Sopivan mansellismielinen blogialusta
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005405524.html
Natottaako ja mitä siitä seuraisi?
No Suomen rajan tuntumassa naapurilla on jo rautaa enemmän kuin tarpeeksi?
Mitä siis lisää?
Olemme naapurin kanssa sidoksissa rajan lisäksi esim energiariippuvaisia ja ne toimet lisääntyvät yhä.
Kyllä ihmetyttääkö käyhään henkilhöön. Säälittää Ukkola, minusta sei ole tehtäviensä tasalla eikä tajua koko asiaa, mutta sen esimieskään ei tajua ja koko Yle hurahti ojankautta pientarheelle läähättään.
Kuinka nei tajua, ettei yksityishenkilhöön voi noin vain käyä käsiksi, toivon toelaki, että se ope jaksaa ja viittii kattoa asian lophuun asti eli oikeutteen ja Julkisensananneuvostoon.
Ja minua kauhistuttaa, kuinka Yle ei näe, että yksityisen ihmisen työnantajaan yhteyenottaminen on vaarallista työntekijälle ja nyt jopa Ylelle.
Jossei Ukkola ole tehtäviensä tasalla, onkos Yle, eijjole.
Ei kun putkiremontista.
uudet putket pinta-asennuksena. Koteloidaan tai alaslaskettujen kattojen sisään missä mahdollista.
Pitihän sitten tämäkin postaus tehdä. Vaimo valitteli aamumuikkuja paistellessaan; nämähän menevät ihan käppyrään. no, selvähän se, liian tuoreita.
Asia oli minulle liiankin tuttu kun Suomenlinnan edustalla kilohailia kalastelin. No, olisikohan tuo niinkään haitta.
Mätiäkin sain ihan kohtuullisesti, muikku kun tulee kutemaan. Se on nyt se aika.
Kalastajat näillä meidänkin seuduilla vähenevät entisestään; jotkin tuolla keskikesällä niitä ihme härveleitään virittelevät, se on siinä nykynuorten kalastus. Ei hyvältä näytä vaikka kalaa kyllä riittää yllin kyllin.
Thaipoimijat tulivat auttamaan työvoimapulassa olevaa maatamme.
Tienestit vaihtelivat 1-1,2 € kilo.
Eivät olleet tyytyväisiä ansioihinsa eikä majoitukseen.
Nyt poimijoita lennätetään Suomeen kuultavaksi ja oikeudenkäynti kestää joulukuun puoleen väliin asti.
Taasko valtion piikkiin verovaroilla?
Olen harrastanut marjanpoimintaa ja voinen todeta ettei koskaan tiedä etukäteen metsään mennessä marjasaaliinsa määrää.
Pitihän sitten tehdä päivän toinenkin avaus; lienee kuitenkin ”lakisääteinen”.
Vaimo toi jostain kaupasta sellaisia sytyspaloja, laitoin briketit hellaan ja kun ei oikein näyttänyt syttyvän, minä tohelo sormin autoin. Sormeenhan siinä tuli palovamma, ei kun vessaan, omaa ihosalvaani paksuhko kerros vahingoittuneelle alueelle ja kymmenen minuutin sisään kipu hellitti.
Se tuo voide on aivan omani teelmys mutta toimii.
Työmarkkinajärjestöt eli EK ja SAK patistavat Suomen hallitusta tiiviimpään yhteistyöhön EU:ssa. Tämä kävi ilmi tänään aamuteeveen haastatteluissa.
Ovatkohan kaikki duunarit samalla kannalla? Jos Suomi esim. hyväksyy kaikki Ranskan presidentin Macronin esittämät toiveet merkitsee se sitä, että rahaliitosta tulee kaikkien yhteinen kassa, jossa velat ja varat ovat yhteisiä. Se taas puolestaan tarkoittaa, että suomalaiset duunaritkin maksavat korkeampia veroja, kun pitää maksaa Italian, Ranskan, Kreika, Espanjan ja muutaman muun persaukisen valtion lainoja.
Onkohan nämä järjestöjen palkolliset Brysselissä ihan oikealla asialla vaatiessaan Suomea tiiviimpään yhteistyöhön EU:n kanssa? Miksei yksintein sanota, että EK ja SAK vaativat Suomea EU:n liittovaltioon ja siten menettämään itsemääräämisoikeutensa.
Jos olisin SAK:n jäsen EROAISIN HETI JÄSENYYDESTÄ. Miksi maksaa suuria jäsenmaksuja SAK:lle, joka työskentelee duunareita vastaan?
Nämä järjestöjen lobbarit Brysselissä elävät ihan muissa maailmoissa, kuin me tavalliset tallaajat. Siksi olisi syytä hieman vaientaa heidän intoaan EU:n puolesta. He nimittäin ovat sokeutuneet näkemään tulevaisuuteen hyviä lounaita ja päivällisiä syödessään Brysselin hienoissa ravintoloissa.
