesti hahmottamaan noin kuuden luku- määrän. Testaa vaikka vilkaisemalla ympärilläsi olevia asioita, kuinka monta pystyt erottamaan niitä erikseen päässäsi laskematta?
Vauvat muistavat parhaiten onnelliset hetket
Jo yhdeksän kuukauden ikäiset vauvat pystyvät käsittelemään sosiaalisia tilanteita, vauvat osaavat nimittäin valita liittolaisensa ja vihollisensa. Tutkimuksessa selvisi, että tämän ikäiset vauvat liittoutuivat sellaisen nuken kanssa, jolle maistui sama ruoka kuin vauvalle ja jopa iloitsivat kun toisen valinnan tehneitä nukkeja kiusattiin.
Viiden kuukauden ikäiset vauvat osasivat tutkimuksessa jopa erottaa veden hieman erilaisesta sinisestä nesteestä. Heillä oli siis jo varsin tarkka kuva siitä miten aidon veden kuuluu käyttäytyä. Vauvat itse asiassa oppivat juuri erilaisten yllätysten kautta. Heillä onkin jo päässään monia oletuksia siitä, miten eri asiat toimivat. Kun vauvat näkevät jotain yllättävää, he pyrkivat heti selvittämään mistä on oikein kyse. Vauvat ovat siis äärimmäisen uteliaita yllättävien asioiden suhteen.
Kuva: Yle/Janne Lindroos
Kuvien yhdistäminen oikeaa asiaa vastaavaksi vaatii aivoilta jo melkoista ymmärrys- tä. Tällaista löytyy jo yhdeksän kuukauden ikäisten vauvojen aivoista. He osaavat nimittäin siirtää kuvista oppimansa asian ympäröivään todellisuuteen.
On epäselvää milloin alamme muodostaa varsinaisia muistikuvia elämästämme,mut- ta viiden kuukauden ikäiset vauvat kykenevät painamaan asioita muistiinsa. Ilahdut- tavaa onkin, että erityisen hyvin pienten söpöläisten päähän jäävät nimenomaan onnelliset hetket.
Tuskinpa vauvat siis ovat fiksumpia kuin vanhempansa, mutta yllättävän älykkäitä kuitenkin. Vaikuttaa siltä, että vauvan aivot kykenevät jo heti syntymän jälkeen varsin monimutkaisiin suorituksiin. Kunhan aivotutkimus etenee saamme enemmän tietoa mitä pienokaisten päiden sisällä oikein tapahtuu.
Katso lisää aiheesta Prisma Studiosta.
Yleensä oikeat tieteilijät eivät puoskariklörötykseen regoineet, mutta joitakin poikkeuksiakin tapahtui:
Kolme psykiatrian professoria totesi Hesarin mielipidekirjoituksessa toissa perjantaina (muistaakseni) tämä PRISMA STUDION (haistapaskantiede- ohjelman) ”TUTKIMUKSEN” HÖLYNPÖLYKSI, KOSKA NUKKUMISTA EI VOIDA SELVITTÄÄ LUOTETTAVASTI HAASTATTELUTUTKIMUKSILLA!
http://www.ksml.fi/kotimaa/Yle-Suomalaisten-terveys-vaarassa-valtao…ärsii-univajeesta/922045?pwbi=c969583640697c807
Yle: Suomalaisten terveys vaarassa, valtaosa kärsii univajeesta
Suomalaisten yöunet ovat lyhentyneet yli tunnilla vajaassa viidessä vuodessa.
Nainen nukkuu. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Suomalaisten yöunet ovat lyhentyneet yli tunnilla vajaassa viidessä vuodessa, selviää Ylen Prisma Studion ja Helsingin yliopiston tekemästä suuresta unikyselystä.
Vuonna 2012 suomalaiset nukkuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan arkisin yli 8 tuntia. Ylen kyselyn mukaan nykyään unta kertyy alle 7 tuntia yössä.
Unitutkija Markku Partinen on nykytilanteesta huolissaan. Hänen mukaansa ollaan jo jaksamisen äärirajoilla, Yle kertoo.
Kyselyyn vastanneista suomalaisista kaksi kolmesta herää lähes joka aamu väsyneenä.
Partisen mukaan unettomuuden lisääntymisen taustalla on ainakin työnteon tehostaminen. Myös iltamyöhään jatkuva kännykän käyttö vaikeuttaa nukahtamista.
Kyselyyn vastasi netissä yli 16 500 ihmistä.