Suvun vanhimpana jäsenenä seuraan mielenkiinnolla, mitä suvun piirissä tapahtuu. Ja ensimmäinen huomio on, että suku globalisoituu. Se on luonnollinen kehitys, kun kaikki muukin maailmassa globalisoituu.
Nuoret matkustavat nyt paljon enemmän, kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Ja matkustuskohteina eivät ole vain lähimaat, vaan myös kaukomaat. Opiskeijavaihto eri maiden välillä ns. Erasmus-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden opiskella ulkomailla. Se edellyttää kielitaitoa ja parantaa kielitaitoa.
Meidänkin suvusta on lähdetty ulkomaille opiskelemaan yliopistoihin ja hyvällä menestyksellä. Mutta ulkomailla ei vain opiskella, vaan siellä tutustutaan kohdemaan kulttuuriin ja ennen muuta toisiin opiskelijoihin, jotka tulevat kaikkialta maailmasta. Maailma kansainvälistyy. Kun nuoret kohtaavat, niin kuvaan tulee ihastumisia ja jopa rakastumisia, kuinkas muuten. Se on luonnon laki. Avioliittoja solmitaan ja perheitä perustetaan. Iso kysymys on, mihin maahan nuori pari asettuu asumaan yhdessä. Asettuako naisen kotimaahan tai miehen kotimaahan? Välimatka voi olla tosi pitkäkin, joka vaikeuttaa päätöksen tekoa. Nuorten vanhempien ja isovanhempien ei pidä sekaantua nuorten asioihin. He vain tietävät, mikä heille on paras ratkaisu.
Meidänkin suvussa ovat edellä kerrotut asiat nyt ajankohtaisia. Toivotaan, että nuoret tekevät viisaita ratkaisuja omista lähtökohdistaan.
Kun suku kansainvälistyy on suvun vanhimpienkin pystyttävä kommunikoimaan eri kielillä. Ruostunutta kielitaitoa on elvytettävä ja se onkin yllättävän mukavaa, kun pystyy vaikka vaan välttävästi seurustelemaan uusien sukulaisten kanssa.
Onko Suomelle hyötyä globalisoitumisesta? Kyllä on se on välttämätöntä monestakin syystä. Suomi on pieni maa ja me emme voi eristäytyä. Meidän selviytymiskamppailumme on kiinni siitä, kuinka hyvin me osamme asemoitua maailmassa itsenäisenä valtiona. Yksi osa sitä on perheiden perustaminen yli kielirajojen, jonka edellytyksenä on kielitaito. Siksikin kielitaidon oppiminen on tärkeätä.