Anna-Kaisa Ikonen jo ottikin hatkat, vaikka hänelle ensin pikapikaa ”sävellettiin” kaupunginjohtamisen professuuri, ja sitten nimitettiin yliopstojen yhdistämishankkeenkin ”johtoon” muutamiksi viikoiksi.

TTY:n Yliopistosäätiön puheenjohtaja kemisti Marja Makarow on sekopää.

Hannula siirtyy huomaatavasti ”vaatimattomampaan” tehtävään Teknologiakampus Turku Oy:ön.

Voi vain toivoa, että ainakin keksimääräinen teknologinen tietämys nousee molemmissa kaupungeissa…

https://www.aamulehti.fi/uutiset/ttyn-rehtori-mika-hannula-jattaa-tampereen-uusi-tyo-alkaa-syyskuussa-turussa-200930522/

TTY:n rehtori Mika Hannula jättää Tampereen – Uusi työ alkaa syyskuussa Turussa

Hän siirtyy Turun yliopistoon johtamaan perustettavaa Teknologiakampus Turkua, jonka tarkoituksena on lisätä tekniikan alan koulutustarjontaa ja tutkimusta sekä yritysyhteistyötä.

Uutiset09.05. 10.00

Kun Hannula nimitettiin vuonna 2016 rehtoriksi, hänelle annettiin pääteh- täväksi viedä yliopisto hallitusti osaksi uutta Tampere 3 -korkeakouluyhteisöä.

TTY:n uusi rehtori Mika Hannula haluaa rakentaa Tampereelle aivan uudenlaisen suuryliopiston

Yhteisöön liittyen Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät ensi vuoden alussa uudeksi säätiöyliopistoksi. Lisäksi säätiö harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa sen pääosin omistamassa Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Yhdistyminen varmistui joulukuussa 2017, jolloin eduskunta hyväksyi ja tasavallan presidentti vahvisti Tampere 3:een liittyvät lait. Yhdistymistä viedään nyt eteenpäin voimaanpanolain määräämässä tahdissa.

Miten tämä tehtävä Turussa löytyi, TTY:n rehtori Mika Hannula?

–Suora rekrytointi. Minuun otettiin yhteyttä viime joulukuussa.

Miltä yhteydenotto kuulosti tuolloin?

–Kiehtovalta. Tuolla alueella on selkeä tarve parantaa nykyisestään kil-pailukykyä tekniikan koulutusta ja tutkimusta kehittämällä. Siellä on vahva yhteisymmärrys asiassa alueen neljän korkeakoulun, kaupungin ja elinkeinoelämän kesken.

Millä tavalla tämä osaamiskeskittymä poikkeaa Tampere 3:n tulevista kuvioista ja tavoitteista?

–Alkuperäinen tavoite oli Tampere 3:ssa lähteä tekemään ihan uuden- laista yliopistokonseptia, mutta siitä on tullut kahden yliopiston fuusio ja ikään kuin konserni, johon tulee 1–3 ammattikorkeakoulua.

–Fuusiointi on nyt korostunut Tampereella valtataisteluineen. Turussa huomio on hyvien asioiden tekemisessä yhdessä, jotta saadaan aiempaa parempaa aikaiseksi.

Mikä on tärkein oppi, jonka viette Tampereelta matkassanne uuteen työhön?

–Vien yliopiston luontevan vuorovaikutuksen ympäröivän yhteiskunnan ja yritysten kanssa.

Onko nyt helpotuksen hetki päästä tekemään yhteistyötä omille ajatuksille ideaalilla tavalla?

–Turku näyttää tällä hetkellä tarjoavan hyvät edellytykset sen kaltaiseen työhön, mitä haluan tehdä ja mihin uskon.

Missä vaiheessa Tampere 3 lähti suuntaan, joka ei enää sopinut omiin ajatuksiinne?

–Vuoden 2016 alussa vararehtorityöryhmän visio alkoi murentua. Silloin alettiin kyseenalaistaa säätiöyliopistoa ja siihen liittyvää johtamismallia sekä yhdessä siihen mennessä rakennettua.

