Kun Kokoomus valitsi viimeksi puheenjohtajakseen Petteri Orpon teki se suuren virheen. Tarjolla olisi ollut Jan Vapaavuori, joka on johtajatyyppiä, kun taas Orpo ei  ole johtajatyyppiä.

Se, että Orpo ei ole johtajatyyppi näkyy kaikessa hänen tekemisessään. Orpo on tyypillinen Kokoomuksen broilerikasvattamon tuote, joka on opetettu  tekemään, niin kuin ”isot pojat sanovat”. Niitä ”isoja poikia” on sekä puolueessa, että elinkeinoelämän huipulla.

Jan Vapaavuori on toista maata.Hän on kykenevä visionääri ja tekee itsenäisiä päätöksiään, joita hän sitten toteuttaa tulisieluisella tavalla. Esimerkkinä sote -ja maakuntauudistuksen vastustaminen.

Orpon erääksi surkeimmista työnäytteistä sopinee lehmänkaupat pääministeri Sipilän kanssa. Kepu möi Orpolle mahon lehmän, joka ei lypsä lainkaan. Se on nyt nähty, kun koko valinnanvapaus uhkaa siirtyä ensi vaalikaudelle ja SDP on jo luvannut, että se panee uusiksi koko valinnanvapauden, jos ovat seuraavassa hallituksessa. Siis kaikissa tapauksissa jää Kokoomukselle vain luu käteen ja se on Orpon kannalta hyvin huono tilanne ja voi merkitä puheenjohtajan vaihdosta.

Orpoa siis vedettiin höplästä ja vetäjinä olivat Kepun vanhan kaartin jäärät, jotka ohjeistivat kokematonta Sipilää toimimaan Kepun malliin. Kepu on jatkanut Maalaisliiton noudattamaa politiikkaa, johon kuului aikoinaan juuri lehmänkaupat, kun mm. maataloustukiaisista neuvoteltiin punamultahallitusten aikana. Joten Kepussa ostaan lehmänkaupat tehdä niin, että Kepu voittaa ja pettää aina.

Jos Kokoomus oli valinnut viimeksi puheenjohtajakseen Jan Vapaavuoren ei tällaisia lehmänkauppoja olisi tehty. Lehmänkauppahan syntyi Sipilän hallituksen alkutaipaleella. Kun sote asia ei edennyt lainkaan ja Sipilä uhkasi hallituksen erolla, niin Orpo meni halpaan ja suostui lehmänkauppoihin, joka laukaisi tilanteen muka. On täysi syy uskoa,  että Sipilä ei olisi toteuttanut uhkaustaan, jos Orpo olisi ollut jämäkämpi johtaja. Hän antoi periksi liian helpolla. Jos lehmänkauppaa ei olisi tehty olisi sote -ja maakuntauudistusasia nyt ihan toisen näköinen.

On syytä muistaa, että Sipilä on vanhoillislaestadiolainen, jossa liikkeessä johtajat käyttävät paljon uhkailua ja pelottelua johtamiskeinona. Niinpä Sipilän pääministerikautena olemmekin joutuneet todistamaan monia asioita, joissa pääministeri on turvautunut uhkaaamisen ja pelotteluu. Mm. KIKY-sopimus syntyi uhkan ja pelottelun varjossa, kun pääministeri ilmoitti toteuttavansa KIKYN lakiteitse, jos järjestöt eivät saa sopimusta aikaan.

Orpolla on nyt mahdollisuus maksaa potut pottuina Sipilälle ilmoittamalla, että Kokoomus äänestää sote -ja maakuntauudistus lakipakettia vastaan. Onko Orposta johtajaksi, joka osaa ja rohkenee tehdä suuria päätöksiä?

Sen aika näyttää lähiviikkoina.

Paljon on puhuttu siitä kuinka paljon valtio säästää soteuudistuksessa. Ja yhtä paljon on puhuttu siitäkin, että valtio ei säästä mitään päinvastoin kustannukset karkaavat käsistä.

