Tekijä: Väinö Okaruusu

Eilen oli eduskunnan kyselytunnilla puhetta Suomen linjasta EU:ssa, kun EU:n yhtenäisyyttä ollaan tiivistässä päämääränä liittovaltio. Kaikki eduskuntapuolueet sanoutuivat irti liittovaltiohankkeista ja varsinkin rahaliiton kohdalla Suomi pitää tärkeänä, että kukin maa hoitaa raha-asiansa itse ilman toisten apua.

Keskustelun lopulla kansanedustaja Laura Huhutasaari (ps) kysyi pääministeriltä, missä vaiheessa Suomi eroaa EU:sta, kun liittovaltio tulee joka tapauksessa? Suomi ei eio olla siinä liittovaltiossa mukana ainakaan niiden puheenvuorojen perusteella, joita kuultiin eilen kyselytunnilla.

Pääministeri vastasi Huhtasaaren kysynykseen närkästyneenä, että hän ei aio olla mukana siinä porukassa, joka aikoo erota EU:sta.

Sipilä siis aikoo olla EU:n jäsen, vaikka siitä tulisi liittovaltio, mutta Suomi ei aio olla EU:n liittovaltion osavaltio. Miten se olisi mahdollista. Ollako vaiko eikö olla? Onko Sipilä uskottava, kun hän nyt vakuuttaa, että Suomi ei ole mukana rakentamassa liittovaltiota.

Huhtasaari paljasti taktiikan, jonka avulla liittovaltio tulee jokapauksessa ja Sipilä muiden mukana on sitä rakentamassa. Se taktiikka on pienten askelten politiikka, jonka kehitti jo aikoinaan Kansainliiton apulaispääsihteeri 1920-luvulla, kun Kansainliitosta myös haluttiin tehdä liittovaltio.

Pienten askelten politiikalla pidetään kansat EU-maissa aisoissa, kun muutokset kohti liittovaltiota ovat pieniä eivätkä juurikaan hetkauta kansalaisia. Kun vielä valtamedia on valjastettu mukaan  ei kansalaiset edes aina tiedä, missä mennään.

Laura Huhtasaari puhui taas kerran totuuksia eduskunnassa.

Sipilän hallitus on toistuvasti vedonnut hallitusohjelmaan, kun se hyvin  on sopinut kulloisiinkiin asioihin. Mutta kun nyt on alkanut tulla vastaan asioita, joissa ei voikaan vedota hallitusohjelmaan alkaa selittelyjen vuoro.

Eräs tällainen asia on tuloerojen kasvu. Hallitusohjelmassa hallitus sitoutuu toimimaan siten, että tuloerot tasaantuisivat. Tosiasiassa tuloerot ovat kasvaneet, joten rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet. Sipilän hallitus on siis suosinut rikkaita köyhien kustannuksella.

Sipilän selitys on, että kun rikkaat eivät saa tulonsiirtoja yhteiskunnalta ja köyhät saa ja valtion on  ollut pakko leikata kustannuksiaan ovat köyhät joutuneet maksumiehiksi. Siitä johtuu tuloerojen kasvu.Sipilä unohtaa tarkoituksella, että verotus on yksi keino, jolla tuloerojen kasvua voidaan hillitä.

Nyt on käynyt niin, että kun hallitus on ”pannut Suomea kuntoon”, niin maksajiksi ovat kelpuutettu vain huonompiosaiset ja köyhät. Rikkaat ovat saaneet olla rauhassa porvarihallituksen siipien suojissa.

Jos rikkailta olisi peritty heidän osuutensa ”taloustalkoissa”sen olisi voinut tehdä varotuksella.

Hallitusohjelmahan edellytti, että hallitus työskentelee tasa-arvoisuuden puolesta.

Sipilän nhallituksen hallitusohjelma on iso kasa paskapaperia, jota käytetään tarkoitushakuisesti selittämään milloin mitäkin hallituksen epäonnistunutta hanketta.

