Kaikki blogaukset

Julkaistu

Ulla Appelsinilta taas järkevää tekstiä

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005341514.html

”On ollut hämmentävää seurata sitä vimmaa, jolla on haluttu tyrmätä keskustelu terrorismista. Tunnettu mediavaikuttaja Jussi Lähde esimerkiksi julisti Facebookissa ”oikeusvaltioperiaatteen” takia haluavansa eroon kaikista sellaisista FB-kavereistaan, jotka puhuvat tapahtumasta terroritekona (tämä siis sen jälkeen, kun oli uutisoitu poliisin tutkivan tapahtumia nimenomaan terroritekona).”

Kaiken  kaikkiaan hyvä kirjoitus.

Luin moneen kertaan löytääkseni jotain vihapuhetta, mutta en onnistunut.

Luultavasti eräs blogisti kuitenkin kykenee siitä löytämään sekä persut että vihapuheen…

Julkaistu

Kiistapuolet ovat surullisen lähellä toisiaan

Nettiviha tarvitsee lopulta vain yhden asian: tarpeeksi vähän tietoa vastapuolesta, jotta tyhjät kohdat voi täyttää mielikuvituksella. Juuri tällaiset lähtökohdat synnyttävät veljessotia. Ystävistä, kollegoista, naapureista voi tulla maalitauluja.

Samoilla vesillä

En ole äänekkään populismin parhaita ystäviä, siten en myöskään keskimäärin hirveästi arvosta Ville Niinistön valitsemaa ilmaisutyyliä. On vihreiden eduksi (gallupeissakin näemmä) että hänen seuraajansa on asiallinen ja analyyttinen. Yhtä kaikki, Ville saa kuitenkin pisteet seuraavasta twiitistä.

Outoa: joillekuille yhä yllätys, että voi edellyttää sekä 1)inhimillistä kohtelua TP-hakijoille että 2)terroriepäiltyjen nopeaa eristämistä.

Itsestäänselvyyksien jauhamista? Ehkä, mutta tässä on vahva pointti. Jos otat leijonaosan vasemmalle kalleellaan olevia ja leijonaosan oikealle kallellaan olevia, ja laitatte heidät puimaan realistisia suuntia maahanmuuttopolitiikalle, tulos on edellisen kaltainen. En tietenkään tunne kaikkia maahanmuuttokriitikoita, mutta iso osa heistä ymmärtää kultaisen keskitien, on valmis kompromisseihin ja tietää ettei rajoja lähdetä sulkemaan. En myöskään tunne kaikkia maahanmuuttoliberaaleja, mutta tiedän että heistäkin leijonaosa ymmärtää jonkinlaisten rajojen, säännösten ja reunaehtojen tarpeellisuuden. Ja sen tiedän varmasti, että molemmista ryhmistä halutaan auttaa hätää kärsiviä, toimia ihmissalakuljetusta vastaan, ym. Keinot vaihtelevat, päämäärä pysyy.

Edellisen lopputuloksena voi olla, että sinulla on torin kahdella laidalla mielenosoittaja ja vastamielenosoittaja, huutamassa toisilleen herjoja, vaikka puolen tunnin keskustelun myötä selviäisi että he ovat lopulta lähes samoilla linjoilla. Nettivihan aika, somekupla tai mikä lie on tehnyt heistä toistensa vihollisia, turhaan. Aivan täysin turhaan.

Muutos ei ole 180 astetta

Arvostamani toimittaja Salla Vuorikoski herätti keskustelua terrorismin torjunnasta. Kieltämättä otsikoissa on puhuttu paljon ”täyskäännöksistä” ja vakoilulaista sekä muista vastaavista äärikeinoista. Ei yhteiskuntaa pitäisi ajatella näin. Luonnollisesti Turun tragediasta on tehtävä johtopäätökset, mutta ei pidä ajatellakaan laivan kääntöä 180 astetta kerrallaan. Tehdään pieni suunnanmuutos, katsotaan onko suunta parempi, sitten opitun mukaan joko käännetään lisää tai palataan takaisin. Niin yhteiskuntaa rakennetaan kestävästi – ja niin muutokset oikeasti tapahtuvat.