Siitä ei ole vielä puhuttu mitään kuinka paljo me kansalaiset joudumme maksamaan päästäksemme lääkääriin ja tutukimuksiin. Syy on se, että vieläkään ei hallitus ole jättänyt eduskunnalle lakiehdotustaan potilasmaksuista. Miksi ei ole jättänyt? Siksi, että todennäköisesti potilasmaksut nousevat heti kättelyssä ja sitä ei ole haluttu kertoa, koska se voi aiheuttaa vielä suuremman vastustuksen koko sotea kohtaa, kun nyt jo on.

Hallitus siis pimittää kansalaisilta heidän kannaltaan tärkeimmästä asiasta potilasmaksuista, jotka lankeavat heidän suoraan maksettaviksi.

 

Oma lippu on kansakunnan tärkein symboli. Se kokoaa kansakunnan yhteen. Sen äärellä herkistymme. Se on meille rakas ja tärkeä.

Kun suomalainen voittaa esim olympiakisoissa kultamitalin ja Suomen lippu kohoaa pisimpään salkoon, niin siinä ei jää kuivaksi yhtäkään silmäparia.

Nyt on kuitenkin tullut EU:n lippu usein siihen Suomen lipun rinnalle ikään kuin uhkaamaan Suomen lipun asemaa. Se on väärin. Jos halutaan liputtaa muillakin, kuin Suomen lipulla, niin Suomessa ainakin pitää Suomen lipun olla suurin ja kaunein ja muut liput sitten pienempiä.

Suomen kansa on sitkeää sorttia. Tunnettu kirjailija ja historioitsija Kaari Utrio sanoi joitakin vuosia sitten, että ”me olemme selviytyjäkansaa”. Me olemme selviytyneet historian saatossa monesta pahasta. On ollut isoa vihaa ja pikku vihaa, jossa ryssät tappoivat ja raiskasivat. On ollut suuria nälkävuosia, joista viimeinen oli vuosina 1863-64.  On ollut Suomen sota, joka itse asiassa oli Ruotsin sota, kun Ruotsi  menetti SuomenVenäjälle. On ollut kansalaissota jossa tapoimme toisiamme kymmeniä tuhansia. Ja on ollut Talvi -ja Jatkosota, jossa olimme tosi kovilla , mutta selvisimme tosin suurin uhrauksin ja kiitollisina sotiemme veteraaneille ja saimme kohottaa Suomen lipun salkoihin itsenäisyyspäivinä.

Toivottavasti saamme vastakin kohottaa Suomen lipun salkoihin, vaikka EU-intoilijat haluavatkin liittää Suomen liittovaltioon, jonka lippu ei ole sinivalkoinen.

Tänään kuitenkin kunnioitamme omaa sinivalkoista Suomen lippua ja Suomen itsenäisyyttä, josta emme hevin luovu.

Eläköön Suomi!

 

Sen aloitti yllätys, yllätys Petteri Orpo eli hallitus -ja lehmänkauppakumppani. Orpo sanoi jo aiemmin edellisellä kerralla, kun sote-esitys torpattiin perustuslakivaliokunnassa, että ”jos ei tule valinnanvapautta, ei tule maakuntaudistustakaan”.

Nyt kun näyttää siltä vuotojen perusteella, että perustuslakivaliokunta ei vieläkään hyväksy valinnanvapautta esitetyssä muodossa, vaan vaatii siihen huomattavia muutoksia se tarkoittaa, että lehmänkaupoissa sovittua valinnanvapauta ei tule. Se vesittyy niin paljon, että lehmänkauppa peruuntuu ja Kookomus äänestää maakuntauudistusta vastaan. Nyt jo on ilmaantunut uusia vastustajia Kokoomuksen riveissä ja saattaa olla, että Kokoomuksen edustajat saavat vapaat kädet äänestykseen.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto sanoi tänään, että ei tule maakuntavaaleja, tulee eduskuntavaalit.

Elämme jännittäviä päiviä. Kuinkahan pääministeri Sipilän huono sydän kestää tämän jännityksen? Pianhan hän pääsee pitkälle lomalle, kun hallitussavotta päättyy tosi nolosti.

Ja kansa on tyytyväinen, kun päästään mm. sinisistä loikkareista. Jos siniset haluavat säilyttää edes vähän kannatustaan, heidän täytyy erota hallituksesta nyt heti. Jos he kaatuvat yhdessä Sipilän kanssa, heidän tarunsa on loppu.