EU:n komission puheenjohtaja Juncer sanoi tänään, että EU ongelmat on ratkaistu. Hän ei tiedä että EU:n ongelmat on lakaistu maton alle.

Ainakin Suomesta katsottuna mm. maahanmuuttoasiat on pahoissa ongelmissa, mutta Juncker ei niitä näe, kun ne on piilossa EU-palatsien paksujen mattojen alla,

Juncker sanoi myöskinm että nyt on ryhdyttävä sanoista tekoihin eli nyt on puhuttu liittovaltiosta tarpeeksi, nyt aletaan muodostamaan liittovaltiota.

Ensimmäiseksi on mm. Ruotsin otettava käyttöön pahamaineinen yhteisvaluutta euro. Sama koskee kaikkia niitä maita, joilla on vielä oma raha.

Ruotsi ei tule ikinä luopumaan kruunustaan, sillä se on ruotsalaisille sellainen symbooli, että siitä ei luovuta. Rinnakkaisvaluuttana voi ruotsalaiset hyvöksyä euron, mutta kruunu säilyy varmasti.

Kova taistelu tullaan käymään, jos kaikki rahat ja velat pannaan yhteen ja voi käydä niinkin, että EU hajoaa siihen taisteluun.

Mutta sitäkin ennen voi maailma ajautua kolmanteen maailmansotaan, aseiden kalistelu on sitä luokkaa, että se enteilee pahoja aikoja. Jos niin onnettomasti kävisi, niin EU hajoaa varmasti, kuten kävi Kansainliiton toisen maailnasodan pyörteissä.

Juncker jaksaa uskoa liittovaltioon ja miksei uskoisi, kun on ns. leipäpappi eli saarnaa asiaansa rahasta. Junceille riittää, kunhan on hyvä liksa ja hyvin varustettu viinakaappi työhuoneessa.

Me jotka emme usko liittovaltioon taistelemme sitä vastaan vaikka verissäpäin, jos on tarve

Suomessa poliittinen eliitti ei näe uhkia muualla, kuin kantasuomalaisten huolestuneisuudessa maahanmuuton suhteen. Kaikki puhe maahanmuuttajista on vihapuhetta hallituksen ja lähes koko opposition mielestä.

Suomen poliittinen eliitti sulkee silmänsä ja korvansa islamin leviämisestä Eurooppaan vauhdilla. Se on vaarallista , kun ei näe uhkia siellä  missä niitä todellisuudessa on, mutta näkee uhkia siellä missä niitä ei ole. Tuskin kantasuomalaiset somekirjoittajat hautovat vallankumouksia. He kirjoittavat tulevaisuuden huolesta, kun näkevät jo vaatetuksesta, että islaminuskoiset täyttävät jo terveyskeskuksemme ja muut yhteiskunnan palvelupisteet.

Suomessa on yksi rohkea nainen onyrittänyt nostaa kissaa pöydälle saadakseen aikaan edes asiallista keskustelua islamilaisuuden mahdollisista uhkista länsimaiselle kulttuurillemme. Mutta hänet on heti kättelyssä leimattu ”vaaralliseksi”. Vaarallisia sen sijaan ovat ne poliittisen eliitin edustajat, jotka ummistavat silmänsä tosiasioile. Euroopassa on jo pitkään varoiteltu äänekkäästikin islamin vaaroista. Nyt kun Suomessa joku rohkenee tarttua asiaan, hänet leimataan vaaralliseksi, kuten Orpo luonnehti Huhtasaarta, kun hän eduskunnassa käytti puheenvuoron, jossa Huhtasaari yritti herätellä näkemään tosiasiat.

On selvää, että islamilaisessa maailmassa on islamilaisia moneen lähtöön. Valitettavaa vain on, että jyrkimmän siiven islamistit näkyy ja kuuluu kaikkialla eniten. Kun puhutaan terrorismista, niin pikemminkin sääntö, kuin poikkeus on, että kaikissa terroriteoissa on aina mukana myös islamilaisuus.