–Säätiöyliopisto on minulle paljon muuta kuin vain juridinen yliopiston hallintomalli, ja siihen liittyy aito henkilökunnan ja opiskelijoiden mukaan ottaminen niin, että voi olla myös eri mieltä ja tehdä myös virheitä.

Millaiset toivotukset jätätte Tampere 3:lle?

–Toivoisin, että huomio pystyttäisiin kohdistamaan hyvän tutkimuksen ja koulutuksen rakentamiseen, ja siihen, miten voidaan palvella yhteis- kuntaa parhaalla mahdollisella tavalla ja toimia ympäristön ja ihmisen edun mukaisesti. Ei pitäisi tuijottaa sulkeutuneena instituutiona liiaksi omaan napaan.

Onko edessä muutto Turkuun?

–Muutamme Turun seudulle niin, että perheemme olisi syksyllä siellä.

Juurille Säkylään on Turusta tunnin ajomatka. Onko sillä merkitystä ja jos on niin millaista?

–On se sillä tavalla mukavaa, että Turku on minulle kovin tuttu kaupunki nuoruudesta. Siellä tuli liikuttua paljon ja suoritin varusmiespalvelukseni siellä.

Onko Tampereessa tai tamperelaisuudessa jotain sellaista, jota ette ole oppinut vuosikymmenien aikana ymmärtämään?

–Ei, en koe sillä tavalla. Tampere on hieno kaupunki, jossa tapahtuu hur- jan paljon hyviä asioita, ja täällä on menty eteenpäin monessa asiassa.

–Jään kaipaamaan kaikkein eniten Hervannan henkeä ja hyviä työkave- reitani. Hervannan henkeen kuuluvat tekemisen meininki ja välittömyys sekä tuloksellisuus.

Näin ovat eräät hollantilaiset ”keksineet”. Teoria on ongelmallinen: mitä isompia aivosoluja, sitä vähemmän niitä on, sillä kaikilla on suurin piirtein samankokoinen pääkoppa…

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/alykkailla-isommat-aivosolut

Leikkauksen yhteydessä poistettiin ja otettiin talteen pieni pala aivojen ohimolohkoa, joka säätelee esimerkiksi näkö- ja kuulohavaintojen tulkintaa.

Ennen leikkausta koehenkilöt suorittivat tavanomaisen älykkyystestin.

Kun ryhmä sitten tutki henkilöiden aivokudosta, selvisi, että testissä korkeampaan älykkyysosamäärään yltäneillä oli huomattavasti isommat aivosolut kuin huonomman tuloksen saaneilla.

Heidän aivosoluissaan oli myös enemmän dendriittejä eli tuojahaarak- keita, jotka yhdistävät hermosoluja toisiinsa. Isommat solut ja useam- mat piuhat auttaisivat soluja viestimään tehokkaammin, ryhmä uumoilee.

Tutkijat testasivat myös, miten nämä solut johtavat sähköä. He johtivat soluihin virtaa ja huomasivat, että sekä isot että pienemmät aivosolut selviytyivät hyvin matalista taajuuksista.Mutta kun taajuutta nostettiin, pienemmät aivosolut alkoivat väsyä. Isompien solujen toiminta ei sen sijaan hidastunut.

Aivosolujen toimintaa tarkastelevan tietokonemallin perusteella tutki- jat arvelevat, että fiksumpien ihmisten aivoissa signaalit yksinkertaises- ti kulkevat nopeammin. Tämä kävisi yksiin sen kanssa, että älykkäillä ihmisillä näyttää olevan hieman paremmat reaktioajat, vaikka refleksien ja älykkyyden yhteys on vielä epäselvä.

Kyse on vasta alustavasta havainnosta, ja tutkimus on vielä esijulkaisuvaiheessa. Se on luettavissa bioRxiv -palvelusta.

Yhdysvaltalaisessa Allen-instituutissa työskentelevä neurotieteilijä Christof Koch kehuu kuitenkin tutkimusta New Scientist -tiedelehdessä.

