Kökkönoopel-Bengt Hölmström on MIT-hölynpölytieteilijä

Taloustieteen maisteri (London School of Economics, joka on muuten alun perin Labour-puolueen talousoppipilaitos), pitkäaikainen kansan- ja euroedustaja Esko Seppänen, yksi noin kolmesta julkkistaloustieteilijäs- tä, jotka ennustivat oikein Manun ”emumunauspolitiikan” seuraukset 90-luvun taitteessa, kirjoittaa Facebook-profiilissaan:

https://www.facebook.com/esko.seppanen.33/posts/10155335312630688

” Kuka on tämä henkilö? Tässä aluksi muutamia vihjeitä.

Hän suhtautui kriittisesti Yhdysvaltojen FEDin ja Euroopan keskuspan- kin pääjohtajien politiikkaan luoda uutta rahaa tyhjästä ja kierrättää se kansantalouteen pankkien kautta niiden voittojen kasvattamiseksi: ”Eivät edes Jane Yellen ja Mario Draghi tiedä, mitä näistä kokeiluista seuraa.”

Muutkaan julkisen vallan korkeat edustajat eivät yleensä tiedä, mitä seuraa siitä, mitä he tekevät, mutta silti he tekevät, mitä he tekevät. Ta- loustieteestä ei ole apua sen selvittämisessä, mitä seuraa siitä, mitä he tekevät. Taloustiede ei oikeasti ole mikään tiede vaan pohjimmaiselta olemukseltaan pelkkä uskon asia,siis uskonto, joka muodostuu saman- mielisten ykseydestä ja pyhästä kolmiyhteydestä: omistaja, työntekijä ja näkymätön käsi.

Tällä henkilöllä on käsitys inflaatiovajeen ja pääomamarkkinoiden keskinäisestä riippuvuudesta. ”Kun ei tiedetä, mikä hevonen tulee voittamaan, ei panna rahoja minnekään. Tämä on yksi selitys investointien heikkoudelle. Tai sitten nykyinen investointilama ennustaa, että tulossa on todella suuren luokan kriisi.”

Todellisuudessa pääomat ja investoinnit ovat hyvin vähän toisistaan riippuvaisia, sillä pankkien hallinnoimat pääomamarkkinat ovat irtaan- tuneet reaalitaloudesta, elävät globaalitaloudessa omaa elämäänsä ja ovat tuhonneet työn hinnan yhteyden pääoman hintaan; pääoma ei ole enää työn raskauttama.

Kun tämä meidän henkilömme näkee markkinoilla suuren romahduk- sen aineksia, se näkemys ei perustu tietoon vaan on arvaus. Taloustie- teessä ei ole keinoja ennustaa lamaa tai romahdusta, sillä ennusteissa ei ole tilaa niin suurelle muuttujalle kuin on koko systeemin kokoinen kriisi. Se tulee ennustamatta ja aina yllättää taloustieteilijät ja muut ennustajaukot.

Tämä henkilö oli Nokia Oyj:n hallituksessa vuosina 1999-2012, siis uhon ajan alusta lähes surkean lopun ja tuhon aikaan saakka. Hän oli maailman parhaisiin kuuluvana sopimusteoreetikkona mukana valitse- massa Nokian toimitusjohtajaksi Stephen Elopin. Tämä tuhosi ensi työnään Nokian sen vuoden puhelinten myynnin ilmoittamalla. että Nokia valitsee älypuhelimiinsa Microsoftin käyttöliittymän ja että Nokia aloittaa laajan yhteistyön Microsoftin kanssa. Nokian uutuudet olivat kuitenkin tulossa myyntiin yhden vuoden viipeellä, ja ostajan oli epämuodikasta ostaa Nokian oman mallin älypuhelin paitsi odotusai- kana myös sen jälkeen. Nokian uudet Microsoft-yhteensopivat älykännykät eivät menestyneet kilpailussa.

Elop oli Microsoftin kätyri. Hän tuli Microsoftista ja meni Microsoftiin ja paluumatkalleen kotiin Microsoftiin hän sai Nokiasta mukaansa 20 miljoonaa euroa. Eroraha maksettiin työsopimuksen perusteella.

Tämä henkilö, josta nyt on kysymys, sanoi, että ”hänen ollessaan Nokian hallituksessa vuosina 1999–2012 johdon palkkiot menivät kohtuullisis- ta täysin kammottaviksi” ja että ”kammottaviksi ne tulivat kaikkien nii- den konsulttien takia, joiden täytyi olla paikalla asiasta puhumassa” ja että ”palkkiot koostuivat monista pienistä palasista ja olivat pelkkä sekamelska”.

Tämä henkilö, joka jälkikäteen analysoi yhtiön sisäisen menon seka- melskaksi, oli sopimusteorian miehiä. Sopimusteoria tutkii erilaisia sopimuksia, joilla yhteiskunnassa pyritään säätelemään epävarmuutta ja sovittamaan eri osapuolten eriäviä haluja ja tavoitteita yhteen. Se on tiedettä?

Puheena oleva henkilö oli teorian miehiä, ei käytännön. Jos Elop sai Nokiasta mukaansa 19 miljoonaa euroa, meidän sopimusteoreetik- komme jäsenyysaikana Nokian hallituksessa päätettiin ostaa ja mitätöidä oman yhtiön osakkeita tuhat kertaa suuremmalla summalla. Siinä tulipalossa paloivat Nokian voitot aikana, jolloin niitä piti käyttää älypuhelinten kehittämiseen ilman Microsoftin tällä alalla kehittymä- töntä teknologiaa. Yritysten johtaminen ei ole sopimusteoriaa.

On jo aika kertoa niille, jotka eivät edellä olevasta tunnista tätä henki- löä, että kyseessä on suomalainen sopimusteoreetikko Bengt Hölm- ström. Ruotsin keskuspankki perusteli hänelle annettua Nobelin ta- loustieteen palkintoa niin, että hänen merkittävimpiin taloustieteel- lisiin saavutuksiinsa kuului seuraava johtopäätös: ”Jos johtajan tulos- palkkio korostaa lyhyen tähtäimen kassavirtaa, hän voi toiminnallaan laiminlyödä yhtiön pitkän aikavälin terveyden.”

Sopimusteoria-asiantuntijamme ei tehnyt Nokian hallituksessa vain 20 miljoonan euron suuruista Elop-sopimuksen virhettä vaan 20000 mil- joonan euron käytännönläheisen virheen hyväksyessään yhtiön omien osakkeiden ostot.

Päädyn johtopäätökseen, jonka teen vetoamatta sopimusteoriaan tai mi-hinkään muuhunkaan teoriaan. Ruotsin keskuspankin myöntämä Nobelin taloustieteen palkinto ei tee kenestäkään asiantuntijaa alalla, jota hän ei ole tutkinut, eikä hieno tohtorin tai professorin titteli ole mikään kasko- vakuutus toisella alalla tehtyjä virheitä vastaan.

Nyt tulen tämän kirjoituksen varsinaiseen keskeiseen väittämään: Hölmströmin kannanotot demokratian olemuksesta ovat epätieteel- lisiä, eikä taloustieteen arvopohja kelpaa demokratian teoreettiseksi perustaksi. Demokratia on enemmän kuin taloustieteessä on sille tilaa. Kun taloustiede perustuu vain tehokkuuden maksimoimiseen, demo- kratia on paljon enemmän. Siinä, missä Hölmström puhuu demokratian läpinäkyvyydestä ja kokee sen haitaksi koko kansantaloudelle,on kysy- mys päätöksenteon julkisuudesta: tehdäänkö yhteiskunnan perusteita yrityksissä vai kansan valitsemissa parlamenteissa.Kun Holmström sa- noo,että päätöksenteon tehokkuus vaatii niiden tekoa yrityksissä salaa kansalta, hänen argumenttinsa tehokkuuden puolesta johtaa diktatuu- riin: tehokkain päätöksentekotapa on silloin yhden ihmisen valta.

Bengt Holmström Nobelin taloustieteen palkinto
Bengt Holmström heinäkuussa 2013.
Bengt Holmström heinäkuussa 2013.

Kun Holmström sanoo, että hänen näkemyksensä perustuvat taloustieteen tutkimuksissa tehtyihin havaintoihin, niillä sopi- musteorian johtopäätöksillä me heitämme vesilintua.

Salassa tehdyt ja varsinkin ”tehokkaat” päätökset ovat arvopohjaltaan (huomaa muotisana, joka on sisällöltään yhtä tyhjä yleisten asioiden osalta kuin sopimusteoria, jolta puuttuvat sopimusosapuolet) arveluttavia niille, joita ne koskevat.

Ne tekevät kansalaisista alamaisia.

Holmströmin haihattelu alalla, jossa hänen taloustieteensä viitekehys ei toimi, perustuu ajatteluun, jonka mukaan yritysten hallituksilla on aina parempilaatuista tietoa yhteiskunnan toiminnasta kuin kansalla ja sen edustajilla.

Minun sopimusteoriani mukaan yhtiöiden hallituksissa toimivat ahneet omistajat ja heidän renkinsä hallitusammattilaiset ovat yrityksille kallis ja yhteiskunnallisessa toiminnassa asiantuntematon joukko, turha joukko. He ovat yhden asian liike: saneeraajia. Heillä on sopimus hallin- noimansa yrityksen johdon kanssa toimia johdon tilaamien konsulttien suosittelemana saneerauspäätösten tukihenkilöstönä. Siitä heille mak- setaan. He menettävät nämä hyväpalkkaiset toimensa,jos he vastusta- vat yritysjohdon ehdotuksia. Suomessa ei tunneta muita yritysten ongelmien selvittelytapoja kuin henkilöstön poispotkinta. Niitä muita tapoja voisi kysyä esimerkiksi Pekka Niskalta, joka on ollut isäntä eikä mikään konsultti tai kuormasta syövä jallitusammattilainen (anteeksi oikeinkirjoitusvirhe, piti olla hallitusammattilainen).

Yritysjohto hallitusammattilaisineen ikään kuin kurkistaa pienestä avaimenreiästä ja kuvittelee näkevänsä kaiken, mitä tarvitsee nähdä. Se uskoo, että asia hoidetaan, jos sitä parannetaan sillä, että lisätään salailua ilman että työntekijöille ja muille kansalaisille kerrotaan, miltä pohjalta päätökset tehdään. Se johtaa hyvin pitkälti näyttelemiseen: kerrotaan ulos yhteiskuntaan vain se, mitä on päätetty ja johon ei enää voi vaikuttaa.

Että tällainen on minun sopimusteoriani, josta en ole saanut Nobelin palkintoa, mutta minun teoriani on johdettu käytännöstä eikä noudata nobelilaisen taloustieteen yhden totuuden eli diktatuurin tehokkuuteen perustuvan päätöksenteon salatieteellistä linjaa.

Vaikka hölmströmiläisiin ”rehellisiin” lehmänkauppoihin sisältyisi kor- ruptiota, sopimusteoriasta poikkeavaa sisäpiirin edunjakoa ja pörssi- yhtiöissä isojen osakkeenomistajien suosimista pienten omistajien kustannuksella, Holmströmin mukaan ”taloustieteen näkökulmasta ne ovat jopa tehokkaita” ja ”mitä läpinäkyvämmäksi tämä tulee, niin sitä pahemmaksi tämä muuttuu. Kansa ajaa sellaista lääkettä siihen, joka vain pahentaa sitä tautia”.

Jos ”päätöksenteon julkisuus on paha kierre”, varjele Luoja ihmisen lasta, sellaiseen yhteiskuntaan joutumasta. ”

RJK: Hölmström pitää taloustieteitä ”käyttäytymistieteinä”, mikä on jo hölynpölyä: Taloustieteelliset lait eivät kerro,miten yksilöt käyttäytyvät, vaan enempikin ne kertovat, mitä minkäkinlaisesta käyttäytymisestä missäkin taloustieteellisessä tilanteessa seuraa. Muista tieteenaloista ne ovat eniten sukua teknisille tieteille ja maataloustieteille sekä oikeustieteelle.

Tähän hyvin ikävään tarinaan tulee aivan uusi luku…:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/10/nokia-ja-holynpolytiede-1

 

MIT on valeyliopisto!

 

MIT on nykyisellään haistapaskantieteen hourullatusto,  Noam Chom- skyn, Steven PinkerinIrene Pepperbergin jne.kotiluola, joka mm. vaatii miljardikorvauksia työntekijöiltään salaisten hourututkimustulossivu- jensa julkaisemisesta ja ajaa heitä itsemurhiin…

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/06/v-2013-mit-luistaa-vast…

Oikeat tieteilijät eivät tee ”yhteistyötä” haistapaskantieteilijöiden kanssa – eivätkä kyllä haistapaskantieteilijätkään oikeiden tieteilijöiden kanssa ainakaan ollessaan jotenkin esimerkiksi bisnesmielessä niskan päällä…

MIT:in hölynpölytietokannat ovat salaisia (pisnis-salaisuuksia!) ja niiden kopsimisesta ja julkistamisesta voi saada kymmenien miljoonien ”korvausvaatimukset” ja kymmeniä vuosia linnaa…

v. 2013: MIT luistaa vastuustaan gangsteritieteestä ja terrorismista.

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/puoskariylipisto-massachusetts-institute-of-technogy-mit-yritt

Puoskariylipisto Massachusetts Institute of Technogy (MIT) yrittää luistaa vastuusta terrorista ja gangsteri”tieteestä”…

Lappu luukulle odottaa MITiä, ainakin jos ei tyyli muutu, ennen Obaman kauden loppua.

Kukaan ei tarvitse MITin ”salaisia tietokantoja” mihinkään todelliseen tarpeeseen, ja sitä paitsi TIETEENHÄN PITÄSI OLLA JULKISTA JA KAIKKIEN KRITISOITAVISSA!

http://human-brain.org/mitecs.html

”Vuodon” taustalla, josta MIT vaati työntekijälle 36 vuoden vankeutta ja miljoonien ”vahingonkorvauksia” oli varsin todennäköisesti tehty tarkoituksessa käydä tulevaisuudessa oikeutta maailman tunnetuinta gangsteritiedelaitosta kohtaan.

YLEn juttu on vahvasti MIT:n kannalta ”kaunisteltu”, mutta onneksi sen- tään jotakin saadaan edes sen nettisivujen kautta tästä kuohuttavasta tapauksesta suomalaiseenkin julkisuuteen.

http://www.mikropc.net/kaikki_uutiset/kongressiedustaja+ehdottaa+qu…

MIT:n ”tieteellisen tiedon huippusalaisuudelle EI OLE MITÄÄN KAN- SAINVÄLISOIKEUDELLISTA PERUSTAA, varsinkaan kun se ”tieto” on pääosin ITSE LAITONTA (kuten Snowdeninkin julkistamat muun tyyp- piset tiedot muista syistä!) perättömänä huijaustieteellisenä disinfor- maationa! Tätä vauhtia mennään siihen suuntaan, että kukaan ei uskal- la kohta yliopistojen tiedostoja aukaistakaan, missä sellaisiin törmää…

” MIT: ” Emme ole syyllisiä Aaron Swartzin itsemurhaan

Ohjelmoijana ja nettiaktivistina toiminutta Swartzia syytettiin miljoo- nien tieteellisten artikkeleiden varastamisesta yhdysvaltalaisesta tietokannasta.

Bostonissa toimiva Massachusetts Institute of Technology (MIT) yli- opisto kertoo, ettei se yrittänyt saada nettiaktivisti Aaron Swartzia oikeuden eteen ja että yliopisto suhtautui asiaan neutraalisti oikeus- prosessin ajan. Asia selviää MIT:n teettämästä sisäisestä tutkinnasta.

26-vuotias Aaron Swartz teki itsemurhan tammikuun 11. päivänä vuonna 2011 hirttäytymällä. Ohjelmoijana ja nettiaktivistina toiminutta Swartzia syytettiin miljoonien tieteellisten artikkeleiden varastami- sesta yhdysvaltalaisesta JSTOR-palvelusta. Häntä uhkasi kymmenien vuosien vankeustuomio. Swartz oli kuollessaan 26-vuotias, ja hänen kerrotaan olleen hyvin masentunut. Oikeudenkäynnin oli määrä alkaa saman vuoden huhtikuussa.

Syyttäjät ovat puolustautuneet sanomalla, että he tarjosivat Swartzille neljästä kuuteen kuukauden vankilatuomiota. Swartzin kuoleman jälkeen hänen ystävänsä ja tukijansa ilmaisivat huolensa siitä, että MIT olisi avustanut syyttäjiä oikeusjutussa väärin perustein.

MIT:n sisäinen tutkintalautakunta päätti tutkimuksensa toteamalla, ettei yliopisto ollut tehnyt mitään väärää.

Swartzin isä Robert Swartz sanoi tiistaina, että tutkinta osoittaa, että MIT ei pysynyt puolueettomana ja että se edesauttoi hänen poikansa itsemurhaa.

– MIT teki useita virheitä sisäisessä tutkinnassaan, jotka antavat aihetta lisätutkimuksiin, Robert Swartz sanoi.

Aaron Swartzin tyttöystävä kutsui MIT:n tutkintaa ”valkopesuksi” ja kertoi MIT:n asianajajien antaneen syyttäjille täyden pääsyn silminnäki- jöiden kuulusteluun ja todistusaineiston läpikäymiseen, mutta että he kieltäytyivät antamasta samoja tietoja Swartzin asianajajalle.

MIT:n tutkintalautakunta myönsi, että yliopisto olisi voinut toimia esimerkillisemmin ja että vaikka se ei tehnyt mitään väärää, se ei onnistunut tekemään hyvääkään. ”

MIT:n kilpailija ja naapuri Harvard (Harvajärkiopisto) on ryhtynyt korjaamaan virheitään, ja samalla myös MIT:n virheitä ja väärennöksiä.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/02/marc-hauser-ja-bullshit-science

Keskustelua:

Kyuu Eturautti kommentoi_ 31. heinäkuu 2013 10:25

 

MIT teki tässä kyllä virheitä mutta oma isompi syyttävä sormeni osoittaa kyllä hieman toisaalle, liittovaltion poliisiin ja syyttäjään.

Spammiro Botti kommentoi_ 31. heinäkuu 2013 11:34

 

Ne ovat tutkineet enemmän Harvardia, joka on kuitenkin myös ottanut opikseen. Perästä kuuluu, sano torventekijä. MInä sanoisin, että noiden tutkimusten aloittamisen vaatija on ollut WHO.

http://www.tiede.fi/keskustelut/psykologia-aivot-ja-aistit-f12/ihmi…

Spammiro Botti kommentoi_ 22. elokuu 2013 19:47

 

Aina ei ole MITissä ollut aivan näin onnettomasti…

 

MIT putosi Shangain listalla kärkikahinoista (aluksi) neljänneksi, mutta pisteissä jo 30% kärjestä…

Firmassa on ilmeisesti edelleen voimassa jonkinlainen SOTALAKI niiltä ajoilta, kun röntgenfyysikko John G. Trump (Donald John T:n setä), joka nosti putiikin syrjäisestä teknillisestä opistosta USA:n sotateollisen tieteen lippulaivaksi, hetkeksi, johti sieltä Länsiliittoutuneiden tutka- ja muutakin röntgenteknologiaa.

Kerrotaan, että Massachusttsin Winchesterin Unitaarikirkon hautaus- maalta kuuluu pimeinä ja tuulisina öinä maanalaista hurinaa ja ikää kuin sadattelua, kun tuo Normandian maihinnousunkin yksi keskeinen sankari ja sittemmin vielä röntgenhoitoteknologian pioneeri pyörii haudassaan ”MIT-yliopiston”tilanteen takia….

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/donald-trumpin-set-fysiikan-professori-john-g-trump-oli

Donald Trumpin setä fysiikan professori John G. Trump oli ”tutkateknologian Oppenheimer” II maailmansodassa

Teoreettinen fyysikko, professori Julius Robert Oppenheimer (1904 – 1967) oli atomipomminkehityksen loppuun saattaneen  Manhattan-projektin (9.10. 1941-1. 12.1946) amerikkalainen johtaja. Hän oli myös varmaan ensimmäinen henkilö,joka konkreettisella tasolla aloitti fissio- pommin suunnittelun vuonna 1938 jo ennen kuin uraaniatomia oli labo- ratoriossa halkaistukaan (joulukuu 1938  Otto HahnOtto Frisch, Lise Meitner). Viimeistään tuolloin, kun Manhattan-projekti alkoi, USA ja Englanti olivat tehneet yhdessä päätöksen USA:n liittymisestä sotaan, vaikka Japanin hyökkäys Pearl Harboriin tapahtuikin vasta 6. 12. 1941, samaan aikaan kun Saksa otti takkiinsa Moskovan ratkaisutaistelussa.

(Koko Trumpin klaanin johto oli ”vihitty” Pearl Harborin odotettavissa olevaan tilanteeseen, koska John sen joka tapauksessa tunsi juurta jaksain.  Freddy rakenteli maan japanilaisväestölle tarkoitettuja keski- tysleirejä jo puoli ennen Pearl Harborin ”yllätystä”. Rakentajina toimivat työttömien ja vapaaehtoisten nuorten miesten sotilaallisesti järjestetyt työjoukot, joille sitten 6. 12. 1941 jälkeen puettiin USA:n Tyynenmeren-armeijan huoltojoukkojen univormut. USA:n japanilaiset koottiin porttien taakse kolmessa päivässä.)

Tutkan historia alkaa samalla kun koko radiotekniikan historiakin sak- salaisen fyysikon  Heinrich Hertzin osoittaessa vuonna 1888 näkymät- tömien sähkömagneettisten aaltojen heijastuvan samoin kuin valo.  [29] Tutkatekniikka on aina kehittynyt radiotekniikan ohessa sen osa-aluee- na. Sota-aikana tutkimus ja kehitys kiihtyivät, ja tutka vaikutti suuresti toisen maailmansodan lopputulokseen. Ensimmäisen varsinaisen tut- kan rakensi saksalainen  Christian Hülsmeyer, joka kehitti  telemobilo- skoopiksi kutsutun laitteen  1900-luvun alussa. [30]Englannissa vuonna 1942  Robert Watson-Watt aateloitiin hänen tutkan hyväksi tekemänsä työn vuoksi. Yhdessä  Arnold F. Wilkinsin kanssa hän selvitti, kuinka radioaalloista lentokoneen runkoon indusoituneet virrat säteilevät. Tutkimus johti päätelmään, että radioaaltojen avulla voitaisiin havaita ilmaaluksia. Nykyaikaisen tutkan kehityksen katsotaan usein alkaneen tästä tutkimuksesta. [31]

Tutka ei siis ole mikään kaikuluotain,eivätkä kaikki tutkankin käyttämi- en mikroaaltojen lähettämiset ja vastaanottamiset (joissa havaitaan esimerkiksi lähettäjä) tarkoita, että olisi tutka. II maailmansodan alka- essa Englanti oli ainoa maa maailmassa, jolla oli kattava tutkavalvonta- järjestelmä. Saksalla oli tuhansia pieniä liikuteltavia tutka-asemia (GEMA). Ranskassa oli ainakin laivastolla tutka-asemia. Saksan lähes- tyessä Pariisia 1940 sikäläisen tutkateknologian kehittäjä  Maurice Ponte pakeni laitteet mukanaan Englantiin, ja tällä tietämyksellä oli tiettävästi suuri vaikutus tutkan kehitykseen. Neuvostoliitossa oli paikallisia järjestelmiä tärkeiden kohteiden ympärillä, mutta tutkijat riitelivät ja kehitys takkusi. Mm. yksi tärkeä kehittäjä joutui GULAGiin.

Terävimmästä englantilaisesta tutkimuskärjestä ja joistakuista muista muodostettiin ”Manhattanin” esimerkin mukaisesti ydinryhmä Britain’s Telecommunications Research Establishment (TRE) at Malvern,in Wor- cestershire. Sen johtoon tuli vuoden 1944 alusta vuoden 1945 loppuun John G. Trump, joka oli koko ajan ollut keskeisesti mukana amerikka- laisten puolella. Tehtävä oli äärimmäisen keskeinen, vastuunalainen ja vaativa. Siinä olisi tyrimällä voinut aiheuttaa vielä miljoonien turhan kuoleman. Ryhmä kehitti myös laivastotutkaa, tarkkuuspommitustut- kaa ja saksalaisten tutkien torjuntaa USA:n Ilmavoimien komentajan  kenraali Carl Spaatzin alaisena. Sen tehtäviin kuului myös saksalaisen tutkajärjestelmän haltuunottaminen mieluiten kehittelijöineen. Siinä varmaan yksi syy valita saksalaissyntyinen johtaja.

Näin luotiin nimenomaan USA:n/NATO:n tutkajärjestelmien perusta. Trump ei keksinyt tutkaa, kuten ei Oppenheimerkaan keksinyt atomi- pommia, tai kukaan muukaan yksittäinen henkilö. Sellaisten teoria on sitten toinen juttu. Kun isompi sauhu oli laskeutunut vuonna 1946, J.G. Trump palasi sädehoitolaitebisnesten pariin perustaen entisen esimiehensä  Robert J. Van de Graaffin ja  Denis M. Robinsonin kanssa  High Voltage Engineering Corporation (HVEC)-yhtiön.

JohnGTrumpRetired.png

Prof. Emeritus John Trump, c. 1979.
JOHN TRUMP DIES; ENGINEER WAS 78

Dr. John G. Trump, a retired teacher and engineer, died Thursday at his home in Cambridge, Mass., after a long illness. He was 78 years old.

Dr. Trump began studying the voltage-insulation properties of high vacuum and compressed gases while a faculty member at the Massa- chusetts Institute of Technology. Working with Prof.   Robert J. Van de Graaff, he designed one of the first million-volt X-ray generators. Used initially for clinical purposes at the Collis P. Huntington Memorial Hospi- tal in Boston in 1937, it was a development that provided additional years of life to cancer patients throughout the world.

In 1946, Dr. Trump, along with Dr. Van de Graaff and Dr. Denis M. Robinson, founded the High Voltage Engineering Corporation, which developed the Van de Graaff electrostatic generator.

In World War II Dr. Trump was influential in the development of radar and short-wave radar equipment. He was appointed director of the British branch of the M.I.T. Radiation Lab in 1944.

After the war. Dr. Trump, while still on the faculty at M.I.T., became as- sociated with the Department of Radiology at the Lahey Clinic in Bos- ton and later became chair- man of its board. Under his direction rota- tional radiation therapy was developed, ”an idea that created quite a stir in those days”, ’he recalled later. He also conceived and developed the use of high-energy electrons in the treatment of superficial skin lesions.

He Received Emeritus Status. He became professor emeritus at M.I.T. in 1973, remaining on as a senior lecturer.

He was the author of nearly 80 scientific publications and the recipient of many awards, including His Majesty’s Medal, given by George VI in 1947; the President’s Certificate of Merit, presented by President Tru- man in 1948; and the Lamme Medal, awarded in 1960 by the American Institute of Electrical Engineers. In 1983, he was the recipent of the National Medal of Science.

He was a graduate of the Polytechnic Institute in 1929, received a mas- ter’s degree in physics from Columbia University in 1931 and a doctorate from M.I.T. in 1933.

Dr. Trump is survived by three children, John Gordon Trump of Water- town, Mass., Christine Philp of Pittsfield, Mass., and Karen Ingraham of Los Alamos, N. M.; and six grandchildren. He was the brother of Frede- rick C. Trump and the uncle of Donald Trump, New York real estate developers.

