Tallessa on

Olen tallentanut, varmuuden vuoksi, kaksi minuun kohdistettua kommenttia.

En pienistä välitä, mutta jos tarve vaatii.

Maailma on mallillaan: Pohjois-Korea kieltää nauramisen eikä Britanniassa saa enää katsoa naista.

Pohjois-Korea on kieltänyt väliaikaisesti nauramisen ja muut ilon osoitukset maassa. Asiasta uutisoi muun muassa yhdysvaltalaisrahoitteinen Radio Free Asia.

Perjantaina alkanut kielto kestää 11 päivää. Sen aikana ei saa myöskään juhlia syntymäpäiviä tai juoda alkoholia.

Määräyksellä kunnioitetaan maan nykyisen johtajan Kim Jong -unin isän , Kim Jong-ilin muistoa.

 

Britanniassa poliisille on annettu uusi ohjeistus, jonka mukaan naisille viheltely ja heidän tuijottelu ovat syytteeseen johtavia rikkomuksia.

Eipä sillä, ei hyvin mene Koto-Suomessakaan. Pirkka-Pekka Petelius on jo kontannut intersektionaalisuuden edessä ja pyytänyt vesissä silmin anteeksi sitä, että hän entisyydessään kehtasi Aake Kallialan kanssa tehdä  huumoriohjelmia televisioon.

Pirkka-Pekka on saanut anteeksi ja päässyt Vihreälle oksalle, jossa nauraminen on rikos, mutta kun pitää naaman peruslukemilla ja valehtelee totisella naamalla ilmastokriisistä ja sen semmoisesta, saa palkkaa ja Vihreät tädit taputtavat poskelle ja sanovat hyväksi pojaksi.

Mitä seuraavaksi?

The Earth Charter-peruskirja eli Maapallon peruskirja ja siihen liittyvä aihepiiri  tulee pakolliseksi oppiaineeksi peruskoulussa?

Heteroseksistä puhuminen/kirjoittaminen myönteisessä sävyssä luokitellaan vihapuheeksi?

Listaa voisi jatkaa.


Lähteet: Iltalehti 20.12.2021, Verkkolehti Partisaani 19.12.2021.

 

 

Britannian poliisille on annettu uusi ohjeistus maata vaivaavan naisvihan ja seksuaalisen ahdistelun epidemiaa vastaan taistelulle. Uuden ohjeistuksen mukaan naisille viheltely ja heidän tuijottelu ovat nykyään syytteeseen johtavia rikkomuksia.

Poliisipäällikkö Andy Marsh kertoi maata vaivaavan ”teollisen tason epidemia” naisiin kohdistuvan väkivallan ja seksuaalisen ahdistelun suhteen, noin 1,6 miljoonan naisiin kohdistuvan rikoksen tullessa kirjatuksi joka vuosi.

Uusi pirkkalainen niksi – näin muutumme monikulttuurisiksi

Katselin uutta Pirkka-lehteä. Luen lehdestä aina Niksi-Pirkan niksit (ei lehdessä muuta luettavaa juuri olekaan, ei ainakaan nykyään). Niksien päällä oleva piirroskuva pysäytti miettimään. Siinä on syömässä kaksi noin 11-vuotiasta lasta,  heidän takanaan seisoo hymyilevä emohahmo, joka voi olla kirveellä veistetyn näköinen nainen, tai sitten mies, jolla on päällään hame ja esiliina. Otapa selvää. Semmoinen rattoisa perhekuva.

Poika on valkoinen, tyttö musta kuin eebenpuu. Poika selittää tytölle jotakin. Kuvittelen pojan päälle puhekuplan, jossa lukee:”Tämä on metka niksi, näin meitä aivopestään monikulttuurisiksi!”

Kolmatta koronapiikkiä en ota – 2.

Kirjoitin samannimisen blogin  täällä PB:ssä 23.9.2021.

Minusta riippumattomista syistä en käsittele tässä blogissa silloisessa blogissa kertomiani asioita mikäli ne ne eivät liity minuun itseeni. Tämä siitä.

Paljon on vettä virrannut tuon 23.9. päivän jälkeen, ja näyttää vahvasti siltä, että minunkin pitää about kuukauden päästä päättää otanko kolmannen piikin vai en.

Näillä näkymin minun on pikku pakko ottaa kyseinen piikki, mutta ans kattoo nyt.

