Tekijä: Väinö Okaruusu

Spekulaatioita spekulaatioiden perään esiintyy näinä päivinä niin valtamediassa, kuin somessakin. Hurjimmillaan spekulaatioissa nähdään jo attentaattejakin. Kaikki mitä julkisuudessa nyt on luettavissa ei ole faktaa eikä kaikki myöskään fiktiota, vaan fakta ja fiktio sekoittuvat, kuin sotesoppa. Kukaan ei ota selvää, kuinka kulloinkin käy.

Voisi asian myös ilmaista siten, että fakta ja fiktio ovat julkisuudessa ”trumputin” tapauksessa sikinsokin, kuin Sinkkosen muorin häpykarvat.

Mutta ei se mitään, kun sen tietää.

Sipilän hallituksen suosio on taas mitattu. HS-gallup kertoo, että vain joka neljäs eli yksi neljästä suomalaisesta antaa hyvän arvosanan hallituksen  onnistumisesta tehtävisään. Huonon tai erittäin huonon arvosanan antaa tutkimus 40% suomalaisista hallituksen onnistumisesta. Loput 35% ei osaa sanoa mitään eli  heistä voi päätellä, että hallituksen toiminta on ollut mitään sanomatonta.

Tällaisilla kannatusluvuilla Sipilän hallitus aikoo vaan edelleenkin runnoa läpi Suomen historian suurimman uudistuksen. Kun sitä vastoin tällaisilla kannatusluvuilla pitäisi hallituksen erota.

Hallituspuoleiden onnistumisesta hallituksessa saa siniset loikkarit melko hyvän arvosanan vain 8% eli alle yksi kymmenestä, kun taas yli 50% pitää huonona loikkareiden onnistumista hallituksen toiminnassa. Kannatusluvut kertovat  selvääkin selvemmin, että loikkarit ovat Sipilän hallituksessa vain äänettömiä yhtiömiehiä , joiden ainoa tarkoitus on pitää Sipilän hallitus pystyssä muutamaa ministeripaikkaa vastaan, joista Soinin ulkoministerin paikka on ratkaiseva.

Näin toimii suomalainen demokratia.

 

Otsikoitu kysymys esitettiin aikanaan tsekkoslovakialaisille, kun Neuvostoliiton tankit  vyöryivät Prahaan tukahduttamaan kansannousua.

Silloin tsekit vastasivat, että venäläiset ovat  heidän veljiään, koska ystävän voi valita, mutta veljeään ei.

Vastaisimmeko me samalla tavoin, jos meille esitettäisiin tuo kysymys?

Asia tuli ajankohtaiseksi, kun kyselututkimus Putinin suosiosta Suomessa sai tuloksen, joka ei mairittele Venäjän presidenttiä.

Edellinen huipputapaaminen päättyi Trumpin häviöön, kun Pohjois-Korean diktaattori kusetti Trumppia. Trump luuli, että Pohjois-Korea lopettaa ydinasepuuhailut, mutta toisin kävi. Kaikki jatkuu entiseen malliin ja Trump on lepettanut diktaattorin kehumisen. Mutta selvä voitto Pohjois-Korealle 6-0.

Kusettaako Putin myös Trumppia? Aika varmasti ainakin yrittää. Putin tulee vaatimaan Trumpilta Naton laajentumisen Venäjän napurimaihin lopettamista. Silloin Suomikin menettää optionsa Natoon. Suomikin on pelinappulana isojen poikien palaveripöydässä ja Suomessa. Riippuu siis vain siitä, mitä Trump osaa vaatia vastalahjaksi? Ennakoon ajatellen Trump on heikoilla suhteessa Putiniin.

Todennäköistä on, että palaverin päätteeksi annetaan julki tiedote neuvotteluista, mutta siinä ei kerrota mistä todella on sovittu.

Taas on se aika, kun eläkeläiset, joita on  noin kolmannes kaikista äänestäjistä on puolueiden suuressa suosiossa. Luvataan ummet ja lammet ja jopa sen paskamaisen indeksileikkurin poistamista, jonka Paavo Lipponen (sdp) teki  aikanaan ollessaan pääministerinä vuonna 1995. Kuluneiden hieman yli kahden vuosikymmenen aikana ovat eläkeläiset menettäneet noin 30% eläkkeistään, paitsi eläkevakuutusyhtiöiden johto, jotka ovat saaneet monin kertaisesti lisää liksaa samana aikana.