A funeral service will be held Sunday at 2:30 P.M. at the Unitarian Church in Winchester, Mass.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Unitarians,_Universalists,_and_Unitarian_Universalists%3C

Donald Trump on useinkin esiintynyt tavalla, joka kertoisi, että huoli- matta isältään perimistään bisneksistä setä John oli hänelle korkein ihanne ja suurin auktoriteetti. Eipä hän uskonut eikä totellut isää  uskonasoissakaan (vaan piti tätä jopa tyhmänä ainakin siinä suhteesa…).

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/02/noam-chomskyn-ajattelu-ei-kelpaa-yhteiskunnallisen-edistyksen-ohjenuoraksi

Noam Chomskyn ajattelu ei kelpaa yhteiskunnallisen edistyksen ohjenuoraksi (2001)

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/11/yhteenvedon-paikka-evoluutiopsykologiasta-2003

Yhteenvedon paikka ”evoluutio- psykologiasta”! (2003)

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/01/osasiko-ihmetrolli-harmaapapukaija-alex-2007-oikeasti-laskea

Osasiko ihmetrolli-harmaapapukaija Alex (? – 2007) oikeasti laskea?

 Donald tekisi miehen työn, jos heittäisi lapun haistapaskantiede- yliopiston luukulle. Sillä on jo varmaan huijattu kaikkia niitä, joita oli tarkoituskin…

Obina Petti tiedeporukat. Se tapahtui näin:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/01/barrack-obama-ja-r-douglas-fields-napit-vastakkain-aivotutkimusstrategiasta

 

Tietysti on periaatteesa mahdollista, että Bengtti vain leikkii pönttöä, ja hän onkin Elopin tyyppinen primäärikusettaja, mutta kenen pussiin? Taas Elopin? Mitä hän sitten lakkauttaisi, tai myisi maailmalle johonkin ihmetarkoitukseen? Jos jokin yliopistoistamme olisi ”roskapankkiyli- opisto”,  niin se olisi Tampere Kolmonen, jonka säätiöön Hölmström tietääkseni ei kuulu, eikä hänellä siellä ole profesuuriakaan, ei dosentuuriakaan.

Kaikkia kummallisimpiakin mahdollisuuksia silmällä pitäen on pidettävä silmät auki.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/05/pahimmat-kansanmurhaajat

Oulun ”yliopiston” haistapaskantieteilijät plagioivatkin vielä hörönlörötyksensä!

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ouklun-yliopiston-haistapaskantieteilij-t-plagioivatkin-viel-h-r

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706162200214132_u0.shtml

Oulun yliopiston dosentti plagioi gradua ”tutkimuksessaan”

Perjantai 16.6.2017 klo 20.02

Tapausta alettiin tutkia muun muassa gradun tekijän ja Jyväskylän yliopiston professorin Roope Uusitalon plagiaattiepäilyjen perusteella.

Tiedevilppiä tutkinut ryhmä katsoo Oulun yliopiston dosentin Edward Duttonin syyllistyneen plagiointiin. Tutkimuseettisen neuvottelukun- nan raportissa todetaan, että tutkimukseen oli kopioitu osia Jyväskylän yliopistossa tehdystä pro gradu -työstä. Dutton ei ole työsuhteessa yliopistoon.

Tapausta alettiin tutkia muun muassa gradun tekijän ja Jyväskylän yliopiston professorin Roope Uusitalon plagiaattiepäilyjen perusteella.

Plagioinnista oli epäiltynä myös toinen tutkimuksen tekijöistä, tutkija Richard Lynn. Hänellä ei ollut siteitä Oulun yliopistoon, eikä tutkintaryhmällä ollut toimivaltaa tutkia hänen rooliaan.

Duttonin ja Lynnin artikkeli tarkasteli varusmiesten älykkyystestejä. Tutkintaryhmän päätelmien mukaan artikkelista jää lukijalle kuva, että tutkijat ovat itse saaneet Puolustusvoimien alkuperäisaineiston käyt- töönsä ja että he olisivat analysoineet aineiston. Aineiston on kuitenkin koostanut Jyväskylän yliopiston opiskelija pro gradu -työtään varten.

Suunnittelupäällikkö Pertti Tikkanen Oulun yliopistolta kertoo, että yliopistot eivät tarkasta tieteellisissä julkaisuissa julkaistavia tutkimuksia.

– Lehti tekee normaalia vertaisarviontia, jossa kaksi tai kolme alan tutkijaa antavat lausunnon, että julkaistaanko tutkimusta vai ei. Siinä vaiheessa tapahtuu jonkinlaista laadunvalvontaa, mutta se, että gradun plagioinnista jäisi kiinni, on epätodennäköistä, Tikkanen kertoo.

Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru kertoo, että plagiaattiepäilyt otetaan aina vakavasti.

– Tutkinnat käynnistyvät lähes aina ilmoittajien havaintojen perusteella. Muunlaisiin tapauksiin en ole koskaan törmännyt. Kaikki ilmoitukset tutkitaan.

Kiisti toimivallan vilppitutkintaan

Dutton myönsi käyttäneensä pro gradu -työtä tutkimuksensa lähtee- nä. Hän totesi antamassaan lausunnossa, että hänen toimittamassaan versiossa oli tarvittavat lähdeviittaukset pro gradu -työhön, mutta Lynn poisti ne editointivaiheessa.

Duttonin mukaan tutkijakaksikko oli myös luullut, että taulukon las- kelmat oli tehnyt Puolustusvoimat eikä pro gradun tehnyt opiskelija. Hän kiistää plagioinnin tarkoituksellisuuden.

Professori Uusitalon mukaan tämä on kuitenkin epäuskottavaa.

–   Gradun tulosten kopiointia on vaikea pitää epäpätevyydestä tai huolimattomuudesta johtuvana virheenä, sanoo professori Roope Uusitalo loppulausunnossaan.

Raportin mukaan toinen tutkijoista, Richard Lynn, on ottanut vastuun tapahtuneesta.

Oulun yliopisto toimittaa loppuraportin Lynnin kustantajalle. Lisäksi tutkijakaksikon artikkelin julkaisseelle Intelligence-lehdelle tehdään korjauspyyntö.

MIKA-MATTI TASKINEN, OLLI-PEKKA PAAJANEN
.
http://www.oulu.fi/yliopisto/node/46820

Rehtorin päätös tutkimuseettisessä asiassa

Oulun yliopiston rehtori käynnisti hyvää tieteellistä käytäntöä ja sen loukkausepäilyjä koskevien ohjeiden (HTK 2012-ohje) mukaisen esi- selvityksen Edward Duttonin ja Richard Lynnin kahteen artikkeliin liittyvistä tutkimuseettisisistä loukkausepäilyistä 10.8.2016. Esisel- vittäjänä toimineen Oulun yliopiston kulttuuriantropologian professori Hannu I. Heikkisen l9.9.2016 päivätyn raportin mukaan ilmoittajien esittämä epäily tutkimuseettisistä loukkauksista, tai vähintään vakavista epäselvyyksistä, on aiheellinen ja hän suositteli varsinaisen selvityksen käynnistämistä hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta.

Oulun yliopisto rehtori käynnisti asiassa varsinaisen tutkinnan 23. 9. 2016 ja nimesi tutkintaryhmän, johon kuuluivat professori Mirka Hintsanen Oulun yliopistosta, yliopisto-opettaja Jari Lipsanen Helsingin yliopistosta, tutkimuspalvelupäällikkö Minna Mäkiniemi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, yliopistonlehtori Jouni Peltonen Oulun yliopistosta ja lakimies Jarmo Leinonen Oulun yliopistosta. Tutkintaryhmän johtajana toimi professori Mirka Hintsanen.

Tutkintaryhmän johtopäätökset

Tutkintaryhmän tehtävänä oli selvittää, onko Edward Dutton toiminut tilanteessa ilmoittajien esittämällä tavalla. Tutkinta koski vain Duttonia, koska Oulun yliopistolla ei ollut toimivaltaa Richard Lynnin toiminnan tutkimiseen.

Myös Dutton on katsonut, että Oulun yliopistolla ei ole toimivaltaa asiassa, koska Dutton ei ole yliopiston palveluksessa; hänellä on ainoastaan yliopiston myöntämä arvonimi ja tutkimus ei ole yliopiston rahoittama eikä yliopisto ole osallistunut miltään osin julkaisun valmisteluun. Tutkintaryhmä kuitenkin totesi Duttonin itse käyttäneen julkaisussaan Oulun yliopiston nimeä ja tällä tavalla korostaneen omaa yhteyttään Oulun yliopistoon. Dutton on myös vastaanottanut Oulun yliopiston dosentin arvonimen, ja hänen voidaan näin ollen katsoa kuuluvan yliopiston tiedeyhteisöön. Yliopistolla on toimivalta käsitellä kyseinen tutkimuseettinen asia Duttonin osalta.

Tutkintaryhmä katsoo yksimielisesti, että asiassa vastaanotetun selvi- tyksen perusteella Edward Dutton on mitä ilmeisimmin toiminut käsiteltävänä olevassa tilanteessa tutkimuseettisten ohjeiden vastaisesti ja näin ollen syyllistynyt tutkimuseettiseen loukkaukseen julkaisun ”A negative Flynn effect in Finland, 1997–2009” osalta. Tutkittava on tässä artikkelissa jättänyt huomioimatta julkaisuun keskeisesti kuuluvan lähdeaineiston jättämällä lisäämättä tarvittavat viittaukset lähdeaineistojen alkuperään. Käyttäessään aineistoa ilman tarvittavia lähdeviittauksia suoraan identtisellä tavalla on hän syyllistynyt plagiointiin.

Tutkintaryhmä katsoo, että “Regional differences in intelligence and their social and economic correlates in Finland” -artikkelin osalta asia on jäänyt niin epäselväksi, että väitettyä sepitystä ei ole voitu todentaa.

Rehtorin päätökset asiassa

Rehtori hyväksyy päätöksessään tutkintaryhmän loppuraportissa esi- tetyt johtopäätökset perusteluineen sekä ehdotetut korjaustoimenpiteet. Asianosaisten loppuraportista antamat lausumat eivät muuta loppuraportin tapahtumatietoja, perusteluja tai lopputulosta.

Toimivaltakysymysten osalta Oulun yliopisto on toimivaltainen tutki- maan Duttonin tutkimuseettisen asian, mutta Lynnin osalta vastaavaa toimivaltaa ei ole.

Tutkimuseettisten kysymysten osalta Edward Dutton on toiminut tutki-museettisten ohjeiden vastaisesti ja syyllistynyt tutkimuseettiseen louk-kaukseen julkaisun ”A negative Flynn effect in Finland, 1997 – 2009” osalta. Sen sijaan “Regional differences in intelligence and their social and economic correlates in Finland” -artikkelin osalta väitettyä sepitystä ei ole voitu todentaa, ja tämän artikkelin osalta tutkimuseettisen menettelyohjeiden rikkomusta ei siis ole tapahtunut.

Korjaustoimenpiteinä loppuraportti toimitetaan tiedoksi kustantajille sekä Richard Lynnin affiliaatiolle. Lisäksi Intelligence-lehden kustan- tajalle tehdään korjauspyyntö ”A negative Flynn effect in Finland, 1997–2009” -artikkelin osalta sekä Edward Duttonin että Oulun yliopiston toimesta. ”

Kyseessä eivät ole ketkä tahansa hörönlöröttäjät,
vaan sellaiset maailmankuulut puoskarit, joita ei olisi koskaan pitänyt päästääkään yliopiston ovien sisäpuolelle, jos yliopistona meinaa pysyä.

Richard Lynn on Tatu ”Matin isä” Vanhasen julkaisijakumppani:

Richard Lynn vuonna 2008.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/kansan-aani-huruproffak…

Vanhanen on yhdessä Richard Lynnin kanssa julkaissut kaksi kirjaa  IQ and the Wealth of Nations ja IQ and Global Inequality, joissa esitetään erojen eri valtioiden vauraudessa selittyvän valtioiden väestöjen välisillä älykkyysosamäärän eroilla. … Vanhanen viittaa tässä Richard Lynnin kanssa kirjoittamaansa kirjaan Intelligence: A Unifying Construct for the social Sciences jonka mukaan Espanjan, Italian, Kreikan, Kyproksen ja Portugalin, ja 11 muun euromaan välillä on 3.7 pisteen ero.

http://static.iltalehti.fi/paakirjoitus/paakkarietu0403LL_244_pk.jpg

Nuo ”empiriat” ovat pseudotiedettä. Testeillä määritellyn ’älykkyyden’ ainoa mahdollinen tieteellinen arvo on mahdolliset korrelaatiot joidenkin muiden ilmiöiden kanssa. Niitä on melko vähän, ellei puhuta kaikkein matalimmista arvoista. Tunnetuin taitaa olla, että suurin piirtein saman IQ-tason omaavat näyttävät tykkäävän toistensa vitseistä. Tämä koskee tiettävästi sekä korkeita että matalia lukemia. Olenkin kuullut sanottavan, että ”vitsi on kuulijan korvassa”. Tosi osuvan vitsin edellytyksiä on, että se menee joiltakin kuulijoilta fiu, joillekuille kolahtaa, ja joitakin kolmansia se ärsyttää. Tässä yhteydessä sivuutan kiistan älykkyyden perinnöllisyydestä. Se olisi yksi korrelaatio, mutta ns. heritabiliteettihuijaukset sellaisen osoittamiseen eivät kelpaa.

Jatkuva kitinä, että muka ”ei saa testata” ja ”lahjakkaita ei huomioida”, on huijausta sen peittämiseksi, että juuri siten on koko ajan tehty noiden sellaisenaan äärimmäisen kyseenalaisten testien kanssa (joita muuten alun perin USA:n armeijassa kehitteli mm. muuan Lafayette Ronald Hubbard, ”scientologia”-uskonnon perustanut fantasiakirjailija ja huijari, koulutukseltaan mutasarjan laivastoupseeri (joskin amiraalin poika). Hölynpölytieteisiin narahtaminen EI OSOITA ”SUURTA VIISAUTTA”…

Lafayette Ronald Hubbard
L. Ron Hubbard. Kuva julkaistu vuonna 1950.
L. Ron Hubbard. Kuva julkaistu vuonna 1950.

Lyhennetty tästä:

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/suomea-on-johdettu-50-vu…

Kovasti on pojilta julaistu meediassa ja ”keskuteltu” pelkästtään viime vuonnakin;

yrittivät myös leimata armeijaa ”tietovuotajaksi” :

RK kirjoitti 17.3.2016 klo 07.51

Oulun ” Juha Sippilä- Yliopiston” (jossa tehdään hyvääkin tutkimusta esimerkiksi arkeologiassa) piereskelyä ahmavaara-vanhas-pseudotieteen alalla vuonna 2016:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html

” Julkaistu: 16.3. 9:43

Tutkimus

Tutkimus: Suomenkieliset ovat kuitenkin tutkimuksen mukaan ruotsinkielisiä epäsosiaalisempia. SUOMENSUOMALAISILLA on uuden tutkimuksen mukaan 3,9 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla. Suomenruotsalaisilla taas on riikinruotsalaisia korkeampi älykkyysosamäärä. Kyseessä on hyvin pienet erot.

Persoonallisuudessa suomalaisilla on tutkimuksen valossa parantamisen varaa päästäkseen suomenruotsalaisten tasolle. Tutkimuksessa selvisi, että suomenruotsalaiset saivat huomattavasti paremmat pisteet tunnollisuudessa, ulospäin suuntautuneisuudessa ja tunne-elämän tasapainossa.

Eli suomensuomalaiset ovat suomenruotsalaisia epätasapainoisempia persoonallisuudeltaan.

– Korostan sitä, että suomalaiset ovat persoonallisuutta mittaavalla asteikolla kuitenkin todella korkealla, suunnilleen britannialaisten ja eteläeurooppalaisten tasolla, sanoo tutkija, dosentti Edward Dutton Oulun yliopistosta.

BRITTILÄISEEN luokkayhteiskuntaan verrattuna Suomessa ei vaikuta olevan vastaavanlaisia luokkaeroja. Yli kymmenen vuotta sitten Englannista Suomeen muuttanut Dutton kuuli monen suomalaisen sanovan kuuluvansa ”keskiluokkaan”, mutta sitten monet mainitsivat suomenruotsalaiset. Heitä pidettiin ylempiluokkaisina, kauneudentajuisempina ja itsevarmempina. Tämä herätti Duttonin mielenkiinnon.

Kati Saarnilahti kehuu ruotsinkielisten yhteistyökykyä.

– Halusin tietää, onko suomenruotsalaisilla todella keskimääräisesti korkeampi sosiaalinen status kuin suomensuomalaisilla. Selvisi, että kyllä on. Seuraavaksi halusin tietää, miksi. Yksilöllisellä tasolla kaksi tekijää määrittävät sosiaalisen statuksen: älykkyys ja persoonallisuus, kertoo Dutton.

NIINPÄ Dutton tutkimusryhmineen otti tarkasteluun älykkyysosamäärän kanssa vahvassa vastaavuussuhteessa olevat Pisa-tutkimukset vuosilta 2000–2012 sekä Finn-Kin persoonallisuustutkimukset. Ryhmä tutki, onko suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten älykkyydessä ja persoonallisuudessa eroavaisuuksia, mikä selittäisi suomenruotsalaisten keskimääräisesti vahvemman aseman yhteiskunnassa.

– Pisa-testit ja etenkin sen ongelmanratkaisutestit ovat erinomaisia älykkyysosamäärän mittareita. Pisa-tulokset ja kansallinen älykkyys- osamäärä ovat vahvassa vastaavuussuhteessa keskenään. Älykkyys’ testit ja Pisa mittaavat vahvasti samaa asiaa, sanoo Dutton.

Älykkyysosamäärän osalta tutkimus nojaakin vahvasti siihen, että Pisa-tulosten ja kiistanalaisena pidetyn Tatu Vanhasen ja Richard Lynnin Lynnin määrittelemän kansallisen älykkyysosamäärän välillä on yhteys.

KÄVI ILMI, että suomensuomalaiset menestyivät suomenruotsalaisia paremmin kaikissa Pisa-testeissä, kaikissa sen osa-alueissa. Mutta ainoastaan hieman paremmin – suuria eroja ei ollut.

– Jotkut tutkijat väittävät, että suomenruotsalaisten huonommat Pisa-tulokset johtuvat siitä, että ruotsinkieliset koulut ovat todennäköisemmin kaksikielisiä. Tässä ei ole järkeä, koska suomenruotsalaiset saavat huonommat pisteet myös luovan ongelmanratkaisun tehtävissä, joka on paras älykkyyden mittari, ja siinä ei ole kielellistä elementtiä, sanoo Dutton.

– Ja yleisesti, kaksikielisyys on hyväksi älykkyys­osamäärälle, joten suomensuomalaiset ovat tässä heikommalla, mutta heidän pisteensä ovat silti korkeammat, lisää Dutton.

Tutkimus julkaistaan Personality and Individual Differences -lehdessä, joka arvostetun tiedekustantaja Elsevierin julkaisu.

Menestysmittarit tikittävät suomenruotsalaisille

PERSOONALLISUUTTA koskevasta datasta selvisi, että suomenruot- salaiset pärjäävät kaikilla menestystä ennakoivilla mittareilla suomensuomalaisia paremmin.

Suomenruotsalaisilla on parempi terveys, pidempi elinajanodote, parempi koulutus sekä suhteellisesti suurempi edustus yhteiskunnan ”eliitin” parissa ja taidepalkintojen saajissa.

Tuloero suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten välillä sen sijaan ei ollut merkittävä.

–Suomensuomalaisten persoonallisuus on hyvin erilainen suomenruot- salaisiin verrattuna. Suomenruotsalaiset ovat yhteistyökykyisempiä, ulospäin suuntautuneempia ja tunne-elämältään tasapainoisempia, kertoo Edward Dutton tuloksista.

Suomenruotsalaisilla on aktiivisempi sosiaalinen elämä, johon kuuluu eri- laisiin ryhmiin, kuten urheiluseurantoimintaan, osallistuminen vapaa-ajalla.

Tutkijat päättelivät, että suomenruotsalaisten sosioekonomisen menes- tyksen salaisuus lieneekin enemmän persoonallisuudesta kuin älykkyydestä johtuvaa.

Minna-Riikka Härkönen ”

”Missä ovat noopelit?”…

RK kirjoitti 17.3.2016 klo 08.03

http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-2000000774832.html

Kyllä nyt kelpaa – tutkijat: Suomalaisilla Euroopan korkein älykkyysosa- määrä
Mensan järjestämän älykkyystestin täyttöä. (KUVA: Sari Gustafsson)

Julkaistu: 27.6.2014 20:43

Oululaiset tutkijat tekivät yllättävän havainnon.

Suomessa asuvat Euroopan älykkäimmät ihmiset.

Tätä mieltä on oululainen tutkijaryhmä.

– Suomalaisten älykkyysosamäärä on Euroopan korkein, suomalaisilla on Euroopan parhaat tulokset pisa-testeissä, Oulun yliopistossa dosenttina vaikuttava Edward Dutton.

Duttonin mukaan monessa tieteellisessä tutkimuksessa suomalaisille on mitattu poikkeuksellisen korkea älykkyysosamäärä.Dutton viittaa tuoreeseen tutkimukseen, jossa suomalaisten älykkyysosamääräksi on laskettu yli 105.

Luku on Euroopan korkein ja edustaa myös maailman huippua. Vain joissakin Aasian maissa, kuten Kiinassa, Koreassa ja Japanissa, äly säkenöi terävämmin.

Missä tieteen Nobelit?

Vaikka suomalaisella riittää älyä vaikka muille jakaa, omituista on, etteivät hengen lahjat näy esimerkiksi tieteen Nobeleita jaettaessa.

Tieteen Nobelin on saanut virallisesti kaksi suomalaista: Artturi Virtanen ja Ragnar Granit.
Väkilukuun suhteutettuna suomalaiset ovat Nobelin saajatilastossa 22. sijalla.Granit on kiistanalainen henkilö. Suomessa syntynyt Granit hankki ennen Nobelia Ruotsin kansalaisuuden. – Kun Granitia ei lasketa, Suomen sijoitus on 28. Edellä on sellaisia maita kuin Kroatia ja Saint Lucia, Dutton sanoo. Dutton uskoo, että suomalainen luonne selvittää outoa arvoitusta.Suomalainen on luonteeltaan ahkera ja sovitteleva. Hän hillitsee hyvin itsensä, on epäitsekäs, ei räiskähtele.

Duttonin mielestä suomalainen kurinalainen luonne auttaa menestymään keskittymistä vaativissa tehtävissä, kuten Pisa-testissä.

Samat ominaisuudet kääntyvät suomalaisia vastaan tiedemaailmassa.

– Itsehillintä ja ahkeruus voivat tukahduttaa luovuutta ja neroutta, Dutton viittaa suomalaisten heikkoon Nobel-menestymiseen.

Jos aikoo keksiä jotain mullistavaa, pitäisi olla luova ja ulospäin suuntautunut persoona.

Kylmä ilmasto muovannut luonnetta

Suomalaisten erikoinen luonteenlaatu johtuu Duttonin mukaan paljolti asuinympäristöstä. Hän muistuttaa, että ihmisen luonteenpiirteistä 66 prosenttia on perinnöllisiä.

– Erittäin kylmä ympäristö on kehittänyt suomalaista.

Luonto on karaissut suomalaista jääkaudesta lähtien. Suomalaisesta on kehittynyt sisäänpäin kääntynyt ja hillitty.

Duttonin, Jan te Nijenhuisin  ja Eka Roivaisen tutkimus

”The puzzle of why Finns have the highest IQ, but one of the lowest number of Nobel prizes in Europe” julkaistaan Intelligence -lehdessä.Heidi Vaalisto ”

(Suomenkielisten suomen kielellä koulutttujen menestys PISAssa ja joissakin kiellispohjaisissa kuten MENSAn testeissä johtuu suomen kielen ja sen kirjoitusjärjestelmän omonaisuuksista.)

Suomalaiset ”keenistä tyhmenemässä”?

… kirjoittaa haistapaskantieteellinen Intelligence-aikauslehti:

A negative Flynn effect in Finland, 1997–2009

Available online 30 June 2013
Edward Dutton | Richard Lynn

Abstract: The average IQs of approximately 25,000 18–20year old male military conscripts in Finland per year are reported for the years 1988 to 2009. The results showed increases in the scores on tests of Shapes, Number and Words over the years 1988 to 1997 averaging 4.0 IQ points a decade. From 1997 to 2009 there were declines in all three tests averaging 2.0 IQ points a decade. ”

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160289613000706

A negative Flynn effect in Finland, 1997–2009

  • aUniversity of Oulu, Finland
  • bUniversity of Ulster, UK

Highlights

The IQs of conscripts in Finland increased 1988–1997

The IQs of conscripts in Finland declined 1997–2009

IQ increases and declines were greatest in non-verbal ability.


Abstract

The average IQs of approximately 25,000 18–20 year old male military conscripts in Finland per year are reported for the years 1988 to 2009. The results showed increases in the scores on tests of Shapes, Number and Words over the years 1988 to 1997 averaging 4.0 IQ points a decade. From 1997 to 2009 there were declines in all three tests averaging 2.0 IQ points a decade.

Keywords

  • Flynn effect;
  • Negative Flynn effect;
  • Finland

Figures and tables from this article:

Full-size image (29 K)

Todellisuusdessa nuo ”älykkyyden perinnöllisyystutkimukset” ovat tieteelliseltä kannalta aidosti tieteellisen ihmiskuvan vastaista antipavlovistipropagandaa ja täyttä puutaheinää:

Keskustelua viimeisestä:

arvo supi kommentoi_ 12. heinäkuu 2013 12:08

Todella upeaa dataa siitä miten ydinvoimalapäästöjen jo peräti 10- kertaistuneet taustasäteilyt vaikuttavat ihmiskuntaan. Mitä vähemmän älyä kansalla on . Sitä enemmän se himoaa ydinvoimaa.

Spammiro Botti kommentoi_ 12. heinäkuu 2013 17:37

”psykologiantutkimuksen” heritabiliteettihuijaus!

Maataloustieteellisen heritabiliteetin eli jonkin maataloustuotteen esimerkiksi teknisen ominaisuuden JALOSTETTAVUUDEN käsitteen sovellutusalaa on Helsingin ylipoiston ”psykologiantutkimuksessa” (ja muuallakin) laajennettu ihmistieteisiin, erityisesti ”älykkyystutkimukseen”, joihin se ei lainkaan sovellu, koska siinä tutkittavana eivät ole ensisijaisesti biologiset vaan muut, kielellisrakenteiset yhteiskunnallisen emergenssitason ilmiöt. Eikä kielellä ole varsinaisesti olemuksellista tekemistä biologian, varsinkaan geenien kanssa.

Heritabiliteetti tarkoittaa geneettisen eli (rodun)jalostettavissa olevan osan osuutta tutkittavan ominaisuuden varianssista, joka on ominaisuuden keskiarvosta mitattujen poikkeamien neliöllinen keskiarvo. Heritabiliteetti määritellään tarkasti ottaen aina jossakin POPULAATIOSSA (= keskinäisen lisääntymismahdollisuuden omaavassa lajin yksilöiden joukossa) ja myös aina viime kädessä jossakin rajatussa ympäristössä: saman männynsiemenkannan (tuottaman) selluloosakuidun pituuden heritabiliteetille saadaan varmasti eri arvo Rovaniemellä ja Latviassa.

Heritabiliteetti EI nimittäin väitä, että KESKIARVO OLISI TÄYSIN GEENISTÄ, eikä se väitä myöskään, että keskiarvo ”jakautuisi geenien ja ympäristön vaikutuksiin” samassa suhteessa kuin varianssi. Heritabiliteetti ei väitä tuosta asiasta eli keskiarvosta mitään ehdotonta ylipäätään. Eikä se silloin väitä myöskään juuri enempää ”geenien osuudesta” tutkitun ominaisuuden kokonaisuuden muodostumisessa (paitsi jos heritabiliteetti on 100% tai hyvin lähellä ja/tai jos varianssi on hyvin suuri eli varioitumaton osa ominaisuutta hyvin pieni, jolloin oin taas kysttävä, onko kyseisessä ilmiössä yhtenäisen ´ominaisuuden´ ominaiuudessa mitään tieteelistä tolkkua).

