Hallintojohtaja Seppo Loimio kuoli äkillisesti kesämökillään Uudessa- kaupungissa 8. elokuuta 2017. Hän oli 77-vuotias, syntynyt Loimaalla 7. toukokuuta 1940.
Loimio suoritti yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa 1966 ja oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1970.
Vuonna 1969 Loimio kutsuttiin hoitamaan Tampereen teknillisen kor- keakoulun (TTKK) toimistopäällikön virkaa. Vuonna 1978 Loimiosta tuli hallintojohtaja.
Kun TTKK (nyk. Tampereen teknillinen yliopisto) vuonna 1965 aloitti Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakouluna, se oli monien haasteiden edessä: oli hankittava opettajia, tiloja ja ennen kaikkea rahoitusta. Lisäksi nuorelta yliopistolta edellytettiin tieteellistä tutkimusta.
Loimio tarttui tarmokkaasti kaikkiin näihin kysymyksiin. Muista yliopis- toista poiketen hän katsoi, että yliopiston on pidettävä hallintonsa mahdollisimman pienenä.
1970-luku oli yliopistoille myrskyistä aikaa. ”Mies-ja-ääni”-keskustelu aiheutti poliittista polarisoitumista, josta TTKK osittain säästyi rakentamalla hyvät suhteet yliopiston johdon ja ylioppilaskunnan välille. Teekkareita kuunneltiin ja heidän hankkeitaan tuettiin.
Ylioppilaskunta kiitti Loimiota vihkimällä hänet kunniateekkariksi vuonna 1990.
Nuoren yliopiston haaste alkutaipaleella oli tutkimustoiminnan rahoit- taminen. Vaikkei valtio pystynyt tukemaan yliopistoja halutulla tavalla, pyrittiin estämään yritysrahoituksen hankkiminen.
Nojautuen asetukseen, jonka mukaan TTKK:n tehtäviin kuului tieteelli- sen tutkimuksen lisäksi tuotekehityksen edistäminen, rehtori Osmo Hassi ja hallintojohtaja Seppo Loimio laativat läpinäkyvät säännöt yhteisprojektien käynnistämiseksi.
Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa muodostui hyvin keskeiseksi TTKK:n kehitykselle. 1990-luvulla yli puolet rahoituksesta tuli muualta kuin valtion yliopistokehyksestä. Opetusministeriö hyväksyi hiljaisesti tämän innovatiivisen toimintatavan.
Henkilönä Loimio oli voimakastahtoinen ja vaativa. Hänen pragmaatti- nen luonteensa tunnisti nopeasti uusien asioiden ytimen, yleensä hän myös esitti näihin sopivan ratkaisun.
Loimio vainusi tekijäluonteita ja nosti etualalle tieteenaloja, joiden vetäjät olivat herättäneet hänen luottamuksensa. Yksi niistä oli tietotekniikka, jonka merkitys oli 1980-luvulla selvästi nähtävissä.
Loimiolla oli monia luottamustoimia, hän mm. toimi pitkään Tampereen opiskelija-asuntosäätiön (TOAS) hallituksen puheenjohtajana.
Loimiolle myönnettiin 1995 kanslianeuvoksen arvo. Vuonna 2002 hänet vihittiin TTKK:n kunniatohtoriksi.
Sotilasarvoltaan hän oli yliluutnantti.
Seppo Loimio saattoi vaikuttaa etäiseltä ja jopa kovalta, mutta ulkokuoren alta löytyi myös herkkä ihminen.
Lapsena koettu traaginen tapahtuma, jossa hän vierestä joutui todistamaan äitinsä tapaturmaisen kuoleman, antoi pysyvän leiman hänen persoonalleen.
Loimio oli tunnetusti kulttuurin ystävä ja tukija, erityisesti teatteri oli hänen sydäntään lähellä.
Hän kuului vaimonsa Tarun kanssa tamperelaisten teattereiden ensi-iltojen vakiovieraisiin.
Markku Kivikoski
Kirjoittajat ovat Seppo Loimion pitkäaikaisia työtovereita. ”
Innovaatiopuheripuli pysäytti innovaatiot?
TUY (Tampereen Uusi Yliopisto) pelaa teknologiaa ja tiedettä toisiaan vastaan!