On jotensakin surkuhupaisa, että demarit ovat nyt eniten äänessä eläkeläisten puolesta – ennen vaaleja. Demarit juuri leikkasivat eläkkeet pysyvästi, vaikka se oli aluksi tarkoitettu vain  tilapäiseksi.

Nyt on vaaleihin aikaa noin 9 kuukautta. Sinä aikana saamme me eläkeläiset kuulla vielä paljon hyviä lupauksia, sillä meidän äänet kiinnostavat paljon puolueita. Mutta olkaamme valppaina.

Parasta olisi, jos eläkeläisillä olisi oma puolue. Se olisi Suomen suurin puolue ja se vain voisi muuttaa kaikki lupaukset todeksi.

Puolueet eivät pidä lupauksiaan ja kaikkein vähiten demarit.

Trump on viisaa tai hullu tai puoliviisas tai puolihullu tai ainakin varttiviisas tai varttihullu. Siitä saa itsekukin valita, miksi kokee Trumpin. Meillä on valinnanvapaus.

Trump on taitava manipuloija, hän ihastuttaa ja vihastuttaa sekä naurattaa, että suututtaa moniaita.

Yksi asia on varmaa, Trump ei jätä ketään kylmäksi. Jotkut jopa kuumenee, kun Trump avaa sanaisen arkkunsa joko palavereissa tai twiittaamalla netissä.

Tärkeätä on huomata, että Trump  on USA:n presidentti. Hän ei ole maailman parantaja, kuten monet muut valtion päämiehet Suomen presidentti mukaan lukien. Trump yrittää vain parantaa USA:n ja sen kansan elinolosuhteita. Tätä eivät kaikki tajua, kun USA:n presidentit ovat aina ennen olleet koko maailman presidenttejä. Trumpin tunnuslause on ”America first”. Onko siinä mitään väärää, kun maan pressa ajattelee ja toimii oman maansa parhaaksi?

Siis pysähtykäämme hetkeksi miettimään Trumpin motiiveja, kun hän käyttäytyy siten kun hän käyttäytyy.

Trump noudattaa vain viestinnän ohjetta, jossa sanotaan, että kärjistämällä menee sanoma parhaiten perille.

 

Neuvostoliiton hajottua lopullisesti 25.12.1991 Esko Ahon (kepu) ollessa pääministerinä Suomessa, maamme vapautui yhteistyö ja avunantosopimuksesta Neuvostoliiton kanssa. Sopimus oli sitonut Suomen useita vuosikymmeniä Neuvosliiton etupiiriin .  Sopimus ei jättänyt Suomelle liikkumatilaa lähentyä länsimaita. Elimme ”suomettumisen” aikaa.

Mutta sitten koitti vapaus ja maamme poliittinen eliitti alkoi lähentyä länsimaita. Samoihin aikoihin EU alkoi laajentua ja pitkällisten neuvottelujen jälkeen Suomi liittyi EU:n jäseneksi samanaikaisesti Ruotsin kanssa 1.1.1995 Esko Ahon (kepu) ollessa edelleen pääministerinä.

Suomi oli elänyt koko Esko Ahon pääministerikautena 26.4.1991-12.4.1995 vaikeita taloudellisia vuosia, kun kasinotalouden jälkipyykkiä pestiin.

Suomen liittyessä EU:n jäseneksi ei vielä tiedetty mitään hankkeista yhteisvaluutasta. Kun Suomessa järjestettiin neuvoa antava kansanäänestys EU:n jäsenyydestä puhuttiin paljon turvallisuudesta, millä viitattiin Venäjään. Ei mitään puhuttu yhteisvaluutasta, vaikka sitä koskevat suunnitelmat olivat jo varmasti meneillään. Asia salattiin suomalaisilta.

Eräs henkilökohtainen muisto liittyen yhteisvaluuttaan vuodelta 1997. Olin vaimoni kanssa lomailemassa Portugalin Algarvessa. Satuin sattumoisin pelaamaan golfia erään minulle entuudesta tuntemattoman saksalaisen pankkiirin kanssa. Siinä pelatessa juttu kiertyi EU:hun, johon Suomi oli liittynyt pari vuotta aiemmin. Saksalainen pankkiiri sanoi siinä jutellessa ja pelatessa, että yhteisvaluutta tulee ja jo melko pian. Olin yllättynyt, mutta vaikenin.

Kun sitten  yhteisvaluutta euro otettiin käyttöön aluksi tilivaluuttana  1.1.1999 muistin mitä olin kuullut saksalaisen pankkiirin suusta Portugalin Algarvessa golfkentällä pari vuotta aikaisemmin.

Eurosetelit ja kolikot tulivat käyttöön 1.1.2002.

