Typeryys näyttää loistavan useammankin poliitikon korvien välissä

http://www.ksml.fi/kotimaa/Henna-Virkkunen-Suomi-voisi-vaihtaa-aikavy%C3%B6hykett%C3%A4/1061602

Suomen siirtymistä keski-Euroopan aikavyöhykkeelle esittää jälleen uusi poliitikko.

En artikkelia lukenut, kun se on vain tilaajille, mutta perustelut lienevät samat kuin aikaisemmillakin.

”Suomen kauppa vilkastuu ja talous kasvaa, kun ollaan tunti enemmän töissä samaan aikaan”

Tosia lienee, että, jos niitä kauppoja ei 7 yhteisen tunnin aikana kyetä tekemään, ei niitä sen tunnin lisäajan aikanakaan tule. Lisäksi sähköpostit kulkevat 24/7.

Samalla voi kysyä, miten yleensäkään on mahdollista tehdä kauppaa jenkkien ja aasialaisten kanssa, kun ollaan töissä tasan eri aikoihin?

Mistä tuo typeryys oikein sikiää?

Stadin pormestari lyttää maakuntauudistuksen

Tänään Ylen Ykkösaamussa haastateltu Helsingin pormestari Vapaavuori puhui asiat halki maakuntauudistuksesta. Kyseessä on vain kahden hallituspuolueen valtapelistä ja panoksena koko Suomen kansan terveys ja hyvinvointi tulevaisuudessa.

Nyt kun pääministeri on joutunut kiinni valehtelusta Eduskunnassa on päivänselvää, että sote uudistusta ei voi toteuttaa Sipilän hallituksen toimesta. Miten kansalaiset voisivat luottaa, että sote on valmisteltu ilman valheita. Kokoomuksen hellimä valinnanvapaus on rakennettu täysin valheen päälle. Suureen ääneen puhutaan kansalaisten valinnan vapaudesta, kun kyseessä on yksityisten lääkärifirmojen valina vapaus.

SE, että Kepu ja Kokoomus tekivät lehmänkaupat pitääkseen pystyssä Sipilän valheellisen hallituksen kertoo jo kaiken.

Sipilän hallitus on valheillaan johtanut maatamme kahtia jakautuneeseen kansaan, jossa tuloerot vain kasvavat, kun rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.

Nyt on korkea aika tehdä loppu tästä v alheellisesta hallituksesta, jonka viime vaiheita on sävyttänyt valheet ja emävalheet. Persujen puoluehajaannus oli kolmen koplan (Soini, Sipilä ja Orpo” aikaansaannos. Kansa ei voi ymmärtää, miten nämä ukot saavat jatkaa maan hallitsemista valheillaan.

Kuka pistää rahat taskuunsa?

Viimepäivinä on noussut keskusteluun tasoylikäytävien turvallisuus, taas kerran. Eihän se ole mikään uusi asia, mutta varmaan nytkin unohtuu ajan myötä, kunhan isommat laineet tasoittuvat.

Lehtien mukaan Liikennevirasto on tehnyt arvioita siitä, mitä tulisi  maksamaan esimerkiksi puomit ilman valoja. Se olisi se halvin mahdollinen vaihtoehto, joka maksaisi noin 100- 200 000 euroa.

Huikea on arvio, johan sillä saisi pienen kesämökin, jossa olisi valotkin valmiina. En tunne mokoman rakenteita, mutta paljon erilaisia rakennelmia tehneenä pidän sitä ylihinnoiteltuna. Niinhän tosin on aina valtion kustantamat työt ja urakat, johonkin vaan se raha katoaa. En nyt uskalla sanoa suoraan, että joku pistää taskuunsa, mutta katoaako se aliurakoinnin aliurakoihin, mene ja tiedä.

Hylkiömäisyyttä

Minä olen vanha monessa mittakaavassa. Se aiheuttaa elämääni kaikenlaisia epämukavuus tekijöitä. Tuntuu että olen hylkiö.