Suomessa on maahanmuuttoviranomaisten tehtävä huolehtia siitä, että maahamme ja sen kaupunkeihin ei synny islamilaisia yhdyskuntia.

Suomen kansa on huolissaan maahanmuuton tuomista ongelmista ja sen huolen pitäisi maamme poliittinen eliitti myös jakaa. Mutta näin ei ole, kun eliitti näkee huolen aiheet enemmänkin oman maan kansalaisissa. Kysyn vain, kuinka monta terroritekoa kantasuomalaiset ovat tehneet omassa maassaan, jos pois luetaan kaikki viinapäissä tehdyt tapot?

Nyt on alkanut selvitä vihapuheiden tulkintojen erot. On olemassa kaksi pääsuuntaa. On Sipilän tulkinta ja Huhtasaaren tulkinta.

Sipilän tulkinnan mukaan vihapuhe on sitä, kun kantasuomalainen  kirjoittaa someen mielipiteensä maahanmuuttajista, jotka ovat kaikki terroristeja tai sellaiseksi aikovia. Sipilän tulkinta vihapuheesta ei kata sitä puhetta, jota maahanmuuttajat käyttävät kantasuomalaisista esim. kantasuomalaiset ovat vääräuskoisia ja siksi pitäisi hävittää maan päältä kokonaan. Kaikki terroristit ovat muslimeja, mutta kaikki muslimit eivät ole terroristeja, on Sipilän tulkinta.

Huhtasaaren tulkinta vihapuheesta ulottuu myös maahanmuuttajiin. Tässä suurin ero Sipilän tulkintaan. Huhtasaari on sitä mieltä, mitä useimmat kantasuomalaisetkin ovat eli, että maahanmuuttajat uhkaavat kantaväestöä puheillaan ja on siksi tuomittavaa vihapuhetta.

Tuliko tämä nyt selväksi näin rautalangasta väännettynä? Jos ei tullut se johtuu vain siitä, että eihän poliitikkojen puheista kukaan saa selvää. Varsinkin Sipilä on vatuloinnin suurmestari, joka puhuu tänään yhtä ja huomenna sitä toista.

Mihin unohtui sana ”rasisti”, jota viime vuosina on paljon käytetty vastapuolen leimaamiseen perusteetta. Sitä sanaa ei kuuleman mukaan voinut käyttää, kun kysessä on muslimi. Sitävastoin kantasuomalaiseen somekansaan se sopii mainiosti.

Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin vielä voi tulla uusia tulkintoja vihapuheista. Niitä odotellessa on tyydyttävä nyt näihin kahteen.

Pahimmaksi ongelmaksi Suomessa on osoittautunut Suomen sopimuskulttuuri. Se selvisi kuluvalla viikolla, kun pääministeri kutsui kaikki eduskuntapuoleiden puheenjohtajat yhteiseen palaveriin tuomitsemaan kaikkinainen vihapuhe sosiaalisessa mediassa.

Palaverissa tuotiin puheenjohtajien eteen vetoomuspaperi, jossa puheenjohtajat tuomitsivat vihapuheet. Kaikki allekirjoittivat paperin.

Pari päivää sen jälkeen keskusteltiin eduskunnassa samasta aiheesta, ja siinä keskustelussa kävi ilmi, että vihapuheesta eivät kaikki olleetkaan samaa mieltä vaan vihapuheesta oli erilaisia tulkintoja.

Pääministerin tulkinta oli se, että se on vihapuhetta, kun suomalaiset kirjoittelevat kiukkuisia kommentteja maahantulijoista terroristeina. Laura Huhtasaari, joka edusti Perussuomalaisia pääministerin palaverissa puolueen varapuheenjohtajana oli taas sitä mieltä, että vihapuhetta vasta on se, kun islamilaiset maahanmuuttajat uhkaavat suomalaisia vääräuskoisina. Näin ollen vihapuheesta on Suomessa erilaisia tulkintoja ja se pääministerin vetoomuspaperi kelpaa vain pikkukamarin käyttöön.