Ymmärrän hyvin miksi ihmiset huutavat vihoissaan, milloin minkäkin puolesta ja vastaan. Tiedän että seassa on niitä joiden mietteet ja teot ovat äärimmäisiä. Vaikka he ovat pieni vähemmistö, oletamme heidät kuitenkin väärin enemmistöksi. Vähemmistön viha ei saa tehdä enemmistöstä vihaajia. Enemmistö meistä on lopulta aika lähellä toisiaan.

Julkaistu

Vihreät

Vihreät ovat olleet kovasti kannatusnousussa, mutta miten on Touko?

Puheenjohtaja hyväksyy laittomasti maassa olevien suojelun

– auttajien rankaisemista hän pitää pöhkönä – Hesari tänään.

Onko toi tulkittava lain vastustamiseksi?

Jos noi puheet nostavat yhä kannatusta, niin minä en enää ymmärrä maailman menoa.

 

Julkaistu

Soten valinnanvapaus – suuri puhallus

Kysymys on n. 20 miljardista eurosta, jotka valtio (eli veronmaksajat) maksavat sosiaali -ja terveysmenoja vuosittain.

Neljä suurta Attendo, Terveystalo, Mehiläinen ja Pihjlajalinna jakavat potin. Suomessa on paljon pieniä toimijoita terveysmarkkinoilla, mutta nyt neljä suurta ostavat kilvan pienet pois markkinoilta päivän Hesarin mukaan. Se tarkoittaa, että valinnanvapaus, josta niin paljon on puhuttu ja kirjoitettu ja jota erikoisesti Kokoomus on ajanut soteen, kuin käärmettä pyssyyn vähenee, kun jäljelle jäävät vai ne neljä.

Samalla se tarkoittaa sitä, että hinnat nousevat, kun vain ne neljä kontrolloivat ja mahdollisesti myös sopivat hinnoista. Selvää on, että myös kansalaiset yksityisten lääkäriasemien asiakkaina joutuvat maksamaan palveluista. Valtion rahat riittävät vain osaan sairauksista ja näin ollen ajan oloon suuriman osan sairauksista maksaa potilaat itse.

Valinnan vapaus on todellisuudessa vain suurten pörssiyhtiöiden valinnanvapautta. He valitsevat potilaansa, joka on nykyoloissa helppoa, kun kuluttajat ovat jo niin monissa rekistereissä, joista voidaan valita erilaisia kohderyhmiä helposti. Markkinointi suunnataan sitten tiettyyn valittuun kohderyhmään esim. tuloluokkien mukaan. Näin toimii valinnanvapaus, jonka on uskoteltu olevan kansalaisten valinnanvapautta, mutta onkin todellisuudessa ulkomaisessa omistuksessa olevien suurten lääkärifirmojen valinnanvapautta.

Valinnanvapautta ei pidä säätää lailla. Markkinatalous toimii siten, että tarjontaa kyllä ilmaantuu siellä, missä on ns. markkinarako ilman lakejakin. Miksi siis sekoittaa valinnanvapaus sotelakeihin, kun annetaan markkinatalouden toimia. Vai onko niin, että Kokoomus haluaa varmistaa, että ne 20 miljardia euroa kanavoituu neljän suuren lääkärifirman ja heidän osakkaiden tileille veroparatiiseihin.

Julkaistu

Blogistikumppaneille vinkiksi ihan muuten vaan

Osuipa silmiin aika mielenkiintoinen gradu, jossa on yritetty luoda kaava auton arvon alenemiselle iän ja kilometrien myötä.

Meinasin tuottaa hieman grafiikkaakin, mutta enpä ole kerinnyt.

Ihan mielenkiintoista luettavaa kuitenkin. Gradu löytyy täältä.

Julkaistu

Ruotsi voi olla Suomelle suurempi uhka kuin Venäjä

Prof. Lillrank, tuulienergian puolustaja:

Aalto-yliopiston professorin Paul Lillrankin mukaan massamaahanmuuton kurittama Ruotsi saattaa olla Suomelle suurempi uhka kuin Venäjä. Putinia suurempi kohtalonkysymys on muslimien massamaahantulo, Paul Lillrank kirjoittaa Hufvudstadsbladetissa. Ruotsi on ottanut enemmän siirtolaisia kuin yksikään toinen OECD-maa, ja Ruotsin eliitti on profiloinut maan monikulttuurin ja moraalin supervaltioksi. Tilanne alkaa Lillrankin mukaan itsetuhoisessa hulluudessaan muistuttamaan Kaarle XII viimeistä vallassaolovuotta. […]