[RK: Koch tunnetaan mm. höyrähtäneestä ”Cambridgen mustekalojen tietoisuuden julistuksesta”…]

”Tämä on kaunis tutkimus. Tiedämme, että aivojen koolla ja älykkyy- dellä on jokin yhteys, ja nyt ryhmä onnistuu viemään tämän yksittäisten hermosolujen tasolle”, Koch sanoo. Hän ei osallistunut tutkimukseen.

Kochin mukaan älykkyydestä neljäsosa selittyy aivosolujen fyysisillä ominaisuuksilla. Aivojen toimintaan ja älykkyyteen vaikuttavat sadat geenit, joilla jokaisella on hyvin pieni osa kokonaisuudessa.

Myös älykkyystutkija Richard Haier Kalifornian yliopistosta Irvinessä pitää tutkimusta kiinnostavana. Hän pohtii, löytyisikö eri aivoalueiden solujen koosta ja muista ominaisuuksista yhteys siihen, miksi jotkut ihmiset ovat hyviä joillain älykkyyden osa-alueilla ja jotkut toisilla.

Tutkimus ei kuitenkaan pysty osoittamaan, onko joillain ihmisillä synty- jään isommat aivosolut vai kehittyvätkö ne tehokkaammiksi muiden tekijöiden vaikutuksesta.

35 henkilöä kattanut tutkimus on myös varsin pieni, ja löydökset pitää vahvistaa jatkotutkimuksissa. Jotta aivosolujen koon ja älykkyyden vä- linen linkki voitaisiin uskottavasti osoittaa, pitäisi tutkia tuhansia kudos- näytteitä, huomauttaa älykkyyttä tutkinut professori Wendy Johnson Edinburghin yliopistosta New Scientist -lehdessä. ”

RK: Tätä ei paljon kannattasi noteerta, ellei teoria olisi aika VANHA, ja sillä olisi myös kusetettu – yhteen ja toiseen suuntaan…

Tämähän on oikeastaan vanha, ja jo ehkä hieman vanhentunutkin ”tieto”…

Aivosähkökäyrä EEG:n keksijä Hans Berger oli natsijohdon salattu pääideologi.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/12/aivosahkokayra-eeg-n-kehittaja-hans-berger-oli-natsijohdon-salattu-paaideologi

” … Kaiser Wilhem -Instituutin ”jättiläismäisiä erikoisneuroneita”…

Mitä tulee yrityksiin selittää tavallista aivotoimintaa (eikä sen poikkea- vuuksia), niin Binswangerin ryhmän jäsen Korbinian Brodmann jakoi ai- vokuoren nimeään kantaviin ”erikoisalueisiin” anatomisin perustein. Saksalaiset eivät tunteneet Fridtjof Nansenin teoriaa (28. 4. 1888) sitä, että gliasolut ovat aivojen todellinen ohjausmekanismi. Sen sijaan Venä- jällä ja Neuvostoliitossa se tunnettiin hyvin,ja Nansen oli myös kutsuttu ja nimetty Venäjän/NL:n eläintieteen kunnia-akateemikoksi,joka oli pro- tokollassa akateemikon korkein taso, eikä edellyttänyt välttämättä työtehtäviä. Kunnia-akateemikko oli usein ikämies, jonka suuruus oli oi- vallettu aktiivitutkijanuran jälkeen, kuten Pavlovin opettaja Ivan Setše- nov. Juuri sellainen oli myös Nansen, ja sellaisena hänet myös säilytettiin.

Ennakkoluulottoman kansainvälisen ja ”vasemmistolaisen”, puoliksi tanskalaisen  Oskar Vogtin (1870 – 1959) eräs tutkimusongelma [Ernst] Haeckelin innoittamana oli löytää ”nerouden lähde” aivoista. Hän oli väi- tellyt Binswangerin johdolla ja ryhtynyt toimimaan hypnoterapeuttina. Hänen vaimonsa oli ranskalainen neurofysiologi Cecile Vogt-Mugnier, jonka nimellä pariskunta mieluiten julkaisi, tutkimusaiheinaan mm. thalamus ja selkäytimen eri osat.