Tästä pääsemme siihen miksi Suomella menee huonosti. Suomi on aina ollut ns. sopimusyhteiskunta, mutta jos joka helkutin asiasta on aina monta eri tulkintaa, niin eihän sellainen sopimusyhteiskunta voi toimia menestyksellä.

Kun eri sopijapuolet aina tulkitsevat yhteiset päätökset omaksi parhaaksi on lopputuloksena konkurssikypsä Oy Suomi Ab, jonka toimitusjohtajana häärii muuan insinööri.

Jos ja kun jatkossa kirjoitatte vihapuheen johonkin julkaistavaksi, niin voisi olla hyvä panna alkuun maininta siitä, mitä tulkintaa vihapuheenne edustaa. Onko se kirjoituksenne pääministerin tulkinnan mukainen vai jonkun muun tulkinnan mukainen. Pääministerillä on aina ihka oma tulkinta joka asiaan, jonka on laatinut Kepun sylttytehdas monikymmenvuotisella kokemuksella.

Pääministeri Sipilä oli kutsunut tänään kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat palaveriin, jossa oli tarkoitus hillitä kansalaiskeskustelua  maahanmuutosta ja kansan kahtiajakautumisesta. Yrityksetkin suitsia kansalaiskeskustelua Suomessa, jossa sananvapaus on arvossaan on tuomittu epäonnistumaan. Ainoa keino rajoittaa kansalaisten oikeutta sanoa julki, mitä mieltä kukin on mm. maahanmuutosta onnistuu vain säätämällä sensuurilakeja. Mitä se kertoisi Suomesta, jos hallitus edes uhkailisi sensuurilaeilla?  Pääministeri Sipilän yksi johtamiskeino on uhkailu ja peloittelu. Niillä keinoilla mm. kiky-laki saatiin aikaiseksi.

Mitä sanovat oppositiopuolueiden puheenjohtajat pääministerin yritykselle hillitä kansalaiskeskustelua? Tuskin esim. Halla-aho on kovinkaan innostunut moisesta hankkeesta.

Kun Sipilän hallitus on totaalisti epäonnistunut Suomen maahanmuuttopolitiikassa, niin nyt sitten pantaisiin kansa kärsimään rajoittamalla sananvapautta.

Sipilän otteissa on sama maku, kuin Turkin presidentin puuhissa.  Kaikki, jotka ovat eri mieltä hallituksen kanssa on vaiennettava tavalla tai toisella. Se olisi demokratian lopullinen päätepiste.

Quo Vadis Suomi?

Presidentinvaaliin on aikaa enää vajaa viisi kuukautta, jos vaali järjestetään 28.1.2018. Mistään vaalitaistelusta ei ole vielä näkynyt merkkejä, vaikka jotkut ehdokkaat olisivat halunneet jo aloittaa kamppailun. Istuva presidentti, joka myös on ehdokkaana tulevissa vaaleissa on toppuutellut innokkaimpia siirtämään taistelun aloittamista. Hänellä on siihen syynsä, joka lienee se, että mitä lyhyempi vaalitaistelu, sitä varmempaa on hänen valintansa.

Nyt kuitenkin maailmassa ja Euroopassa tapahtuu paljon asioita, joihin pieni Suomikin joutuu määrittelemään kantansa. Tuorein esimerkki on tältä päivältä, kun EU:n komissio aikoo määrätä jäsenmaille kiintiöt pakolaisista, jotka jäsenmaiden on vastaanotettava. Suomessa kansa sanoo, ei enään yhtään pakolaisia lisää ennen kuin on selvitetty nykyiset sotkut.

Nyt on presidentivaalien agendalle otettava kysymys Suomen linjasta EU:ssa. Aikooko Suomi olla mukana yhä syvenevässä integraatiossa, joka johtaa väistämättä jonkin sortin liittovaltioon. Emme ainakaan vielä tiedä mitä mieltä on Sauli Niinistö asiasta. Niinistö on bilderbergiläisiä ja he ovat vaatineet maailmaan uutta järjestystä, joka tarkoittanee federalismia. Nyt on siis Niinistönkin samoin kuin kaikkien muidenkin presidenttiehdokkaiden kerrottava  selkokielellä, ovatko he federalisteja eli liittovaltion kannattajia vai nationalisteja, jotka haluvat säilyttää Suomen itsenäisenä valtiona.