En siis ole työyhteisön potentiaalinen muokkaaja, koska minulla on pitkä historia ja vanhanaikaiset mielipiteet sekä epärealistiset odotukset siitä mihin esimerkiksi nuoren ammattiin opiskelevan ihmisen pitäisi yltää. En muka näe nyky-yhteiskunnan odotuksia ja tarpeita; näen kyllä ja pidän niitä epärealistisina ja tuhoon tuomittuina jotka toteutuessaan hävittävät kokonaan yhden vanhan ja arvostetun ammatin,

En ole yhteiskunnan potentiaalinen kehittäjä samasta syystä; koska minulla on kokemusta ja vanhanaikaiset mielipiteet. En ole varakas ja siitä syystä yhteiskunnan hylkiö; hyväksikäyttäjä, työssäkäyvien ja rikkaiden polkija. Käyn kyllä itsekin työssä. Työssä jota ei enää yhteiskunnassa arvosteta, työssä jossa turhautuu joka päivä pikkuisen enemmän. Työssä josta maksetaan vosi vuodelta vähemmän. Olen siis opettaja; tuo jokapaikan höylä joka on vastuussa kaikesta, on syyllinen kaikkeen, jolla ei ole omaa elämää ja kuitenkin hoitaa kaiken.
Minulla ei voi olla mielipiteitä kasvatuksesta koska minulla ei ole enää siinä iässä olevia lapsia. Minulla ei voi olla mielipiteitä ammatinosaamisesta, koska minähän olen vain opettaja joka ei ole päivittäin työmailla. Minulla ei voi olla mielipiteitä sijoitustoiminnasta koska minulla ei ole varallisuutta sitä itse harrastaa, minulla ei voi olla mielipiteitä kenestäkään, mistään muita kokevista asioista tai ainakaan niitä ei tarvitse kuunnella ja ei ainakaan mitenkään noteerata koska olen hylkiö.

Olen omaishoitaja työni ohella, teen sen ilmaiseksi, silti olen hylkiö. Hylkiö jonka jaksamista ei tarvitse kenenkään murehtia, hylkiö jolle ei tehdystä työstä haluta maksaa mitään korvausta kun potilas ei makaa sängyssä ja ole vallan kannateltavissa, silloin minulle maksettaisiin ehkä muutama satanen. Olen hylkiö jonka sosiaalisesta elämästä ei tarvitse kenenkään kantaa huolta, ei suvun eikä kunnan. Jaksan kunnes kaadun.

Jos sairauden vuoksi menettäisin vielä työkykyni sen lisäksi että asun vuokralla, olen periaatteessa perheeni ainoa elättäjä, ajan vanhalla autolla, ja olen vielä jonkin aikaa tässä paremmin erittelemättömässä velkavankeudessa ja vielä monta vuotta rekistereissä, olisin siis työssömänä vieläkin surkeampi hylkiö. Oli se sitten omaa tai jostain musta syystä johtuvaa. Jos kieltäytyisin työtilaisuudesta josta joudun vielä maksamaan sen totutumiseksi, tai se ei olisi edes itsetunnolle kannustavaa. Nytkin olen hylkiö koska minä olen aikoinaan velkaantunut ja niitä nyt maksan. Ne jotka ovat yhteiskunnan huipulla eivätkä ehkä koskaan maksa omia mokiaan, he eivät ole hylkiöitä, he ovat joutuneet olosuhteiden uhreiksi. Se on ihailtavaa ihan kuin julkisuuden henkilön päihdekuviotkin.
Maailma on kova sanotaan: ne ” tavalliset ihmiset ” jotka toistavat mantraa, eivät varmaan ole itse sitä kovuutta nähneet ja kokeneet. Ne jotka ovat selvinneet osakkeenomistajiksi, sijoittajiksi jne. niin sanotusti vammoitta, joko omilla päätöksillään ja pääomillaan tai sitten perityillä ominaisuuksilla, he voivat varmaan syystä pitää itseään muita parempina ja arvokkaampina. Voivat varmaan mielestään pitää yllä yhteiskuntaa joka kokoajan kiristää suvaitsemattomuuden ruuvia rangaistakseen heikkoja ja vähäosaisia, viedäkseen myös heidän lapsiltaan ja heiltä itseltään mahdollisuuden nousta hieman ylös hylkiömäisyydestään.,,,,

Mutta minä, minä vanhenen ilman pääoman tuomaa turvaa inhimillisyydestä, minä siis hylkiöidyn edelleenkin. Mielenkiinnolla tavallaan mutta etupäässä pelolla odotan ja mietiskelen kuinka syvälle se voi viedäkään…….kunnes joku tai jotkut herää maailman vinyylimäiseen hylkiöitymiseen. Ehkä en ole sitä itse näkemässä.

Pirkan Blogit kehityskysymys – moderoinnin suunta?

Tässä olisi yksinkertainen kysymys.

Kuten tiedämme, Pirkan Blogit ei ole kaupallinen eikä takana ole siis journalistista yritystä. Emme voi olla virallisesti JSN:n jäseniä. Mielestäni voisimme kuitenkin kirjata sääntöihin, että pyrimme toimimaan JSN:n yleisöaineiston ohjeiden (sivun alareuna) mukaisesti.