Vuonna 1914 keisari Wilhelm II kutsui Vogtin Berliinin perustamaan Kai- ser Wilhelm instituuttiin aivotutkimusosastoa (nykyistä Max Planck -aivoinstituuttia, luultavimmin Bergerin suosituksesta). Myös Brodman siirtyi sinne 1915, mutta kuoli jo 1918 keuhkotulehdusperäiseen verenmyrkytykseen.

Instituutti verkostoitui maailmalle paitsi Ranskaan myös mm. USA:an, NL:on, Englantiin, ja Suomeen.

Sen kanssa pelattiin ”huippuyksikkögeimejä”: venäläiset mm. tutkitut- tivat hänellä näytteitä Leninin aivoista, ja Vogt kertoikin ”tulokse- naan” mm. ”niistä löytyneen erityisen suurikokoisia erikoisneuroneja”.

Tämä ”kelpasi loistavasti” myös NL:lle, vaikka mm. Ivan Pavlov, hänen assistenttinsa Anatoli Ivanov-Smolenski, Lokakuun vallankumouksen aloittaneeseen Pietarin neuvostoonkin kuulunut Leningradin sähköi- sen aivotutkimuksen instituutin johtaja Aleksei Uhtomski tai Fieldsin mekanismin ensimmäinen julkinen esittäjä Ivane Beritashvili (Beritov 1932) ja Kansainliiton pakolaiskomissaari Fridtjof Nansen vain muuta- man mainitakseni tiesivät erinomaisesti, että kollega etsii ”nerouden ai- volähteitään” (joka ei toki ollut hänen ainoa tutkimuskohteensa) täysin väärien ilmiöiden ja rakenteiden piiristä.

Hänet kutsuttiin Moskovaan konsultiksi perustamaan uutta Aivoinsti- tuuttia,vaikka maailman parhaat aivoinstituutit olivat jo valmiiksi NL:s- sa: Leningradissa ja Tbilisissä (eikä todellista tarkoitusta panna niistä paremmaksi, ainakaan Vogtin konstein, ollut…). Eli NL, USA ja jopa itse Kansainliitto syöttivät ”yhteistyön” varjolla Saksalle paskaa ja vakoili- vat sitä, ihan oikein sille… paitsi että samalla ne vahvistivat Bergeriä…).

Natsijohtoakaan sen nimenomaisen instituutin asiat eivät suuresti häirin- neet tai ilahduttaneetkaan: natsitieteen ”valo” ei kumottanut sieltä, vaan Jenan persereiästä!

Tämä oli vielä Weimarin Saksan aikaa. Vogt keräsi instituuttiin tutkijoi- ta eri puolilta maailmaa, myös Neuvostoliitosta. Vuonna 1936 hänet ero- tettiin, kun hän poltti päreensä siihen, että 1935 valtaan nousseet natsit vainosivat hänen ulkomaisia työntekijöitään ja heidän perheitään. Mutta hän vain siirtyi täysin Kruppin leipiin. Osa vainotuistakin, myös neuvostoliittolaisista, jäi. Myös USAlainen Ford Foundation rahoitti miljoonalla dollarilla hänen uutta tutkimuslaitostaan natsi-Saksassa.

Sodan jälkeen pari jatkoi uraansa keskittyen keskiaivojen sairauksiin. DDR kunnioitti Vogtia ulkomaisen kunnia-akateemikon tittelillä. Vogtin pariskunnan kaksi tytärtä olivat Englannissa ansioituneita lääketieteili- jöitä, Marguerite Vogt (1913-2007) polioviruksen veljelymenetelmän kehittäjä.

… ”

Keski-Puolasta löydetty koristeltu poronsarvisauva on peräisin Pohjois-Skandinaviasta. (KUVA: Google Maps, Twitter)

[Suomi ei ole Skandinaviaa, tämä on Suomesta.]

https://www.is.fi/tiede/art-2000005396973.html

Puolasta löytyi 10 000 vuotta vanha muinaissuomalainen sauva – tekivätkö esihistorialliset suomalaiset tuhansien kilometrien kauppamatkoja?