Mitä täällä on sanottu Daniel Kahnemannista, pätee myös Richard Thaleriin:
http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/390488?page=1#390796
” Taloustiede ei ole käyttäytymistiedettä, PAITSI että on se sitäkin ”
https://www.hs.fi/talous/art-2000005401206.html
Kuntosalikortti tulee kalliiksi ja säästäjä sortuu pikavippiin – Nobel-voittajan tutkimukset selittävät ihmisten hölmöilyä
Kymmenen miljoonan Ruotsin kruunun palkinnon on saanut enimmillään kolme taloustieteilijää samanaikaisesti.
Petri Sajari HS
Julkaistu: 9.10. 11:23 , Päivitetty: 9.10. 18:41
Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi myönnettiin tänä vuonna yhdysvaltalaiselle käyttäytymistaloustieteen tutkijalle Richard Thalerille.
Maineikkaan Chicagon yliopiston professorina työskentelevä Thaler on tutkinut etenkin päätöksenteon psykologiaa ja kyseenalaistanut näkemyksen, että ihmisten taloudelliset päätökset perustuisivat ainoastaan rationaaliseen päättelyyn.
Palkinnon perusteluissa korostetaan Thalerin merkitystä rajallisen rationaalisuuden, sosiaalisten preferenssien ja puutteellisen itsekontrollin tutkimisesta. Thaler on osoittanut, kuinka inhimilliset taipumukset ohjaavat myös päätöksentekoa ja markkinoiden toimintaa.
Thalerin saamaa palkintoa kutsutaan yleisesti taloustieteen Nobel-palkinnoksi.
Hankenin kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Topi Miettinen sanoo Thalerin olleen käyttäytymistaloustieteen pioneeri jo 1970-luvulta asti. Thaler kyseenalaisti 1900-luvun merkittävimpiin kuuluvan taloustieteilijän Milton Friedmanin puolustaman rationaalisen talousteorian, joka perustui niin sanottuihin rationaalisuusoletuksiin.
”Kun talouden maailma on monimutkainen, on pyrittävä löytämään yksinkertaisia malleja, jotka kuitenkin auttavat meitä jäsentämään havaintojen hajontaa. Rationaalisuusoletukset ovat kaikki voimakkaasti maailmaa yksinkertaistavia ja siten hyödyllisiä oletuksia”, Miettinen sanoo.
Friedman perusteli talousteorian rationaalisuutta sillä, että suurimman osan keskeisistä taloudellisista päätöksistä tekevät ammattiinsa harjaantuneet ihmiset tai organisaatiot. Näin ollen niiden päätökset alkavat harjaantumisen seurauksena näyttää huippurationaalisilta.
Thaler kyseenalaisti näkemyksen huippuunsa harjaantuneesta päätöksenteosta ja totesi, että taloustieteen on kyettävä ennustamaan ja ymmärtämään myös kokemattomia päätöksiä.
Suomessa käyttäytymistaloustieteen tutkimus on verraten vähäistä.
Viisi käytännön esimerkkiä professori Richard Thalerin tutkimusaloista
Itsekontrolliongelmat
Mikalla on uudenvuodenaattona kova halu sitoutua uuteen terveelliseen elämäntapaan. Mikalta kysyttäessä hän on täysin vakuuttunut siitä, että alkaa käydä kuntosalilla kolmesti viikossa. Hän ostaa kuntosalille vuosikortin 468 eurolla. Kuntosalilla kertakäynti maksaa 7 euroa.
Vuoden lopussa Mika havaitsee käyneensä kuntosalilla ainoastaan 12 kertaa, jolloin hän on maksanut kuntosalikäynneistä paljon enemmän kuin 7 euroa kerralta.
Thalerin teorioilla voidaan ymmärtää tällaista päätöksenteon epärationaalisuutta, ja hänen ajatuksiaan on sovellettu esimerkiksi yhdysvaltalaisten eläkesäästämisjärjestelmien suunnittelussa.
Mielen tilit
Mikalla on kirjahyllyssä tallessa matkakassa kesälomamatkaa varten. Muut varat eivät äkillisesti riitä maaliskuun laskujen maksamiseen, mutta seuraava palkka maksetaan huhtikuun alussa.
Mika päättää turvautua korkeakorkoiseen lyhytaikaiseen lainaan välttääkseen ottamasta rahaa matkakassasta. Tällainen käyttäytyminen voidaan selittää Thalerin esittämällä teorialla mielen tileistä.
Päätösten riippuvuus viitesummasta
Yrittäjänä toimiva taksinkuljettaja asettaa päivittäisen tulotavoitetason. Jos päivä on sateinen ja asiakkaita on paljon, taksinkuljettaja lopettaa työnsä aikaisemmin kuin sateettomana päivänä, jolloin asiakkaita on vähemmän.
Rationaalinen talousteoria ennustaa, että taksinkuljettaja tekee pidempää päivää silloin kun tuotto on suuri ja lyhyempää päivää tuoton ollessa pieni. Thalerin viitesummaa koskevat teoriat auttavat ymmärtämään, miksi taksinkuljettajien on havaittu toimivan irrationaalisesti.
