Tässä hieman tietoa kyberhykkäyksistä ja kybersäästä.

https://www.viestintavirasto.fi/kyberturvallisuus/tietoturvanyt/kybersaa.html

Presidentti Sauli Niinistö tuttavallisesti Saukki on lähtenyt ristiretkelle sananvapautta vastaan. Niinistö otti hampaisiinsa kolme tietokirjailijaa, jotka ovat kirjoittaneet Niinistöstä jonnin sortin elämänkertakirjan.

Niinistö on unohtanut mitä Urho Kekkonen sanoi, kun hänestä kirjoiteltiin paljon myös pahaa. Hän sanoi, että ”puhutaan mitä puhutaan, pääasia, että puhutaan.

Jo perustuslakimme sallii kirjoitettavan ja puhuttavat julkisuuden henkilöistä sellaistakin, jota ei tavallisista tallaajasta saisi sanoa julkisuuteen. MItä suurempi on julkisuuden henkilön yhteiskunnallinen vastuu, sitä enemmän hänen tekemisiään voi ruotia julkisuudessa.

Mutta Niinistö näyttää unohtavan tämän. Onko valta noussut hattuun? Niinistö on saanut nauttia suuresta kansan suosiosta oltuaa monissa vaaleissa ääniharava. Mutta ei se sitä tarkoita, etteikö häntä saisi myös kritisoida, jos aihetta on.

Toivoa sopinee, että Suomessakin media alkaa käyttää rooliaan vallan vahtikoirana ja kirjoittamaan julkisuuden henkilöistä räväkämmin, kuin tähän asti. Meillä on näihin päiviin asti julkisuuden henkilöitä käsitelty mediassa silkkihansikkkain vaikka aihetta kovaankin kritiikkiin olisi ollut. Esim. Kepun johto on jätetty täysin rauhaan sen Nuorisosäätiön miljoonapuhallusten vuoksi.

Suomen eduskuntavaalit lähestyvät ja nyt varoittaa korkea tiedusteluviranomainen valtioneuvoston ex-viestintäjohtaja, joka on siirtynyt Naton strategiseen viestintäkeskukseen Markku Mantila, että ”Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomen eduskuntavaaleihin somen kautta”.

Vanhemalla väellä Suomessa on hyvässä muistissa,kuinka Neuvostoliitto vaikutti ennen kaatumistaan Suomen vaaleihin.

Nyt on Venäjä ottanut käyttöön saman strategian. Keinoja on monia. On valeuutisten suoltaminen someen. Erityisesti keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä kiinnostaa venäläisiä. Oma lukunsa on Suomen tietoverkkojen hakkerointi, josta on paljon esimerkkejä ihan viime ajoilta.

Nyt on meidän somelaisten syytä valpastua seuraamaan kirjoittelua somessa.

”Strategisen viestinnän osaamiskeskuksessa odotetaan uteliaana, minkälaisia vaikuttamisyrityksiä Suomen keväällä lähestyvät eduskuntavaalit nostattavat. Mantila pitää vaikuttamisyrityksiä enemmän kuin todennäköisenä.

– Pidän täysin selvänä, että Venäjä pyrkii sosiaalisen median kautta vaikuttamaan Suomen vaaleihin.” IS 10.5.2018

 

Kaikki menee nyt skutsiin. Miksi? Siksi, että skutsissa skutsit gungaa, fogelit sungaa ja skutsissa on gimis goisaa.

Tässä snadi pätkä vanhaa stadin slangia, jota bamlattiin silloin, ku mä olin skolekundi. Maikat oli skolessa tiukkana, kun slangia ei saanut bamlata, sillä se oli katupoikein kieltä. Mutta me kundit ja friidutkin vaan bamlattiin slangia aina ku maikka ei ollu lähellä.

”Sote-riitely kiihtyy kulisseissa: Itkeviä kansanedustajia lohdutetaan jo eduskunnan käytävillä.” IS 5.10.2018

Tähän on tultu, kun jääräpäisesti yritetään ajaa käärmettä pyssyyn. Jos Sipilän hallitus saa runnottua sotelait läpi eduskunnassa itkun ja hammastenkiristelyn saattelemana, niin sen jälkeen itkee moni suomalainen.

Kun matkat lääkäriin pitenee, maksut nousee ja kelakyytiä saa odottaa tuntitolkulla, niin siinä itku on herkässä, jos pysyy edes hengissä.

Sipilän hallitus on itkettänyt hyvin monia kansalaisia kikyineen ja leikkauksineen, mutta n yt on itku vallannut jo eduskunnankin.