 

Arvostettu Lancet-lehti: Suomen terveydenhoito on viidenneksi laadukkainta

Paljon parjattu ja nyt varsinkin hallitus parjaa sitä tarkoituksella saadakseen muutoksen hyväksyttyä.

Monisairaana olen viimeisen viiden vuoden aikana joutunut turvautumaan julkiseen terveydenhuoltoon ja erikoisairaanhoitoon. Olen ollut tyytyväinen saamaani hoitoon ja kohteluun. Oltuani viime vuosina sairaalassa kymmenkunta kertaa voin sanoa, että myös sairaalahoitoon olen ollut tyytyväinen.

Kun kotikaupunkini sairaala keksi noin vuosi sitten panna pystyyn päiväpoliklinikan, jossa esim. syöpäpotilaat voivat käydä saamassa hoitoa ja sen jälkeen takaisin kotiin. Näin säästyy kustannuksia sairaalalta ja potilaalta.

Varmasti on nykyisessä julkisessa terveydenhuollossa myös parannettavaa. Mutta itse rakenne ja perusta on hyvä. Lisää vaan lääkäreitä terveyskeskuksiin jonojen lyhentämiseksi siellä missä niitä on.

Suuri ja arvaamaton uudistus on  monella tavalla eikä vähiten kustannusten osalta tarpeeton ja uhkarohkea. Se on kuin hyppy tuntemattomaan ja voi tulla hyvin kalliiksi suomalaisille.

Valinnanvapaus säilyy nykysysteemillä. Niillä joilla on rahaa menköön yksityisille, mutta meille tavalisille tallaajille tämä julkinen puoli on ihan hyvä, kuten kansainvälinen tutkimus osoittaa.

Eilen (24.5) oli hallituksen sote ja maakuntauudistusesityksen kuumin päivä, kun oppositio hiillosti hallitusta ensin eduskunnan kyselytunnilla ja sitten vielä illalla Ylen A-talk ohjelmassa.

Pääministeri oli jo eduskunnassa ikäänkuin poissaolevan oloinen. Hän vastaili joihinkin kysymmyksiin, mutta takelteli vastauksissaan joka voidaan tulkita epävarmuutena. Useimmiten vastasi edustajien kysymyksiin Kepun maakunta-asioiden puhekone ministeri Anu Vehviläinen.

Illan A-talkissa oli yllätyksenä se, että pääministeri ei vaivautunut studioon, vaan oli lähettänyt tilalleen puhekone Anu Vehviläisen. Muista puolueista oli SDP puheenjohtaja Antti Rinne ja Rkp:tä puheenjohta Anna-Maija Henriksson. Kokoomuksesta oikeusministei Antti Häkkänen, joka esiintyi kokoomukselaiseen tyyliin ylimielisenä, omahyväisenä besserwissenä.

Puheenjohtajana toimi Ylen toimittaja Andersson, jonka tehtävä oli vaikea, kun Kepun puhekone halusi olla äänessä koko ajan. Anderssonin suoritus oli floppi.

Hallituksen edustajat saivat puheaikaa noin kaksi kertaa enemmän, kuin opposition edustajat. Se oli kait pääministerinkin tarkoitus, että lähettämällä puhekoneen hän vie suurimman osan ajasta, ja näin aikaa ei jää v arsinaiselle asialle. Tämän puhekone Anu Vhviläinen, kun ei kertonut mitään uutta ja valaisevaa, josta kansalaisetkin olisi saanut lisää tietoa sotesta. Hän toisteli vain vanhoja fraasejaan, jotka on kuultu monasti ennenkin. Tuli mieleen, että Vehviläisen tarkoitus oli vain terrorisoida keskustelua, koska nyt alkaa näyttää siltä, että sote saattaa kaatua kokonaan tai ainakin esim, valinanvapaus tulee siirtymään hamaan tulevaisuuteen.

Kokoomuksen puheenjohtaja Orpo on sanonut, että ”jos ei tule sotea ei tule myöskään maakuntauudistusta”. Lemänkauppa raukeaa. Ei ole poissuljettu se mahdollisuus, että jos valinnanvapaus siirtyy se voi raute kokonaan seuraavan hallituksen toimesta, niin Kokookus äänestää maakuntauudistusta vastaan.