Timo Myllyniemi

… Se voi olla absolutisoidun muodollisen logiikan ääni, mutta järki (reason, razum, Vernunft, raison, ratio) ei ole samaa kuin varsinkaan absolutisoitu muodollinen logiikka.

Enqvistin pitäisi esimerkiksi tietää, että todella suuret fysikaalisen maa-ilmankuvan edistysaskelet ovat aina vaikuttaneet ensi alkuun ”järjettö- miltä”: pyöreä pyörivä Maa avaruudessa, jatkavuuden laki, ”homogeeni- nen maailmankaikkeus”, gravitaatiolaki, energia, sen säilyvyys, valonno- peuden vakioisuus kaikkien havaitsijoiden suhteen, kvanttimekaniikka, alkuräjähdys…Vaikka nuo ovat ”sotineet järkeä vastaan”,ne on toisaalta myös johdettu nimenomaan muodollista logiikkaa rikkomatta, mutta tavallista perstuntumista poikkeavista aksioomista. Julkilausuttujen tieteellisten aksioomien lisäksi on usein ideologisia piiloaksioomia. Sellaiset on paljastettava ja otettava myös tieteellisen tarkastelun eikä vilpillisen julistuksen alaisiksi.

https://yle.fi/uutiset/3-10163218

Kari Enqvistin kolumni: Suu kiinni fyysikko!

Luonnontieteilijät leimataan kuitenkin kapea-alaisiksi erityisasiantun- tijoiksi ikään kuin he eivät muusta tietäsi mitään. Heidän puhevaltansa typistetään mieluusti heidän tieteellisen kompetenssinsa rajoihin, kirjoittaa Kari Enqvist.

Edesmennyttä Stephen Hawkingia on muisteltu tieteen yleistajuista- jana. Hän ei kuitenkaan kääntänyt luonnontieteiden väittämiä tavallisen ihmisen ymmärrettäviksi. Ei ainakaan samassa mielessä kuin vaikkapa yleistajuistamisen supertähdet, amerikkalainen Neil deGrasse Tyson ja englantilainen Brian Cox. ”

RK: Ei kauhean hyvältä näytä ainakaan Tyson…:

” Tyson on arvioinut, että maailmankaikkeus on 50 prosentin todennäköisyydellä jonkin korkeamman voiman tai sivilisaation tuottama simulaatio, jossa ihmiskunta elää. ^[4]

https://www.hs.fi/nyt/art-2000002929026.html ”

KE: ” Sen sijaan Hawking toi nimikkeet ”teoreettinen fysiikka” ja ”kos-mologia” tavallisen ihmisen kielenkäyttöön. Hän antoi näille vaikeille tieteenaloille helposti tunnistettavan hahmon. Omansa. ”

RK: Kyllä ne ennestäänkin tiedettiin; Einstein tiedettiin sekä teoreetti- seksi fyysikoksi että kosmologiksi. Myös eräs Paul Kustaanheimo tiedettiin, joka oli ratkaissut matemaattisesti kosmologiassa tärkeän kolmen kappaleen ongelman, mm. osoittanut, että tämä paketti ei ole stabiili, mikä johti myös kaaosteoriassa edistykseen. Hänelle kävi myö- hemmin Helsingin yliopistossa samoin kuin Ragnar Granitille. Harrasta- neissa piireissä tunnettiin ukrainalainen englantiin siirtynyt kosmologi Georgi Gamov Mr. Tompkins -popularisoinneistaan. Harva osasi arvata, että juuri hän oli laskenut ratkaisevan ennusteen, josta Big Bang -teorian kehitys lähti vyörymään.

Teoreettinen fysiikka on EKSAKTI tiede aivan kuten rakennusstatiikka- kin, joka on sovellettua, teknistä fysiikkaa. Se ei tarkoita, että nämä täysin tarkasti kuvaisivat kohdettaan just niin kuin se on (se taas on ob- jektiivisuutta eli objektilähtöisyyttä), vaan se tarkoittaa sitä, että nämä koostuvat  loogistesti ristiriidattomista tulkinnallisista  matemaat- tisista  teorioista, joista lasketaan yksikäsitteisesti asioita, ja niitä ”seurauksia” (ja siten myöe itse aksioomia) kokeellisesti testataan.