Voihan itku, mikä hallitus, joka saa maailman onnellisimman kansan hetkessä maailman onnettomimmaksi kansaksi.

Pääministeri Juha Sipilän ja ammatiyhdistyspomojen välille on syntynyt paha välirikko, joka ei voi olla vaikuttamatta koko Suomen kansantalouteen.

Mistä ja miksi on ajauduttu näin pahaan tilanteeseen, että pääministeriin ei voi luottaa puupennin vertaa?

Syy on yksinomaan pääministerin ja hänen yrityksensä murtaa ammattiyhdistoiminnan suorittamaa jäsentensä edunvalvontaa.

Pääministeristä on monesti todettu, että hän on politikkona kokematon ja hän johtaa maatamme, kuin omaa yritystään.  Mutta Suomi ei ole Oy Suomi Ab. Suomi on demokraattinen monipuoluemaa, jossa vapailla vaaleilla valittu eduskunta on ylin valtioelin. Eduskunta säätää lait ja hallitus toimeenpanee lait. Työnjako on selvä. Mutta ei Sipilälle.

Suomi vaurastui sotien jälkeen vain siksi, että Suomessa oivallettiin, että sopimalla asioista päästään parempiin tuloksiin, kuin riitelemällä. Syntyi sopimus-Suomi, jossa mm. kolmikantaisesti ratkottiin tulopoliittisia kokonaisratkaisuja.

Kun samalla ratkottiin työehdot, niin hallituksen mukanaolo neuvottelupöydässä antoi mahdollisuuden ratkoa myös sosiaalilainsäädäntöä. Näin syntyi ”hyvinvointivaltio Suomi”.

Kekkonen kysyi aikanaan, että ”onko Suomella malttia vaurastua?” Nyt  näyttää siltä, että ei ole. Pääomapiirit vaativat aina vain suurempaa siivua tulonjaosta, joka tarkoittaa, että duunareiden siivu kapenee. Näin ei voi kauaa jatkua. Yhteentörmäys on väistämätön. Onko nyt meneillään oleva kärhämä pääministerin ja ammattiyhdistysten välillä vasta alkusoittoa tulevalle?

Viimeisin gallup kertoo, että demareiden kannatus vain nousee ja Kepu sekä Kokoomus on pudonnut jo pitkälle demareista. Jos niin kävisi, että Sipilä runnoo väkisin  läpi irtisanomishuononnuslait, niin demarit peruuttaa lait heti valtaan päästyään. Näin käy, kun asioista ei sovita kolmikantaisesti yli vaalien menevien lakien.

Nyt juuri näyttää siltä, että Sipilän hallitus on ahtaalla ja yllätyksiltä tuskin vältytään. Yksi yllätys voi olla se, että hallitus kaatuu irtisanomishuononnuslakeihinsa.

Uutisia, uutiskertauksia ja uutisten taustoja, niitä kansa janoaa yhä kiihkeämmin. Kotimaassamme tapahtuu kaiken aikaa paljon. Kaiken kukkuraksi eduskuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia. Sitä ennen on vielä suuria asioita päätettävä eduskunnassa ja kaiken yllä leijuu työtaistelu, jossa duunarit ovat napit vastakkain tasavallan hallituksen kanssa.

Mediatalot hiovat omia uutis -ja ajankohtaisohjelmien sisältöjä ja muotoja, ollakseen kilpailukykyisiä mediamarkkinoilla. Kansalaiset valitsevat etusormellaan tai peukalollaan kaukosäätimestä kulloinkin kiinnostavimmat uutiset ja niiden taustat. Uutisankkurit ovat paljon vartijoina ja tosihyvät ankkurit ovat kysyttyjä. Tänään on ilmoitettu, että Yle ykkösen tunnettu ajankohtaisohjelmien juontaja Jan Andersson siirtyy Yleltä MTV:n uutisankkuriksi oltuaan Ylen palveluksessa peräti 21 vuotta. Se oli kova kaappaus MTV:ltä.

Täällä somessa on myös uudistuttava. On etsittävä uusia muotoja tuoda mielipiteensä julki. Minä olen päättänyt aloittaa blogini otsikolla ”Väiskin torvi törähtää”. Olen myös päättänyt lopettaa kommentoinnit kokonaan. Kommentit ovat olleet joskus ala-arvoisia ”oksennusia”, kuka niitä viitsii lukea? On toki ollut paljon myös hyviä ja rakentavia kommentteja, mutta nehän voi itse kukin kirjoittaa omissa blogeissaan.

Ei keksustelu siitä tyrehdy, vaikka kommentointimahdollissuuta ei ole blogin yhteydessä. Jokainen voi halutessaan osallistua keskusteluun omissa blogeissaan.