Suomen kansan silmät pitäisi nyt avautua näkemään, että koko iso asia sosiaali -terveydenhoidon uudistus onkin muuttunut kahden puolueen Kepun ja Kokoomuksen ”vallankaappaukseksi”, jossa Kepu saa maakuntauudistuksen ja Kokoomus saa yksityislle lääkärifimoille valinnanvapauden joka tarkoittaa, että ne pääsevät käsiksi verovaroihin, jossa on tarjolla miljardeja.

Yhteenvetona voisi todeta, että Kokoomuksen ja Kepun kellokkaat, kuten Anu Vehviläinen ja Annika Saarikko  ovatkin itse asiassa Terveystalon, ”pörriäisten, Attendon ja Esperin ym. lobbareita.

Soten -ja maakuntauudistuksen ns. Kepun hallintohimmelin päätöksen teko lähenee ja se kuumentaa nyt tunteita niin, että hyvä jos hanskaamiselta vältytään.

Tänään väittelivät tai kuten Savossa sanotaa inttivät Orpo ja Rinne, kaksi pääministeriehdokasta seuraavien vaalien jälkeen, mm. sotesta -ja Kepun hallintohimmelistä. Orpo uskoo paketin menevän läpi eduskunnassa kesäkuussa, Rinne sanoi, että jos se menee läpi, niin siihen tehdään paljon ja suuria korjauksia ensi vaalikaudella, jos demarit on hallituksessa. Rinne ei hyväksy valinnanvapautta ja sitä, että yksityiset pörssiyhtiöt pääsevät jakamaan verovaroja arviolta noin viittä miljardia euroa.

Huomenna illalla on A-talk, jossa aiheena on sote -ja Kepun hallintohimmeli esitys. Tulee varmaan olemaan kuuma keskustelu, jos keskustelijoiden kokoonpano vastaa eduskuntaa pienoiskoossa.

Aikapula kuitenkin uhkaa sotea ja voi muodostua kohtalokkaaksi hallituksen kannalta. Vastustajien kannalta olisi hyvä, jos päätöstä siirrettäisiin yli vaalien. Silloin myös kansa pääsisi sanomaan mielipiteensä asiasta.

Vielä ei tiedetä mitä eduskunnan perustuslakivaliokunta sanoo hallituksen esityksestä numero 2? Odotettavissa on tiukka kädenvääntö hallituksen ja opposition välillä valiokunnassa, jossa pitäisi aina tehdä vain yksimielisiä päätöksiä.

Kuten edellä olevasta selviää, on monia epävarmuustekijöitä vielä ja ennen kuin eduskunta lähtee kesälaitumille voi tapahtua vielä asioita, jotka kuumentavat tunteita puolin ja toisin.

Viime päivinä on  suomalaisia hellitty helteillä. Mutta sitten vasta se helle on, kun päätöksen aika on käsillä. Kuinka monta hallituspuolueen kansanedustajaa rikkoo ryhmäkuria ja äänestää vastaan? Montaa ei tarvita, kun esitys kaatuu. Jos olisi suljettu lippuäänestys, niin se olisi edustajien kannalta hyvä. Kukaan ei saa koskaan tietää m itä kukin äänesti, kuten kävi pressan vaaleissa 1956, kun Kekkonen voitti valitsijamiesten äänestyksen yhdellä äänellä ja tuli valituksi ensimmäistä, mutta ei viimeistä kertaa presidentiksi.

Otsikoitu nimitys Yle ykkösen aamu-tv:n ohjelmassa ei ole allekirjoittaneen keksimä. Sitä on käyttänyt aiemmin ainakin tunnettu toimittaja ”Loka” Laitinen.

Mutta yhtäkaikki kyse on siis ”ämmistä”, jotka aamusta aamuun arkisin  ovat äänessä telkussa.  Hyvin usein on niin, että kameran edessä on yhdellä kertaa jopa 3-4 ”ämmää”, jotka kaakattavat, kuin  kanat tai kimittävät ja kailottavat sekä pulputtavat niin että  aina ei selvää saa, mitä kukin sanoo. Onko tasa-arvo mennyt överiksi Ylessä?