Suomi liityi yhteisvaluutta euroon heti alusta lukien ilman kansanäänestystä 1.1.1999 Paavo Lipposen (sdp) ollessa pääministerinä. Mm. Ruotsissa järjestettiin kansanäänestys eurosta, joka hylättiin. Siksi Ruotsilla onkin mennyt taloudellisesti paljon paremmin, kuin Suomella.

Kuka tai ketkä olivat priimus-moottoreina euron syntyyn?

Saksalaiset olivat hankkeen vetäjiä. Miksi? Siksi, että saksalaisilla pankeilla oli huomattavia summia rahaa lainattuna mm. Kreikalle. Niiden velkojen maksamiseen tarvittiin leveämmät hartiat ja EU-maat olivat siihen sopivat.

Kreikka oli hoitanut taloutensa kelvottomasti. Vaaleissa aina oppositio lupasi kansalle uusia etuja ja päästyään valtaan oli toteutettava lupaukset ja rahat uudistuksiin lainattiin Saksasta.

Euro oli siis tarkoitettu varmistamaan, että saksalaiset pankit saivat rahansa takaisin, kun kaikki euromaiden veronmaksajat pantiin maksumiehiksi.

Nyt tiedämme, että Kreikan lainat euromailta on yli 200 miljardia euroa. Mutta maksaako Kreikka joskus lainansa takaisin euromaille, mm. Suomelle. Ei maksa. Nyt jo on laina puolitettu ja se loppuosan maksuaika on vuoteen 2075. Kuka uskoo, että Kreikka joskus maksaa edes puolet euromailta lainaamiaan rahoja? Tuskin kukaan. Suurin osa Kreikan lainoista euromaille koostuu takuista ja pienempi osa suorista lainoista, mutta yhtäkaikki takuutkin on  maksettava.

Poliitisesti asia on arka kaikille euromaille. Kun lainan maksuaika pidennettiin aina vuoteen 2075, niin silloin nykysukupolvi katselee jo pilven syrjältä maapallon asioita ja uudet sukupolvet eivät jaksa kiinnostua isiensä suurista virheistä.

Tähän mennessä Suomi on jo menettänyt muutaman miljardin euroa eli meidän valtion velasta on huomattava osa Kreikalle myönnettyjä velkoja ja takuita.

Kun aikanaan käsiteltiin eduskunnassa ensimmäistä suoraa lainaerää Kreikalle sanoi silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kepu), että ”lainaaminen Kreikalle on hyvä bisnes, kun lainaamme ne rahat pienellä korolla ja saamme Kreikalta isommat korot, niin saamme hyvän voiton”. Mitähän Matti Vanhanen nyt sanoo siitä ”hyvästä bisneksestä”?

 

Olen liikuntavammainen, sidottuna pyörätuoliin. Onneksi on sähköpyörätuoli, jolla pääsee liikkumaan ulkonakin, jos?

Jos olisi väylät ja monet palvelupisteet varustettu liikuntavammaisia varten. Mutta kun ei ole.

Olin tänää parin lähiomaisen kanssa Turun keskustassa takoituksena syödä jossain terassiravintolassa ja sen jälkeen tehdä pieni kierros Aurajoen rantakatuja katsomassa kesäistä Turkua. Löysimme ravintolan, jonka terassille pääsi pyörätuolilla, palvelu oli hyvää  ja ruoka myös sekä kohtuuhintaista.

Ruokailun jälkeen lähdimme ”turistikierrokselle”, mutta se oli vaivalloista. Katujen ylittäminen tuotti vaikeuksia, kun jalkakäytävän reuna oli liian korkea pyörätuolille. Yksin en olisi selvitynyt, mutta kun mukana oli kaksi nuorta omaista he auttoivat kadun ylityksissä.

Monissa paikoissa ravintoloissa ja myymälöissä on kyllä luiskat  pyörätuolia varten, mutta ne ovat liian monesti jääneet puolitiehen. Liuska on joko liian jyrkkä tai sen yläpäässä on korkea kynnys, jonka ylittäminen on mahdotonta ilman apua.

Vaikutelmaksi jää, että liikuntavammaisia on kyllä ajateltu, mutta toteutus on tehty ilman liikuntavamaisen opastusta.

Me liikuntavammaiset haluaisimme elää, kuin terveet ihmiset ja nauttia mm. kesästä. Mutta ainakin se on tehtävä, jos aikoo mennä jonnekin on etukäteen otettava selvää liikuntavammaisen mahdollisuuksista selvityä kohteessa.