Jos Pirkan blogeihin olisi mahdollista saada chatti, niin se tarjoaisi nopeatempoisen keskustelumahdollisuuden. Mutta ylläpito päättää.

Päivän uutinen oli se, kun myös Perussuomalaiset lähtivät tukemaan hallitusta perustuslakiasiassa. Siis ”urkintalaki” säädetään  kiireellisessä aikataulussa vielä tällä vaalikaudella. Samalla sote haudataan ”urkintalain” aiheuttamaan kuoppaan.

 

Otsikko kertoo duunarin mahdollisuudet vaikuttaa omassa asiassaan.

Lakko-oikeus on jakamaton asia. On käsittämätöntä, että jollakin on kanttia väittää lakkolaisia rikollisiksi.

Nyt käytävä taistelu koskee duunareiden perusoikeuksien puolustamiseksi, kun hallitus yrittää lakiteitse muuttaa työehtosopimuskäytäntöjä. Porvarihallitus on mennyt jo liian pitkälle. On suorastaan irvokasta, että työministerinä on mies, joka on itse ollut ammattiyhdistyaktiivi aikanaan, mutta päästyään herrahissiin, unohtanut juurensa.

Toivotaan ammattiyhdistysliikkeelle voimia ja peräänantamatomuutta taistelussa duunareiden oikeuksien puolesta. Jos ja kun lakkoilu jatkuu hallituksen typeryyden johdosta vielä muutaman viikon on sillä vaikutusta kevään vaalituloksiin. Silloin Kepu ja Kokoomus saa mitä on tilannut.

Politiikka on mielenkiintoinen laji. Faktat ja fiktiot sekoittuvat usein keskenään. Siksi faktat eivät paljoa merkitse politiikassa, vaan se miltä näyttää.

Ja juuri nyt näyttää tosihuonolta hallituksen kannalta. Päähallituspuolueet ovat tukkanuottasilla. Sinisten työministeri Lindström on kuin uhrattavaksi päätetty karitsa ja kuitenkin hallitus vannoo yhteistyön nimeen. Kuka uskoo mitäkin?

Hallituksen suuret hankkeet ovat vastatuulessa. Sote on jo käytännössä siirretty seuraavalle hallitukselle. Irtisanomisjupakka hallituksen ja työntekijäjärjestöjen välillä käy kuumana. Duunarit ovat niskan päällä. Ainakin siltä näyttää ja niin on, miltä näyttää.

Vaalit lähestyvät kovaa vauhtia ja se tarkoittaa, että Sipilän hallitus muuttuu ennenpitkää vain toimitusministeriöksi, joka tarkoittaa, että hallitus hoitaa vain rutiiniasiat.

Mitä jää jäljelle Sipilän hallituksen valtakaudesta? Hallituksen mielestä se on saavuttanut tavoitteensa mm. työllisyydessä. Mutta onko se hallituksen ansiota? Ei ole. Se on kansainvalisten suhdanteiden ansiota.

Kansalaisten mielikuvissa Sipilän hallitus on itsenäisyytemme ajan huonoin hallitus. Pääministeri on johtanut pelottelulla ja uhkailulla, kuten lestadiolaispapit tekevät. On leikattu, kurjistettu ja suosittu rikkaita köyhien kustannuksella. Tältä siis näyttää tänään ja niin on miltä näyttää.

Olisikos seuraava mister Suomi esim. Vladimir Putin?

Uusi miss Suomi on inkeriäisen äidin ja venäläisen miehen tytär. Inkeriläiset lähtivät Suomesta jo monta sukupolvea sitten ja suomalaisuudesta ei voi enää puhua.

Koko missitouhu joutuu outoon valoon, kun missiksi kelputetaan ulkomaalainen. Toista oli ennen, kun suomalaista naiskauneutta edusti maailmalla vaalea tosisuomalainen Armi Kuusela, josta tuli peräti miss maailma.

Missibisnes pyörii ja venyttää rajojaan. Seuraavaksi valitaan kaiketi missiksi maahanmuuttaja, joka on musta.

Näin maailma muuttuu Eskoseni, sanoi Nummisuutari pojalleen.

Yhtällä huseeraa hämärämiehet rahanpesupuuhissa ja siinä samalla auttaa Putinia pitämään Venäjän tiukasti Suomen maaperällä lähellä länteen meneviä datakaapeleita.

Toisaalla bisnesmiehet etsivät vain keinoja ansaita rahaa ja venäläinen missi on juuri sellainen, joka säväyttää. Mutta samalla se säväytää niin, että suomalaisilta katoaa mielenkiinto koko missitouhuun.