Kevytlätinää ruokavaliosta ja Helsingin kaupungin lihaa vihaavat päättäjät

Kävin viime tiistaina 2.11. vuositarkastuksessa. Olen käynyt vuosikontrollista 17 vuoden ajan, kun minulle määrättiin 2004 kolestrolilääkkeet, kun olin saanut aivoinfarktin (infarktista selvisin säikähdyksellä).

Kaikki arvoni olivat kohdallaan. Kysyin lääkäriltä mitä kolestroliarvot näyttävät. Yhteiskolestroli oli 4,2 ja ”hyvän” ja ”huonon” kolestrolin suhde oli hyvä, eli ihannearvot, sanoi lääkäri. Kysyin siksi, koska vuosi sitten, vaikka yhteiskolestroli oli hyvä, kolestroliarvojen suhdeluku ei ollut ihan paras mahdollinen. Trimmasin hieman ruokavaliotani ja nähtävästi se oli toiminut.

Ruokarasvoina käytän voita ja kylmäpuristettua oliiviöljyä. Perusteena mm. se  että molempia on käytetty ruokarasvoina niin kauan kuin historia tietää. Rypsiöljyn kierrän kaukaa, samoin kaiken (kaupan hyllyllä siis) missä lukee ”luomu”. Esimerkin vuoksi: Ei luomua sisältäviin maitotuotteisiin on lisätty d-vitamiinia. Ei luomua olevissa viljatuotteissa on seleeniä, koska lannoitteisiin on lisätty seleeniä, mitä ainetta Suomen maaperässä on niukalti.  Lisäksi kaupan hyllyllä olevan luomutuotteen  kuljetusketju arveluttaa. Olen lapsena (silloin 1950-luvulla) syönyt ehtaa luomua, joten ei minulla luomutuotteitta vastaan sinänsä mitään ole, jos sitä voi ostaa jostain lähitilalta.

Syön sekaruokaa, lihatuotteista käytän etupäässä valkoista lihaa (kana, kalkkuna, jne), koska punainen liha enemmälti käytettynä voi nostaa kolestoroliarvoja. Ainakin minulla, ja tämä ei ole luulon vaan tiedon asia.

Soijatuotetta kokeilin kerran takavuosina, se kun on kuulemma valkuaispitoisuudeltaan lähes lihan veroista. Oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, sahanpurulta se maistui. Lisäksi olen kuullut, että soijaa on ennen muinoin käytetty hätäravintoja ja sen suosion salaisuus on agressiivinen mainonta ja terveysguruina esiintyvien pölkkypäiden suitsutus.

Well, tuo Helsingin kaupungin viimeisin tempaus lihattoman ruokavalion puolesta (kaupungin järjestämissä ruokailuissa) on minusta hulluuden huipentuma. Ihminen tarvitsee valkuaista noin gramman painokiloa kohden vuorokaudessa. Valkuaista saa parhaiten eläinkunnan tuotteista, ja varsinkin kasvavat lapset ja ikäihmiset tarvitsevat enemmän valkuaista kuin muut.
Tämä Helsingin tempaus kuulemma tukee sitä, että metsien hävittäminen saa luvan loppua.
Mietiskelin, että mistä Helsingin päättäjät meinaavat saada asukkaittensa ruokapöytään valkuaista. No, luultavasti Atlantin takaa tuotua soijaa, ja mieluummin Brasiliassa kasvatettua soijaa, koska Brasilian sademetsien hävittämisen suurimpia syitä on nimenomaan kaataa metsät pois soijaviljelmien tieltä.
Jos kerran järki pitää heittää roskakoppaan, tehtäköön se sitten kunnolla!

Miksi minun pitäisi ruoskia itseäni Ruotsin sotahullujen kuninkaiden vuoksi ja polvistua läntisen kristinuskon ja sen aikaansaannoksen kommunismin kunniaksi?

Liian pitkään jatkuneen vasemmistovoittoisen liberalismin seurauksena nämä ”liberaalit” yrittävät vääntää maailman saranoiltaan: tässä on kaksi pääsuuntausta: – 1. Valehtelu ilmastonmuutoksesta. – 2. Kaikkien vähemmistöjen hyysäys ja suoranainen palvonta, varsinkin mustan miehen palvonta, koska musta erottuu hyvin valkoisesta.