Turku on kiva kesäkaupunki lukuunottamatta sitä, että  liikuntavammaisia ei ole riittävästi huomiotu kevyen liikenteen väylillä ja palvelupisteissä.

Keskimääräinen eliajan odote nousee vuosi vuodelta. Se tarkoittaa, että liikuntavammaisia on yhä enemmän keskuudessamme.

Suomen poliitinen eliitti on innokas järjestämään suurvaltajohtajien tapaamisia Suomessa. Miksi? Siksi, että piskuinen Suomi saisi julkisuutta maailmalla ja että tasavallan presidentti Sauli Niinistö saisi  sulan hattuunsa osoituksena suuresta valtiomiehestä.

Hyödyt edessä olevasta suurvaltajohtajien tapaamisesta  Suomelle ovat siinä.

Haitat sitävastoin ovat paljon merkittävämmät, kuin hyödyt.

Ensinnäkin tapaaminen tulee maksamaan Suomen veronmaksajille paljon. Missään ei ole kerrottu mitä se tapaaminen maksaa Suomelle. Mutta kun ynnää yhteen esim. kaikki turvajärjestelyt, tilavuokrat suurten delegaatioiden majoittumisesta, kokoushuoneistoista ja tarjoiluista, niin summa on suuri.

Koko Sipilän hallituksen valtakaudella on hallituksen keskeinen sanoma ollut menojen leikkaaminen ja säästäminen. Mistä sitten löytyvät aina rahat, kun eliitti haluaa julkisuutta, mutta ei silloin, kun köyhä kansa vaatii leipää pöytiin.

Haittapuoliin on laskettava myös ne monet hankaluudet ja vaikeudet, mitä kahden äijän yhden päivän tapaaminen aiheuttaa kaupungin asukkaille, kun liikennejärjestelyt mullistavat koko pääkaupungin elämän  niiden kahden äijän turvallisuuden takaamiseksi.

Yhteenvetona voisi todeta, että mitä järkeä on järjestää suurvaltajohtajien tapaamisia maassamme, kun niistä ei kansa hyödy mitään, mutta maksaa kalliit viulut.

Suomalaisten hyväntahtoinen hölmöys on kansantauti, josta emme kai koskaan pääse eroon.

Mikä on Kelakyyti? Se on sellainen kyyti, jonka tarkoituksena on säästää yhteiskunnan rahoja. Säästöt syntyvät siitä, kun ei tarvitse makuuttaa eri tavoin sairaita sairaaloissa, vaan hoidetaan heitä päiväpoliklinikoilla ja  potilas voi asua kotonaan.

Kelakyydin omavastuu on tänä vuonna 300 euroa, joka täytyy täyttyä ennen, kuin Kelakyyti on ilmainen. Potilas siis maksaa omasta pussistaan kyydeistä omavastuuosuutensa ja sen jälkeen saa Kelalta kortin, joka oikeuttaaa ilmaisiin kyyteihin kalenterivuoden loppuun asti.

Nyt heinäkuun alusta lukien Kela siirtyi uuten kyytien tilaussysteemiin siten, että maassa on tilauskeskuksia, jotka tekevät sopimuksia tarjousten perusteella taxiautoilijoiden kanssa. Invataxit vaativat erikoisvarusteita mm. pyörätuolien nostamista varten autoon. Kelakyytiin sisältyy palveluna mm. se, että taxinkuljettaja vie kyydittävän perille asti esim. päiväpolklinikalle ja paluukyydissä kotiin asti.

Monet pitkäaikaissairaat ovat täysin riippuvaisia kelakyydeistä sairautensa hoidossa. Monissa syöpäsairauksissa esim. on hoitojaksot yhdestä neljään viikkoon, joten kelakyytiä tarvitaan aika usein.

Viime aikoina syysteemiuudistuksen jälkeen on Kelakydit takkuilleet pahasti erikoisesti maaseudulla. Syitä on systeemimuutoksessa ja siinä, että Kela ei ole saanut tarpeeksi kiinnostuneita taxiyrittäjiä lähtemään mukaan Kelataxiin.

Kun näinkin pieni uudistus on aiheuttanut näin paljon ongelmia, että syöpäsairaat eivät ole päässet hoitoon, niin kuinka paljon ongelmia aiheuttaa sote, jos se joskus toteutuu? Täytyykö Suomessa ensin kuolla sairaita ihmisiä vain siksi, että ei pääse hoitoon viranomaisten taitamattomuuden vuoksi, ennen kuin päättäjät tajuavat päätöstensä vaikutukset.