Neville Chamberlain vai Sir Winston Churchill

Lähi päivät tulevat näyttämään, löytyykö mm. EUFAn, FIA:in ja FIS:in johdosta Neville Chamberlainin vai Sir Winston Churchillin kaltaisia miehiä ja naisia.

Vaikkei urheilutapahtumien siirroilla voidakkaan vaikuttaa Putinin päätöksiin, niillä voidaan kuitenkin antaa selkeä viesti demokraattisen maailman kyvystä vastustaa diktaattorin mielivaltaa. Mikäli Venäjälle annettuja/sovittuja urheilutapahtumia ei siirretä sieltä pois, on se selvä viesti demokraattisten maiden nöyrtymisestä diktaattorin edessä. Vetoaminen tehtyihin sopimuksiin kertoo vain kansainvälisten suvereeneja valtioita ja niiden koskemattomuutta koskevien sopimusten olevan vähempiarvoisia kaupallisiin sopimuksiin verrattuna.

Juuri nyt on se hetki, jolloin selkärangan omaavilla päätäjillä on mahdollisuus astua esiin, ja nousta taistoon diktatuuria vastaan. Nöyrtyminen ja kompromissin etsiminen vain rohkaisee diktaattoreita. Jokainen diktaattoreiden kanssa tehty kompromissi on käytännössä myönnytys diktaattorin vaatimuksille, ja sellaisen tien päässä huomaamme diktaattorin, ei ainoastaan saavuttaneen alkuperäiset vaateensa, vaan saaneen jopa enemmän kuin on koskaan uskaltanut unelmoida.

Diktatuurin vastustaminen vaatii uhrauksia, mutta mitä aiemmin siihen ryhdytään, sitä pienemmällä vaivalla siitä selvitään. Liennytyspolitiikka vain rohkaiseen diktaattoria ja vahvistaa hänen asemaansa, ja tekee siten hänen pysäyttämisestään päivä päivältä vaikeampaa.

Pahempi kuin Watergate

Yhdysvalloissa on paljastumassa poliittisen kilpailijan vakoiluskandaali, joka vaikuttaa suuremmalta ja vakavammalta kuin lopulta Nixonin eroon johtanut Watergate-skandaali. Siinä missä Watergate-skandaali koski poliittisen kilpailijan salakuutelua vaalikamppailun aikana, näyttäisi uudessa skandaalissa vakoilu jatkuneen myös vaalien jälkeen, ja johtaneen mahdollisesti jopa Valkoisen talon ”salakuunteluun”.

Vakoiluepäilyt ovat nousseet esiin ns. ”Venäjä salaliiton” (Russia Collution) alkuperää tutkimaan määrätyn erityissyyttäjä (special counsel) John Durhamin tutkimuksissa. Durhamin oikeudelle toimittaman syytekirjelmän mukaan Hillary Clintonin vaalikampanja olisi maksanut kolmannelle osapuolelle Donald Trumpin  ja hänen vaalikampanjansa vakoilusta. Syytekirjelmästä ilmenee, että vakoilua olisi suoritettu tietoliikennettä seuraamalla, ja se olisi jatkunut vielä vaalien jälkeenkin Yhdysvaltain presidentin toimiston tietoliikenteen seurannalla. Tuo ennen vaaleja tehty toiminta olisi verrattavissa Watergate-skandaaliin, mutta mahdollinen vaalien jälkeinen Valkoisen talon ”salakuuntelu” nostaisi tämän skandaalin ihan uudelle tasolle.

Viimeisten vuosien aikana yhdeksi faktantarkastuskeinoksi on noussut uutisoinnin vertaaminen FOX:n ja CNN:n välillä. Mikäli molemmat uutisoivat samasta asiasta eri tavoin, kumpaankaan uutiseen ei ole uskomista, mutta jos molemmat uutisoivat saman suuntaisesti tai toinen vaikenee koko asiasta, uutinen on yleensä varsin lähellä totuutta. Tällä kertaa FOX on uutisoinut asiasta, mutta CNN tuntuu vaikenevan koko asiasta, eikä näytä edes yrittävän kyseenalaistaa FOX:n uutista.

Tulevina kuukausina asiasta tullaan varmaan kuulemaan vielä paljon lisää, ja toivottavasti kaikki faktat tulevat esiin, olivatpa ne sitten mitä tahansa.

https://www.foxnews.com/politics/clinton-campaign-paid-infiltrate-trump-tower-white-house-servers

Hyödytön teatteri

Tällä viikolla se sitten alkaa Yhdysvaltain kongressissa, nimittäin hyödytön teatteri nimeltään Trumpin virkarikosoikeudenkäynti osa 2. Sen sijaan, että kongressi keskittyisi varsinaiseen työhönsä, kuten päätöksiin koronapaketista ja Bidenin hallinnon virkamiesten vahvistamisista, kongressi käyttää aikaansa oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäyntiin, joka mitä suurimmalla todennäköisyydellä tulee päättymään syytteiden hylkäämiseen, ja näin ollen ainoat asiat mitä koko touhusta jäävät jäljelle ovat hukattu aika ja tuhlatut rahat.

Kaikessa turhuudessaan demokraattien ajamaa virkarikossyytettä voidaan pitää demokratian rajoittamiseen pyrkivänä toimena, koska sillä pyritään ainoastaan estämään Trumpin mahdollisuus asettua uudelleen ehdokkaaksi. Pelkkä ehdolle asettuminen ei kuitenkaan tarkoita uudelleen valintaa, vaan siitä päättävät äänestäjät. Näin ollen demokraattien ajama tuomio rajaisi kansan mahdollisuuksia valita johtajansa, koska sillä ei olisi tuomion myötä mahdollisuutta edes halutessaan valita Trumpia uudelleen. Ilman tuomiotakin Trumpin uudelleen valinta on tosin erittäin epätodennäköistä, mikä vain korostaa koko touhun järjettömyyttä.