Vaikka valkoiset tekisivät mitä polvisteluasentoja ja vaikka he  ruoskisivat itseään kuinka sisukkaasti, historia ei muuttuisi piirun vertaa.
Jaa, että kyse on vertauskuvallisuudesta ja siitä, että sorretuille pitää hyvittää heidän esi-isille tehdyt vääryydet?
Ok, lähdetään liikkeelle tästä. Montako valkoista, jotka osallistuivat orjakauppaan ja hankkivat Afrikasta mustia vietäviksi orjiksi länsimaihin, mustien alihankkijoiden avulla, on enää elossa? Entä montako mustaa, jotka mustat alihankkijat sieppasivat Afrikassa myytäviksi valkoisille orjakauppiaille, on enää elossa? Voidaanko näiden valkoisten ja mustien suvut jäljittää, jotta hyvitys, tai jyvitys, tapahtuisi oikeudenmukaisesti?

Miksi ruotsalaisten ei tarvitse tehdä mitään SF-polvisteluja, vaikka he pitivät Suomea siirtomaana satoja vuosia,  siirtomaana, josta kupattiin veroja, sotamiehiä ja muuta emämaan tarvitsemia hyödykkeitä?

 

Miksi venäläisiltä ei ole vaadittu mitään anteeksipyyntöä , vaikka he miehittivät Suomea Iso-vihan aikana : tappoivat, murhasivat ja raiskasivat ja veivät 30 000 naista ja lasta Venäjälle myytäviksi orjiksi (osa naisista päätyi miehittäjien bordelleihin)?

Miksi kantasuomalaisten pitäisi hyysätä saamelaisia, kun kukaan ei tiedä  kumpi kansa on ennemmin asuttanut Suomen alueen ja kun Ruotsin kuninkaat pakottivat kantasuomalaisia työntämään saamelaiset Ylä-lappiin?

Poislukien blogissa olevat ns. retoriset kysymykset, kaikkiin kysymyksiin riittää lähtökohtaisesti yksi vastaus – ”Koska läntinen kristinusko ja sen maallinen versio kommunismi”.

Eräs mies

Tämä tapahtui silloin nuoruudessani, kun televisio ei näkynyt vielä täällä Lapin perillä ja kun suuret savotat olivat lopuillaan ja kun talon ovella oleva luuta kertoi, ettei ketään ollut kotona.

Eräänä syyskesän iltana meille tuli harmaapäinen kulkujätkä (savotasta toiseen kiertäviä metsätyömiehiä sanottiin silloin kulkujätkiksi). Mies kysyi saisiko hän olla talossa yötä. Mies sai luvan yöpyä talossa. Mies oli kovasti hiljainen ja minä, joka olen aina ollut utelias kaikesta mitä on ja tapahtuu maan ja taivaan välillä, olin lievästi sanoen kiinnostunut tämän hiljaisen miehen elämäntarinasta: miksi noin vanha mies ei ole jo vanhainkodissa? Miten se jaksaa vielä tehdä pöllejä? Mistä päin Suomea se on kotoisin?

Isosisä, minä ja vieras nukuimme samassa huoneessa. Siinä nukkumaan laitellessa vieras ja isoisä vaihtoivat muutaman sanan. Ymmärtelin, että molemmat olivat sodan kokeneita miehiä. Eivät ne paljoa puhelleet. Vaistosin että vieras oli jotenkin melankolinen, jos olisin silloin sellaista termiä ymmärtänyt.

 

Tuli aamu. Ämmi oli lypsyllä ja vieras mies ja äiji istuivat kahvipöydässä. Pöydässä oli voita leipää, suolapalaa ja känttyäkin. Äiji kehotti vierasta kastamaan. Vieras joi kahvinsa, kastoi ja oli jotenkin levottoman oloinen. Seurasin syrjästä ja olin tikahtua uteliaisuuteen. Mietin lapsentajullani, että tuollakin yksilöllä, jonka nimeä en edes  tiedä, on oma historiansa ja tarinansa.

Vieras hankkiutui lähtöön. Sillä oli reppunsa porstuassa. Mies nosti repun selkäänsä, oli jo lähdössä, mutta kääntyi takaisin ja kysyi keittiön ovella: ”Missä on lähin savotta?” Äiji vastasi että Karhulassa (paikka oli meiltä noin seitsemänkymmentä kilometriä pohjoiseen). Mies kysyy: ”Onko Kallon ja Kaukosen välillä mitään isompaa jokea?” Äiji vastasi, että puolimatkassa on Lainiojoki. Mies sanoi: ”Minä hyppään sitten siihen!”