Nämä teoriat ovat aina abstrakteja:ne ei vät kuvaa koskaan tutkimien- sa olioiden KAIKKIA ominaisuuksia, ja niissä tuodaan myös kohteiisiin ”uutta”, nimenomaan malliin kuuluvaa, ainakin se muodollinen logiikka! Matematiikka on periaatteessa kohteessa, muodollinen logiikka vain kielessä, jolla sitä kohdetta ja ”sen matematiikkaa” kuvataan ja käsitellään.

KE: ” Niinpä Hawking oli tieteen pikemmin kuin tiedon lähettiläs. Sitä oli myös Albert Einstein. Kaikki näet tietävät Einsteinin tiedemieheksi ja fyysikoksi. Me tunnistamme hänet helposti valokuvista: Einsteinin hul- muava hiuspehko, Einstein ilman sukkia, Einstein joka näyttää kieltään kameralle.

Sekä Einstein että Hawking ovat muodostuneet eräänlaisiksi kuvak- keiksi. En yllättyisi, jos molemmista olisi jo olemassa emoji, jolla tekstareissa voisi korvata käsitteen ”teoreettinen fysiikka”.

Molempiin liittyi outous ja toismaailmallisuus, ikään kuin he eivät olisi olleet aivan normaaleja ihmisiä. Tämän ansiosta teoreettisista fyysikoista on suurelle yleisölle muodostunut mielikuva, joka on osin vahingollinen.

Ajatellaan, että teoreettiset fyysikot ovat kummajaisia. Että heidän ajatuksensa liikuskelevat ainoastaan toisilla planeetoilla ja muissa ulottuvuuksissa.

Hawking tosin kommentoi ilmastonmuutosta ja varoitteli yhteyden- otoista avaruuden muukalaisiin. Tämä hänelle sallittiin, koska hän oli kuin omaa rotuaan. Hänen tiedettiin asuvan salaisuuksien verhon toisella puolella. Hänen kuviteltiin omaavan muilta piilotettua tietoa. ”

RK: Hawking myös filosofoi, ja hörhöilikin: hän on esittänyt hyvinkin kummallisia ideoita, kuten että aika voisi kulkea taaksepäin, mikä muu- ten edellyttäisi jonkinlaista ”informaation säilymisen lakia”, jollaisesta hän itse ei ole avoimesti spekuloinut tietääkseni. Hän on ollut satun-  naisesti  joukon jatkona myös joissakin muiden alojen ja huijareidenkin pölhöhankkeissa, kuten ”Cambridgen Mustekalojen tietoisuuden julistuksessa”.

KE: ” Minua on ystävällisesti kehotettu pitäytymään kirjoitelmis- sani vain universumin ensimmäiseen sekuntiin, josta jotakin tiedän. ”

RK: Sikäli kuin sellaista todella on tapahtunut…

KE: Tavallisesti luonnontieteilijät leimataan kuitenkin kapea-alaisiksi erityisasiantuntijoiksi. Heidän puhevaltansa typistetään mieluusti hei- dän usein käsittämättömän tieteellisen kompetenssinsa määrittämiin rajoihin. Fyysikolla ei saisi olla mielipidettä arkielämästä. Tämän olen kokenut monta kertaa omakohtaisesti, kun minua on ystävällisesti kehotettu pitäytymään kirjoitelmissani vain universumin ensimmäiseen sekuntiin, josta jotakin tiedän.

Outoa tässä on se, että tietämättömyys ei yleisesti ottaen tunnu estä- vän keitään muita laukomasta erilaisia kommentteja. On kuin vieläkin olisi elossa häivähdys kahdesta kulttuurista, josta englantilainen C.P. Snow kirjoitti kuutisenkymmentä vuotta sitten. Siinä humanisteille, yhteiskuntatieteilijöille ja ylipäätään ei-luonnontieteilijöille on varattu yleisasiantuntijan rooli. Sukupuolesta riippumatta he ovat tämän pallon setämiehiä. He kertovat laajalla pensselillä, miten asiat ovat. Heidän ymmärryksensä on syvää ja pidäkkeetöntä. Luonnontieteilijät vain näpertelevät laput silmillä yksityiskohtien parissa. Näin siis ajateltiin Snown aikoihin ja ajatellaan ehkä vieläkin.