Jokin ominaisuus voi myös olla täysin geneettinen, mutta sen heritabiliteetti voi silti olla = 0, jos siinä ei ole lainkaan geneettistä vaihtelua kyseisessä populaatiossa, eikä sitä siksi voida siinä jalostaa. Tuolloin voi tapahtua, että jos populaatioon tuodaan yksi (1) sellainen yksilö, jolla onkin erilaisen kyseisen ominaisuuden antava geeni, niin sen ominaisuuden heritabiliteetti hyppää laakista 0%:sta 100%:in, jos ominaisuus on vielä sellainen ettei ympäristökään siihen vaikuta. Tällainen ominaisuus on esimerkiksi yhden geenin määräämä banaanikärpäsen silmän väri. (kts. keskustelu)Ihmisillä on ajattelussaan suunnattomasti aivan samoja ominaisuuksia (myös) aivan riippumatta mistään ”biologiasta” (ja siellä varsinkaan geeneistä) mm. koska kaikki ihmiset konkreettisesta kielestä riippumatta mm. ovat omaksuneet yhteiskunnalta jonkin symbolikielen kommunikaationsa ja myös ajattelunsa välineeksi, ja testeillä mitattava ja niillä määritelty ”älykkyys” on sen AJATTELUN (eikä suoraan esimerkiksi ”aivojen”!) ominaisuus!

Joku saattaa katsoa, että minä vain ”jauhan paskaa” ja ”omia luulojani muiden luulemisista”, miten he muka ”saattaisivat käsittää väärin” kaksostutkimuksia. Siksi otankin tämän aiheen käsittelytavaksi lainata Vapaa-ajattelijoiden poistetulta (mm. tämän takia?) keskustelupalstalta keskusteluja, jotka (linkkeineen) osoittavat eri tahojen käsityksiä, jotka kuitenkin ovat suhteellisen hyvin perehtyneet ainakin ko. tutkimusten populaariesityksiin lehdissä ja netissäNoista tutkimuksista on myös jaettu yksi Professoriliiton ”vuoden professorin” arvokin. Ei voi kuin kysyä, että millaisia arkkimänttejä ja poropeukaloita ne TAVALLISET RIVIPROFESSORIT sitten ollenkaan ovatkaan, jos fanaattinen lasten julkisen päivähoidon vastusta Liisa Keltikangas-Järvinen on jokin ”huippu”…!

Mutta asiaan: ohessa keskustellaan oppimisen neurofysiologiasta niillä tiedoilla kuin kunkin keskustelijan saatavissa netissä ja esimerkiksi omassa kirjahyllyssä löytyy. Olen koonnut keskustelun niin, että olen ottanut siihen kaikki ne viestit, jossa esiintyy sana ”heritabiliteetti” eri muodoissaan ja sitä tai sillä kommentoidaan jotakin. Muilta osin olen saattanut lyhentää viestejä. Viestien otsikoissa esiintyviä ehkä oudohkoja termejä kuten emergenssi ja jaettu intentio, keskustelun alkuperäisiä aiheita, käsittelen muissa kirjoituksessani tuon saman sivuston aineistojen pohjalta.

Edelleen haluan todeta, että testeiilä määritellyn ’älykkyyden’ ainoa mahdollinen tieteellinen arvo on mahdolliset korrelaatiot joidenkin muiden ilmiöiden kanssa. Niitä on melko vähän, ellei puhuta kaikkein matalimmista arvoista. Tunnetuin taitaa olla, että suurin piirtein saman IQ-tason omaavat näyttävät tykkäävän toistensa vitseistä. (Tämä koskee tiettävästi sekä korkeita että matalia lukemia.) Keskellä on epäilemättä mukavinta tai ainakin laajinta ymmärrystä…  Olenkin kuullut sanottavan, että ”vitsi on kuulijan korvassa”. Tosi osuvan vitsin edellytyksiä on, että se menee joiltakuilta kuulijoilta fiu ja joitakin kolmansia raivostuttaa.

Yksi asia johon huomioni kiinnittyi, kun eilisestä ”Älykkyyden päivästä” viime yön yöradiossa ohi mennen kerran tiedotettiin, oli, että siellä mainittiin Mensan sen hetkinen jäseneksipääsypistemäärä. En tiedä, ovatko skaalat muuttuneet entistä ajoista. Vaatimustaso tiettyyn pistemäärään nousee koko ajan siinä mielessä, että jos nykyisten vastausten joukkoon skaalataan vaikkapa 50-luvun vastauksia, niillä saa nykyään noin 10 pongoa vähemmän kuin niillä on saanut silloin (Flynnin efekti). Sikäli kuin olen oikein käsittänyt, se pistemäärä on laskenut vaikkapa 60-70-luvuilla edellytetystä.

K.Tuomari kommentoi_ 12. heinäkuu 2013 18:42

Paljon aikaa ja tupakkaa uhrataan täysin tarkoituksettomiin asioihin.I Q testit ovat harhaanjohtavia,koska ihmisissä on kovin paljon erilaisia ”Viisaita omalla tavallaan”. Kaikkia ei voida ”karsinoida samoin perustein”. Monet ÄLYKKÄÄT ovat hypänneet silloilta alas. Monet tyhmät ovat muuttaneet mielensä ja viisastuneet pelkästään kävelyyn ”kaiteella”. Kummalla on enemmän älyä ???

Spammiro Botti kommentoi_ 13. heinäkuu 2013 01:58

Tuohon piereskelyyn on haaskattu miljardeja, jotka olisivat kelvanneet oikeallekin tieteelle…

Osasiko ihmetrolli-harmaapapukaija Alex (? – 2007) oikeasti laskea ja ajatella?

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/osasiko-ihmetrolli-harmaapapukaija-alex-2007-oikeasti-laskea-ja

Jos se osasi, se on AINOA koko eläinkunnan tunnettu edustaja, joka osasi yhteenlaskua.  (Vähennyslaskusta ei ole ollut puhetta, miksi siitä minulla on omat epäilykseni, joihin palaan…) Kaikki muut kokeet muilla lajeilla: simpansseilla, makakeilla, tamariineilla, varislinnuilla jne., joissa kokeessa onnistuminen edellyttää elukalta ehdottomasti ykkösen lisäämistä päässään annettuun lukuun tai vähentämistä sellaista, ovat tavan takaa epäonnistuneet, siitä riippumatta kuinka monimutkaiset muut opetetut operaatiot ovat onnistuneet!

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/01/osasiko-ihmetrolli-harma…
http://www.hs.fi/tiede/art-2000002870519.html

” Tiede    |   Viikon eläin

Alex osasi laskea ja sanoa ”sori”

Harmaapapukaija Alex ei olisi sotkenut kymmentä ja yhdeksääkymmentä prosenttia – tosin se olisi silti saattanut vastata tahallaan väärin ja huikata perään ”sori”.

Kuuluisa harmaapapukaija Alex osasi puhua muunneltua totuutta ja hallitsi luvut ministeritasoisesti.

Kuuluisa harmaapapukaija Alex osasi puhua muunneltua totuutta ja hallitsi luvut ministeritasoisesti.

 ” Tiede    |   TIEDON JYVÄT

Älykäs papukaija Alex kuoli

 

Sivu 31: ” PUHUVAT JA ”PUHUVAT” PAPUKAIJAT

Eräät lemmikkipapukaijojen omistajat ovat pitkään ounastelleet, että heidän lintunsa eivät pelkästään toistele oppimiaan sanoja aivotto- masti miten sattuu. Näyttää siltä kuin linnut joissakin tilanteissa ymmär- täisivät, mitä jokin sana tarkoittaa. Harmaapapukaijoilla eli jakoilla teh- dyt tutkimukset ovat osoittaneet, että ainakin tällä lajilla on kyky oppia käyttämään sanoja oikeissa merkityksissään. Tuskin Irene Pepperber- gin, joka nykyään työskentelee Harvardin ja Brandeisin yliopistoissa Yhdysvalloissa (hän on tohtori fysikaalisen kemian alalta Harvardista vuodelta 1976, HM), on tutkinut tämän lajin sanallista hahmotuskykyä 1970-luvulta alkean.

Tutkimusohjelman tähän mennessä pitkäaikaisin osallistuja, harmaa- papukaija Alex, oppi elinaikanaan käyttämään muutamia kymmeniä sanoja kuten pähkinä, avain, paperi ja punainen. Se vastasi useimmiten oikein sellaisiin kysymyksiin kuin ”kunka monta mustaa kiveä tässä on?”, vaikka sille näytetyssä tavaravalikoimassa olisi ollut monenväri- siä kiviä ja muitakin mustia esineitä – ja vaikka se ei olisi kuullut tätä nimenomaista kysymystä koskaan aikaisemmin. Alex myös yhdisti oppimiaan sanoja lyhyiksi lauseiksi. Yleensä se pyysi niillä jotakin, kuten ”haluaa pähkinää” tai ”mennään takaisin”.

Pepperbergin ja muiden kokeilut muilla harmaapapukaijayksilöillä ovat vahvistaneet, että Alex ei ollut yksittäinen Einstein. Tulokset kertovat tämän lajin älyllisistä kyvyistä yleensä. ”

HM: Tähän väliin on sanottava, että Alex on AINOA elukka koko uni-versumissa niin lajitovereidensa kuin muidenkin maailmanmesta- reiden, esimerkiksi lukumäärien tunnistamisen sellaisten, keskuu- dessa, simpanssit ja tamariinit, koiraeläimet ja varislinnut mukaan lukien, jonka  väitetään osanneen tieteellisesti kontrolloiduissa olosuhteissa LASKEA LOOGISESTI NUMEERISIA OPERAATIOITA PÄÄSSÄÄN osana jotakin toiminnallista tehtävää.

Telkänranta tuo esiin toisenkin tutkimuksen vuodelta 2014 ”Symbol addition by monkeys provides evidence for normalized quantit…, jonka olen liittänyt jutun loppuun, mutta se ei käsittele loogista numerolas- kentaa, vaikka niin otsikosta voisi luulla. Telkänrannan esitys teoksensa ydinasiassa lepää täysin Alexin varassa, kuten moni muukin vastaava esitys.

Kaikki muut elukat, simpanssit mukaan lukien ovat epäonnistuneet ko- keissa jossa onnistuakseen on ehdottomasti osattava lisätä tai vähen- tää symbolisesti annetusta lukumäärästä numero 1: esimerkiksi oikein luoviakseen tarvittava koodi on aina ykköstä pienempi tai suurempi kuin kuin kulloinkin näytettävä, vaihteleva luku (ja muualla kuin tehtä- vässä on ”tavalliset luvut voimassa”). Tai pitäisi osoittaa lähes erehty- mättömästi kahden symbolisesti annetun luvun summa. (Simpanssin sormistaan ja joillakin muilla nappuloilla, jotka ovat koko ajan näköken- tässä, tapahtuva ”laskenta” ei kelpaa: se ei ole loogista päässälaskua.)

Helpompiakin tapoja on osoittaa, että simpanssi tai koira ei ajattele (loogisesti), vaan reagoi ja ketjuttaa, ja myös odottaa aktiivisesti, että muut kuten lauma ”ketjuttavat”, näyttävät, minkä kaava mukaan men- nään nyt. Otetaan yksi esimerkki: simpanssilla on juomavesitynnyri ja juomakippo, sekä ruokatynnyri, banaaneja ym., joka ruokatynnyri aina joskus syttyy ulkopinnaltaan palamaan, mikä simpanssi on opetettu sammuttamaan juomavedellä juomakippoa käyttäen.Simpanssin pitää vähän vahtia ruoka- ja juomatynnyriään.Sitten simpanssi viedään ruo- katynnyreineen ja juomakippoineen, mutta ILMAN juomavesitynnyriä lautalle, josta se voi myös lankuista rakentaa sillan rantaan, mikä sille myös on opetettu. Nyt tynnyri sytytetään taas palamaan. Simpanssi rakentaa sillan ja hyökkää juomatynnyrille hakemaan ”sammutusvettä”. AJATTELEVA simpanssi kahmaisisi sitä muitta mutkitta merestä.

Mutta Telkänranta jatkakoon:

” Pepperbergin ja hänen kollegojensa (mm. Marc Hauser, Harvard, sekä Noam Chomsky ja Steven Pinker, MIT, HM) tutkimukset havainnollista- vat samalla sitä, että huolellisesti suunnitellut koejärjestelyt ovat olennainen osa eläinten kognition eli mielen tutkimusta. Niillä nimittäin varmistetaan, ettei eläimen käyttäytymiselle voi olla mitään muita syitä kuin niitä,joita tarkoitus mitata.Tosin ihmislajinkaan koko nykyinen kirjo ei tulisi esiin, jos sitä mitattaisiin vain yksittäisillä, erikseen järjestetyillä älykkyystesteillä. Siksi on tärkeää seurata myös luonnonvaraisia eläi- miä. Kärsivällinen, vuosia kestänyt luonnonvaraisten eläinten havain- noiminen on nostanut esiin uusia kysymyksiä, ja niiden avulla voidaan saada uusia vastauksia. ”

HM: Ohessa on Skepsis ry:n keskustelupalstalta 13 vuoden takainen, varsin kriittinen keskustelu Alexiin ympärillä pyörivästä showsta sen vielä ollessa käynnissä, ja koko ajan vieläpä kiihtyessä.

Siitä voi itse kukin arvioida yhdessä myöhemmin kaikille selvinneeseen tietoon mm. noista ”tieteellisitä yhteistyökumppaneista” ja ”auktoritee- teista”… Tieteelliset kokeethan PERUSTUVAT AINA JOLLEKIN TEORIALLE, jota systemaattisesti osoitetaan todeksi tai epätodeksi!

Alexin ehdoton ansio koe-eläimenä oli, että se muodosti ”puhumalla” äänteellisen merkin mieltämilleen abstrakteille objekteille kuten luku- määrille, muodoille ja väreille. Tätä seikkaa ei käy kiistäminen. Tämä ei kuitenkaan ole tällaisenaan ajattelua, jota päässälaskenta numeroin eh- dottomasti vaatii.Kun Alex otti käyttöön äännemerkin,esimerkiksi ”sih” = six, ”sinen” = seven, se ei muuttanut sitä merkkiä enää, eikä varmaan tarkoitettakaan sen enempää: se oli siinä ja sillä mennään! Se olisi ne epäilemättä myös muistanut ikänsä, vaikka olisi elänyt vielä 50 vuotta. Alexia ei haitannut vaikka samaan olioon olisikin osoittanut kaksi eri- laista merkkiä kuten ”sana” ja muotosymboli, vaikkei niitä sanoja/ merk- kejä nyt niin kauhean paljon kuitenkaan ollutkaan. Mahdollisesti tämä uusi ”puhe” antoi uusia mahdollisuuksia myös vähän fuskata… Sitäpait- si nuo silloiset auktoriteetitkin uskoivat ”oikeaan ajatteluun eläimillä”, ja mielestään vain ”oikaisivat” kokeissa, eivät ehkä muka väärentäneet mielestään asiaa. Sen verran pölhöä väkeä he nimittäin ovat… Mene tiedä…

Mutta, asia ensin ja pulinat sitten:

Telkänranta jatkaa aiheesta sivulla 63:

” NUMEROTAJUSTA YHTEENLASKUUN

Numeroiden järjestyksen muistaminen ei kuitenkaan vielä kerro, ym- märtääkö eläin, että jokainen numero symboloi tiettyä lukumäärää. Sen selvittämiseksi on katsottava, osaako eläin myös käyttää numeroita lukumäärien sijasta. Tämä onnistuu mm. reesusmakakeilta. ”

HM: Ei onnistu eikä tuossa (jutun lopussa) edes tutkittu LOOGISTA LASKENTAA, vaan  siinä annettiin MÄÄRILLE symbolein ilmaistu skaala, joka on nimenomaan sellainen, että SEN KANSSA EI TAVITSE AJATELLA,vaan esimerkiksi ”napa kitisee ruoasta” (niin paljon kuin ma- ha vetää) on 25,”sopiva aamun/illan ruoka-annos” on 10,ja ”vähän jota- kin hyvää” on 1 tai 2.Tämä opetetaan juottamalla apinoille mehua. Niillä on ennestäänkin jonkinmoinen käsitys ”omasta määrästään”. Tässä ei ole ylipäätään kappaleista kyse,vaan liukuvista määristä.Kun jokin mää- rä sitten vaikka jaetaan apinan kesken, apina voidaan opettaa samalla skaalalla arviomaan se uusi oma siivunsa ja jopa ilmaisemaan symbo- lilla. Siten arvattua symbolia ei voi käyttää esimerkiksi koodina mihin- kään.Tutkimus perustuu virheelliseen otaksumaan,että apina vertaa ul- koista todellisuutta johonkin (myötäsyntyiseen) ”sisäiseen skaalaan” ja ”mittaa siis kokemustaan” (eikä ulkoisia olioita). Tutkitaan olisiko tuol- lainen ”sisäinen skaala” LINEAARINEN vai LOGARITMINEN (desibelit, sävelasteikko). Todellisuudessa olioita verrataan TOISIINSA sellaisessa tiedossa, jolle myös ajattelu voi perustua. Tuosta ei sen enempää tässä.

Telkänranta; ” Myös linnut ovat ehdolla laskutaidon alkeiden testaami- seen. Linnut hahmottavat lukumääriä luonnossakin yleisesti ottaen hy- vin, mutta kaiken siitä ei tarvitse olla tietoista. … Numeroiden oppimi- nen lukumäärien symboleina ja laskutoimitusten tekeminen niillä edellyttävät jo tietoista ajattelua. ”

HM: Laskutoimitusten tekeminen numeroilla ”tietoisuudessa” edellyt- tää ajattelua, mutta numeroiden tai lukusanojen liittäminen niihin viit- taaviksi ärsykkeiksi, jonka Alexkin varmasti osaa, ei edellytä ehdotto- masti tajuntaa, vaan numero tai sama on ehdollisen refleksin ärsyke- osa, joka tuo sen lukumäärän mieleen (vähän kuin viinan haju tuo mieleen ryypyn ja tupakan haju sauhut).

Telkänranta: ” Perusteellisimmat kokeilut höyhenpeitteisen pään lasku- taidoista on tehty ensimmäisessä luvussa tapaamallamme, nyt jo edes-menneellä Alex-harmaapapukaijalla. Tutkija Irene Pepperberg opetti sille ensin, että lukusanat nollasta (yhdestä, HM) kahdeksaan tarkoitta- vat tiettyjä määriä tavaroista. (Kappalemääriä, abstrakti olio, ei esim. ruokamääriä, HM) Papukaija Alexilla oli se kätevä ominaisuus, että se pystyi sanomaan oppimansa numerot myös ääneen. Papukaijojenkin kyvyillä englannin ääntämisessä on silti rajansa. Kaikesta yrittämises- tä(?) huolimatta Alex sai sanat six ja seven tulemaan ulos nokastaan aina vain muodossa sih ja sinan. Se ei silti häirinnyt niiden käyttöä. Kun Alexille annettiin mitkä tahansa kaksi numeroa nollasta kahdeksaan ja kysyttiin ”kuinka paljon yhteensä?”, se osasi lähes aina vaakkua oikean vastauksen. (Pepperberg 1912) ”

HM: Tuo tarkoittaa, että Alexin olisi pitänyt ”osata” laskea ainakin 15:en. Hesarin (puoskari)”fakta”tarkistettu luku on, että Alex ”osasi laskea” 6:en. ”Nollat” voidaan unohtaa: ne eivät kuulu tähän yhteyteen lainkaan. Tämä Hesarin tieto tarkoittaa, että Alex osasi suurella todennäköi- syydellä sanoa kahden luonnollisen luvun summan oikein, jos se oli korkeintaan 6. (Tämän lisäksi sillä oli sana luvuille 7 ja 8 ja sen jonkinmoisella tarkkuudella tunnisti nuo lukumäärät.)

Tässä on huomattava, että tutkittiin nimenomaan sitä, mitä kaikkea Alexille on periaatteessa mahdollista opettaa. Kaikkea, mitä on opetettu, ei sellaisenaan varmasti isketty tiskiin. Sellaiset elukat, jotka luonnossa tunnistavat lukumäärän 3, kuten varis, oppivat luultavasti kesytettyinä ja opetettuina luvun 9 eli 3  3:a, ja tukiopetuksella siitä alaspäin. Tuossa jo tulivatkin lukujärjestelmämme numerot paitsi 0.

Jos ajatellaan (kerettiläisesti) vähän niin kuin HUIJARIN KANNALTA, niin miten Alex voitaisiin saada AJATTELEMATTA, opettamalla REAKTIO ÄRSYKKEESEEN saada laskemaan ynnälaskua oikein 6:en saakka?

Mitähän Alex muuten vastasi, jos annettiin luvut 4 + 5, ja hänen numerotietämyksensä loppui 7:än tai 8:an, ja ”laskutaistonsa 6:en?

Mulla on omat epäilykseni, mitä Alex olisi voinut vasta: 1! Toisin sanoen hän olisikin VÄHENTÄNYT NE… (tabu…)

Luonnollisten lukujen pareja, joiden summa on 6, on 3:  1+5, 2+4 ja 3+3;
pareja joiden summa on 5, on 2 : 1+4 ja 2+3;

pareja, joiden summa on 4, on myös 2: 1+3 ja 2+2;

Pareja joiden summa on 3, on 1: 1+2, ja

Pareja, joiden summa on 2, 1: 1+1,  yhteensä 3+2+1+1 = 7 3:n luvun kombinaatiota, joista kaksi on termiä ja yksi on summa.

Näiden kombinaatioiden opttaminen olisi ainakin varmasti ollut mil- joona kertaa helpompaa, kuin opettaa ”hänet” TODELLA AJATTELE- MAAN (inhimillisesti), sikäli kuin sellainen lainkaan olisi ollut millään keinolla mahdollista…

 

 

Keskustelua Höpsis Ry:n palstalta:

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/132363?page=1…

JJ.H
29.01.2004 00:39:23
132363


Vitsaileva papukaija

Mainio papukaija jolla on melkoisen sanavaraston lisäksi hallussa jopa kolme aikamuotoakin (!)

Vitsaileekin vielä pahus…

http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/3430481.stm

Muuten, minulla on aina ollut käsitys,että eläimet omaavat enemmän taitoja kuin itseään fiksuimpana pitävät ihmiset osaavat kuvitella. Väittäisin jopa, että eläin omaa viisautta, suurta vaistomaista ymmärrystä kokonaisuudesta joka ei vie tilanteisiin joita ihmiskunta itse itselleen ”älyllisesti” järjestää…

Tietysti tätä sopii epäillä; epäilijöitten palstalla.

http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/3430481.stm

Animal world’s communication kings

By Rebecca Morelle
Science reporter, BBC News

Erilaista ajatteluteorioista Irene Pepperberg nojaa, tai ainakin 10 vuotta sitten nojasi, niistä ääliömäisimpään, ”Pielineurooniteoriaan”:
RK
03.02.2004 00:44:47
132687

peilisolut

H5 kirjoitti 30.01.2004 (132403)…

>Kiinnostuneille lisää infoa maapähkinän kokoisten aivojen kyvyistä:

http://www.edge.org/3rd_culture/pepperberg03/pepperberg_index.html

Tämä ”peilisoluteoria” pistää epäilemään juttua muutenkin.

” Mirror neurons are those bits of the brain that respond to an action the same way whether you see the action being performed or if you do the action yourself. This response occurs for both gestural actions (those done physically, with one´s hands), and those done orally (with one´s mouth). And many of these neurons are in Broca´s area. Thus data exist that can be interpreted to support the gestural origin of language; that is, that a small change in one part of the brain could have led to the change from learning communicative gesture to learning speech through an imitative program, and that the same area could indeed initially be used for both simple gestural and linguistic combinations. ”

Mitään ”geenipeilisoluja” ei ole olemassakaan, vaan kyse on kehitty- neen ehdollisten refleksien järjestelmä sellaisesta piirteestä, että elukan aikaisemmin suorittamien tekojen muistijäljet (jossakin ”rikas- tuneessa” muodossaan) aktiovoituvat elukan HAVAINTOPROSESSIIN liittyen, ja tuo piirre on myös aivan ehdottoman välttämätön, jota otus voisi matkimalla, ja ennen kaikkea MUIDEN VIRHEISTÄ OPPIMALLA (kuten niin varikset kuin papukaijatkin aivan varmasti tekivät) kehittää ehdollisia refleksejään, eli oppia uusia käyttäytymismalleja.

Lintujen ”kieltä” ohjaavat aivan muuta aivoalueet kuin nisäkkäiden, sillä linnuilla EI OLE kurkunpäässä ääniä muodostavaa ”larynxia” (äänielin- tä),eikä näin ollen myöskään ”Brocan aluetta”,joka apinoilla ohjaa ruoan pureskelua siten,ettei vaarallisen kokoinen ja muotoinen kappale pääse kurkkuun asti (mikä on ilmeisesti kunnialla suoritettuna erittäin vaikeaa, joskaan kurkkuun jäänyt ruoka ei niillä heti tuki myös hengitystä, kuten ihmisellä), vaan lintujen äänielin on keuhkoputkien liittymäkohdassa sijaitseva aivan toisen sorttinen ”syrinx” (joka kyllä myöskin kytkeytyy signalisaatioon).

Papukaijat ja varikset ovat esimerkiksi koiraan verrattuna joissakin asi- oissa ”viisaita” mutta joissakin toisissa ”tyhmiä”. Niiden aistimaailma on erittäin audiovisuaalinen kuten ihmiselläkin, ja siksi ne pystyvät matki- maan kieltä ja orientoitumaan sen mukaan. Mutta niille signaalin ja koh- teen ero ei ole kovinkaan selvä, kun ne ovat jonkin signaalin oppineet, sen sammuttaminen on vaikeaa, ja ne menevät vähän kun päästään sekaisin, kun jokin vanha metku ei pelaakaan (ja saattavat raivostua ja hyökätäkin, myös joukolla).Koira taas oppii kertapuraisusta tai nuuhkai- susta erottamaan ”oikean ja väärän luun”, eikä asia ole sille ”ongelma”, koska hajuaistille perustuva hahmottaminen varsinaisesti ratkaisee, mikä mitäkin on laatuaan. Signalisaatio on sen apuväline. Koira ”tietää” (niin kuin variskin), että tietty muoto ja väri ”tarkoittaa luuta” (vaikka se olisi kuvassakin), mutta jos se luusignaalin aiheuttaja ei kuitenkaan OLE luu, se ei ole koiralle erityinen ongelma, eikä ”petos”. Varikselle ja papu- kaijalle se on. Varislauma myös hyökkää huuhkajan KUVAA vastaan yltyvällä raivolla, vaikka kaikki olisivat sitä kuttaperkkakuvaa käyneet pöllyttämässä, niin kauna kuin siinä vain on huuhkajan muotoa, avain- tuntomerkkejä jäljellä. Koirat eivät mitään sellaisista tee. Ainakaan varis EI TAATUSTI ”ymmärrä” minkäänlaista leikkiä eikä ”huumoria”.

Keskustelua:

Kari Rönkä kommentoi_ 6. tammikuu 2017

Liekö tämä tuttu?

Viisas Hans

Viisas Hans esiintyy.

Viisas Hans (saks. Kluger Hans, n. 1895 – n. 1916) oli hevonen, jonka väitettiin osaavan ratkaista matemaattisia ja muita älyä vaativia tehtäviä.