Jatka lukemista ”Ruotsi voi olla Suomelle suurempi uhka kuin Venäjä”

Julkaistu

Jääkäripataljoona 27 – Matti Lauerma (kirja)

Matti Lauerman kirjana julkaistun tutkimuksen täydellinen nimi on:

Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 Vaiheet ja vaikutus

Kirja on painettu vuonna 1966 ja siinä on näkyvissä suomettumisen ajan sievistelyä – Venäjästä ja venäläisistä kirjoitetaan kovin varovaisesti. Ilmeisesti on pelätty, ettei kirjaa julkaista jos asiat sanotaan suoraan. Kirjassa on 1096 sivua, joten kerralla kannesta kanteen luettava kirja se ei ole.

Kirja ei ole pelkästään Jääkäripataljoonan ja Jääkäreiden historiaa. Siinä käydään lävitse erinomaisella tavalla Suomen itsenäistymisen historiaa – sortovuodet, aktivismi, jääkärivärväys, Ensimmäinen Maailmansota, Vapaussota, punakapina.

Jääkäripataljoona lakkasi fyysisesti olemasta palattuaan Suomeen ja pidettyään Vaasassa paraatin. Jääkäreiden historia oli silloin kuitenkin vasta alussa. Kirjassa tarkastellaan sotien välistä aikaa, Talvisotaa, Jatkosotaa ja senkin jälkeistä aikaa. Luetellaan nimittäin 1 896 jääkäriä, on myös erikseen kaatuneiden luettelo.

Minun mielestäni kirja on erittäin hyvä, siinä kerrotaan asiat asioina, niin negatiiviset kuin positiivisetkin asiat – eikä ole pyritty mustaamaan tai valkaisemaan pataljoonaa eikä jääkäreitä. Arvostuksestani kertonee jotakin, että sijoitan kirjan Mannerheimin alkuperäisten muistelmien viereen kirjahyllyyni.

Kirjakaupasta sitä ei tietenkään enää saa, mutta kirjastoista ainakin tilaamalla – ja tietenkin antikvariaateista (myös verkosta). Suosittelen lämpimästi historiallisesta totuudesta kiinnostuneille.

Julkaistu

Suomi EU:n pikkuriikkinen mallioppilas

Suomi on EU:n lilliputtivaltioita, jonka osuus EU:n väestöstä on vaivaiset 1,1 %.

Usein Suomen poliittinen eliitti esiintyy EU-asioissa, kuin olisimme yksi EU:n suurvalta. Meidän pitäisi olla kaikissa EU:n ytimissä ja ensimmäisinä.

Kun meitä suomalaisia on niin vähän, joudumme tyytymään osaamme. Suomen ääniosuus on vain 1 % EU:n päätöksenteossa. Sillä osuudella ei paljoa päätetä, vaan joudumme tyytymään muiden päätöksiin. Toteuttaessamme EU:n päätöksiä, joihin itse emme voi vaikuttaa, olemme aina ensimmäisenä ja pikkutarkkoja, että päätöksiä noudatetaan jopa liiankin tarkasti. Olemme EU:n mallioppilas. Mainittakoon, että Suomen maksuosuus on kaksinkertainen ääniosuutemme nähden eli 2 %. Maksajiksi kyllä kelpaamme.

Nämä asiat on tärkeätä pitää mielessä, kun nyt taas EU:n integraatiota ollaan syventämässä eli liittovaltio häämöttää jo.

Nyt kun maahanmuutto on noussut  terrorismin vuoksi Suomessa päivän puheenaiheeksi, niin keskustelua maahanmuutosta leimaa tuo mallioppilasmentaliteetti aivan liikaa. Kansalaiset kyselevät eikö meillä ole mitään mahdollisuuksia noudattaa ihan itse päättämäämme tapaa hoitaa maahanmuuttoasioita vai joudummeko vain tyytymään muiden päätöksiin siinäkin asiassa?

Lienee turha toistaa, mutta kyllä me joudumme tyytymään vain muiden päätöksiin.

.

 

Julkaistu

Jotain kaunista on tuhottu

Olen käyttänyt monet hetken Turun terroristi-iskun puimiseen. Jouduin nytkin pysähtymään ja kysymään parin vuoden takaiselta itseltäni miten edellinen lause edes voi edessäni näkyä. En ole yrittänytkään väkisin tukahduttaa pelkoa tai vihaa – tai surua, joka on päällimmäisenä. Nyt pystyn sen ehkä ilmaisemaan.