Käytännön eroahan nykyohjeisiin ei ole, mutta monelle uudelle käyttäjälle voi olla nopeampi ymmärtää sääntöjen luonne kun referoimme tuttuun säännöstöön. Uusia käyttäjiä kuitenkin putkahtelee ja haluaisin tehdä kaikille selväksi että tämä ei ole mikään ns. vastamedia.

Kommentteja?

Itsenäisyytemme kilven kiillotus

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005426997.html

Kertomuksia sodasta ja vuoden -18 ajoista.

Sodan haavat paranevat hitaasti ja kansalaissodan vielä hitaammin.

Torvisienihernekkeittoa

Oli vielä kaapissa yksi tölkki Kivikylän palvarin hernekeittoa. Kiehautin keiton. Ruskistin ensin sipulimurskan pannulla voissa, ja lisäsin keittoon. Sitten kuivattua mustatorvisientä ja jonkinverran suolaa. Sitten annoin keiton kiehua hiljaisella lämmöllä jonkin aikaa.

Ulkonäöstä tuli mielenkiintoinen kun sienet antoivat keitokselle tummanvihreän sävyn.

Ei tuo suussakaan hassummalta maistunut, vaan mielellään sitä lusikoi.

 

Marssikäsky autolla

Surun päivä.

Tutkitaan ettei jatkossa seuraisi samaa.

Aikanaan mukana olleena noilla marsseilla komppanian päällikkö huolehti marssijärjestyksen ja asetti liikenteen ohjaajat risteyksiin sekä tienylityksiin.

Autossa oli aina kuskin vieressä käskyttäjäkessu.

Toivotaan tutkittavan.

Lihaisa grillimakkara (Kotimaista)

Törmäsin tänään Prismassa ilmeisesti uutuusesittelyssä oleviin grillimakkaroihin. Paketissa lukee, että suomalaisesta lihasta ja valmistettu Suomessa. Lihapitoisuudeksi sanotaan 75% (sikaa). Tuotemerkki: Kotimaista.

400g paketti maksoi 0,89€. Kilohinta 2,23. Ostin kaksi pakettia kokeeksi ja paistoin äsken yhden paketillisen paistinpannulla voissa. Mielestäni ainakin hinta/laatusuhde on hyvä. Maku onkin sitten makuasia.

Oodi minun omalle vappauelle ja ajattelulleni ihmisten eessä!

Tajuan nyt, kuinka kyllästyny olinkkaan siihen, että ihmisten puhheet on eri paria tekojen kans. Tarkotan yhteiskunnallisia kysymyksiä ja ihan yksityisiä ihmisiäki.

En itte ole parempiko kukhan, mutta avomielinen lapsellinen rehellisyys ja totuudellisuus on mulle parasta, puhistaa ainaki minun sielua.

Minun vajavaiset mielipitheet ja kannanotot on perustunheet ainaki vilpittömmään uskomukseen, miten asiat on ja olheet sitä, mitä ja miten mie itte asiat ja ilmiöt näen ja käsitän.

Ussein järkytin ja järkytän ihmisiä, häiritten hyviä ihmisiä, mutta rehellisin ja vilmpittömin syämminkö puhun, jään niinko itte vappaaksi, se on minun tapani ja keinoni jatkaa matkaani.

Eli jos niiaan sinne ja tänne, menetän vappauteni, jään niinko orjaksi, nouattaan toisen ihmisen jotaki ajatusta tai katsomusta tai tapaa.

Olen puhunu itteäni vaphaaksi, mutta lienenkö sen tien nyt kulkenu.

Nythän olen alkanu vaikenheen ainaki yhteiskunnallisista epäkohista. Ole hiljaa ja asiat hoituu, sannoo joku viissaus.

Siis ussein minun tie näyttää johattavan minut toissiin maisemhiinko toisten tiet, minun oma oikeani on toisenlainenko sinun oikeasti. Mie hoijjan ommaa puutarhaa hoijja sie ommaasti niinko itte haluat, ei meän tartte silti vihollisiksi alkaa, rauha kanssasti, rauha kanssanne.

Omasta mielestäni olen nöyrä elämän eessä, mutten ehkä ossaa olla nöyrä ihmisten eessä, vaikken välitäkkään puhua rumasti, taistella enkä tapella, en semmosta tehe, mutta omalla tavallani jumaloin elämää ja myös ommaa elämääni ja maksan siittä oman hintani, nöyrästi, mutta ilomielin.

No siis, mie seuraan ommaa tähteäni, seuraa sieki vaphaasti omhaasti, ainaki minun puolesta, ja voi hyvin, voi niin hyvinko sulle on mahollista.

– Hilkka Laronia