Mutta jos fyysikko eroaisi toimestaan, jättäisi yliopiston ja ilmoittaisi ryhtyvänsä vapaaksi toimittajaksi, yhtäkkiä hänen olisi hyväksyttävää kirjoittaa mistä hyvänsä. ”

RK: Kyllä. Toisin toimittaja ei saa kirjoittaa mitä hyvänsä ainakaan Suo- messa, vaan hänen pitää kirjoittaa nimenomaan paskaa. VAIN PASKASTA MAKSETAAN.

Minä olen muuten tehnyt noin, tosin olen jättäytynyt vain pätkätöistä, joita olen tehnyt ikäni. ja olen niitä tehdessänikin kirjoittanut esimerkiksi filosofiasta just siten kuin olen tarkoittanutkin. HYVÄVÄSYTT(ÄV)YY- DESTÄ en tiedä… Se ei mun asiani tieteilijänä oikeastaan olekaan, pääsia että on asiaa ja totta!

KE: ” Siitä huolimatta, ettei mikään olisi oikeasti muuttunut. Tutkijan erottaa toimittajasta vain käytävä, selän takana kolahtanut ulko-ovi ja kadulle vievät rappuset. ”

RK: On siinä ero. Virassa istuvalla perutieteiden tai filosfiatieteiden pro- fessorilla on velvollisuus olla puhumatta paskaa tuolinsa arvovallalla (joka on hupaa myös haihtumaan…), sillä perustieteiden ja filosofiatie- teiden tehtävänä on MYÖS luoda ideologista maailmankuvaa, esimer- kiksi fysikaalista maailmankuvaa tai tieteellistä ihmiskuvaa.Meillä sovel- lettujen alojen ihmisillä sellaista velvoitetta ei ole: huomattavan monet rakennusstaatikot ovat kreationisteja professoreja myöten (aivan kuten monet matemaatikotkin). Ja muitakin hörhöoppeja esiintyy…

Myöskään virassa oleva tai instituutiensa nimissä esiintyvä FILOSOFI ei  saa jauhaa mitä tahansa paskaa erityistieteistä kuten fysiikasta, biologiasta tai sosiologiasta, eikä sovelletuistakaan tieteistä!

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/01/helsingin-yo-julisti-v-2002-ehdollistumisen-patemattomaksi

KE: ” Kaiken lajin sanominen näkyy olevan sallittua myös satunnaisille näyttelijöille ja viisunikkareille, taloustieteilijöistä nyt puhumattakaan.

Jos luonnontieteilijä ryhtyisi poliitikoksi, hänen olisi lupa puhua mistä tahansa. En ole nimittäin huomannut, että esimerkiksi kasvatustieteen maisteri Laura Huhtasaarta vaadittaisiin pidättäytymästä lausumasta mistään muusta kuin kasvatustieteen asioista. ”

RK: Hän ei puhu valtiollisen tieteen ”arvovallalla” mistään asiasta. Hän on luterilainen uskonnonopettaja, ja hänelle on sallittua uskoa siten kuin tuossa Suomen kirkossa on sallittua – myös kreationistisesti – sillä se on luterilaisille sallittua mutta ei suinkaan pakollista, eikä kovin tavan- omaistakaan. Uskonnonopettaja pastori Ilari Kuuliala selitti tuon asian lukiossa perusteellisesti, ja paljasti myös, ketkä silloiset teologisen professorit olivat kreationisteja: taisi olla vain yksi sillä kertaa: arkelogi Aapeli Saarisalo.

KE: ” Kaiken lajin sanominen näkyy olevan sallittua myös satunnaisille näyt- telijöille ja viisunikkareille, taloustieteilijöistä nyt puhumattakaan, jotka mieluusti esiintyvät olemisen, elämisen ja korkeamman opetuksen armoitettuina asiantuntijoina.