Oikeudenmukaisuuspreferenssit
Paikallisessa monopoliasemassa oleva sateenvarjojen myyjä nostaa hintoja aavistuksen sadesäällä, ja kuluttajat päättävät suurin joukoin olla ostamatta sateenvarjoja. Kysyntä saattaa siis olla huomattavasti pienempi kuin silloin, jos hintataso olisi alun perin ollut korkeammalla ja hinnannostoa vastaava erikoistarjous olisi voimassa aina silloin, kun ei sada.
Ensimmäisessä tapauksessa hinnan heilahtelu koetaan epäreiluna monopoliaseman hyväksikäyttönä, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa ei.
Tuuppaaminen
Työpaikkaruokalassa on tarjolla epäterveellistäkin ruokaa, mutta linjaston alkupäässä on tarjolla salaattia ja terveellisiä vaihtoehtoja.
Ruokien asettelulla eli tuuppaamisella houkutellaan siis linjastolla ihmisiä syömään myös terveellistä ruokaa.
Teoriaa voi soveltaa myös eläkesäästämiseen. Yhdysvalloissa ihmiset säästävät liian vähän eläkkeitään varten. Siksi on perustettu eläkesäästöohjelmia, joissa perusasetuksena palkasta siirretään kuukausittain tietty osa eläkerahastoon. Jokaisella on kuitenkin mahdollisuus asetusta muuttamalla säästää vähemmän. Ohjelmalla on lisätty onnistuneesti eläkesäästämistä. ”
Thalerin ”korkeasti rationaaliset taloustoimet ovat lähinnä nokkelia pikkukierouksia…
”’
Kökkö-Noobel-Bengt Hölmström on hölynpölytieteilijä:
Katselin eilen aamulla Prismasta että millaista lihaa tähän lihanhimoon ostaisin. Huomasin Poutun Uunivalmiin Porsaan kasslerin (noin 1,2 kg) ja ostin sellaisen ihmeen ensimmäistä kertaa elämässäni.
Läpinäkyvässä vakuumipaketissa oli pintamaustettu köntti possun niskaa. Käyttöohjeessa oli, että etiketti pitää poistaa ja paketti pistää sellaisenaan avaamattomana uunipellillä uuniin – 150 astetta ja 3-4 tuntia.
Jopa on helppoa, ei tarvitse maustaa, ei voidella vuokaa, ei voidella paistia välillä, ei pestä vuokaa. Varmaan tarkoitettu nykyajan kiireisille ihmisille.
Otin sen paketin jääkaapista tänä aamuna noin kello 6.08 huoneenlämpöön. Uuni lämpiämään noin kello 6.45 ja paketti uuniin muutamaa minuuttia vaille 7.
Keitin kaveriksi isoja kuorittuja ja lohkottuja Belana perunoita.
Otin paistoksen uunista noin 10.20, avasin paketin ja nostin köntin foliolle ja käärin sen folioon siksi aikaa kun otin paketista liemen talteen ja perunalohkot lautaselle. Foliota ei olisi tarvinnut. Liha oli niin pehmeää että sitä olisi voinut vaikka ”syödä lusikalla”. Leikkasin kuitenkin terävällä paistiveitsellä siivun lautaselle ja lusikoin paistinlientä perunoille.
Sapuska oli ihan hyvää, liha ehkä joidenkin mielestä liian voimakkaasti maustettu, mutta minusta pottujen kera ihan OK.
Lihan kilohinta on minusta liian korkea normaalikäyttöön, mutta onpahan nyt kokeiltu paistaa lihaa muovisessa tyhjiöpakkauksessa. On se näköjään mahdollista.
Synkkä sysksyinen tunnelma ulkona, sataa ja tuuli ulvoo kolkosti nurkkapielissä, siitäkö johtunee että sellaistakin tykönäni rupesin pohdiskelemaan että millainen mahtaisi olla Suomemme ajan oloon jos kommunistit meillä saisivat ylivallan.
Onko suomalaisuudessa jotain sellaista joka erottaisi meidät edukseen niistä valtioista joissa kommunistit ovat vallassa. Onko meissä vielä niin paljon impivaaralaisuutta jäljellä että sosialismissakin erottuisivat yksilöt massasta vaikka veitsi kurkulla noin leikillisesti sanottuna? Siis että meillä ei kävisi niin kuin yleensä mailmalla että aineellinen elintaso ei laskisi, vallitsisi mielipiteiden ilmaisun vapaus ja mikä tärkeintä että hallitseva eliitti ei korruptoituisi ja
piehtaroisi maallisessa hyvässä.
Ja olisiko sekään sanottu että Li Anderssonin ja Paavo Arhinmäen tyyppiset avarakatseiset humanistit ja teoreetikot pitkään pysyisivät vallassa, ainakin saisi pelätä mahdollisuutta että jyrkemmän, puhdasoppisemman linjan edustajat perisivät heidänlaistensa paikat. Ja olisihan heillekin turhauttavaa kun sisäpolitiikassa ei olisi enää tahoja joita sydämensä kyllyydestä saisivat haukkua.
Sen verran epäilen että en ihan vielä vasemmistoliittolaisia rupea äänestämään niin hieno kuin heidän ihannemaailmansa teoriassa onkin.