Psykologi Oskar Pfungst tutki Viisaan Hansin vuonna 1907 ja osoitti, että se ei ratkaissut tehtäviä itse vaan tarkkaili läsnä olevien ihmisten reaktioita. Pfungst havaitsi kyseessä olevan metologisen virhevaiku- telman; hevonen käyttäytyi vastaukset tietävän ihmiskouluttajansa ei-tahdonalaisiin elekielen merkkeihin. Kouluttaja itse ei tiennyt välittävänsä mitään vihjeitä.[1]

Pfungstin tutkimuksen kunniaksi tätä erikoislaatuista virhevaikutelmaa kutsutaan ”Viisas Hans -vaikutukseksi”, ja se on ollut tärkeässä osassa EE-ilmiön ja eläinten kognition myöhemmässä tutkimuksessa.

Esitys

1900-luvun alussa yleisö oli kiinnostunut eläinten älykkyydestä suurelta osalta Charles Darwinin tuolloin tuoreiden julkaisujen johdosta.

Hans-hevosen omisti gymnasium-opettaja Wilhelm von Osten, joka harjoitti myös hevosten koulutusta ja frenologiaa sekä piti itseään eräänlaisena mystikkona. Von Osten opetti Hansin laskemaan yhteen ja vähentämään, kertomaan ja jakamaan, laskemaan murtoluvuilla, tun- nistamaan kellonajan, pitämään lukua kalenteripäivistä, erottamaan sä- vellajeja sekä lukemaan, kirjoittamaan ja ymmärtämään saksaa. Hän saattoi kysyä esimerkiksi: ”jos kuukauden kahdeksas päivä on tiistai, monesko päivä on seuraavan viikon perjantai?” Hans vastasi sekä kir- joitettuihin että ääneen lausuttuihin tehtäviin koputtamalla maata ka- viollaan. Von Osten esitteli Hansia kautta Saksan ilman pääsymaksuja. Hansin kykyjä esiteltiin myös New York Timesissa. [2]

Tutkimus

Yleisön laajan kiinnostuksen vuoksi Saksan koulutuslautakunta nimitti toimikunnan tutkimaan von Ostenin tieteellisiä väitteitä. Filosofi ja psy- kologi Carl Stumpf kokosi kolmetoista henkeä käsittäneen ryhmän, jota kutsuttiin ”Hans-toimikunnaksi”. Siihen kuuluivat muiden muassa eläinlääkäri, sirkuksenjohtaja, ratsuväen upseeri, joukko opettajia ja Berliinin eläinpuiston johtaja. Syyskuussa 1904 toimikunta tuli siihen tulokseen, että Hansin esityksessä ei käytetty temppuja.

Toimikunta siirsi tehtävänsä Pfungstille, joka kokeili Hansin väitettyjä kykyjä seuraavasti:

  1. Eristämällä Hansin ja kysyjän yleisöstä, jottei yleisö antaisi vinkkejä
  2. Käyttämällä kysyjänä muita kuin Hansin isäntää
  3. Estämällä silmälapuilla Hansia näkemästä kysyjää
  4. Vaihtelemalla sitä, tiesikö kysyjä vastauksen etukäteen vai ei.

Lukuisten kokeilujen myötä Pfungst sai selville, että Hans osasi vastata oikein myös silloin, kun kysyjä ei ollut von Osten. Se ei kuitenkaan osan- nut vastata oikein mikäli kysyjä ei tiennyt oikeaa vastausta tai se ei näh- nyt kysyjää. Pfungst havaitsi myös, että kun von Osten tiesi vastaukset kysymyksiin, Hans vastasi oikein 89 % tapauksista, mutta muuten vain kuudessa prosentissa.

Tämän jälkeen Pfungst alkoi selvittää kysyjän käyttäytymistä yksityis-kohtaisemmin, ja osoitti että kun Hansin koputukset lähestyivät oikeaa vastausta, kysyjän ryhti ja kasvonilmeet muuttuivat säännönmukaisesti kun jännitys kasvoi – kun hevonen kopautti viimeisen kerran oikean vastauksen kohdalla, jännitys laukesi. Tämä viittasi siihen, että Hans osasi päätellä siitä milloin lopettaa koputus.

Hevosten kommunikaatiosysteemi perustuvat todennäköisesti kykyyn havaita vähäisiä asennon muutoksia, mistä saattaa johtua Hansin taita- vuus von Ostenin ilmeisesti täysin tahdottomien vihjeiden seuraami- sessa. Tällainen lahjakkuus ruumiillisten vihjeiden havaitsemisessa ei rajoitu ainoastaan hevosiin: Pfungst kokeili hypoteesiaan tällaisten vih- jeiden havaittavuudesta laboatoriokokeessa, jossa hän itse oli hevosen osassa ja vastasi koputtamalla muiden osallistujien esittämiin kysy- myksiin. Pfungst havaitsi, että 90 % osallistujista antoi tarpeeksi vihjeitä, että hän saattoi päätellä oikean vastauksen.

Sekä von Osten ja Hans olivat pahamaineisen kiivaita ja tapasivat raivostua silloin kun Hans suoriutui huonosti. Pfungst sai tuta useampia hevosenpuremia tutkimuksensa aikana. [2]

Von Osten ei koskaan vakuuttunut Pfungstin tutkimuksen tuloksista, ja jatkoi Hansin esittelyä myös tulosten paljastamisen jälkeen suurelle saksalaisyleisölleen.

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

 

 

Make kommentoi_ 6. tammikuu 2017

En oikein tiedä mitä ajatella tästä avauksesta. Koivula on taas kerännyt tekstiä ja linkkiä sieltä sun täältä ja ihmeellisiä viitteitä ja vihjeitä riittää joka suuntaan. Jälleen kerran on homman ydin hukassa.

Koivula on usein täällä haastanut järjestäytynyttä tiedemaailmaa, ehkäpä tämä on jokin jatkumo siinä? Tietysti avaus vakuuttaisi enemmän, jos edes jonkinlaista tekstin jäsentelyä ja kielioppia olisi maltettu tehdä. Mutta ei, yhtä sekavaa kuin aiemmat salaliittoteoriat.

Jari-Pekka Vuorela kommentoi_ 7. tammikuu 2017

Frans de Waal ei ole Koivulan tapainen ihmisen kuolemattomaan sieluun uskova leninistikreationisti vaan kunnon evolutionisti ja materialisti. Hän käy läpi koko eliökunnan kognition tutkimuksen, myös Hansin ja Alexin tapaukset, uusimmassa teoksessaan. Suosittelen.

Frans de Waal: Are we smart enough to know how smart animals are? Granta Books, 2016

  • ISBN-10: 1783783044
  • ISBN-13: 978-1783783045

John kommentoi_ 7. tammikuu 2017

Diktatuurivaltiot ovat huomannet että yhteiskunta hajoaa jos perheet eivät ole vahvoja.

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 7. tammikuu 2017

Tiedonantajan asiantuntematon ylistävä juttu kirjasta (kiitoksia vaan, en olisi muuten huomannut kiinnittää siihen huomiota!):

Mikä meitä yhdistää?

29.12.2016 – 09:00

Musikaalisuus, reilu peli, empatia, laskutaito, kulttuuri. Siinä joitakin ominaisuuksia joita vielä vähän aikaa sitten pidettiin yksinomaan ihmisen maailmaan kuuluvina asioina.

Viime aikoina eläinten kognition eli mielen toiminnan tutkimus on kuitenkin ottanut suuria edistysaskelia. Helena Telkänrannan uutuuskirja Eläin ja Ihminen. Mikä meitä yhdistää? kertoo elävästi juuri näistä uusimmista tutkimustuloksista.

Aikaisemmin oletettujen tiukkojen rajalinjojen sijaan sijaan monelle ominaisuudelle onkin nähtävissä jatkumo meidän ja muun elollisen välille. Toki oikeitakin eroja löytyy ja myös niihin paneudutaan kirjassa.

Älykkyys – voimavara vai heikkous?

Kirjassa käsitellään lukuisia eläinlajeja, muun muassa jo vanhastaan älykkyydestään tunnettuja delfiinejä, norsuja ja kädellisiä, mutta paljon yllätyksiäkin mahtuu joukkoon. ”Linnunaivoinen” tunnetaan vanhastaan haukkumasanana, mutta nimenomaan lintujen joukosta löytyvät monet eläinmaailman älyköt. Myös kaloilla on yllättäen osoitettu olevan oppi-miskykyä ja toimintatapoja, jotka eivät ole geneettisesti määrättyjä vaan nimenomaan lajikumppaneilta opittuja.

Mielenkiintoinen näkökulma kirjassa on, miten älykkyys ei ole aina pel- kästään voimavara, vaan voi tehdä lajista myös haavoittuvan. Orangit tiedetään eläintarhoissa erityisen nokkelina eläiminä, jotka kykenevät helposti oppimaan taitoja sekä ihmisiltä että lajitovereiltaan sekä askartelemaan monimutkaisiakin häkkien salpoja auki heti kun silmä välttää. Kuitenkaan luonnossa orankien käyttäytymisen ei ole tiedetty olevan yhtä monipuolista, pitkään aikaan jopa ajateltiin, että orangit eivät käytä lainkaan työkaluja ruoan hankintaan. Vihdoin Sumatran Suaqin alueen orangit antoivat vastauksen tähän arvoitukseen. Suaqissa on erityisen rehevä maaperä, jonka ansiosta hedelmäpuita ja muita ravinnonlähteitä on runsaasti tarjolla ja siten orankien väestön- tiheys on paljon suurempi kuin missään muualla. Näissä ihanteellisissa oloissa orankien älykkyys pääsee kukoistamaan, sillä oranki oppii kyllä käsistään käteväksi jos sillä on joku jolta oppia. Valitettavasti hedel- mällisimmät metsäalueet on tyypillisesti otettu viljelyyn ajat sitten jolloin orangeille jää lähinnä karumpia alueita, jossa ne joutuvat etsimään ruokansa erilleen hajaantuneina. Tällaisissa oloissa taitojen siirtyminen sukupolvelta toiselle on vähitellen tyrehtynyt ja unohtunut.

Surullinen tilanne ei koske pelkästään orankeja vaan myös norsuja, simpansseja ja joitakin valaslajeja. Kulttuurisesti siirtyviä piirteitä omaavien lajien sukupuutto alkaakin kulttuurin köyhtymisellä, joka entistään heikentää lajin selviytymismahdollisuuksia.

Elävää ja selkeää tekstiä

Telkänranta käsittelee aihetta monien esimerkkien kautta selittäen myös tutkimukset, joilla lopputuloksiin on päädytty. Kirjan ansioihin voikin lukea sen, että tästä huolimatta teksti on hyvin elävästi ja selkeästi kirjoitettu.

Koska kirja on tarkoitettu vain johdannoksi aiheeseen, on se jopa vähän liian nopeasti luettu läpi. Tässä yhteydessä voikin suositella lämpimästi jatkolukemiseksi Telkänrannan toista kirjaa Millaista on olla eläin? (SKS, 2015). Siinä paneudutaan tarkemmin eläinten oppimiskykyyn, tunteisiin ja tietoisuuteen. ”

Täytyypä katsoa jälkikäteen tuo toinenkin. Perästä kuuluu, sano torventekijä.

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 7. tammikuu 2017

Tuo edellisen teoksen tehtävä ”telepaattisesta” ”eläinten pään sisälle asettumisesta”, sikäli kuin sillä tarkoitetaan niiden elämyksellisestä kokemuksesta, on mahdoton. Kysymyksenasettelu sellaisesta ei ole tieteellinen. Sitten on tietysti kyllä sana vapaa taiteessa.

Behavioristit eivät, ainakaan kaikki, ole väittäneet, ettei eläinten sisäistä psyykkistä elämää olisi (ainakin aivokuorellisilla), vaan he nimenomaan katsovat, että sitä ei voida e tieteellisesti tutkia, ja siksi on tutkittava vain eläinten käyttäytymistä.

https://annelinkirjoissa.wordpress.com/2015/12/21/helena-telkanrant…

Helena Telkänranta: Millaista on olla eläin?

Helena Telkänrannan teos oli ehdolla Tieto-Finlandia saajaksi.

Helena Telkänrannan teos oli ehdolla Tieto-Finlandia saajaksi.

Eläinten mielen tutkimus tuottaa nopeaa tahtia vanhoja käsityksiä kumoavaa tietoa eri eläinlajeista. Yksi nopeimmin kehittyviä osa-alueita on eläinten tunteiden tutkimus sekä uusien tutkimusmenetelmien kehittäminen, kirjoittaa Helsingin yliopiston tutkija, evoluutiobiologi Helena Telkänranta teoksessaan Millaista on olla eläin?

RJK: Riippuu vähän kuin vanhoista ”kumotuista” opeista on kyse…

Behaviorismi on ETOLOGIASSA täyttä tavaraa toisin kuin ihmistieteis- sä. Eläintieteessä sen olennaisia premissejä esimerkiksi tuolta 70-luvun tasolta ei ole osoittautunut virheellisiksi. Sen sijaan niitä on yritetty api- nanraivolla ”unohtaa”, ja sellaista palvelevasta hölynpölystä on makset- tu ruhtinaallisesti, ja sellaisella on ollut Suomessa julkisuusmonopoli ainakin 20 vuotta.

Toki on tullut sellaista uutta tietoa, erityisesti hermostollisista mekanis- meista, joka ei kumoa vanhaa tietoa, vaan syventää sitä. Sellainen tieto on yhteistä ihmistieteiden biologisten perusteiden kanssa.

”Anneli”: ” Lisääntyvä tieto eläinten sisäisestä maailmasta avartaa maa-ilmankuvaa tavalla, joka on rinnastettu jopa evoluution tai dna:n löyty- miseen. Niinpä Telkänranta täsmentää teoksensa sisällön: se vastaa vuoden 2014 lopussa valinnutta tieteellisen tiedon tasoa. ”

RJK: Edellisen, seuraavaa kirjaa perusteella ei kyllä vastaa tieteellisen kärjen tasoa, vaan Suomalaisen pölhöpseudotiedekuplan tasoa.

”A”: ” Kirjoittaja käsittelee kirjassaan laajoja kokonaisuuksia: aistien sa-manlaisuutta ja erilaisuutta verrattuna ihmiseen, eläinten tietoisuutta itsestään yksilöinä, oppimista sen eri asteissa, eri eläinlajien älykkyyttä, kivun aistimista sekä erilaisia tunteita. Läpäisevänä näkökulmana Tel- känrannalla on eläintutkimuksen ja eläinten kohtelun eettisyys. Lajiesi- merkkejä on suuri määrä ja koska Telkänranta hyödyntää maailmanlaa- juista tutkimusta, valikossa on paljon meille outoja ja tuntemattomia lajeja. Se antaa näkymän tulevan tutkimuksen rannattomuuteen.

Jokainen kirjan laaja ja monipuolinen asiakokonaisuus olisi oman bloginsa väärti. Joudun tyytymään tässä vain irrallisiin poimintoihin.

Mitä enemmän saamme tietoa muista lajeista, sitä pienemmäksi näyt- täisi kuroutuvan ero ihmisen ja monien muiden nisäkäslajien sekä erityisesti lintujen kanssa. Mutta toisaalta ihminen on saanut kumuloituvasti oman, pysyvän etumatkansa: ”

RJK: Tuo on väärä käsitys ja oli myös behaviorisminkin väärä dogmin, joka erotti sen ihmisen tietoisen toiminnan psykologiasta (Vygotski ym.). Koneistot ovat kyllä suunnattoman paljon enemmän samanlaisia kuin itse käyttäytyminen, joka poikkeaa jyrkästi simpanssista ihmiseen. Tosin siinä koneistossakin on pikemminkin suurempia kuin pienempiä eroja kuin on tavallisesti ajateltu. Ihmisen aivoista noin puolet, suhteel- lisesti kymmenkertaisesti simpanssiin verrattuna on myeliiniksi nimi- tettyä ehdollistumisen kannalta olennaista rasvakemikaalia, sen tyyp- pikin on erilainen, samoin sen eräänalaisen vasta-aineen sialiinisokerin, joka liittyy kaikkien solujen liittymiseen toisiinsa. Tämä tekee ihmisen kudoksista mekaanisesti lujuudeltaan ja voimiltaan vain neljänneksen arvoisia simpanssiin verrattuna, ihmisellä on aivan omantyyppisiä monimutkaisimpia ja suurimpia astrosyytti-gliasoluja aivoissa jne.

”A”: ”Empatia eli toisen asemaan asettuminen on saattanut olla yksi lajimme menestyksen salaisuuksista jo evoluutiomme alkuvaiheissa. Kyky ymmärtää toisia yhä paremmin tehosti yhteistyötä. Se on ilmeisesti ollut myös välttämätön edellytys kielen kehittymiselle. Juuri kieli puolestaan mahdollisti kertyvän eli kumulatiivisen kulttuurin.”

RJK: Telkänranta nimittää tuossa JAETTUA INTENTIOTA ”empatiaksi”:

http://www.eva.mpg.de/psycho/staff/carpenter/pdf/Tomasello-Carpente…

Jaetullla intentiolla (Shared intention, Michael Tomasello 2005, Max Palnck instituutti, entinen peilineuroonimies) on yhteys kieleen, jota yhteyttä ei kuitenkaan tarkoin toistaiseksi tunneta. Jaetun intention käynnistyminen merkitse ”inhimillisyyden käynnistymistä”.

” Eläytyminen” tarkoittaa, että yksilö tulkitsee jonkun muun käyttäy- tymisen syitä sen perusteella, millaisista syistä hän itse käyttäytyisi samoin.

Jaettuun intentioon tai eläytymiseen EI tarvitse liittyä ”myötätuntoa” kuten ”empatiaan”.

Empatia ei ole mikään ”koneistokäsite” (kuten sympatia tai antipatia, positiivinen tai negatiivinen arvovaraus), vaan sellaiseksi voidaan nimittää opittuja taitoja. On olemassa ”selkäytimestään” empaattisia ihmisiä.

”A”: ” Poimintojani aisteista

Eri aistit ovat kehittyneet eri lajeilla eri lailla palvellen lajin säilymistä. Olemme esimerkiksi yksi huonoimmin haistavista eläinlajeista. Sen sijaan hyttynen löytää meidät hajun avulla ja eräät kehrääjäperhosen koiraat haistavat naaraan jopa kilometrin päästä. Poliisikoirille on tehty aistiharhauttavia testejä ja todettu, että hajuärsyke selättää muihin aisteihin perustuvat petkutusyritykset. Kissoille ja koirille jokin on varmimmin totta silloin, kun sen on haistanut omin sieraimin.

Useimmilla nisäkkäillä, kuten kissoilla, koirilla, siileillä ja näätäeläimillä, valon ultraviolettisäteet pääsevät silmän verkkokalvolle, minkä seu- rauksena ne näkevät vähemmässä valossa kuin ihminen. Ultravioletti- säteet ovat lyhyitä ja ne viipyvät pimetessä pidempään näkyvissä. Sen seurauksena meidät ihmiset, kuten muutkin tasalämpöiset nisäkkäät, voidaan nähdä vielä sellaisessa hämärässä, missä emme erota itsemme näkijöitä. ”

RJK: Lämpöisyydellä ei ole tekemistä ultraviolettinäön kanssa, vaan INFRAPUNANÄÖN. Lämpösäteily on ultraviolettia PITEMPIAAL- TOISTA. Ultravioletin ”takana” lyhyemmällä puolen on röntgensäteet.


”A”: ” Mutta aistit voivat olla yhtä hyvin kapeampia: esimerkiksi useim- milta nisäkkäiltä ja pölyttäjähyönteisiltä puuttuu kyky nähdä punaista väriä. Eipä ihme, ettei luonnossa esiinny puhtaanpunaisia kukkia.

Erikoiset aistilajinsa ovat kalojen ja monien vesieläinten sähköaisti, magneettiaisti ja kylkiviiva-aisti sekä muiden muassa delfiinin kaukoluotausnäkö.

”Jos haluamme kuvitella, millaisena maailma delfiineille näyttäytyy, aika lähelle voi päästä ajattelemalla, että ympärillämme ui parvi keuhkoja, joiden jokaisen ympärillä piirtyy himmeämpinä kyseisen yksilön ääriviivat.”

Tällaisena näki se delfiini hukkumassa olevan ihmisen, jonka se pelasti uimalla alle ja nostamalla pintaan. ”

RJK: Ei kyllä ”aukene”…


”A”: ”
Kuulo on lukuisten eläinten säilymisen ehto. Vesi on hyvä äänen kuljettaja. Sinivalaat samoin kuin niiden lähisukulaiset siilivalaat kuule- vat toisesta monen sadan kilometrin päästä. Nyt meret ovat täynnä ihmisen aiheuttamaa, usein matalaa koneiden tuottamaa melua, joka pahasti sekoittaa valaiden elämää.

Norsu on älykäs eläin ja ottaa konstit käyttöön jos keinot vähissä. Norsuista kerrotaan kirjassa monissa eri asiayhteyksissä.

Norsu on älykäs eläin ja ottaa konstit käyttöön jos keinot vähissä. Norsuista kerrotaan kirjassa monissa eri asiayhteyksissä. Kuva: Helena Telkänranta. Kirjan kuvitusta.

Tiede on tuottanut radikaalimmin uutta tietoa tuntoaistista. Nyt tie- dämme, että kalojen huulet, suualue ja kyljet ovat erittäin tuntoherkät ja kala tuntee voimakasta kipua, samoin selkärangattomista ainakin mus- tekalat. Kipu ei riipu eläimen koosta. Kaltoin kohdeltu norsu aistii kovaa kipua siinä kuin kissan hampaisiin joutunut hiirikin. Yksi eläintieteissä noussut kysymys on eläimen kroonisen kivun tunnistaminen. Eläimen käytöstä tulkitaan virheellisesti, kun ei tunnisteta sen tuntemaa kroo- nista kipua. Telkänranta nostaa esimerkkejä norsujen, kissojen, koirien ja lehmien kroonisesta kivusta ja kipukäyttäytymisestä.

Vaistot joutavat romukoppaan

Kun eläinten käyttäytymistutkimus otti ensiaskeleitaan 1930-luvulla, eläinten käyttäytymisen selitykseksi otettiin käsite vaisto, siis geneetti- sesti ohjelmoitunut tiedostamaton käyttäytymiskaava. ”

Vaiston käsitteessä on nykyään olennaista toistuvuus ja kaavamaisuus, tietyn synnynnäisten ydintoimintojen ketjun läpikäyminen. Siinä ketjus- sa voi olla opittuja linkkejä ja erilaista opittua tilpöhööriä vaikka kuinka paljon.

Vaiston käsityksen mahdolliseen romukoppaamiseen vaikuttaa, mitä tarjotaan tilalle. Telkänranta tarjoaa mm. ”tunnetta” (feeling) ELÄIMIL- LE, ja pieleen menee, että ryskyy, vaikka esimerkiksi eroottinen perhe- rakkaus saattaakin olla eläinten pesimävaiston perillinen mm.siten, et- tä vastaa samoihin biologisiin ”haasteisiin”, ja se toteutetaan tai ”täy- tetään” samaan tapaan. Ne ovat kuitenkin aivan erilaisia entiteettejä alkaen siitä, että rakkaus on kielellisrakenteisen tajunnan ilmiö, jolla on kohde, eikä se ole minkään kaavan pakonomaista suorittamista.

”A”: ”Tutkimuksen edistyttyä monet eläinten edesottamukset, joita ta- vattiin selittää ”vaistolla” tai ”vietillä”, ovat osoittautuneet joukoksi kes- kenään aivan erilaisia ilmiöitä. Suurin osa selkärankaisten eläinten toi- minnasta on seurausta synnynnäisen ja opitun erilaisista yhdistelmistä.”

Ne ovat useimmiten juuri vaistoja edellä mainitussa mielessä!

Vaiston käsitteelläkin on kuitenkin rajoituksensa: Täysin kaavamaista geeniperäisten raketiden ohjaamaa reagointia ei kannata nimittää vais- toksi, vaan suoraan ehdottomaksi refleksiksi. Edelleen: KAIKKI tuollai- set, yksittäiset reaktiot koska tahansa ja missä tahansa EIVÄT ole vais- toja. Vaiston käsite olisi syytä rajoittaa selkärankaisiin, joilla on myelini- soituvat aksonit, ja siten aitoa oppimista. Se on usein myös yksinkertaisten ehdottomien refleksien tarkan toiminnan ehto.

”A”: ” Esimerkiksi muuttolintuja niiden reiteille ei ohjaa vaisto, vaan ko- keneilta muuttajilta opittu sekä lintujen työkalupakissa oleva magneet- tiaisti. Kun ennen meilläkin niin yleinen kiljuhanhi on liki kadonnut seu- rauksena niiden hillittömästä metsästämisestä Keski-Aasian talvehti- mispaikoilla,Ruotsissa on pannut vasta kuoriutuneita kiljuhanhenpoika- sia valkoposkihanhipariskuntien kasvatettavaksi tarkoituksena suun- nata kiljuhanhien muuttoreitti turvallisemmille alueille. Vastaavaa uusi- en reittien opettamista mutta eri konstein harrastetaan suojelusyistä Yhdysvalloissa ja Kanadassa trumpettikurjille ja trumpettijoutsenille. ”

RJK: Tämä on kyllä mitä arkkityyåillisin vaisto! Ei se AISTI sitä suoraan ”ohjaa” (saati ”keeni”…)!

”A”: ” Oppimista eri asteissa

Saalistuskäyttäytyminen on kaikilla petoeläimillä oma sisäsyntyinen käyttäytymistarpeensa. Saalistaminen itsessään tuottaa mielihyvää, vaikkei saalista tulisikaan.

Saalistuskäyttäytyminen on kaikilla petoeläimillä oma sisäsyntyinen käyttäytymis- tarpeensa. Saalistaminen itsessään tuottaa mielihyvää, vaikkei saalista tulisikaan. Kuva: Tuulikki Kärkkäinen

Telkänranta jakaa eläinten oppimisen neljään vaativuustasoon: tottumiseen (esimerkiksi lemmikki- ja kotieläimet), ”

Habituaatio, aivan oikein!

Habituaatio on ehdottomienrefleksien keskushermostollista tarken- tumista (näön ja kuulon harjaantuminen) tai muuta sopeutumista.

Sillä on periaatteessa sama FIELDSIN MEKANISMI kuin ehdollistumi- sellakin SOLUTASOLLA,mutta se esiintyy synnynnäisissä ehdottomis- sa reflekseissä, jotka eivät myöskään kokonaan häviä (paitsi vamman seurauksena).

Fieldsin mekanismi löydettiin aivan ensimmäiseksi habituaation piiris- tä, sähkökalojen näön tarkentumisen mekanismina hermosignaalien tarkentuvan temporaalisen summautumisen muodossa (laukaistak- seen jonkin neuronin varauksenpurun ja näköaistimuksen, Michael V.L. Bennett 1971).

” ehdollistavaan oppimiseen, mallioppimiseen ja oivaltavaan oppimiseen. ”

Nämä ovat kaikki EHDOLLISTUMISEN, ns. korkeamman hermotoimin- nan muotoja. Näiden erot johtuvat hermostonulkoista seikoista. (Habi- tuaation ero näihin johtuu siis keskushermostonsisäistä syistä; sitä ei pidä sekoittaa myöskään jonkin aistimen TURTUMISEEN johonkin ärsykkeseen, joka on äärishermoston ilmiö.)