EU on Suomen kohtalon kysymys. Jos jatkamme EU:ssa integraation syventämistä on Suomi mennyttä kalua itsenäisenä valtiona. Jos emme jatka EU:ssa vaan eroamme voimme itsenäisenä valtiona liittoutua kenen kanssa vaan samoin ajattelevien maiden kanssa. Esimerkkinä Englanti.

Seuraavat presidentinvaalit ratkaisevat Suomen suunnan Euroopassa. Siksi on tärkeätä, että kansalaiset saavat tietää, mitä maamme korkein päättäjätaho ajattelee näistä tosi suurista asioista.

Pohjois-Korean lahja maailmalle Kim Jong-un pelaa kovaa peliä panoksena maailman loppu. Hän on kuin pokerinpelaaja, joka jatkuvasti nokittaa sanomalla ”all in”.

Trump, jolla vain olisi mahdollisuus tukita Pohjois-Korean ihmelapsen turpa tyytyy vain sanoilla nokitteluun. Se ei ole mitään sen rinnalla, että Pohjois-Korea kokeilee jo ydinkärkiä ohjuksissa ja lähettelee niitä mm. Japanin yli. Röyhkeä temppu muuten.

Maailma pidättelee hengitystään. Milloin Trump iskee ja minne sekä millä aseilla? Kybersota on jo täydessä käynnissä Pohjois-Korean ja USA:n välillä.  Kaikki se mitä nyt tapahtuu ei ole sitä, miltä näyttää. Se on sitä kypersotaa, johon kuuluu propaganda mitä suurimmassa määrin. Siihen kuuluu myös vastapuolen vakoilu. On perusteltua uskoa, että USA:ssa tiedetään tasan tarkkaan, mitä Pohjois-Koreassa todella on tekeillä ja millä aseilla. Muutoin ei Trump olisi niinkin rauhallinen kuvista päätellen.

Mutta jos vakoilu ei toimikaan, niin kuin uskotaan, niin so whatt?

Kova peli jatkuu ja maailma pelkää pahinta, mutta toivoo parasta kunnes jotain tapahtuu. Se jotain voisi olla USA:n ja Pohjois-Korean keskinen sopimus olla käyttämättä ydinaseita tai sitten ei.

Kim Jong-un sairastaa ”Napoleonin-tautia” ja se on paha tauti. Siinä taudissa kun pitää olla itseään huomattavasti suurempi joka asiassa. Pitää olla vainoharhaiset suuret luulot itsestään.

Kuvassa, joka on lainatu Hesarista nuori Kim pompottaa vanhoja kenraaleja.

Maahanmuuttovirasto ja sisäministeriö ei ole huomannut, että maahanmuuttoasioissa on tapahtunut muutos. Täällä on eletty, kuin mitään ei olisi tapahtunut vuosiin. Samaan aikaan paperittomien turvapaikan hakijoiden määrä lisääntyy päivittäin ja heidän aiheuttama turvattomuus kaduilla ja toreilla lisääntyy samaan tahtiin.

Vanha luutunut ja leipääntynyt naahanmuuttovirasto yrittää paikata ja parsia asioita, mutta huonolla tuloksella. Koko hommassa on improvisoinnin maku sen sijaan, että kaikki tehtäisiin suunnitellusti ja kontrolloidusti.

Sisäministeriön korkein virkamies kansliapäällikkö nimeää suurimmaksi uhkaksi Suomelle syrjäytyneet nuoret. Voi pyhä jysäys! Siinä lausunnossa näyttäytyy sisäministeriön kansiapäällikkö täysin tietämättömältä, mitä maassa todella tapahtuu.