Kaunis Suomi kauniissa maailmassa

Kuulun Kokoomukseen. Uskon siihen Kokoomukseen jossa vielä ”isänmaa” mahtuu avainsanojen joukkoon. Pidän itseäni myös hieman kansallismielisenä, silloin kun tarkoittaa halua toimia sellaisen maan puolesta joka on kaikille sen kansalaisille ja vieraille hyvä, oikeudenmukainen ja turvallinen. Siinä maassa eivät ole rajat kiinni, mutta eivät myöskään autioita. Siinä maassa ylimmät vallanpitäjät ymmärtävät, että heidän tinkimätön, absoluuttinen tehtävänsä on pitää huolta siitä maasta, sillä kukaan muu ei sitä tee. Tähän en salli pisaran palaakaan rasismia: tässä maassa jokainen täällä lainmukaisesti oleva omaa lain määräämät oikeudet, eikä eriarvoistaminen synnynnäisten ominaisuuksien perusteella yksinkertaisesti ole hyväksyttävää vaan tuomittavaa.

Suomi kuuluu maailmaan ja EU:hun, YK:hon, yms. Kautta historiamme rajojemme yli on kulkenut niin ajatuksia, kulttuuria, tavaroita kuin ihmisiäkin. Se on paitsi luonnollista, myös elintärkeää. Jotta maamme voi olla osa kansojen yhteisöä, meillä on oltava oma maa. Eivät ihmiset lennä tänne nähdäkseen saman minkä näkevät kotikylässään. Tämä tasapäistämisen ajatus minua nyppii. Ei se ole hieno EU jossa voit saman saksalaispankin luottokortilla ostaa saman big macin Torinosta Tornioon. Se on hieno EU jossa on parmankinkkua ja poronkäristystä. Jos emme ole ensin Suomi, emme voi myöskään olla osa EU:ta. EU on osiensa summa ja niiden osien erilaisuus tekee niistä kaikista osia erikoisia, uniikkeja, kauniita.

Juha Sipilä on nähnyt tämän niin helvetin väärin. Kun turvapaikkabisnes alkoi kasvamaan, ihmissalakuljetus kukoistamaan, tiesimme että se houkuttelee väärinkäytöksiin. Tiesimme, että siinä on riskejä. Sipilä ei välittänyt kotimaastaan, siitä ainoasta maasta mitä hänen piti suojella. Hän halusi olla EU:n mallioppilas, hän halusi olla sankari, hän halusi selkääntaputtelua ja nämä saadakseen hän tuhosi Suomen tulevaisuuden tavalla, josta sitä ei ehkä enää korjata. Hän oli ahne, ilkeä ja epärehellinen, aivan kuten hän oli työelämässä ennen poliittista uraansa. Hän tuhosi minulle jotain tärkeää ja kaunista, nimittäin suomalaisen hyvän. Hän ei joudu siitä vastuuseen. Se sapettaa minua.

Viha pitää kohdistaa oikein

Tiedän, että on aivan turhaa järjestää mielenosoitusta pääministeriä vastaan. Ei hän välitä tutkimustiedosta tai kansan mielipiteestä. Hän haluaa miellyttää omaa lähipiiriään, viis muusta. Tiedän siis asian turhuuden, mutta silti osallistun siihen. Mielestäni suomalaisten kokema pelko ja viha kaipaa kanavointia. Jos emme voi prosessoida vihaamme, se voi kanavoitua silmittömään pahuuteen, jopa suoranaiseen veljessotaan. On mielestäni absoluuttisen oikein kohdistaa joukolla ne vihan huudot, ne perkeleet, ne vaikeat kysymykset sitä tahoa vastaan, joka rikkoi virkavalansa törkeimmällä mahdollisella tavalla.

Turun terroristin pidätti poliisi ja hänet tuomitsee oikeusistuin, juuri kuten oikeusvaltiossa kuuluukin. Pääministerin voi kuitenkin tuomita vain kansan mielipide, ilmaistuna demokratian voimin. Se on minun tapani selviytyä tästä mittaamattomasta surusta. Jokainen löytäköön oman tapansa.