”A”: ” Mikään eläin ei kuitenkaan totu, jos sen sisäinen motivaatio toisen- laiseen käyttäytymiseen on voimakkaampi kuin mukautumisen suoma. Esimerkiksi Telkänranta ottaa sian, niin villin kuin kesynkin ja sen tonki- misen ja pureskelun tarpeen. Käyttäytymistarpeet ovat niin keskeinen osa eläimen aivokemiaa, ettei eläimellä ole keinoja tottua sellaiseen ympäristöön, jossa se ei voi toteuttaa voimakkaita sisäisiä motivaa- tioitaan, vaan eläin kärsii, stressaantuu ja masentuu, voi siis huonosti. ”

RJK: Silla ei ole vähäisintäkään pakkomiellettä tonkia, jos se saa muu- tenkin koko ajan ruokaa eteensä, ja jos sen ei tarvitse merkata revii- riään! Tästä on tehty kokeita myäs tarhaketuilla (naaleilla) ja todettu tämä seikka ( mm. FT Teppo Rekilän väitöskirja tarhaketuista 1996).

”A”: ” Ehdollistavasta oppimisesta hyvänä esimerkkinä on toinen tuo- tantoeläin, lehmä ja sen hakeutuminen säännöllisesti lypsyrobotille. Ehdollistavassa oppimisessa on kautta maailmansivu käytetty pakot- tamista ja rankaisua. Pelko ja kivun aiheuttaminen ovat viheliäitä opet- tamiskeinoja, muistuttaa Telkänranta. Tästä esimerkiksi kirjoittaja nostaa selkä- ja nivelkipujen vuoksi vain vaivalloisen hitaasti etenevät norsut. Onneksi väärinkohtelussa ollaan heräämässä. ”

EHDOLLISTUMISILMIÖ EI MISSÄÄN TAPUKSESSA TARKOITA PELK- KÄÄ IHMISEN SUORITTAMAA PAKOTTAMISTA,VAIKKA TÄMÄ ONKIN KÄYTÄNNÖSSÄ AIVOAN MENETELMÄ TUTKIA KAIKKEA EHDOLLIS- TUMISTA KOKEELLISESTI, KOSKA MUUTOIN OIKEA ALKUPERÄINEN ÄRSYKE EI YLEENSÄ OLE TIEDOSSA!!!

KIrja menee tässä härskin ANTIPAVLOVISTISEN KUSETUKSEN PUOLELLE!

Kyseessä on poliittis-ideologinen OLKIUKON RAKENTELU EIKÄ TIEDE!

”A”: ” Edellä kuvatussa kiljuhanhenpoikasten ”uudelleenkoulutuksessa” on oppimisen kannalta kyse mallioppimisesta. Kotoisena esimerkkinä on kirjassa Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen koesarja, missä tavoitteena on saada Saimaan vesistöön istutettavat nieriänpoikaset pysymään hengissä, kun ne tähän asti ovat joutuneet miltei välittömästi petokala kuhan vatsaan. Poikasia on opetettu pel- käämään kuhanhajua vedessä. Tulokset siinä, millä asetelmilla ja ehdoin poikaset ovat mallioppineet, on tuottanut yllättäviä tuloksia. ”

RJK: Tässä on kyseessä ”habitointi” eikä ehdollistaminen, sillä ehdollistuminen on lajilla joilla on aivokuori (cortex).

”A”:

Harakalle on maalattu täplä paikkaan, jonka se voi nähdä vain peilin kautta. Harakka tunnistaa peilistä itsensä ja yrittää päästä täplään käsiksi.

Harakalle on maalattu täplä paikkaan, jonka se voi nähdä vain peilin kautta. Harakka tunnistaa peilistä itsensä ja yrittää päästä täplään käsiksi (pienten kuvien sarja). Kirjan kuvitusta.

Oivaltavassa oppimisessa keskeistä on se, että eläin keksii ensin ratkaisun ja vasta sitten toteuttaa teon. ”

RJK: Eläin keskii sen toiminnassa tai matkimalla, ei ”AJATTELEMALLA”, kuten ihminen!

”A”: ” Oivaltava oppiminen vaatii älykkyyttä. Eläinten oivaltamisen ja älykkyyden osoituksena pidetään eläimen kykyä käyttää hyväkseen työvälinettä tavoitteensa saavuttamiseksi. Monissa testeissä kuiten- kin eläin on saattanut käyttää työvälinettä saadakseen käsiinsä sellai- sen työvälineen, joka auttaa lopullisessa ratkaisussa, tai se on muo- kannut ja kehittänyt käsillä olevaa työvälinettä tarvettaan paremmin palvelevaksi.”

Tähän tarvitaan vain TÄYSIN EHDOLLISIA refleksejä, muiden lisänä ainakin! (Ivan Pavlov, Anatoli Ivanov-Smolenski).

”A”: ”Ajattelumme on todella mullistunut tutkimustulosten myötä, sillä vielä 1960-luvulla työkalujen valmistaminen oli yksi niistä asioista, joihin vain ihmisen uskottiin kykenevän. Työkalujen käyttö oli tuolloin jopa yksi ihmisen määritelmiä.

Oivaltavaan oppimiseen yltävät ihmisen lisäksi ainakin delfiini ja valas, norsu, sika, varislinnut kuten varis ja korppi, eräät papukaijat sekä muutamat apinalajit. ”

RJK: Kyseessä ei varsinaisesti ole mikään erityinen oppimisen laji, ja nimityskin on vahvasti epäonnistunut. ”Oivaltavan oppimisen” ei välttämättä tarvitse olla TIETOISTA edes IHMISELLÄ!

Ihminenkin oppii tiedostamattaan mutta oivaltavasti mm. ajamaa pol- kupyörällä asiaa harjoitellessaan. Siinä eivät mitkään lukuharjoitukset auta.

”A”: Monille eläimille on tehty erilaista oivaltamisen vaativuustasoa mit- taavia peilikokeita, missä palkintona oleva herkku heijastuu peilistä, mutta piilossa olevan ruuan oikea paikantaminen perustuu monimut- kaisempaan päättelyyn ja haju on oppaana eliminoitu. Porsaat ovat näissä kokeissa nokkelia.

Äly liittyy myös muistikapasiteettiin, minkä äärirajoja on mitattu eri eläi- millä runsaasti. Kerrassaan mainio esimerkki kirjassa on kyyhkyjen muistin testaaminen länsimaisen taiteen muistinvaraisessa tuntemi- sessa. Kokeilla haetaan eläimen kapasiteettia ja tietoisuudentasoa, mikä myös auttaa ymmärtämään eläimen käytöstä ja tarpeita. ”

RJK: Eläimillä ei ole meidän tyypistämme tietoisuutta, tietoista tajuntaa.

MIllainen niillä mahdollisesti on, sen tietäminen olisi ”telepatiaa. Sitä ei ole edes ihmiten välill’, ei kaapeleilla, eikä ilman! Tajunnat kommunikoi- vat VAIN AISTINTEN VALITYKSILLÄ, joskus tosin alitajuisesti.

”A”: ” Muistikapasiteettitutkimusten tulosten perusteella tutkijat arve- livat, että muistilla voi olla luultua paljon tärkeämpi merkitys monien muidenkin eläinten luonnonvaraisessa elämässä.

Muistin lisäksi mielenkiintoinen tarkasteltava on kyky yleistää. Telkän- rannan mukaan kyky yleistää sujuu jo melko yksinkertaisilla aivoilla, mutta mitä älykkäämpi eläin on, sitä helpompaa ja nopeampaa sille on opittujen asioiden soveltaminen uusiin yhteyksiin. Äly on sinänsä yksi avu monien joukossa. Se ei suinkaan ole kaikille lajeille se tärkein, vaan lajin säilymisen kannalta oleellisempaa voi olla vaikkapa kyky kiihdyttää ja juosta nopeasti.

Kun on tunteet

Hoivaamisentunne on yksi eläinten perustunteista. Eläin myös tuntee kiintymystä, tässä paviaani toista nisäkäslajia kohtaan.

Hoivaamisentunne on yksi eläinten perustunteista. Eläin myös tuntee kiintymystä, tässä paviaani toista nisäkäslajia kohtaan. Kirjan kuvitusta.

Helena Telkänranta noudattaa tunteissa seuraavaa jakoa: aggressio (suuttumus), suru, pelko ja ilo, jonka hän jakaa neljäksi itsenäiseksi po-sitiiviseksi tunteeksi, nimittäin mielihyväksi ja sen tavoitteluksi, seksu- aaliseksi haluksi, leikkisyydeksi ja hoivantunteeksi. Näiden lisäksi hän mainitsee helpotuksentunteen, joka muodostuu pelon ja ilahtumisen yhdistelmästä. ”

RJK: Nämä eivät ole (tietoisia, kohteellisia) tunteita (feeling), vaan EMOOTIOITA, jotka laukaisee jokin ärsyke! Eivät tosin kaikki, vaan siellä on myös vietteihin ja vaistoihin rinnastettavia ilmiötä (ainakin eläimillä).

Telkänranta SOTKEE SITEN, ETTEI VOI KATSOA TIETÄVÄN ASIASTA MITÄÄN!

”A”: ” Hän mainitsee tunteiden yhteydessä myös nälän-, janon-, inhon-, väsymyksen- ja sairaudentunteet. Vaikka psyykkinen ja fyysinen on tun- netusti kuin sama ilmiö eri näkökulmasta tarkasteltuna, pidän jälkimmäisiä ennen muuta fyysisperustaisina aistimuksina. ”

Nälkä ja jano ovat AISTIMUKSIA. Inho on emootio.

”A”: ”Eläimet,ennen muuta nisäkkäät ja linnut,omaavat samat perustun- teet kuin mekin. Pariutuminen ei ole pelkkää ”panoa”, vaan molemmin- puolista seksuaalista mielihyvää. Lintu ei rakenna pesää tai syötä poi- kasiaan pakkomielteisesti, vaan saa siitä hoivaamisen tyydytystä jne. Sen sijaan kostonhalu edellyttäisi toisen asemaan asettautumiskykyä. ”

RJK: Pakkomielteisestäkin toiminnasta voidaan saada tyydytystä: JUURI SIKSI sitä usein tehdään eikä TULOKSEN takia!

”A”: ”Kun eri eläinlajien tunteita,oivaltamiskykyä ja käyttäytymistä tutki- taan, ei ole yhdentekevää tulosten luotettavuuden kannalta, millaisissa oloissa eläimiä pidetään kokeiden ulkopuolella: onko tila pelkkä ahdas säilytystila vai saako eläin liikkua, leikkiä, soveltaa luontaisia mahdolli- suuksiaan ja kehittyä. ”Pitäisikö laboratorioeläinten oloja parantaa jo siksikin, että se joissakin tapauksissa parantaa koetulosten luotetta- vuutta”, Telkänranta heittää täyn ilmiselvänä tavoitteenaan myös kaikin puolin eettisemmän ja lajityypillisemmän eläinten kohtelun yleinen omaksuminen.

Millaista on olla eläin? on niitä teoksia, jotka tuntuisi tarpeelliselta lukea toiseen kertaan. Tietoa ja ajattelemisen aihetta se antaa siinä mitassa. Se on niitä kirjoja, joiden soisi kuuluvan kodin peruskirjastoon – siitä huolimatta, että tämäkin tieto aikaa myöten vanhenee.  Hakuteoksena käyttämistä helpottaa lopussa oleva asiahakemisto, missä on eri asia-aiheiden lisäksi aakkosjärjestyksessä kaikki ne eläimet sivunumeroviit- tauksineen, joista kirjassa on kerrottu. Jos siis haluan tietoa vaikkapa kanan tai hevosen käyttäytymisestä ja tarpeista, asiahakemiston kautta pääsen palaamaan oikeisiin kohtiin kirjassa.

Helena Telkänranta: Millaista on olla eläin? Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2015, liitteineen ja hakemistoineen 293 sivua.

P.S. Biologi Helena Telkänrannalle on myönnetty Lauri Jäntin säätiön palkinto teoksesta Millaista on olla eläin? Palkinnon suuruus on 15 000 euroa. (2 1.1. 2016) ”

Palkinto on mennyt väärään osoitteeseen kuten kaikki palkinnot nykyään.

 

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 7. tammikuu 2017 16:23

Jari-Pekka Vuorela kommentoi

Frans de Waal ei ole Koivulan tapainen ihmisen kuolemattomaan sie- luun uskova leninistikreationisti vaan kunnon evolutionisti ja mate- rialisti. Hän käy läpi koko eliökunnan kognition tutkimuksen, myös Hansin ja Alexin tapaukset, uusimmassa teoksessaan. Suosittelen.

Frans de Waal: Are we smart enough to know how smart animals are? Granta Books, 2016 ”

Tiedät helvetin hyvin, että minä en ole mikään ”kreationisti” enkä ”kuolemattomaan sieluun uskova”!

(Risto Juhani Koivula kommentoi_ 8. tammikuu 2017

Ei tässä ole kyse kreationismista, vaan on kysymys uudentyyppistä oliosta, joita ei voi palauttaa fysikaalisiin eikä biologisiin, vaikka noita molempia ehdottomasti vaaditaan perustalle.

Biologiset oliot jo eroavat fysikaalisista olioista niin, että ne eivät ole minkään tiettyjen atomien läjiä, vaan VAIHTUVIEN atomien pysyviä or- ganisaatioita. Tällaisten ”organisaattoreiden” välityksellä myös erilais- ten mahdollisten stabiilien aineiden määrä fysikaalisissa olioissa nou- see monikertaiseksi:Niiden joukossa on aineita,joihin ilman elollisia oli- oita ei ole ollut mahdollista päästä, vaikka ne olisivat ennenkin olleet stabiileja, jos jokin ”taikasauva” olisi niitä ”luonut” oikoen mutkat suoriksi.

Tasan vastaava koskee tajunnallisia, tietoisia ilmiöitä. Ne ovat informaation tyyppi, jota ei ole ollut olemassa ennen yhteiskuntaa.)

Frans de Waal on haistapaskantieteiljiä:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/03/moraalisaannot-eivat-voi-olla-geeneissa-risto-koivula-1999
http://www.tieteessatapahtuu.fi/995/kesk.htm#koi

Moraalisäännöt eivät voi olla geeneissä (Risto Koivula)

Tieteessä tapahtuu -lehdessä 1/99 professori emerita Kirsti Lager- spetz kirjoittaa Frans de Waalin teoksesta Hyväluontoinen. Oikean ja väärän alkuperä ihmisessä ja muissa eläimissä. Teos käsittelee il- meisesti pääasiassa simpanssien käyttäytymistä. Kommentoin vain Lagerspetzin kirjoitusta, en itse kirjaa. Eräät kirjoituksen ajatukset nimittäin merkitsisivät sitä, että suurin piirtein kaikki yhteiskunta- tieteiden tähänastiset tulokset, menetelmät ja näkökulmat olisivat täysin päin mäntyä, jos nämä ajatukset olisivat tosia. Ongelmatto- mia de Waalin-Lagerspetzin johtopäätökset eivät ole puhtaasti biologiseltakaan kannalta.

… ”

PS: Maailman johtava neurofysiologi R. Douglas Fields on tällaista ”sisä-piirimoraalia luovaa” taikasuihketta ehdottanutkin – hyvin kohdistettuna:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/07/johtava-neurofysiologi-r-douglas-fields-analysoi-donald-trumpin-kampanjaa

http://www.huffingtonpost.com/dr-douglas-fields/inside-boehners-brain-a-n_b_4045100.html

 

 Risto Juhani Koivula kommentoi_ 8. tammikuu 2017

Frans de Waalin ”tulokset” on kokeellisesti kumottu useaan kertaan, tässä yksi:

Simpanssit eivät ole niin avuliaita kuin on luultu

Kokeissa ne toimivat toisten hyväksi vain, jos hyötyivät siitä itse.

Aiemmat havainnot simpanssien epäitsekkyydestä saattoivat olla vahinkoja, esittää brittiläis-saksalainen tutkijaryhmä.

Kädellistutkijat ovat raportoineet apinoiden auttavan toisiaan eri tavoin. Tuoreen tutkimuksen mukaan ne eivät piittaakaan lajitovereidensa hyvinvoinnista tuon taivaallista.

Tyly totuus paljastui, kun Claudio Tennie Birminghamin yliopistosta kollegoineen ryhtyi selvittämään, miten syvää ja säännönmukaista simpanssien oletettu epäitsekkyys oikein on.

He testasivat asiaa näppärän koesarjan ja 13 Ugandan Ngamba-saarella asuvan simpanssin avulla. Simpansseille annettiin mahdollisuus irrottaa avaustappi laatikosta, joka sisälsi pähkinöitä.

Kuuden eläimen kohdalla salvan irrottaminen aiheutti sen, että tutulle simpanssille ropisi pähkinöitä. Itse ne eivät saaneet mitään.

Seitsemälle muulle koe-eläimelle tapin irrottaminen tarkoitti sitä, että naapuritkin jäivät herkuitta.

Vaikka kaikki simpanssit selvästi näkivät, että niiden tekemä valinta joko auttoi tai haittasi muita, niiden käyttäytyminen ei muuttunut suuntaan tai toiseen.

Jatkokokeessa tapin irrottaminen vaikutti simpanssin omaan herkku-annokseen. Nyt käyttäytyminen muuttui: simpanssi avasi salvan, jos siitä seurasi sille vatsantäytettä, muuten se jätti tapin paikoilleen.

Tutkijoiden mukaan aiempi näyttö apinoiden toisten hyväksi toimimi- sesta on saattanut olla pelkkää illuusiota. ”Avuliaisuus” on voinut olla oman edun tavoittelun sivutuote, eli juontua huonosta koeasetelmasta.

Ihmisen kyky epäitsekkyyteen ei ehkä olekaan kovin vanha, tutkijat arvelevat.

”On esitetty, että ihmisten altruismin juuret ulottuvat yhteiseen esivan-hempaamme simpanssien kanssa. Tuloksemme kuitenkin haastaa tämän näkemyksen”, tutkija Keith Jensen toteaa Manchesterin yliopiston tiedotteessa.

“Koesimpanssimme eivät toimineet toisten hyväksi, elleivät ne itse hyö- tyneet siitä”, Claudio Tennio tarkentaa Birminghamin yliopiston tiedotteessa.

”Apinat eivät olleet sen enempää altruistisia kuin pahanilkisiäkään. Ne olivat välinpitämättömiä.”

Tutkijoiden mukaan tämä vihjaa, että epäitsekkyys kehittyi myöhään evoluutiossa eli vasta sen jälkeen, kun eriydyimme simpansseista.

Tutkimuksen julkaisi Nature Communications. ”

”Epäitsekkyys” ei ylipäätään ole kehittynyt evoluutiossa (kuten ei mikään ”absoluuttinen epäitsekkyyskään”), vaan nuo ovat kehittyneet ihmisyhteiskunnassa.

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 8. tammikuu 2017

Jari-Pekka Vuorela kommentoi_ 8 minuuttia sitten

” Entistä suuremmalla syyllä suosittelen de Waalin uusinta kirjaa. Mer- killisiä nämä neokreationistiset kuvitelmat ihmissielusta. Saatetaan jopa kuvitella, että epäitsekkyys ei olisi kehittynyt evoluutiossa. ”

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 9. tammikuu 2017

Jari-Pekka Vuorela: ”Tajunnallisia, tietoisia ilmiöitä, pässinselvää mo- raalia myöten, esiintyy vaikka kuinka monen nisäkäs- ja lintulajin yhteisöissä. ”

”Päivänselvyyksillä” eli omalla vakaumuksella ei voi korvata tieteellistä ajattelua ja näyttöä (muualla kuin pelkästään omassa päässään).

PSYYKKINEN KUVANMUODOSTUS, jonka kokeellisen tieteellisen tut- kimuksen pioneeri oli Ivan Beritashvili, liittyy kaikkeen pavlovilaiseen ehdollistumiseen (aivokuorella), eikä vain tietoiseen tajuntaan, jossa ihminen voi tahdonalaisesti muunnella loogisesti psyykkisiä mieliku- viaan, ns. ajatuskuvia. (Tietoisen tajunnan ohella koko tajuntaan,  Pavlonin 2. signalisaatiosysteemiin eli kielellisrakenteisiin ehdollisiin reflekseihin kuuluu alitajunta, joka voi muuttua tietoiseksi tajunnaksi.)

Tajunta, ajattelu tarvitsee välineen, jolla sitä ”pyöritellään”: kielen.

Kieli tarvitsee symbolifunktion, joka on erityislaatuinen muuntunut instrumentaalinen ehdollinen refleksi:

” Nykyisin erotetaan k l a s s i s e t ja i n s t r u m e n t a a l i s e t ehdolliset refleksit. Klassisia sanotaan edelleen ensimmäisen tyypin ehdollisiksi reflekseiksi ja instrumentaalisia toisen tyypin sellaisiksi, tai operantti-reflekseiksi. Klassisissa ehdollisissa reflekseissä, jotka ensimmäisenä kuvasi ja joita tutki I. P.  Pavlovin koulukunta, vastausreaktio toistaa, herättää, ehdottoman kytkennän aiheuttaman ehdottoman reaktion.

Instrumentaalisten ehdollisten refleksien muodostamisessa, työstä- misessä ihminen tai eläin alkaa suorittamaan määrättyjä toimintoja, jotka joko saavat vahvistusta (ruoka, seksi tmv.) tai vapauttavat kivu- liaiden vahingoittavien tekijöiden vaikutukselta. Esimerkiksi vastauk- sena johonkin signaaliin (tai tilanteeseen, jossa opetus on tapahtunut) eläin painaa jotakin vipua saadakseen ruokaa tai päästäkseen pois häkistä, jonka lattian kautta kulkee sähkövirta. Kuten esimerkistä näh- dään, eläimen suorittama liikereaktio ehdollistettuun signaaliin (vivun painaminen), ja vahvistavan tekijän aiheuttama reaktio (syljeneritys ja ruoan syöminen, rauhaton liikehdintä ja käpälien varominen), eivät ole yhdenmukaiset. Ehdollistettu liikereaktio esiintyy näissä esimerkeissä välineenä, instrumenttina vahvistuksen saamiselle. (Tästä nimitys instrumentaalinen ehdollinen refleksi). ”

Tajunnassa muodostuu eräänalinen ideaalinen psyykkinen ”tila”, ”näyt- tämä”, jossa mielikuvia voidaan loogisesti yhdistellä, ja myös jakaa osiin (analysoida) jne.

Jos sellaista ”tilaa” ei ole, ei ole loogista ajatteluakaan, esimerkiksi päässälaskua, vaan kyse on muista ilmiöistä.

Edelleen: KAIKKEA lauma/yhteikuntakäyttäytymisen SÄÄNTELYÄ EI PIDÄ VÄITTÄÄ MORAALIKSI, joka mm. on tosiaan tietoista ja tietoisesti omaksuttua, vakaumuksellista, ”sisäistettyä lakia”.

Ihmiselläkin on monia muitakin systemaattisenkin yhteiskunnallisen sääntelyn muotoja kuin moraali. Käyttäytymisen perumalli on tieteel- lisesti ja muuten perusteltu päämäärärationaalinen toiminta. Erilaiset sääntelyt, myös moraali, merkitsevät yksilön kannalta usein tinkimistä itse mielletystä ”maksimaalisesta omasta edusta” jonkin muun arvon, päämäärän hyväksi.

Sää siis uskot yhä Frans de Waaliin ja väität niiden jälkeen ilmestynei- den toinen toistaan arvovaltaisempien tutkimuslaitosta yhdenmu- kaisten kumoavien tulosten olevan humpuukia?

 

Jari-Pekka Vuorela kommentoi_ 9. tammikuu 2017

Tässä vaiheessa huomautettakoon, että de Waalilla sen kummemmin kuin minullakaan ei ole kantaa siihen, osasiko Alex laskea. Ajatella epäi- lemättä osasi, kuten monet muutkin papukaijat, varislinnut, elefantit, valaat…

Behaviorismi on skeidaa. Get over it.

Kieli edellyttää ajattelua, mutta ajattelu ei kieltä. Filosofisen nimittelyn alueelle saavutaan,kun keskustellaan siitä,voidaanko kaikkia monimut- kaisia symbolikieliä kutsua kieliksi, mutta omalta osaltani ratkaisin asian tässä virkkeessä.

Olet ihmisyhteisöistä sitä mieltä, että ”käyttäytymisen perumalli on tie-teellisesti ja muuten perusteltu päämäärärationaalinen toiminta”. Missä vaiheessa teidän kreationistien mielestä luojanne asetti juuri tälle yhdelle ainoalle kädellislajille tämän perusmallin?

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 9. tammikuu 2017

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94347/Annastiina_Makila…

” Perimä, ympäristö ja sattuma

Pohdintoja ihmisen henkisten ominaisuuksien muodostumisesta

Tieteessä tapahtuu- lehden kirjoituksissa vuosina 1998 – 1999 ja 2004 – 2005.

Annastiina Mäkilä

Pro gradu- tutkielma

Kulttuurihistoria

Historian, kulttuurien ja taiteiden tutkimuksen laitos

Turun yliopisto Syyskuu 2013

Tämä ammattikorkeakoulun informatiikan opinnäyte on minusta hyvä:

https://www.yumpu.com/fi/document/view/15984801/emergentti-enemman-…

” Emergenssi – enemmän vai vähemmän ”

Jari-Pekka Vuorela kommentoi_ 9. tammikuu 2017 13:45

En vastusta sitä näkemystä, että luonnonlait evoluoituvat. Asian tutki- misen käytännön hankaluus ilmenee, kun rupeaa miettimään… niin, kun miettiminenkin on mahdollista vain nykyisillä luonnonlaeilla.

Kielestä vielä: Chomsky on yrittänyt vastata kreationismin ongelmaan arvelemalla, että ehkä joskus 80 000 vuotta sitten nimenomaan yhdel- le kädellislajille sattui tämä mutaatio, jonka jälkeen faculté de langage on ollut olemassa. Not bloody likely.

 

 

https://www.scientificamerican.com/article/learning-when-no-one-is-watching/

 

 

 

KATYN/1400 vs. 4 miljoonaa Gestapon tappamaa puolalaista

Tässä palstassa näyttäisi olevan hyvä softa jossa kuvat näkyvät ja asettuvat oikeankokoisiksi. Pistän lähinnä sen takia tämän jutun tuolta Usarin palstalta (josta se voi koska tahansa myös kadota) tänne, vaikka en itsekään kauheasti tykkää tämän aiheen jauhamisesta. Pontimen oli myös tämä ”keskustelu”. Minut on bannattu kirjoittamasta sinne, vaikka yksi (monista entisistä) blogeistani onkin jätetty näkyviin.

Loka-Laitinen taas hurjana Iltalehdessä…

Rosvon naapurissa

Humpuukia:

” Neuvostoliitto ja Venäjä pitäisi haastaa Haagin ihmisoikeustuomio- istuimeen rikoksista ihmiskuntaa vastaan. Hyökkäykset Krimille ja Ukrainaan ovat pienimpiä rikoksia kaikesta siitä, mitä maa on tehnyt lokakuun vallankumouksen jälkeen. ”

Haagissa ei ole ihmisoikeustuomioistumien nimeä itsestään käyttävää orgaania.

Sen sijaan siellä on kyllä kansainvälinen (kriminaali)rikostuomistuin, joka käsittelee monimutkaisia moni- kansallisia rikosoikeustapauksia. Se ei ole YK:n alainen, sillä tavallinen rikosoikeus ei ole YK:n alaa, mutta toimii YK:n kanssa hyvässä yhteistyssä. YK:lla ei ole ”maailman rikoslakia”, kuten ei ole myöskään esimerkiksi ”maailman bisneslakia” (jossa määrättäisiin vaikkpa jostakin universaalista omitusoikeudesta”), eikä toivottavasti koskaan tulekaan.

http://www.uusisuomi.fi/comment/117402#comment-117402

Haagissa on myös YK:n sotarikostuomioistuin. Venäjä ja USA eivät taida olla sitäkään tunnustaneet, mutta eivät ne muuta vastaankaan voi tehdä kuin estää Turvallisuusneuvostoa vahvistamasta jotakin tuomiota, tai olla luovuttamatta siellä tuomittuja. Jos Turvallisuusneuvosto vie jonkin asian YK-tuomioistuimeen, se on sidottu sen päätökseen. Yleiskokouksessa ei kenelläkään ole veto-oikeutta. TN voi kuitenkin tuomita itsekin.