Mieheltä pääsi nyyhkäisy, mutta hän kokosi nopeasti itsensä ja itselleen suuttuneena lähti ripeästi ovesta ulos.

Menin kamariin katsomaan miehen menoa maantielle. Selässä oli laiha reppu, josta pilkisti esiin kirves ja puupäisen pokasahan pokat. Minä tunsin sanomatonta sääliä miesparkaa kohtaan ja mietin: onko se ryypännyt rahansa, niin ettei ole varaa linja-autokyytiin, vai miten se oli noin epätoivoinen? Mies pääsi maantielle ja lähti talsimaan Kaukosta kohti. Menin takaisin keittiöön ja sanoin äijille:”Hyppääköhän se oikeasti Lainiojokeen?”

En unohda koskaan äijin katsetta. Hän ei sanonut sanaakaan eikä hänen tarvinnutkaan sanoa. Siinä katosi aika ja sukupolvien välinen kuilu, vanhan ja nuoren sielut kohtasivat toisensa ja viesti oli: näin helvetin kovaa voi ihmisen elämä joskus olla, ja tästä ei sitten puhuta.

 

En ole siitä asiasta puhunutkaan ennen kuin joskus 1990-luvulla, kun kirjoitin tästä tapahtumasta paikalliseen kulttuurilehteen. Siinä ilmaisin myös sen, että tuskin se harmaapäinen kulkujätkä niin vanhan vanha oli, oli ollut vain huonon katon alla.

 

 

Laiton uhkaus vai ”laiton uhkaus”

”Laittomasta uhkauksesta tulee 1.10.2021 virallisen syytteen alainen rikos, kun uhkaus kohdistuu henkilöön, hänen työtehtävänsä tai  julkisen luottamistehtävänsä vuoksi. Lainmuutos tehostaa puuttumista maalittamiseen ja muuhun laittomaan uhkailuun.” -Iltalehti 29.9.2021.

”Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen teki eilen 29.9. päätöksen olla syyttämättä vasemmistoliiton entistä toiminnanjohtajaa Misha Dellingeria tämän Twitter-tililtä lähetetyistä viesteistä.

Vasemmistopoliitikon hallinnoimalla Twitter-tililllä on vuosina 2016-2017 julkaistu useita viestejä, joissa yllytetään tappamaan ja tuhoamaan.

Vuonna 2016 tilillä julkaistiin päivitys, jonka mukaan ilmastonmuutoksen kieltäjät tulisi ampua. Samana vuonna julkaistun toisen päivityksen mukaan kirjoittaja toteaa: ”Minulla on oikeus tappaa itsepuolustuksen nimissä. Fasistien tappamisessa on kyse itsepuolustuksesta.” Viestit on julkaistu englannin kielellä.

Tililtä lähetetyissä muissa kirjoituksissa myös mainitaan nimeltä perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho sekä europarlamentaarikko Laura Huhtasaari. Epäsuorasti siis myös nimeltä mainitut henkilöt on yhdistetty tappamiskehotuksiin.” – Suomen Uutiset 30.9.2021.


Miksi valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen teki päätöksensä juuri 29.9. eikä sitä ennen, olivathan oletetut rikokset tapahtuneet jo useita vuosia sitten. Entä mitä hän muka olisi hävinnyt, jos hän olisi tehnyt päätöksensä 1.10.2021 tai sen jälkeen.?

 

 

 

Kolmatta koronapiikkiä en ota

Sain vaimoni kanssa ensimmäisen koronarokotteen (Pfizer) 31.3. tänä vuonna. Sivuoireet olivat lieviä, vaimolla hieman pahoinvointia, minulla rytmihäiriöitä, joihin liittyi paniikkikohtauksia. Ei kuitenkaan kovin pahoja. Meillä molemmilla on eteisvärinä ja oletin että rytmihäiriöt menevät eteisvärinän piikkiin.

Saimme toisen rokoteannoksen 23.6. Meitä informoitiin, että se on tuhdimpi kuin ensimmäinen annos. Niin totisesti myös oli. 27.6. vaimo sanoi aamusta, että hänellä on huono olo, huippaa ja rinnan alla on kuin jokin pantti. Lisäksi vaimoni tärisi kauttaaltaan. Meillä on mittarit ja vehkeet, vaimon verenpaineet olivat hieman koholla. Vaimon estelyistä huolimatta tilasin ambulanssin.