Tänään  (23.5) oli juuri sellainen tilanne, että oli 3 ”ämmää” kameran edessä. Toimittaja ja 2 haastateltavaa. Aihe oli valinnanpauden kokeilu. Kun aihe on mitä tärkein ja kiinnostaa monia, niin olisi olettanut, että kameran edessä olisi ollut ainakin yksi mies, jonka puheesta olisi saanut paremmin selvää.

On ollut pakko siirtyä kilpailevalle kanavalle eli maikkariin.

Kokoomusministeri Kai Mykkänen on nimestään huolimatta erittäin puhelias mies. Se kävi tänä iltanakin selväksi Ylen A-studiossa missä Mykkänen ja Jussi Halla-aho (ps) olivat keskustelemassa työperäisestä maahanmuutosta. Mykkänen puhui paljon ja nopeasti ja välillä tuli jopa venäjän kieltäkin. Toimittaja antoi hänen puhua, joka kertoo toimittajan aatemaailmasta. Jussi Halla-aho fiksuna ja älykkäänä sai vähemmän puheaikaa, mutta käytti sen hyvin perustellen kantojaan, kun taas Mykkänen vain puhui ja puhui.

Mykkäsessä virtaa venäläistä verta puoliksi, sillä hänen äitinsä on venäläläinen sukujuuriltaan. Ehkä juuri siksi Mykkänen on venäjänkielen taitoinen ja häntä pidetään Suomessa Venäjän asiantuntijana. On kuulunut ääniä, että Mykkäsellä olisi jonkinlainen yhteys myös itse Putiniin, mutta tieto on vahvistamaton. Puhelias Mykkänen saattaa puhetulvassaan hölöttää vahingossa mitä tahansa.

Onhan meillä entinen pääministerikin venäläisten kanssa jatkuvasti tekemisissä rahasta, miksi sitten ei myös Mykkänen. Kun on imenyt äidinmaidossa rakkauden Venäjään, niin se säilyy läpi koko elämän.

Kysymys onkin vain siitä, että onko se hyvä asia, että meillä on Suomessa päättäjiä korkealta tasolta, jotka veljeilevät venäläisten kanssa työkseen? Kuten tiedetään venäläiset ovat ovelia rekrytoidessaan tietolähteitä muista maista. Ja sekin tiedetään, että itse Putin oli aiemmin venäläinen vakoojaupseeri, joten hänellä on osaamista niissä asioissa.

Ei liene sattumaa, että venäläiset oligarkit, joilla on myös Suomen kaksoiskansalaisuus ovat myös hyviä kavereita Putinin kanssa. Ko. oligarkit ovat hyvin soluttautuneet suomalaiseen urheilu -ja liike-elämään ja ovat siten arvokkaita kavereita Putinille.

Ministeri Jussi Niinistö entinen persu nykyinen loikkari on täältä ruohonjuuritasolta katsottuna ”sotahullu” mies. Hän leikkii Suomen armeijalla, kuin pikkupojat tinasotamiehillä. Mitähän kenraalit ajattelevat ministeristään. Heidän kommenttejaan ei juurikaan kuulu eikä näy.

Ministeri Niinistö tekee ministeriössään irtiottoja, joista hän ei kerro etukäteen edes presidentille tai eduskunnan puolustusvaliokunnalle, jonka tehtävä on valvoa, että ministeri toimii kansanvaltaisesti, Esimerkkeinnä mm. suuret sotaharjoitukset, joissa piti olla mukana mm. USA. Ja nyt sitten tämä naisten syrjintä armeijassa, heittämällä naiset ulos armeijasta kustannusten säästämiseksi. Voi pyhä jysäys! Olisi pitänyt tohtorismiehen ymmärtää, mikä haloo siitä nousee, kun naisia aikoo syrjiä.

Jussi Niinistö on niin innostunut sotaministerin hommassa, että joskus jää ihmettelemään, onko hän lainkaan sovelias sotaministeriksi. No, aikaa on enään korkeintaan vajaa vuosi, kun se pesti loppuu ja toista kertaa ei Jussi Niinistöä nähdä sotaministerinä. Se lienee varmaa.

Toivotaan, että Jussi Niinistö ei enään loppukauden aikana tee tyhmiä ja että ei ainakaan järjestä Suomea sotaan, ”sotahullu” kun on.