Venäjä ei ole hyökännyt Krimille tai Ukrainaan. Krimiläisillä oli itsehallintonsa puolesta YK:n peruskirjan takaama oikeus olla hyväksymättä juntan kaappausta ja olla alitumatta siihen.

” Ensin oli kansanmurha omassa maassa, kun miljoonia ihmisiä tapettiin Stalinin leireillä. Mukana meni lähes 20 000 suomalaista, jotka olivat paenneet kansalaissodan jälkeen Neuvostoliittoon pelastautuakseen Suomen lahtarien teurastukselta. ”

Ei niitä kaikkia tapettu… Toki suomalaiset ovat määräänsä nähden erittäin hyvin edustettuna Memorialin listassa.

Miksi muuten kukaan ei viitsi heitä edes laskea sieltä, vaikka jokaisesta on kansallisuus ja syntymäpaikka?

http://lists.memo.ru/index1.htm

” Kansanmurha Ukrainassa pitäisi myös tutkia, kun miljoonia tapettiin siellä nälkään. ”

Ukrainassa ei ole ollut kansamurhaa, se on tökerö sepitys 50-luvulta. Se mm ”siirrettiin vuotta myöhemmäksi” 30-luvulla levitetyistä tiedoista.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/08/miten-maailman-paras-yliopisto-sepitti-ukrainan-jarjestetyn-nalanhadan

” Voisi myös selvittää sen, lähettikö Stalin kaksi ukrainalaista divisioonaa Raatteen tielle tarkoituksella tapettaviksi, sillä kesävarusteissa niillä ei ollut mitään mahdollisuuksia selvitä kapealla metsätiellä 30 asteen pakkasessa. ”

Sitä tietysti voisi yrittää selvittää, mutta ei riitä kansamurhaksi. Ehdottoman mahdotonta ei ole, koska sota oli hämäystä, ja NL:n oli pakko näyttää yittävänsä Suomea keskeltä kahtia. Mutta ei Stalin voinut ilmoja ennustaa. Keitä se väki oli (paitsi että tunnetusti ukrainalaisia) ja miksi joutunut Suomen rintmalle, hyvä kysymys.

” Hyökkäys Suomeen 1939 oli paljon vakavampi rikos rauhaa vastaan kuin se mistä suomalaiset ns. sotasyylliset tuomittiin jatkosodan jälkeen. ”

NL:a rankaistiin siitä erottamalla Kansainliitosta. Joka tosin oli lakkautusputkessa.

” Lähes 22 000 puolalaisen upseerin mestaaminen Katynissa oli myös merkittävä sotarikos. ”

Katynissa tapettiin 1442 puolaista sotilasta. Heistä on nimilaatat paikalla.

https://www.flickr.com/photos/ztrzebiatowski/9430865179/

Sitten oli 3000 muuta, ilmeisesti suurelta osin tavallista ruumista, Goebbelsin ilmoituksen mukaan. Ilmoitus tuli vuosi sen jälkeen, kun ruumiit oli täytynyt löytää. Ja sekin ilmoitus oli virhe, huononsi pahasti saksalaisten sotamoraalia.

http://mythcracker.wordpress.com/

Nyt tiedotetaan juuri YLEstä, että Itä-Ukrainassa syytetään Ukrainan hallitusta 2500 venäläisten kansa/joukkomurhasta.

” Tarkoitus oli jatkaa mestauksia, sillä paikka oli varattu suomalaisille upseereille, jos Neuvostoliitto olisi valloittanut talvisodassa Suomen. ”

Höpö löpö. NL.n takoitus ei ollut vallata Suomea talvisodassa.

” Baltian maissa toimitetut karkotukset ja massamurhat olivat valtioterrorismia, josta kuuluu tuomio.

Neuvostoliiton hyökkäykset Suomeen, Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Puolaan olivat myös vakavia rikoksia. Myöhemmin hyökkäykset Unkariin, Tshekkoslovakiaan, Afganistaniin, Tshetsheniaan, Abhasiaan, Ossetiaan ja Georgiaan olivat jatkoa neuvostoimperialismin pitkälle perinteelle. ”

Hyökkäys ei ole YK:n sotarikoa vaan laiton miehtys. Siihen Suomi on noista koskaan syyllistynyt vain Suomessa.

” Stalinin ajan menetelmät ovat jatkuneet Venäjällä. Salaisen poliisin agentit käyvät murhaamassa lontoolaisessa sairaalassa länteen loikanneen Venäjän agentin. ”

Se oli Berezovski, joka oli järjestänyt myös Arafatin murhan samalla menetelmällä, ja teki omakohtaisen lopullisen ratkaisun vähän ennen kuin noudettiin.

” Venäjä kieltäytyy luovuttamasta murhaajia ja terroristeja. ”

Kuten keitä?

” Venäjän imperialismia ja terrorismia kuvaa sekin, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin on uhonnut, että maan armeija on kahdessa päivässä Tallinnassa, Riikassa, Vilnassa ja Varsovassa. ”

Poro (”ruuti”) valehteli.

” Paljon suurempi riski on, että se menee Azerbaidzaniin ja muihin Kaspianmeren öljyvaltioihin, jotka veivät 40 prosenttia Neuvostoliiton parhaasta öljystä. Siellä ei Natokaan suojele. ”

Se on nyt NATO-vapaa vyöhyke.

http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176896-kaspianmeresta-oljyineen-tehtiin-nato-vapaa-vyohyke

” Ihmisoikeustuomioistuin voisi ottaa kantaa myös siihen, onko Neuvostoliitto-Venäjällä oikeus pidättää toisen maan kansalaisia heidän kotimaassaan. Nytkin istuu moskovalaisessa vankilassa virolainen poliisi, jonka Venäjä pidätti hänen kotimaassaan.

Pääministeri Imre Nagy ja joukko Unkarin johtajia hirtettiin 1958, kun KGB oli pidättänyt heidät. ”

Imre Nagyn väitettiin olleen ampumassa Tsaaria itävaltalaisessa luterilaiseksi oletetussa saksankielisessä joukko-ostossa.

” Mitä tuomio vaikuttaisi Venäjän toimintaan? ”

Se olisi vapauttava. Tässä otettaisiin huomioon, että Stalinin ajan oikeusjärjestelmän väärinkäytökset kammattiin tarkoin läpi Hrushtshevin aikana.

” Todennäköisesti ei mitään. Venäjä voi öljynsä avulla pöyhkeillä ja käyttäytyä kuin jokin Afrikan rosvovaltio. Eikä Venäjän imperialismi rauhoitu ennen kuin sen sotilaat voivat lirutella varpaitaan Atlantin ja Intian valtamerten aalloissa. ”

USA pitäisi panna sotarikosoikeuteen atomipommista siviiliväestöä vastaan, ja Vietnamin kansan geneettisestä myrkyttämisestä Agent Orangella.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Agent_Orange

Tuollainen sukupolvin periytyvä geenimyrkyttäminen pitäisi säätää kansanuhaakin raskaammaksi sotarikokseksi.

http://nakokulma.net/arkisto/index.php?topic=1187.0

PS: Venäjä on sanoutunut irti tuosta Gorban ajan 1500 teloittamisen tunnustamisesta SOTARIKOKSENA vuonna 2004. Se tarkoittaa, että Venäjä pitää ilmeisesti noiden 1442 teloitusta AIHEELLISENA. Tarkempia perusteluja ei toistaiseksi ole kuulunut.

Puola oli kuitenkin miehittänyt 15 vuotta NL:lle versaillesin rauhan mukaan kuuluvaa Länsi-Ukrainaa, ja sen aikaisten viranomaisten poliittiset vainotoimet vaikkapa kommunisteja vastaan katsottiin nyt kriminaalirikoksiksi. Lisäski saatoi olla Komenternin tuntemia Saksa agentteja, Kominternilla oli vahva aseellinen maanalainen osasto Puolassa Gwardia Ludowa.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/11/yle-valehteli-taas-katynin-oletetusta-joukkomurhasta-15-07-2011

” Venäjällä käynnistetty tutkinta Katynin tapahtumista keskeytettiin vuonna 2004 ja viranomaiset kieltäytyivät tunnustamasta joukkosurmaa sotarikokseksi tai rikokseksi ihmisyyttä vastaan.

Neuvostoliiton turvallisuuspalvelu NKVD teloitti vuonna 1940 noin 22 000 puolalaista upseeria Katynin metsäs- sä Länsi-Venäjällä. Neuvostoliitto väitti pitkään,että puolalaisten joukkomurhat olisivat natsi-Saksan joukkojen töitä.

Vasta neuvostojohtaja Mihail Gorbatshov tunnusti Neuvostoliiton syyllisyyden hieman ennen maan hajoamista vuonna 1990. Venäjän parlamentin alahuone duuma hyväksyi vasta viime marraskuussa julkilausuman, joka tunnusti neuvostojohtaja Josif Stalinin määränneen Katynin joukkosurman toisen maailmansodan aikana.

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/11/venajan_duuma_stalin_maarasi_katy…

Tässä on kuitenkin uutta tietoa: Venäjä on siis vuonna 2004 SANOUTUNUT IRTI Mihail Gorbatshovin tunnustuk- sesta, joka muistaakseni koski 1500 puolalaisen upseerin teloittamisesta sotarikoksena.

”Stalinin ja Berijan hyväksymä keskuskomitean esitys” on karkea väärennös, kuten myös tässä tarkasteltu Shelepinin muistilappu Hrushtsheville vuodelta 1959, jolle tuo toinen väärennys perustuu

http://bezpolit.narod.ru/katyn/shelepin.html

Книжная полка Д.Р. Гафиятуллина

Источник: Рукописная записка председателя КГБ при СМ СССР А.Н. Шелепина от 3 марта 1959 г. на сайте katyn.ru

Письмо Шелепина Хрущеву и проект постановления Президиума ЦК исполнены не на соответству- ющих бланках, а на простой бумаге рукописно. Но из стенограммы заседания Конституционного Суда, где рассматривался этот документ, следует, что председатель КС упоминает наличие бланка 1930-х гг.[1] ”

Shelepinin kirjettä Hrushtsheville ja Keskuskomitean Puhemiehistön toimeen-panokäskyä ei ole tehty asianomaisille kaavakkeille, vaan tavalliselle paperille käsin kirjoitettuna. Perustuslakituomioistuimen istunnon pikakirjoituspöytä-kirjasta, jossa tarkastellaan tätä asiakirjaa, seuraa, että istunnon puheenjohtaja muistutttaa 30-luvun kaavakkeiden olemassaolosta.

” На «письмо Шелепина», посланное в 1959 г. (дату письма 3 марта 1959 г. см. ниже) канцелярист общего отдела ЦК поставил штампик входящего номера в 1965 году. Из этого следует, что он не передавал сверхсекретное письмо Генеральному секретарю ЦК 6 лет и 6 дней.[2] ”

”Shelepinin kirjeeseen”, joka on lähetetty v. 1959 ( 3.3.1959) TseKan yleisen osaston kanslisti on pannut juoksevalla numerolla varustetun leiman vuonna 1965. Se tarkoittaa, että hän ei välittänyt huippusalaista kirjettä TseKan pääsihteerille 6 vuotta ja 6 päivää aikaisemmin.

” В соответствии с содержанием документ должен был иметь высший гриф секретности – ”Особая папка”, а не ”Совершенно секретно”.[5] ”

Sisällön mukaan asiakirjassa olisi pitänyt olla korkein salaisuusaste: ”Erikoiskansio”, eikä ”erittäin salainen”:

” Обращает на себя внимание каллиграфический почерк письма, каждая буква выписана отдельно. Этот почерк не принадлежал самому Шелепину. ”

Kirjeen erikoinen kalligrafinen käsiala kiinnittää huomiota, joka kirjain on kirjoitettu erilleen.

Kirje ei ole Shelepinin käsialaa.

” Кто-то из его помощников тщательно выводил буквы под диктовку Пред-седателя КГБ СССР, но при этом не воспользовался пишущей машинкой? Соображениями секретности это не могло быть объяснено, потому что документ проходил через обычную почту и канцелярию, о чем свидетельствуют штампики делопроизводителей.[2] ”

Tekstasiko joku apulainen huolellisesti kirjaimia KGB:n puheenjohtajan sanelun mukaan, käyttämättä tässä kirjoituskonetta? Tätä eivät selitä salaisuusmää-räykset, koska asiakirja meni tavallisen postin ja kanslian kautta, mitä todistvat suorittajien leimat.

” Отсутствие бланка и шрифта пишущей машинки при изготовлении этого документа может объясняться тем, что фальсификаторы не имели доступа к пишущим машинкам и бланкам КГБ СССР за соответствующий период времени. ”

Kaavakkeen ja konekirjoituksen puuttumisen tämän asiakirjan valmistelussa voi selittää se, että väärentäjät eivät päässeet käyttämään KGB:n kaavakkeita eivätkä kirjoituskoneita tuona aikana.

” На «письме» нет ни малейших помет или распоряжений ни одного секретаря ЦК КПСС – получается, что письмо Председателя КГБ Шелепина из секретарей ЦК вообще никто никогда не видел.[2] ”

”Kirjeessä” ei ole yhdenkään NKP:n sihteerin ainoatakaan merkintää eikä määräystä, mikä merkitsee, että ylipäätään kukaan NKP:n sihteeristä ei ole nähnyt KGB:n puheenjohtaja Shelepinin kirjettä.

” Общеизвестная аббревиатура КГБ расшифрована, а НКВД – почему-то нет ”

KGB:n yleisesti tunnettu lyhenne on kirjoitettu auki, mutta miksi ei NKVD:

” Тройки НКВД СССР были ликвидированы Постановлением от 17 ноября 1938 г. Совета народных комиссаров СССР и ЦК ВКП(б). Было предписано: «Ликвидировать судебные тройки, созданные в порядке особых приказов НКВД СССР, а также тройки при областных, краевых и республиканских управлениях РК милиции. Впредь все дела в точном соответствии с дейст-вующим законодательством о подсудности передавать на рассмотрение судов или Особого совещания при НКВД СССР». [2] ”

HKVD:n erityismäärysella asettamat troikat (kolmen tuomarin ”pikatuomiois-tuimet”) lakkautettiin marraskuun 17. päivänä 1938 NL:n Ministerineuvoston ja NKP:n Keskuskomitean päätöksellä, samoin läänin-, piirin- ja tasavallanhallinnon asettamat miliisin troikat.

” В «письме Берии» «Пакета №1» предлагается расстрелять 25.700 граждан бывшей Польши, а «записка Шелепина» сообщает, что были расстреляны лишь 21.857 человек. [3] ”

”Paketti 1”:n ”Berijan kirjeessä” määrätään ampumaan 25700 entisen Puolan kansalaista, mutta ”Shelepinin muistiinpanossa” oli ammuttu vain 21857 ihmistä.

” В апреле-мае 1940 года пленные поляки были вывезены из Старобельского и Осташковского лагерей военнопленных живыми, что следует из нескольких тысяч архивных документов.[2] ”

Huhti-toukokuussa vangitut puolalaiset vietiin Starobelskin ja Ostashkovskin sotavankileireistä elossa, mikä käy ilmi tuhansista arkistodokumenteista.

” В «письме Шелепина» указаны на 1959 год целыми и хранящимися в архиве «учетные дела на военнопленных» Старобельского лагеря, но эти дела были сожжены еще 25 октября 1940 г., о чем инспектор Письменный и сержант госбезопасности Гайдидей в тот же день составили акт, до сих пор хранящийся в архиве.[2] ”

”Shelepinin kirjeessä” viitataan vuonna 1959 kokonaisina ja arkistossa säily-tettävinä Starobelskin leirin so- tavankiluetteloihin, mutta nämä tiedot poltet-tiin jo 25.10.1940, mistä tarkastaja Pismennyi ja valtollisen turvalluuspalvelun kersantti Gaididei samana päivänä laativat pöytäkirjan, joka on säilyut tähän päivään asti arkistossa.

” Старобельский лагерь находится не «близ Харькова», а в Ворошиловградской области – почти за 250 км от Харькова.[2] ”

Starobelskin leiri ei sijaitse lähelläkään Harkovia, vaan Voroshilovskin alueella lähes 250 km:n päässä Harkovista.

” Пропущена запятая: ”расстреляно 21.857 человек из них…” (уточнение).[5]

Пропущена буква ”о” в слове ”челвек”.[5] ”

TÄSSÄ SE YT SANOTAAN:

” Пропущены тире: ”в Катынском лесу (Смоленская область) (отсутствует тире) 4.421 человек” и т.п.[5] ”

KATYNIN METSÄSSÄ (Smolenskin alueella) AMMUTTIIN 4.421 IHMISTÄ.

(Kaikki ruumiit Katynissa eivät kuitenkaan olleet ammuttuja, eivätkä puolalaisiakaan! Sitä olivat todistettavasti ne 1442, joista on muistolaatta, RK)

” Уголовные дела спутаны с учетными делами на военнопленных.[4] ”

Rikos- ja sotavangit on sekoitettu.

” КПСС в 1940 году называлась ВКП(б).

Пропущена запятая после слова ”делам” (причастный оборот).

Пропущена запятая после слова ”выдавалось”.[5]

Cлово ”никому” написано раздельно.[5]

Неуместное упоминание Советских органов.

Слова «Для Советских органов… по инициативе Советских органов власти» выдают ”польский акцент”. Не только председатель КГБ, но и простые граждане различали законодательную власть – Советы (Верховный Совет и пр.), которые, кстати, не имели никакого отношения к Катынскому делу, и партийно-государственные органы власти.[2]  ”

Termillä ”neuvostoelimet” on puolalainen kaiku. Paitsi KGB:n puheenjohtaja, myös tavalliset neuvostokansalaiset erottaisivat lainsäädäntövallan – neu-vostot (Korkein neuvosto jne.) – joilla muuten ei ollut mitään tekemistä Katynin tapahtumien kanssa (samaa kuin suomalaiset nimittäisivät poliisi- tai sotilaselimiä ”valtuustoiksi”, RK)

” В названии комиссии пропущено слово «обстоятельств», а слово «Комиссия» написано с маленькой буквы. [6]

”Tuon komission johtopäätösten mukaan kaikki likvidoimamme puolalaiset katsotaan saksalaisiksi maahanhyökkääjiksi. … ”

”Материаль расследования”.

” Tutkimusmateriaalit”

” Советская печать – пишется с маленькой буквы (польский акцент).  ”

Puhtaaksikirjoittaja ei ole tiennyt, että ”Neuvosto(kirja)paino” oli firma, joka kirjoitetaan isolla (kuin ”Valtion rautatiet”), ja kirjoittanut sen pienellä, mikä suomeksi tarkoittaisi lähinnä ”valtuustolehdistö”, ”-kirjapaino”…  (Toki olisi sitten muitakin lehtiä ja kirjapainoja.)

” Насчет ”выводы комиссии прочно укрепились” – оптимистическое заявление (учитывая мнение Конгресса США и западной прессы). Дезинформация со стороны КГБ СССР высшего руководства страны? ”

” Ilmaus ”komission johtopäätökset on vakuuttavasti (”hienosti!”) vahvistettu”  on optimistinen (voitontuntoinen) ilmaus (kuten sen näkee USA:n Kongressi ja lehdistö!). Korkeimman neuvostojohdon harhautusta KGB:N taholta? ”

Пропущена запятая после ”Исходя из изложенного”.

Пропущена запятая в причастном обороте ”лиц, расстрелянных”. ”

Pilkut väärin.

”Для исполнения могущих быть запросов” – польский акцент. ”

Puolalainen sanonta.

На самом деле прилагается проект постановления Президиума ЦК КПСС. [6] ”

Aivan samanlainen sävy on ”Politbyroon määräyksessä”…

” Совершенно нехарактерная и не совпадающая с той, что есть в начале письма расшифровка КГБ как “Комитета Государственной Безопасности” с использованием написания всех слов с прописной буквы. [6] ”

Aivan epätyypillistä ja yhteensopimatonta (kirjoittaa auki KGB tässä yhteydessä) sen kanssa, että kirjeen alussa on KGB:n aukikirjoitus ”Valtion turvallisuuskomitea”

«Письмо Шелепина» послано в ЦК КПСС через канцелярию КГБ, поскольку имеет исходящий номер (Н-632-ш) и дату отправки 3 марта 1959 г., но на нём нет входящей регистрации в марте 1959 года в ЦК КПСС. [2]

На письме, помимо штампа 9 марта 1965 года, есть еще один штамп от 20 марта 1965 года. При повышении контрастности там становятся видны надписи ”ЦК КПСС” и ”Общий отдел”. ”

Tavallisessa postikirjeessä on leima paitsi 9.:ltä myös 20.:lta marraskuulta 1965.

 

Это означает, что письмо было принято и зарегистрировано в ЦК КПСС даже не один раз. В то же время, ни Шелепин, ни Хрущев уже не работали в этот момент на своих должностях. [2] ”

Tämä tarkoittaa, että kirjettä on tuskin otettu kertaakaan Keskukomitean rekisteröintiin. Sillä hetkellä sen enempää Hrushtshev kuin shelepinkään eivät toimineet noissa viroissa.

ЦК КПСС представлял собой сотню человек, тогда как Политбюро – лишь несколько высокопоставленных членов партии. Настоящий Шелепин, безусловно, знал разницу между ЦК и Политбюро.[2][4] ”

NKP:n keskuskomitaan kuului satoja ihmisiä, kun taas Politbyroohon vain muutamia korkeasti arvostettuja puolueen jäseniä. Silloinen(kin) Shelepin aivan varmasti tiesi koeskukomitean ja Politbyroon eron…

” Описывая «решение Политбюро ЦК ВКП(б)» от 5 марта 1940 года, исполнитель написал «ЦК КПСС». [2] Но партия была переименована из ВКП(б) в КПСС лишь в 1952 году. ”

”Politbroon” päätöksen asemasta tekijä kirjoitti ”keskuskomitean” päätös.

” Пропущена запятая после слова ”операции” (причастный оборот).

[1] Ф.М. Рудинский, заведующий кафедрой Волгоградской высшей следст-венной школы МВД РФ, книга «Дело КПСС» в Конституционном суде» М., «Былина», 1999, с. 317. – цит. по http://www.duel.ru/200233/?33_1_2

[2] http://www.duel.ru/200947/?27_5_1

[3] http://www.duel.ru/200946/?26_3_1

[4] http://www.duel.ru/publish/muhin/katyn.html

[5] http://katyntruth.hotmail.ru/mihailovpodlogpril.htm

[6] http://www.nastej.ru/e/50476-katyin-ey-69-let-ili-vse-taki-68-andrey-mih…

http://en.wikipedia.org/wiki/File:Katyn_-_decision_of_massacre_p1.jpg

File:Katyn - decision of massacre p1.jpg

English: The accepted proposal of Lavrentiy Beria to execute former Polish army and police officers in NKVD prisoner of war camps and prisons. March 1940.

[RK: Tuo on nettijulkaisijan  antama väärä otsikko.

Eikä tässä sanota, että heidät PITÄISI telottaa, joskin valtuutetaan NKVD siihenkin.

Puolueen keskuskomitea ei virallisesti päättänyt mistään teloituksista.  Stalin sen sijaan kyllä päätti siinä mielessä, että hänen piti presidenttinä ne hyväksyä ja hänellä olisi ollut myös valtuudet armahtaa kuka hyvänsä (ainakin yksittäistapaus). Tässä tapauksessa noin ei välttämättä ilmeisesti tarvinnut erikseen kussakin tapauksessa tehdä. ]

[Tässä siirretään NKVD: n sotilastuomiovaltaan (troika, jotka siviilissä lakkautettiin 1938, mutta sotatuomioita koskien kaikki pyŕittiin siirtämään ainkin troikan tarkistettaviksi; se saattoi myös lieventää vaikka komentajan tuomiota, kuten tapahtui Aleksandr Solzhenitsynille):

” I. Puolalaisten sotavankien joukosta 14736 upseeria vänrikkejä ja luutnantteja 6124, everstejä ja kenraaleita 296, kapteeneja ja majureita 2088, lisäksi poliisi-, rajavartiosto- ja santarmiupseereja 1030, rivipoliiseja, santarmeja ja vakoojia 5158 ja virkamiehiä, ruhtinaita ja suurtilanomistajia 144. ”

Näistä sitten teloitettiin 1442 Katynin metsässä, jossa heistä on muistolaatat, ja ja haudattiin asepuvuissa tuntolevyineen ja muine hiluineen – aivan ilmeisesti vartavasten SAKSALAISTEN LÖYDETTÄVIKSI, jos ja kun nämä sattuisivat hyökkäämään ja etenemään alueelle (joka on Valkovenäjän itärajalla).

” II. Ukrainan ja Valkovenäjän läntisillä maahanliiteytyillä alueilla on 18985 sellaista (muuta) vangittua (joista 10685 puolalaista) , jotka myös siirretään NKVD:n vastuulle:  1207 entistä upseeria, 5141 entistä ”poliisi- ja santarmivakoojaa” (ilmeisesti vanhan miehityshallinnon ilmiantajia), (ulkomaan)vakoojia (shpion) ja desantteja (diversant) 347, suurtilanomistajia, tehtailijoita, virkamiehiä 465, erilaisten kapinallisten vastavallankumouksellisten järjestöjen  jäseniä, vastavallankumouksellisia aineksia 5345, loikkareita 6127. ”

Noiden loikkareiden arvelen olevan NL:sta Puolaan loikanneita.

Katynista löydettiin lisäksi 3000 muuta ruumista, joista osa teloitettuja, josta osa varmaan oli näitä muita, ”tavallisia puolalaisia”, joista ei ole sellaisia hautaanpantavia henkilötietoja kuin upseereista, sikäli kun tässä papreissa nyt ylipäätään on todenperäisyyttä takana.

Goebbels pähkäili ilmeisesti puolitoista vuotta, ennen kuin julkaisi löydöstä mitään, mikä ilmeisesti liittyi pyrkimykseen tehdä diili Puolan Armia Krajowan kanssa tämän saamiseksi vaihtamaan puolta. NL oli siitä sanoutunut jo ennen irti ja tukenut uuden vastarintaliikkeen Armia Ludowan perustamista.]

[RK: Tässä EI SANOTA (väärennös tai ei!), kuteVenäjän tiedeakatemian Historiab laitoksen vanhempi tutkija Natalia Lebedeva valehtelee, että nuo 14700 sotavankiupseeria (Saksan valtaamasta Puolan osasta kotoisin olevat oli luovutettu Saksaan, eikä taatusti kuultu kaikista jälkikäteen mitään, näistä taas ainakin osa saattoi olla saksalaisten luovuttamia) + 11000 evp:tä ja muuta epäilyttävää muka ”PITÄISI TELOTTAA”, vaan sellaiseen vain annettiin valtuudet (sotaoikeusjärjetyksessä). Loput vangit kuten Puolan armeujan miehistö ja aliupseeristo siirrettiin sellaisten viranomaisten vastuulle, joilla ei ollut valtuuksia tuomita kuolemaan (paitsi Stalinin vahvistuksesta).

http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/katyn/lebedeva.php#sdendnote5sym

Mihin sitä tutkintaprosessia (rassmotrenie) olisi tarvittu, jos olisi ”jo päätetty tappaa kaikki”?!