Tämä on tietysti aivan oikein. Jokaisella meistä on rajoittamaton sanan- vapaus – myös vapaus puhua puuta heinää. ”

RK: Paitsi eräillä professoreilla ja muilla – ei ainakaan pitäisi olla…

Eikä pitäisi tulla valituksikaan, jos kannattaa esimerkiksi irrationalsitisa ja antirationalistisia pölhöoppeja… (Ruvetkoon sitten vaikka luonntieteenopettajaksi…)

KE: ” On tärkeää, että julkinen keskustelu on mahdollisimman moniää- nistä. Jokainen mielipide on potentiaalisesti arvokas. Korvataan siis mediassa edes joskus yhteiskuntatieteilijä vaikkapa insinöörillä!

Myös luonnontieteilijöiden ääni voisi kuulua vahvempana. Emme tiedä kaikkea kaikesta, mutta lähtöasenteemme on työn puolesta kriittinen, analyyttinen ja pohdiskeleva. Edustamme usein järjen inhorealistista ääntä, mutta tietysti myös järkevä ihminen voi olla täysin väärässä. ”

RK: Monadologinen, muodollisen logiikan itse luonnon ominaisuudeksi kirjoitteva, metafyysinen (antidialektinen, antiemergentti) ”fysikalismi” EI OLE ”Järjen Ääni”, vaan yksi HUUHAA-oppi muiden joukossa…

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/08/fysikalismin-ideologia-on-munatonta-metafyysista-monadologiaa

https://journal.fi/tt/article/view/66443/26871

KE: Muistettakoon kuitenkin, että on parempi erehtyä kiinnostavalla tavalla kuin olla oikeassa tylsällä tavalla. Uskon, että tässä suhteessa me fyysikot olemme taitavia.

Kari Enqvist

Kirjoittaja on kosmologian professori Helsingin yliopistossa ja tietokir- jailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä. ”

RK: ”Fysikalistien” hölmöyksiä:

Enqvistin oppilas ja apulainen Syksy Räsänen:

https://www.tiede.fi/keskustelu/45601/ketju/rasanen_sekoilee_fysikaalisessa_analogiassaan_tahdosta

Ja Enqvistin kollega ja kaveri Esko Valtaoja:

https://www.tiede.fi/keskustelu/39799/ketju/onko_tulevaisuus_ja_menneisyys_todellisia

PS:Periaatteessa olisi tietysti mahdollista,että luonto olisi jollakin taval- la ”digitaalinen”,eli olisi olemassa jossakin jokin sellainen todellisuuden- taso, joka olisi jaettavissa sellaisiin ”pisteisiin”, joissa jokin perusominai- suus (joista voitaisiin periaatteessa johtaa muut) joko täysin olisi , tai sitä ei olisi lainkaan. Tämä olisi juuri sen monadologian peruaksiooma, jonka tunnetuin edustaja on kai edelleen Gottfried Wilhelm von Leibniz, mekaanisen energiakäsitteen keksijä ja differentiaalilaskennan kehittäjä Isaac Newtonin ohella, fanaattinen fundamentalistinen luterilainen kreationisti muuten.

MUTTA MISSÄÄN TAPAUKSESSA TUOLLAISTA FILOSOFISTA EKSENTRISTÄ ÄÄRIASENNETTA EI PIDÄ HUUTAA MUKA ”TODISTETTUNA FYSIIKKANA” SEN ALAN PROFESSORIN ”VIRKALAUSUNTONA”, joka esimerkiksi valtion pitäisi uskoa, ja tehdä sen mukaan ”laillisesti” virkamiespäätöksiä!!!!

https://www.youtube.com/watch?v=1SBjK9UOIcQ

” PÄIVÄN PAINI: PERIMMÄINEN TIETO MAAILMASTA, Tieteen päivät 8.1.2009 klo 15.00−16-00

***

Ainoa mikä jää

Kari Enqvist, Janne Saarikivi

sidottu, suomi, 2017