 

Ambulanssin t-hoitajat tekivät asiaankuuluvat testit, konsultoivat lääkärin kanssa, ja sanoivat että rouvan tilanne johtuu ilmeisesti koronarokotteesta. Jos jotakin pahempaa ilmenee, ottaa yhteyttä t-keskukseen.

No, meidän molempien arki palautui normaaliksi. Normaaliksi ja normaaliksi, toisen rokoteannoksen jälkeen minulla on ollut turhan usein rytmihäiriöitä, joihin on aina liittynyt paniikkikohtaus. Lisäksi sellainen epätodellinen olo: huippaa vaikka verenpaine ja sydämen syke on normaali, sitä oloa on vaikea kuvailla, aivan kuin olisin puupökkelö, joka on oikea ihminen jolla on toinen jalka tuonpuoleisessa, toinen taas tämänpuoleisessa.

Näitä outoja oireita on riittänyt  jo kolme kuukautta, ja olenkin sanonut vaimolleni:” Suomeen hommataan  kolmatta rokotekertaa, ja jos se tulee, minä en sitä ota.”

Vaimo on ollut samaa mieltä. Äläs olla, tämän viikon tiistaina eli toissa päivänä, vaimo tuli huonovointiseksi.  Sanoi että huippaa ja paha olo. Mittasimme verenpaineet ja sykkeet ja kaikki oli suhtkoht kunnossa. Sanoin vaimolle, että pitäisikö lähteä lääkäriin. Vaimo että ei tarvi, vissiin joku flunssa tulossa, kyllä se siitä.

Eilen aamulla, kun vaimon tilanne ei ollut parempi, katsoin parhaaksi soittaa ambulanssin. Mitään hälyttävää ei ilmennyt, mutta  ambulanssin henkilöt katsoivat parhaaksi viedä vaimoni Kittilän terveyskeskukseen. Siellä häntä pidettiin seurannassa yön yli.

Koska mitään selittävää ei selvinnyt t-koossa, vaimoni on siirretty puolen päivän jälkeen Rovaniemen keskussairaalaan. Tämän jälkeen en ole saanut häneen yhteyttä enkä hänen voinnistaan mitään tietoja.

No, hän on kuitenkin nyt parhaassa mahdollisessa hoidossa.

Itse olen 92 prosenttisesti varma siitä, että vaimoni tila johtuu koronakakkospiikistä.

Ei tällä kertaa tämän enempää.

Jk. Itse olen 73 -vuotias, vaimo on 4 vuotta nuorempi, j eteisvärinää lukuun ottamatta olemme molemmat suht´hyvässä kunnossa.

 

 

Oletko nähnyt oikein viisasta miestä?

Jos haluaa tietää mitä ajassamme liikkuu ja miksi, kannattaa lukea viisaiden miesten kirjoja ja kirjoituksia. Näitä viisaita on kotimaan kielellä mm. professori Tapio Puolimatka, filosofi Jukka Hankamäki, lääkintöneuvos Mikko Paunio.

Ja kyllä: edesmennyt pakinoitsija Aapeli alias Simo Puupponen oli viisas mies, ainakin melko viisas.

Yksi viisauden merkki on myös rohkeus: ei pidä suutaan kiinni, vaikka turpiin tulisi omilta ja vierailta.
Seurakuntalainen on hyllyttänyt Tapio Puolimatkan blogioikeudet.
En ole välttämättä samaa mieltä Puolimatkan kanssa tästä koronajutusta, mutta hänellä on oikeus tuoda näkemyksensä julki.
Hankamäen kirjaa ”Totuus kiihottaa” en ole vielä saanut käsiini, mutta koska kirjoittaja on Hankamäki, ei hän kovin väärässäkään voi olla.

Mikko Pauniota on aiempina vuosina suojellut demaristatus, niin että hän on saanut sanotuksi tärkeimmät asiansa. Nyt kun hän on jättänyt demarit ja tehnyt selväksi, että ”O´Sullivanin laki” on ja toimii, hän on liian kuuluisa, jotta hänen kirjoituksensa voisi ohittaa olankohautuksella.

Sokrateen mukaan ihminen ei voi olla viisas, jos hän ei tunne hyvettä.