[I. NKVD:n (troikan) tuomittavaksi siirretään 14700 upseeria ja 11000 muuta (ei ilmeisestikään pelkästään Katynissa).

II. Erikseen määrätään vangituista ilman eri määräystä ja esittämättä syytettä (siis mm. muista sotavangeista),sijoittamisesta, syytteeseen asettamisesta jne. seuraavasti:

a) sotavankeja koskien – NKVD:n sotavankihallinnon ohjeiden mukaan (ei troikkia, niihin on oltava erityinen syys tai muualta esimerkiksi rintamakomentajalta saatu ”alustava” tuomio)
b) syypohjaisesti vangitut (muut): NRVD:n ja NEVD:n mukaan (ei sano mulle mitään, tarkoittanee ”tavallisen poliisimenettelyn mukaan.

TOP SECRET

From the Central Committee of the Communist Party of the Soviet Union to comrade STALIN

In the NKVD POW camps and in the prisons of the western oblasts of Ukraine and Belorussia there is currently a large number of former officers of the Polish army, former Polish police officers and employees of intelligence agencies, members of Polish nationalist c-r (counterrevolutionary) parties, participants in underground c-r rebel organizations, defectors and so on. All of them are implacable enemies of Soviet power and full of hatred for the Soviet system.

POW officers and policemen located in the camps are attempting to continue c-r work and are leading anti-Soviet agitation. Each of them is simply waiting to be freed so they can have the opportunity to actively join the fight against Soviet power.

NKVD agents in the western oblasts of Ukraine and Belorussia have uncovered a number of c-r rebel organizations. In each of these c-r organizations the former officers of the former Polish army and former Polish police officers played an active leadership role.

Among the detained defectors and violators of the state-

(Signatures: In favor – Stalin, Voroshilov, Molotov, Mikoyan)

(In margin: Comrade Kalinin – In favor. Comrade Kaganovich – In favor.)

  • РГАСПИ Ф. 17 оп. 166 дело 621 лист 130. Подлинник. Scan from http://katyn.ru/index.php?go=Pages&in=view&id=6
  • This is a colour photocopy of official document residing in the Russian archive RGASPI, a b/w copy of which had been legally transferred into the property of Polish Government, and first published in Poland in 1992. ”

” Puolueen nimi ei nimittäin ollut 5.3.1940 ”Yleisliittolainen kommunistinen puolue (b)” ven. VKP (b) (kuvassa, BKП (б)),  vaan se oli vielä oli ”Venäjän kommunistinen puolue (b)” (VKP(b), jossa b tarkoittaa ”bolshevikit”, venäjäksi PКП (б). Nimi vaihdettiin puolueen 19. edustajakokouksessa 1952.

(Tässä korjaan, mutta en poista, kun tuo on jossakin kommenteissakin: nimen Venäjän kommunistinen puolue (b) tilalle (joka oli korvannut maanalaisuuden-kautisen nimen Venäjän sosialidemokraattinen puokue (b)), oli vuoden 1925 puoluekokouksessa NL:n perustamisen myötä vaihdettu nimi ”Yleisliittolainen kommunistinen puolue (b)”, joka esiintyy tuossa paperissa. Se vaihdettiin nimeen ”NL:n komministinen puolue” vuonna 1952.)

http://dic.academic.ru/dic.nsf/bse/97424/%D0%9A%D0%BE%D0%BC%D0%BC%D1%83%…

” В связи с образованием Союза ССР 14-й съезд партии (1925) переимено-вал РКП (б) во Всесоюзную Коммунистическую партию (большевиков) – ВКП (б).9-й съезд партии (1952) переименовал ВКП (б) в Коммунистическую партию Советского Союза (КПСС). ”

Tässä väitetyssä Keskuskomitean päätöksessä todetaan joukon Puolan armeijan upseereiden organisoineen ja johtaneen vastavallankumouksellisia vastarintaliikkeitä entisillä Puolan miehittämillä Länsi-Ukrainan ja läntisen Valkovenäjän alueilla. Tämä olisi ollut just niin kuin myös Liittoutuneiden Puolan kansan edustajaksi vielä tuolloin yhtenäisesti tunnustama Saksan miehittämällä alueella toiminut oikeistolainen vastarintaliike Armia Krajowa toimi ikään kuin muka ”vanhana armeijana” säilyttäen esimerkiksi sen sotilasarvot.

Siinä vaiheessa neukuilta saattoi jäädä vähemmälle huomiolle, että ITSE SAKSA pisti pystyyn eli siirsi varautumaan sotaan NL:a vastaan SUUNNATTOMASTI TEHOKKAAMMAN ja valtiollisesti tuetun DESANTTIORGANISAATION SIVIILI-INFRASTRUKTUURIN PUOLELLA, joka  sitten Barbarossan alkuun liittyen katkaisi energia- ja tietoliikenneyhteydet ja pimensi koko maakunnan niin että komentaja, legendaarinen panssarinsuunnittelija insinöörikenraali Dmitri Pavlovin (miksi helvetissä juuri hän komentajana?) esikunta oli motissa ja täysin toimintakyvytön. Komennon otti 1. varapuolustusministeri (se ”varsinainen” oli Stalin) Semjon Budjënnyi.

****

Muita linkkejä:

http://mythcracker.wordpress.com/

”  Katyn: Mysterious “discoveries” of the Katyn documents

January 3, 2011

The circumstances surrounding the discovery of “Beria’s letter no. 794/B” and the rest of the Katyn documents are complicated, to say the least. To begin with, we have Mikhail Gorbachev’s memoirs, “Zhizn’ i reformy” (“Life and reforms”) from 1995, where he states, that he first saw “Beria’s letter” in December 1991, when he opened the “closed package no. 1”. Gorbachev says that the last part of the letter was “crossed out, and on top of it there was a note written by Stalin’s blue pencil: “The Politburo decision”. With the signatures: “Agree – Stalin, Molotov, Voroshilov …”.

Gorbachev handed over this package containing “Beria’s letter no. 794/B” and other Katyn documents to Boris Yeltsin on December 24, 1991, after having read its contents aloud in the presence of Alexander Yakovlev. The second time these documents “turned up” again was in September 1992. But “Beria’s letter”, that was found in September 1992 had neither the text that was crossed-out by Stalin, nor the note “The Politburo decision” written with a blue pen, which Gorbachev had described. Name signatures there were also written in a different order: “Agree – Stalin, Voroshilov, Molotov …”. In addition, Beria’s name on page four was crossed out with a blue pencil, judging from the handwriting by Stalin himself, and instead they put Bashtakov’s name there, who was Deputy Chief of the People’s Commissariat for Internal Affairs (NKVD), under Beria.

It is possible, that Gorbachev had mixed things up in his memoirs, but it can also be so, that he actually saw another “Beria’s letter”. In connection to this, doubts and suspicion arise regarding the authenticity of “Beria’s letter”, that was found in September 1992. These doubts are strengthened by the story, that is usually told about the discovery of those documents. It’s officially considered, that the “closed package no. 1”, which contained “Beria’s letter” and other documents from the Politburo of the CC AUCP(b), was found on September 24, 1992 in the Presidential Archive of the Russian Federation (formerly known as the Archive of the Central Committee) by a commission lead by the Chief of the Presidential Administration Yuri Petrov, Presidential Adviser Dmitry Volkogonov and Director of the Archives Andrey Korotkov.

When the package was opened, the Commission members understood the importance of their discovery and immediately reported about it to the President of Russia. Yeltsin then “gave an order, that Rudolf Pikhoya, in his role as the director of the Russian archives, would fly to Warsaw and hand over those sensational documents to President Walesa” (“Katynskij sindrom v sovetsko-pol’skikh otnosheniyakh”, Moscow, ROSSPEN, 2001, p. 397).

On October 15, 2009, the member of the Russian State Duma Andrey Makarov appeared at the round table meeting “Falsification of history and historical myths as a tool of modern politics” held at the Center for Social Conservative Politics, and told the true story about the discovery of the Katyn documents. These were indeed found in September 1992 during the ongoing trial against the CPSU (Communist Party of the Soviet Union), although not in any archives, but in Yeltsin’s personal safe. Makarov told that he (most likely together with Sergey Shakhray, Russia’s former Deputy Prime Minister) came to Yeltsin. “And we said: Boris Nikolayevich, the CPSU trial goes rather badly. He opened the safe, in order to clearly show how it all works, took out six folders from there and said: okay, take these ones. In his presence, we looked at what it was. He took two of the folders back and said: no, it’s still too early to talk about this today. Then, by chance, I saw the name, what it was about, which made my hair rise. And no one in the country knew anything about it yet. The problem was that one of the folders, laid before us, was about Katyn” (“Nashe Vremya”, Nr. 139, October 26-November 1, 2009).

There is nothing strange about this story, that could raise any doubts whatsoever, except for the fact that Makarov saw a folder named “Katyn”. This could never happen, since neither the folder nor the “closed package” have any notes on them that would indicate that they contain documents about Katyn. In order to understand, that inside these there were documents about Katyn, they needed to open not only the folder, but also the “closed package” itself. It is obvious that Makarov was present when the “closed package no. 1” was opened in Yeltsin’s office. But is it really so important to know, who actually found this package and how this discovery was made?

Everyone knows, that people start lying about different things when they want to conceal an inconvenient truth. In our case, the information about the fact, that the “closed package” was stored in Yeltsin’s safe for almost one year, makes it possible to ask an uncomfortable question. Why didn’t Yeltsin hand those documents over to the Polish President Lech Walesa on May 21, 1992, when he was on an official state visit in Moscow?

There cannot be any doubts that Walesa did discuss the Katyn issue during his personal meeting with Boris Yeltsin. For the Poles, this problem has always been an issue of top priority in their relations with Russia. But, apparently, Yeltsin seems to have confined himself to general discussions and kept quiet about the Katyn documents, which were stored in his safe.

But in September 1992 Yeltsin gave orders (“immediately” as they say) to send the Katyn documents to Warsaw. What prevented him from doing exactly the same thing already in May that year? Whether you want it or not, but you start to listen to the researchers, who claim, that these documents were still “under development” at the time and that they were not yet “properly” designed.

The situation cleared somewhat on March 28, 2008, when the well-known Russian historian Yuri Zhukov said in a radio program on the radio station “Serebryannyj dozhd’”, that he in the early 1990s (in 1993 or 1994), in connection with the CPSU trial, requested access to materials from the Presidential Archive of the Russian Federation regarding the “criminal” activities of the Soviet Communist Party.

They brought him a “thin folder”, which contained various documents. Among these Zhukov saw a photocopy of “Beria’s letter to Stalin” written on one page only and with a proposal to execute some 2.000 or 3.000 captured Polish officers, who had been found guilty of war crimes and other crimes too. The now famous “Beria’s letter”, typed on four pages, and which was found in 1992, contains a proposal to shoot 25.700 captured and arrested Poles.

The following day, on March 29, 2008, Yuri Zhukov was also interviewed via telephone by the independent Katyn researcher Sergey Strygin. Zhukov told Strygin an interesting detail: Beria’s signature was present in the document, which he saw in the archives. In the “real” four-page “Beria’s letter” his signature is placed on the last page of the document.

Explanations suggesting that Beria would have sent two successive letters to Stalin proposing to execute the Poles cannot be considered as serious. In the CPSU, and earlier in the AUCP(b), they stuck to an established practice. When it came to issues which were of highest importance to the country and which required a decision “at the highest level”, they always performed a preliminary oral check on the forthcoming decision. Therefore, the proposals and requests that were sent to the Kremlin were thoroughly worked through and formed the final version. In addition, the initiative to the decision-making regarding the execution of the Poles could only come from Stalin. It was he, who gave Beria the order to prepare the letter. Given that, talking about two different letters is absolutely out of the question.

There is no doubt that Yuri Zhukov had held in his hands a copy of the genuine “Beria’s letter” no. 794/B addressed to Stalin, which was dated February 29, 1940. Zhukov’s testimony is confirmed by another source. In December 2007, when Vladislav Shved met Viktor Galkin (the former employee at the General Department of the Central Committee, who had worked with the “closed package no 1” regarding Katyn), Galkin told him, that he in April 1981, on behalf of Konstantin Chernenko (who at that point was the director of the public sector of the Central Committee) delivered “Beria’s letter” from the “closed package no. 1” to the then KGB chief Yuri Andropov. There is a note about this on the folder itself, which contained the “closed package no. 1”.

Galkin argued, that “Beria’s letter” which he delivered to Andropov, was written on one page and that it was about the execution of about 2.000-3.000 Polish officers. He saw the letter in Chernenko’s study. After Chernenko had opened the “closed package no. 1”, he gave Galkin instructions to put the letter in an envelope and to seal it. Regarding the four-page “Beria’s letter” (available only as a scanned color copy) Galkin explained, that he had never seen such a document.

At first Vladislav Shved considered Viktor Galkin’s testimony with certain skepticism, and assumed that he had confused this document with the transcript of the Politburo’s decision from March 5, 1940, which is also written on one page. Only later, after Yuri Zhukov had told his story, he understood that Galkin’s story from memory was correct. To say anything more definite about “Beria’s letter no. 794/B” is not possible at this moment, not until we get the opportunity to conduct an independent and objective expert study of it.

To add even more to the many question marks and doubts surrounding the “closed package no. 1”, one should mention what Mikhail Gorbachev wrote in 1995 in his memoirs. There he tells about how he in April 1989, just before Wojciech Jaruzelski’s upcoming visit to the Soviet Union, reviewed the Katyn documents. Gorbachev says there were two Katyn folders (not just one!) and that they “both contained documentation, which confirmed the version of the Commission led by the academian Nikolai Burdenko. There was a collection of various materials, and they all supported that version” (“Zhizn’ i reformy”, book 2, 1995, p. 346).

There is also some real evidence that allow us to have serious thoughts about what the Katyn folder actually contained in December 1991. As already mentioned, Alexander Yakovlev was present during the handing over of the “closed package no. 1” from Gorbachev to Yeltsin on December 24, 1991. The package was found (according to one of the versions) by the Russian archive workers, who insisted that Gorbachev should be notified about it one day before his retirement from his post as the President of the Soviet Union. On several occasions afterwards (including in his book “Sumerki” (“Twilight”, Materik, Moscow, 2003), and also in a live sent talk show on Russian television called “Kak eto bylo”) Yakovlev claimed, that the Katyn folder also contained a so called “Serov’s letter”. But no such letter has ever been found, neither then nor later, why we may wonder about what kind of a document Yakovlev was relating to. Was he talking about “Beria’s letter”, but happened to say wrong, and did so time and time again?

A clue to that mystery may lie in the recently published draft copies of “Beria’s letter”, presented by Viktor Ilyukhin on November 24, 2010. He received these drafts on May 25, 2010 from an anonymous person, who contacted him and confessed, that he had been involved in a forgery group, that was active during the first half of the 1990s, i.e. during the time when Yeltsin was the President of the Russian Federation. The last page of the draft letter contains a peculiar note: “20). Bashtakov was head of the NKVD secretariat! L.P. Beria would hardly have entrusted him such a task? Replace with Abakumov? K. .. ov? Serov? (check the dates)”. Here Serov is mentioned as a possible substitute to Bashtakov to lead the NKVD troika, which would sentence the Poles to death, but they still didn’t include his name in the “final document” and kept Bashtakov. With that in mind, Yakovlev’s repeated stories about “Serov’s letter” could actually be a Freudian slip of the tongue, i.e. that he unconsciously said too much.

The current Russian government and President Dmitry Medvedev pretend as if nothing special has happened, and call all the critics that has come up, which overthrow their official version of the Katyn events, for the “attempts to whitewash Stalin and his associates”. Such attitude is not very constructive. It would have been much better to let a group of independent experts examine the “closed package no. 1” and once and for all put an end to all speculations about its authenticity. But as long as they hide these “originals” away from both the public and the scientific community, they continue to confirm the suspicions that the Katyn affair has been falsified. And probably this is the very thing that has happened.

References

Gorbachev, Mikhail, Zhizn’ i reformy (2 books), Novosti, Moscow, 1995
http://gorby.ru/ru/gorbachev/memoirs/

Ilyukhin, Viktor, O rezolyutsii Gosdumy RF “Pamyati zhertv Katynskoi tragedii” (published on November 24, 2010)
(this article contains the five page draft copy of “Beria’s letter”)
http://www.katyn.ru/index.php?go=News&in=view&id=205

Interview with historian Yuri Zhukov on the radio station Serebryanyj dozhd’, 100,1 FM, March 28, 2008, 08:05 MSK/MSD
http://www.moskva.fm/stations/FM_100.1/programs/однажды_на_дожде/2008-03-28_08:05

Istorik Yuri Zhukov na r/s Serebryannyj dozhd’ (28 marta, 2008) (thread from the discussion forum on the website “The Truth About Katyn”)
http://www.katyn.ru/forums/viewtopic.php?id=553

Katyn documents from the “closed package no. 1” (published on April 28, 2010 on Rosarkhiv’s official website)
http://rusarchives.ru/publication/katyn/spisok.shtml

Makarov, Andrey, Ya videl nazvaniye papki: volosy dybom vstayut…, from Nashe Vremya, Nr. 139, October 26-November 1, 2009
http://www.gazetanv.ru/archive/2009/139/6028/

Shved, Vladislav, Katyn-2010. Novaya stranitsa ili…? (published on April 30, 2010)
http://katyn.ru/index.php?go=Pages&in=view&id=947

Shved, Vladislav, Vnov’ o Katyni ili 70-letiye katynskogo rasstrela, kak lozhka degtya k 65-letiyu Velikoj Pobedy (published on February 14, 2010)
http://www.hrono.ru/statii/2010/shwed70.php

Yakovlev, Alexander, Sumerki, OOO Izdatel’skaya firma Materik, Moscow, 2003
http://www.lebed.com/2005/art4364.htm (excerpt from the book)

Yazhborovskaya I.S., Yablokov A.Yu., Parsadanova V.S., Katynskij sindrom v sovetsko-pol’skikh otnosheniyakh, Moscow, ROSSPEN, 2001
http://katynbooks.narod.ru/syndrome/Docs/intro.html

Englannilta on ollut kadoksissa 10000 puolaista upseeria II maailmansodan ajalta.

http://www.oxfordscholarship.com/view/10.1093/acprof:oso/9780198208433.001.0001/acprof-9780198208433-chapter-26

Heidän suhteensa epäillään pääasiassa Saksaa. uolaisia upseereita kierrätetiin NL:sta Kaukdän kautta myös brittiläisiin ja Vpaan Ranskan joukkoihin.

Katyninpiikkiin pistettyjä puolalaisia upseereja on löydetty myös ehdottoman varmasti saksalaisten teloittamina.

http://msuweb.montclair.edu/~furrg/research/furr_katyn_preprint_0813.pdf

1500 perutuu mahdollisesti Gobbelsin julkaisemalle nimilistalle. Valitettavasti en ole netistä siihen saanut osumaa, vaikka se jossakin varmasti on.

Sakalaiset olivat sitten myöhemmin esitelleet muita ”puolalaisia ruumiita”:

http://msuweb.montclair.edu/~furrg/research/nytonkatyn062945.pdf

http://msuweb.montclair.edu/~furrg/pol/truthaboutkatyn.html

UNKARIN PÄÄMINISTERI VIKTOR ORBAN ON OIKEASSA: HALLITUKSILLA ON OIKEUS – JA VELVOLLISUUSKIN – KIELTÄÄ HAISTAPASKANTIEDE”YLIOPISTOT”!

Näin on, vaikka jotkut ”kollega”-yliopistot, joukossa ”oikeitakin”, maailmalta protestoisivat.

Hallitukset myöntävät – tai on myöntämättä – tiedeyliopiston statuksen.

Näin on niin kauan kuin YK:n tieteellisesti hallinnoimaa, tieteellisin periaattein toimivaa Maailman Tiedeakatemiaa, jolla tuollaiset ongelmat voitaisiin konsultoida ”ylöspäin”, ei ole olemassa.

Tämä johtuu siitä, että TIEDE ON MYÖS OIKEUSLÄHDE: tiede vaikuttaa tieteellisillä todistuksillaan siihen, mikä teknologia, hoito, tuomio jne. ON LAILLISTA JA MIKÄ EI.

Lainsäädäntövaltaa EI SAA LUOVUTTAA YKSITYISHENKILÖILLE TAI YKSITYISILLE YRITYKSILLE.

Juuri sitä kuitenkin ”yksityiset, mm. säätiö-yliopistot” tarkoittavat!

http://www.ts.fi/uutiset/maailma/3489264/EU+otti+ensiaskeleen+kohti…

TURUN SANOMAT

Keskiviikko 26.4.2017

EU otti ensiaskeleen kohti oikeustoimia Unkaria vastaan

Pääministeri Orban puolusti linjaansa ja syytti EU:ta ennakkoluuloista

Emmanuel Dunand

Unkarin pääministeri Viktor Orban.

Unkarin pääministeri Viktor Orban.

Puolan tuomarimellakat: KEIDEN pitäisi nimittää oikeusviranomaiset?

MITÄ HELVETTIÄ?
KEIDEN SITTEN PITÄISI NIMITTÄÄ OIKEUSVIRANOMAISET, ELLEI VALITTUJEN POLIITIKKOJEN?
EU:N?
KIRKON!!!???

HAISTAPASKANTIETEILIJÖITTEN!!!!!!!????????

YLEn uutisessa tai mielenosoittajien tunnuksissa TÄTÄ EHDOTONTA PERUSASIAA EI SANOTA!

Ei sanota myöskään, KUKA NYT NIMITTÄÄ JA EROTTAA PUOLAN OIKEUSVIRANOMAISET!

Selvää kuitenkin on, että se taho ei ole myöskään presidentti Duda, joka on samaa katolisperinnetaustaista ”konservatiivi”suuntaa kuin hallituskin…

https://yle.fi/uutiset/3-9736963

Massiiviset protestit jatkuvat Puolassa

Mielenosoittajat vaativat presidentti Andrzej Dudaa hylkäämään senaatin varhain lauantai-aamuna hyväksyneen lakimuutoksen.

Hallituksen vastaiset mielenosoittajat kantavat käsissään kylttejä Puolassa.

Wojciech Pacewich / EPA

Akselivalloilla ei ollut missään vaiheessa todellista mahdollisuutta voittaa II maailmansodassa.

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/akselivalloilla-ei-ollut-miss-n-vaiheessa-todellista

Kirjoittanut Risto Juhani Koivula (15. helmikuuta 2017, 23:30)

Timo Gottlieb poisti kommenttini ja lähteeni jutustaan,jossa speku- loidaan millainen ”Saksan voitto” olisi saattanut olla ”Suomen kan- nalta”. Häneltä puuttuvat aiheesta paikkansapitävät taustatiedot, kuten useimmilta muiltakin asiaa kommentoineilta.

Akselivalloilla ei ollut missään vaiheessa mitään mahdollisuutta selvitä voittajana maailmansodassa. Syynä olivat Liittoutuneiden atomiaseet, joilla ne olisivat aina pystyneet kääntämään sodan lopulta voitokseen. Saksa taas oli vuosina 1941 tai 1945 paljon KAUEMPANA atomiaseen aikaansaamisen mahdollisuudesta, kuin se oli ollut 1938. Hitler oli savustanut todelliset asiantuntijat jo ”jo hyvissä ajoin” pois, he eivät halunneet eleelläänkään auttaa Hitleriä vaan päin vastoin kusettaa tätä (erityisesti Vichyn vallan alaiset ranskalaiset). Yhteistyö haluisia oli jäljellä yksi käytännölle vieras teoreetikko Werner Heisenberg, ja teoriavihamielistä ”natsitieteel- listä” laboratoriohenkilökuntaa. Japanissa tutkittiin muita asioita, erityisesti biologista sodankäyntiä. Siinä ei juurikaan saavutettu ennestään jo tunnettuja ”parempia” tuloksia. Oli eteviä saksalaisia tiedemiehiä, mutta he olivat natsien vihollisten hommissa kuten ydinteknologian Albert Einstein, Robert Oppenheimer, Rudolf Peierls, Klaus Fuchs, tutkateknologian John G. Trump (Donald John T:n setä) USA:ssa ja sähköhitsauksen keksijä Eugen Oskarovitsh Paton Neuvostoliitossa!

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/mit-jos-saksa-olisi…

Mitä jos Saksa olisi voittanut II maailmansodan…

” Olisimmeko yli-ihmisiä Saksan rinnalla vai olisimmeko palvelijoita, toisen luokan kansalaisia.

Olisko meillä omat rajat vai olisimmeko joku liittovaltio Suur-Saksan, Germaanian sisällä?

Puhuisimmeko suomea vai olisiko kielemme sulautettu olemasta ja puhuisimme saksaa, vai puhuisimmeko suomen kieltä salaa, jossain pirtissä ja piilossa.

Mikä maa olisi idässä naapurivaltiomme, vai olisiko sekin vain Germaanian itäinen osa.

Kuinka pitkään olisi Germaania ollut vallassa, olisiko se vielä vai olisiko romahtanut ajan saatossa, millainen Eurooppa olisi.

Kuinka tekniikka olisi kehittynyt, olisiko tavallisia tietokoneita vai olisi- ko vallan muita laitteita, olihan Saksalla sähköelektroniikassa monta kehitystä menossa ennen sotaa ja sodan aikana, siellä katsottiin jo 30-luvulla ensimmäisiä tv lähetyksiä, samaan aikaan meillä soiteltiin viulua pelimannien säestyksellä pirtissä…

Kuinka olisi käynyt USA:lle, olisiko Saksa tehnyt ydinpommilla tuhojaan siellä, varmasti olisivat sellaisen kehittäneet tai vielä muitakin ennenäkemättömiä aseita.

Mielenkiintoista miettiä näin, jos, olisi näkökulmasta, koska maailma voi muuttua nyttenkin riippuen ihan siitä mihin suuntaan maailman päättäjät tätä maailmaa ajaa, käännetäänkö ruoria vasemmalle, oikealle vai jatketaanko suoraan, monasti se historia muuttuu hiuksenhienosta muutoksesta täysin. ”

Pojat ilmeisesti myöntävät että Suomi oli saksan liittolainen eikä käynyt mitään ”erillis- sotaan”, ja kyse olisi siitä, millainen ”siivu” Suomelle olisi ”voitosta”  ollut luvassa….

Katsotaan asiaa tuon vanhemman myytin, ”erillissodan”, valossa:

Usarin palstalta:

http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/75395-suomi-k%C3%A4vi-e…

Risto Koivula 9.6.2011 06:53

Matti Kyllönen: ” Veikko Meriläinen väitti kirjoituksessaan “Jatkosota liitossa Saksan kanssa“ (Kaleva/Lukijalta 5.6.2011) Suomen olleen liittosuhteessa Saksan kanssa 2. maailmansodassa. Väite on väärä. ”

RK: Ei ole vaan tosi. Suomi oli Saksan toiseksi tärkein liittolainen Japa- nin jälkeen, ja sellainen Barbarossa, jossa Suomi ja (siihen liittyen) ”poh- joinen ulottuvuus” (NL:n kannalta luoteinen, sen ja myös Kiinan huollon kannalta koillinen sellainen ajoi ihan saman asian, mutta sitähän Saksa ja Japani eivät tuolloin tienneet…) olisi ollut täysin toisenlainen muutenkin.

Suomen sotaklikki oli Hitlerin vannoutunut liittolainen ennen talvisotaa ja sen aikanakin, vaikka Saksa esti toisaalta Italiasta aikaisemmin kau- pallisesti tilattujen Fiat-lentokoneiden (ihan hyviä vehkeitä) aivan vas- taavalla tavalla kuin Englanti esti Ranskaa toimittamasta Suomelle so- tilasapua. Nuo episodit vain osoittivat, että Hitler ei ollut vihkinyt Mus- solinia juoniinsa muutoin kuin tämän osalle tulevien tehtävien osalta, ja (ja koko ajan tiiviisti yhteen pelanneet) Englanti ja USA suhtautuivat samoin Ranskaan. Suomen sotaklikki (ainakin Ryti, joka kuitenkaan ei ollut talvisodan alussa hallituksessa, vaan Suomen pankin johtaja, Tanner ja Walden, venäläisten mukaan ainakin nämä) olisi viety Nürnbergiin, jos Suomi ei olisi tuominnut.

http://www.tiede.fi/comment/830273#comment-830273

Englannin atomi(pommi) tutkimushanketta johti saksalainen Rudolf Peierls, joka oli siirtynyt Englantiin töihin jo ennen Hitlerin valtaannou- sua tutkimusaiheenaan metalliseosten mekaanisten ominaisuuksien muodostumisen kvanttimekaaninen perusta atomiteoriassa. Häntäkin epäiltiin NL:n vakoilijaksi, koska hän oli tuonut projektiin mukaan 1937 Klaus Fuchsin, joka oli kuitenkin välillä poissa Hitlerin aikana muutta- neiden muidenkin saksalaisten tapaan huipputiedetehtävistä, kunnes varmistettiin, ettei hän ole natsivakooja. Häntä ei osattu kuvitellakaan Neuvostoliiton vakoojaksi, vaikka kaksi hänen sisarustaan oli kuollut Hitlerin rotuvainoissa. Englannin atomihankkeen koodinimi oli sitten myöhemminkin ”Tube Alloys” ikään kuin Pierls ja Fuchs olisivat jatka- neet vanhan alansa tutkimuksia. Saksaahan ei voitu millään estää heidän uraansa seurailemasta.

New Yorkissa Robert Oppenheimer johti USA:n vastaavaa projektia, ja hän oli ensimmäinen, joka alkoi varsinaisesti suunnitella atomipommia 1938. Tämä ja englantilaisten projekti yhdistettiin sitten USA:n Manhattan-projektiksi.

Pavel Sudoplatovin mukaan myös Oppenheimer oli alun perin NL:n va- kooja. Hän oli mm. naimisissa Espanjan sisällissodassa ammutun USA:n kommunistipuolueen yhden näkyvimmän johtajan Joe Dalletin lesken Katerine Pueningin kanssa.

http://www.spartacus.schoolnet.co.uk/SPopenheimer.htm

Sekä Oppenheimer, Puening että Dallet olivat syntyisin USA:an tuoman- sa ja siellä yritystoiminnalla hankkimansa omaisuuden pörssiromah- duksessa menettäneistä siirtolaisperheistä, ja ainakin kaksi ensimmäis- tä pitivät USA:n kapitalismia ”suurena puhalluksena ja huijauksena” (mutta eivät olleet kallellaan fasismiin).

Jos hän oli vakooja, hän oli tullut tähän asemaan täysin muuta teitä kuin Fuchs, eivätkä herrat välttämättä edes tienneet toisistaan tuossa suhteessa.

Lisäksi NL yritti värvätä Niels Bohria vakoilijakseen, jossa yhteydessä he vakuuttuivat, että tämä on jo, Ruotsin, vakoilija. Bohr oli tuosta poru- kasta selvimmin dialektinen materialisti, vaikka oli hyvin oikeistolainen henkilö. Hän oli perehtynyt siihen vasta huippufyysikkona, kun taas Ein- stein oli siihen perehtynyt nuorena, mutta vanhemmiten etääntyi siitä yhä kauemmaksi. Bohr halveksi ikänsä avoimesti kotimaataan, mutta ihaili Ruotsia. Matematiikassa Bohrille nimetyt kaavat ovat hänen nuoremman veljensä matemaatikko Haraldin käsialaa, joka oli myös Tanskan jalkapallomaajoukkueen olympiamitalistimaalivahti.

MK: ” Sotaa käytiin yhdessä, kanssasotijana, niin kauan kuin se oli Suomen etujen mukaista ”

RK: Kuten sanottu SOTA OLISI OLLUT TÄYSIN TOISEN NÄKÖINEN IL- MAN SUOMEA, sillä Saksalla oli kaksi täysin erilaista strategista vaih- toehtoa: ns. eteläinen vaihtoehto 1. oli hyökkäys NL:n energiateolli- suuden ja keskeisen strategisen raaka-aineen tuotannon ytimeen Ba- kuun, mieluiten Kaspian ITÄISTÄ rantaa katkaistuaan ensin Kaukasian ja muun NL:n alueyhteyden (mihin valtaaja aina pyrkii: valtaaja, joka ei käytä tilaisuutta jakaa vihollisen alue kahtia jne., ei ole edes ”uskottava” …)…

Hitlerin parhaan strategisen vaihtoehdon ongelmia olivat:

1. Bakun öljyistä piti varautua tappelemaan paitsi NL:n myös Englan- nin ja Turkin kanssa. Mutta kuten sanottu jos nuo maat olivat myös NL:n potentiaalinen ongelma ehkä vieläkin enemmän: jos vaikka Turkki olisi vienyt NL:n öljyt, tämä olisi ollut avuton ja kusessa. Vaihtoehtoisia lähteitä oli vähän ja nekin Kaspian tuntumassa.

2. Toinen vaara oli Saksan joukkojen joutuminen mottiin Kaukasuk- sen ja Kaspian taakse. Jos meinasi öljyä, sinne oli päästävä. Ratkaisu tähän oli Japanin ”naapuriapu”:Japanin Mantshurian armeijan oli mää- rä tulla Mongolian Halhin Golin kautta vähin äänin Keski-Aasiaan. NL olikin jostakin syystä siirtänyt n. 10 % sotaa edeltäneen ajan parhaista panssareistaan,500 kpl,Ulko-Mongolian itäkärjen Halhin Golin tienoille n. 500 km:n (Vaasasta Joensuuhun) päähän Pekingistä. Marsalkka Georgi Zhukov,joka ”ansaitsi” tuolla taistelullaan NL:n panssarivoimien komentajuuden II maailmansodassa, ei kerro muistelmissaan, koska ja miten tämä oli tapahtunut, mutta kyllä sekin joskus vielä selviää. Taistelussa oli ensiarvoisen tärkeässä asemassa myös Ulko-Mongolian 58000 pääasiassa konetuliaseistettua ratsumiestä.

Saksan toinen, strateginen vaihtoehto 2. oli hyökätä NL:n aseteolli- suuskeskuksiin pohjoiseen tasan päinvastaiseen suuntaan kuin Baku.

Saksalla oli kuitenkin mm. väärä käsitys siitä, missä NL:n aseteollisuuden keskus sijaitsee.

NL pelkäsi eteläistä vaihtoehtoa 1. yli kaiken, sillä se olisi tehnyt Kau- kasian myös täydellisesti sotilaallisesti riippuvaiseksi Persiassa isän- nöivästä Englannista. Tuon alueen johtajaksi olisi tullut sen sotilas- komentaja, 1. varapuolustusministeri, ratsuväen veteraanimarsalkka Semjon Budjonnyi, joka olisi toiminut parhaaksi katsomallaan tavalla englantilaisten kanssa. (Tavasta voi vain sanoa kaksi varmaa seikkaa: se olisi taatusti ollut kiero, ja yhtä taatusti Stalinin hyväksymä niin kauan kuin tämä oli hengissä. Kaukasiassa ei arvosteta eikä totella ”liian avoi- men suoraviivaista” toimintaa, ei ainakaan silloin arvostettu. Budonnyi Kaukasian venäläisenä tunsi seudun, engelsmannit eivät.)

http://www.tiede.fi/keskustelut/post673902.html#p673902

Juuri tuon takia Budjonnyi kuului hallitukseen ja sotilasjohtoon. Myös NL:n Suomelle kesällä 1938 tekemä ehdotus ”etupiirijaosta” Itämeren alueella, joka joutui Hitlerin käsiin ennen kuin presidentti Kallion, oli noin 100%:n varmasti Budjonnyin käsialaa.

MK: ” ja vain siihen asti kuin sodasta irrottautuminen maan itsenäisyyden säilyttäen oli mahdollista.

Tämä hetki tuli vasta kesällä 1944, kun NL:n suurhyökkäys oli pysäy- tetty ja Saksa oli niin heikko, ettei sen mahdollista miehitysuhkaa Suomessa ollut olemassa. ”

RK: HÄRSKIÄ VALEHTELUA: Englanti tarjosi syyskuussa 1941 (aivan varmasti kaikkien Liittoutuneiden nimissä) Suomelle rauhaa ja Karja- laa takaisin, jos Suomi pysähtyy vanhoille rajoilleen. (Tuo tarjous tie- dettiin myös sotaväen keskuudessa, ns. Hevosmiesten tietotoimistos- sa.) Varmasti olisi diili käynyt vanhoista rajoista vielä tuon jälkeenkin, sillä Englanti julisti Suomelle sodan vasta itsenäisyyspäivänä 6.12. (Se oli myös Japanin hyökkäyspäivä Pearl Harboriin, ei todellakaan mikään ylläri USA:lle sekään… ja edelleen päivä, jolloin Stalin marssitti 300000 mm. Japania vastaan ”passissa” ollutta Pohjoisten ja itäisten kansojen talvitaistelun erikoisjoukkojen valiosotilasta Siperiasta purkamaan Saksan hyökkäyksen Moskovaa vastaan (kts.Aleksandr Bek, Baurdzhan Momyish Uly: ”Volokolamskin valtatie

http://www.tiede.fi/keskustelut/post673902.html#p673902 )

 

MK: ” Jatkosota (1941-45) oli jatkoa talvisodalle (1939-40),joka puoles- taan oli seurausta NL:n ja Saksan välisestä Molotovin-Ribbentropin so- pimuksesta (23.8. 1939). Moskovan rauha (13.3. 1940) koettiin epäoi- keudenmukaisena ja vääränä, kun NL vei paljon enemmän kuin mitä oli asein kyennyt valtaamaan, mm. kaikki Karjalan kaupungit olivat rauhan tullessa Suomen armeijan hallussa. ”

RK: NL jyräsi kannaltaan optimaalisen puolustuslinjan, joka oli täysin sen koko sodan aikana noudattaman strategisen linjan mukainen pitkine ja mutkikkaine rintamineen, joista vihollinen aina kärsi kuitenkin enemmän. Sillähän Budjonnyi oli voittanut jo sisällis- ja interventio- sodassakin! Zhukov tähän kehitti vielä mallin, että rintaman pitää olla paitsi pitkä ja mutkikas, myös ”SYVÄ”, jopa 40 km. Takimmaisina olivat usein parhaat vaunut, jotka pystyivät liikkumaan huomaamattomasti rintaman pituussuunnassa vihollisen kärkien eteen, tai sitten taktisesti sivummalle, jos kärki oli tarkoitus motittaa.

MK ” Pahinta oli kuitenkin se, että Suomi joutui keväällä 1940 kahden meille vihamielisen suurvallan saartamaksi. Kauppa sekä itään että länteen oli jumissa; ei saatu aseita eikä leipää.

NL pyysi syksyllä 1940 liittolaiseltaan Saksalta lupaa likvidoida Suomi. Saksa ei antanut tähän lupaa.

RK: TAAS TULI ÄÄRIOIKEISTON HISTORIANVÄÄRENTÄJIEN HELVETIN PAKSU ELÄMÄNVALE:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/02/molotov-ei-pyytanyt-hit…

MK: ” Saksa tuli auttajaksemme lopusta vuotta 1940 lähtien. ”

RK: Hitler päätti tuolloin Barbarossan suunnitelmaksi suunnitelman 2.

MK: ” Viljan ja aseiden saanti turvattiin. Suomen ei auttanut jäädä puukko kurkulla odottamaan NL:n viimeistä iskua, joka oli koko ajan vakava uhka, vaan alettiin valmistella hyvitystä koetulle vääryydelle. ”

RK: Just kuten mm. Joosu, Budjonnyi ja Zhukov olivat meinanneetkin…

Saksalaiset joutuivat ottamaan Romanian armeijan osaksi Saksan armeijaa, ja korvaamaan sillä alppijääkärit ja muut sellaiset ”ylikoulutetut” Eteläisellä Rintamalla…

Vaikutus ei ollut ihan pieni, se oli n. miljoona miestä… tärkeästä etelästä lopultakin toisarvoiseen pohjoiseen… Vähän kuin ”tunturihaukan persiiseen”…

MK: ” Suomi varustautui ja valmistautui ottamaan omansa pois. Jokainen itseään kunnioittava kansakunta ja valtiojohto tekee niin. ”

RK: Juu…

MK: ” Suomi ei lähtenyt sotaan Saksan rinnalla 22.6.1941, vaan vasta NL:n pommitettua Suomea 25.6.1941. ”

RK: Suomi teki täyttä päätä hyökkäystä valmistelevia Hitlerin määrää- miä toimia jo viikkoja ennen SAKSAN hyökkäystä… Sattuipa olemaan mukana minun jo silloin harmaissa olevaksi vahvasti yli-ikäinen isäpap- panikin, joka ei ollut edes kelvannut Talvisotaan (kuin työjoukkoihin)…

MK: ” Puolustukseen ryhmitetyt joukkomme ryhmitettiin hyökkäyk- seen, joka alkoi vasta heinäkuun alkupuolella. Näin korostettiin erillissodan luonnetta. ”

RK: Tämäkin jo on asiantuntevasti oikaistu, tuo syy meinaan, että KOSKA pantiin varsinainen täysrähinä päälle…

MK: ” Otettiin haltuun puna-armeijan ryhmitysalueet idässä; nämä valloitusmaat olivat pantti tulevaa rauhantekoa varten. ”

RK: NL oli tarkoitus hävittää ja sen asujamisto tappaa.

Vai MITÄ ”sopimuksia” meinaat?

MK: ” Näin Suomi siirsi sodan pois Suomesta. Jos Saksan kanssa ei olisi ryhdytty yhteistyöhön, olisimme aseettomina ja vailla ruokaa jauhautuneet kahden jättiläisen välissä omalla maaperällä. ”

RK: Entäs jos olisi tehty se NL:n v. 1938 ennen Münchenin sopimusta, todellisessa kusessa esittämä diili?

NL valmistautui silloin sotaan Saksan kanssa liittolaisestaan Tshekkoslovakiasta.

MK: ” Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto johti sotaamme koko ajan. ”

RK: ”Sotaamme” ollen sekä partitiivi että illatiivi…

MK: ” Pohjois-Suomen itärintamalla vähäiset joukkomme olivat alistetut Saksan sodanjohdolle, mutta Suomi saneli tahtomme myös siellä. ”

RK: JA KISSAN PASKAT!!!

MK: ” Erillissodan osoitus on mm. se, ettei Muurmannin rataa katkaistu eikä lännen apua Stalinille estetty. ”

RK: Venäläiset väittävät, että suomalaiset olisivat sen kerran katkaisseet. Mutta eivät toki niin, että olisivat siitä pätkän vallanneet.

MK: ” Kauaskantoisin valtiojohtomme viisaus ja erillissotamme todistus oli se, ettei Suomi sulkenut Leningradin saartorengasta, vaan antoi avun mennä sisään. ”

RK: Kyllä sitäkin yritettiin katkaista, mutta Mannerheim tiesi jo silloin hyvin, mitä tuleman pitää. Hänelle on Halhin Golin tulos täytynyt olla varsinainen kauhunpäivä… Hän sitten kannattikin aluevaihdoksia, mutta joutui Rytin ja Tannerin ja Erkon ja Waldenin jyräämäksi…

MK: ” Tämä on niin armelias teko NL:oa kohtaan, että se olisi ansainnut tulla paremmin Suomelle palkituksi.

Jos Suomi ja Saksa olisivat olleet liittosopimuksessa, Saksan ase- ja viljatoimitukset Suomeen olisi turvattu pitkäjänteisin sopimuksin. ”

RK: Suomi ja Saksa olivat toiminnallisessa sotilaallisessa liitossa, jossa toinen ei olisi voinut ilman toista tehdä juuri sitä, mitä teki. Tämä koskee täysin myös Saksaa Suomen suhteen. Sen lujempaa liittoa ei juuri voi olla.

Ja Hitler piti suomalaisia paremmin ajan tasalla suunnitelmistaan kuin Mussolinia tai jopa Hirohitoa, sitten, kun oli Barbarossan suunnan päättänyt.

MK: ” Mutta koska sopimusta ei ollut, Saksa antoi apua vain tipoittain sen mukaan miten Suomen sota palveli Saksan sodanpäämääriä. ”

RK: Saksa päätti siinä liitossa kaiken, paitsi ehkä Suomen urautumista.

MK: ” Tämä väljä yhteistyö sopi Suomelle. ”

RK: Yhteistyö ei olisi voinut olla enää tiiviimpää.

Ja tämäkin oli jo niin tiivistä, että Saksa hävisi viime kädessä Suomen takia ainakin Moskovan ratkaisutaistelun.

MK: ” Suomi irrottautui sodasta heti, kun se oli mahdollista. ”

RK: Ei irrottautunut. Viittaan ylle.

MK: ” Suomen kansan puolustustahto, lujatahtoinen, lyömätön armeijamme ja Saksasta saatu materiaaliapu tekivät sen mahdolliseksi. ”

RK: NL:n tarkoitus ei ollut missään historiallisessa vaiheessa liittää Suomea itseensä, eikä se myöskään pyrkinyt valtaamaan Suomea.

Se sai talvisodassa just optimaalisimman vaihtoehdon, mitä oli ajanutkin, vastaisen varalle. Vain hinta oli oli kova.

MK: ” Suhde toimi kannaltamme niin hyvin, ettei Suomi ole hyvältä kaveriltaan vaatinut korvauksia Lapin tuhoista. ”

Keskustelua (Alkkarista):

Ahti Pontinen kommentoi_ 16. helmikuuta 2017

Saksa olisi saanut edetä pidemmälle varsinkin Venäjän suhteen. Jos rankan hyökkäys ei olisi tehty vähän aiemmat toimet olisiko englanti jättänyt sodan julistamatta?

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 16. helmikuuta 2017

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/mit-jos-saksa-olisi…

Juhani Putkinen: ” Saksa oli nöyryytetty ja orjuutettu Ensimmäisen Maailmansodan rauhansopimuksessa ja sen jälkeenkin. Valitettavasti voittajat, lähinnä Ranska, eivät olleet sisäistäneet Sun Tzun oppeja.

Sun Tzu opetti, että voitettua vihollista kohtaan on oltava jalomielinen.

Saksa silvottiin, mutta nousi sieltä vihan voimalla. Saksan tavoitteena ei suinkaan ollut valloittaa koko Maapalloa, kuten Venäjän tavoite oli (ehkä on vieläkin). Saksan täysin ymmärrettävänä tavoitteena oli yhdistää saksankieliset alueet yhtenäiseksi Saksan Valtakunnaksi.

Nimenomaan Venäjä halusi saada aikaan molemmat Maailmansodat – ei suinkaan Saksa vaikka niin väitetään. ”

RK: Saksan ja Japanin raja oli sovittu kulkevaksi Jenisei-jokea pitkin Ulaanbaatarista Jäämerelle.

History

Ancient nomadic tribes such as the Ket people and the Yugh people lived along its banks. The Ket, numbering about 1000, are the only survivors today of those who originally lived throughout central southern Siberia near the river banks. Their extinct relatives included the Kotts, Assans, Arins, Baikots, and Pumpokols who lived further upriver to the south. The modern Ket lived in the eastern middle areas of the river before being assimilated politically into Russia during the 17th through 19th centuries. [15]

Wheat from the Yenisei was sold by Muslims and Uighurs during inadequate harvests to Bukhara and Soghd during the Tahirid era. [16]

Russians first reached the upper Yenisei in 1605, travelling from the Ob River, up the Ket River, portaging and then down the Yenisei as far as the Sym River. [17]

During World War II, Nazi Germany and the Japanese Empire agreed to divide Asia along a line that followed the Yenisei River to the border of China, and then along the border of China and the Soviet Union. [18]

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 16. helmikuuta 2017

Juhani Putkinen: ” Historia on toteutunutta historiaa – toivoisin, että se toteutunut historia tunnettaisiin mahdollisimman totuudenmukaisesti ja tarkasti. Jossittelu on vain jossittelua.

Kuitenkin kun Timo nimenomaan kysyy, niin itse kuvittelen että olisi voinut mennä myös näin:

1. Saksa teki ennakoivan iskun itään juuri ennen kuin Venäjä olisi iskenyt länteen maailmanhistorian suurimmin joukoin. Se on toteutunutta historiaa. ”

RJK: Kissan pissat! NL oli HELVETIN KAUKANA MISTÄÄN ”HISTORIAN SUURIMMASTA ARMEIJASTA”!

NL:lla oli kyllä tuotannossa niin T-24-panssarit, MiG-hävittäjät kuin Kat- jusha panssarintorjuntaraketitkin, mutta SARJATUOTANTO oli vielä al- kutekijöissä, ja mm. T-34-panssareissa ei ollut RADIOLÄHETTIMIÄ lainkaan, ja vastaanottimetkin vain johtovaunuissa. Ne eivät ollet hyök- käyskelpoisia, kuten eivät muutkaan hyvätkään panssarit, kuten ras- kaat kaupunkipanssarit Klim Voroshilovit (hitaita, vaativat kovaa poh- jaa), tai keskiraskaat BT-7:t (eivät kestäneet saksalaisten panssareiden ammuksia, vaikka olivatkin jo hitsattuja).

Hyökkäyskelpoinen panssariarmeija länteen NL:llä olisi ollut kesällä 1943. Nyt se viivästyi vuoden Sodan takia.

Asiaa on käsitelty Putkisen kanssa ennenkin, mutta hän ei muista mitään.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/02/molotov-ei-pyytanyt-hit…

http://vilhojuntunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138872-miksi-suomi-a…

Keskustelua:

Putkinen: ” Spammia: ”NL valmistautui piirustukynät, sorvit ja hitsit savuten nimenomaan Saksan hyökkäykseen”

—–

Todellisuudessa Venäjän  yksinvaltias Stalin oli täysin varma siitä, ETTEI Saksa ole hyökkäämässä Venäjälle, eikä Venäjä siksi valmistautunut lainkaan puolustukselliseen sodankäyntiin:

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Stalin_oli_varma_ettei…

Sen sijaan Venäjä valmistautui hyökkäämään länteen maailmanhisto- rian suurimmin joukoin heinäkuussa 1941, valloittaakseen koko Euroopan – aluksi.

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venaja_aikoi_hyokata_l…

—–

Spammia tulee hirmuista vauhtia – väärällä nimellä – ja samaan aikaan tämä tekeläinen solvaa omalla nimellään kirjoittajia. Tämä on se inter- netin normaali taso. Minun mielestäni Aamulehden pitäisi edellyttää jokaisen kirjoittavan omalla oikealla nimellään ja identifioivan itsensä pankkitunnuksilla.

” Täysin järjetöntä kaakatusta: Ettei NL muka ollenkaan valmistautunut puolustautumaan…

MUTTA SEN SIJAAN SE MUKA OLISI SUUNNITELLUT MAAILMAN- HISTORIAN SUURINTA PANSSARIHYÖKKÄYSTÄ (ja ylipäätään siihenastista sotatointa)  LÄNTEEN!!!???

SENKÖ HELVETIN TAKIA SELLAISELLA MASSALLA I SITTEN MUKA OLISI MYÖS PUOLUSTAA VOINUT!!!???

Molo-Ribbe EI OLLUT SOTILASLIITTO (JOLLAISTA HITLER KYLLÄ MYÖS TARJOSI!), vaan kahden vastakkaisen sotilasliiton NORMAALITILA SILLOIN, KUN NE EIVÄT SODI.

Täällä on NL:n panssarintuotanto malleineen. Niistä tärkeimmät ovat T-34:n eri tyypit ja Klimit. NL nosti panssarintuotantonsa vuonna 1942  10-kertaiseksi vuoteen 1941 verrattuna. Samoin lentokoneiden tuo- tannon. Tietysti sitä oli valmisteltu jo vuodesta 1938 mm. räätälöimällä uudet mallit Espanjan sisällissodan perusteella saksalaisia vastaa, ja siirtämällä näiden panssareiden, MUTTA EI KLIMIEN, valmistus länsirajalta Moskovan taakse. Itäisin linnoitettu kaupunki oli Gorki, joka oli myös parhaiden  T-34-85-panssareiden valmistuspaikka. MiGejäkin siellä tehtiin ja tehdään yhä.

Liittoutuneiden intressinä oli siirtää hyökkäystä mahdollisimman kauaksi eteenpäin, NL:n asema koko ajan vahvistui. Vasta vuonna 1943 se olisi kuitenkin pystynyt todennäköisen voitollisesti hyökkäämään, kuten se nyt teki 1944.

” Soviet combat vehicle production during World War II

From Wikipedia, the free encyclopedia
(Redirected from
Production of KV-1 heavy tanks

 

Soviet combat vehicle production during World War II from the start of the German invasion of the Soviet Union on 22 June 1941 was large. Although the Soviet Union had a large force of combat vehicles before the German invasion, heavy losses led to a high demand for new ve- hicles. Production was complicated by the loss of production facilities in the western part of the Soviet Union,and entire factories were moved east of the Ural Mountains to put them out of reach of the Germans. Soviet industrialization in the pre-war years (starting in the 1920s) had been rapid, but quantity was given priority over quality and Soviet engi- neers were comparatively inexperienced as the Soviet Union started off as a primarily agricultural society. Therefore, the quality of Soviet combat vehicles was inferior to western Allied and German vehicles.

(Although the T-34 was better armed and armored than any German tank at the start of the invasion, early-war T-34s could only drive for an average of 200 km before the engine was worn out. At the same point, German and American tanks needed only an oil change to keep run- ning.) The situation improved after the hard years of 1941 – 1942 when the situation was especially strained as the Soviet industry was in dis- array after the move to the east. In general, Soviet tanks had less inte- rior space than the tanks of other nations (which made them smaller targets) – this was possible because the Red Army only employed soldiers of small stature in their tank forces.

Combat experience in the Spanish Civil War (1936-1939), the Battles of Khalkhin Gol (1939) and the Winter War (1939-1940) showed the So- viet military that light tanks (such as the T-26) were too lightly armored and that multi-turreted tanks (such as the T-35) were inferior to single turret tanks which guided the switch to the later vital T-34 medium and KV-1 heavy tanks.

Figures are up until the first half of 1945 and only include new pro- duction. The Soviet Union had 25,664[2] or 25,481[3] armoured fighting vehicles on 1 June 1941 before it entered the war.

Not shown here are armoured cars, aerosans, artillery tractors and armoured trains.

Light armoured fighting vehicles

Armoured vehicles under about 15 tonnes could be produced and rebuilt in many light industrial installations, such as automotive, streetcar, and light tractor factories. Most were driven by standard automotive engines.

For these reasons light tank production continued well into the war, even though the medium T-34 was much more cost-effective. Foreign light tanks continued to be delivered under Lend-Lease, but domestic production would be replaced by cheaper armoured cars and the plentiful SU-76M self-propelled gun, which was simpler but packed a bigger high-explosive punch.

 

Type 1940 1941 1942 1943 1944 1945 Total
Tanks T-26 1,601[4] 1,613[5] 116[6] 47[7] 1,717 or 1,660
BT-7 779[8] 780[9] 779 or 780
T-40 41[10] 668[11][12] 675[13] 180[14] 709 or 896
T-50 48[15] 60[16] 15[17][18] 63 or 75
T-60 1,388[19] 1,366[20] 4,477[21] 4,352[22] 55[23][24] 5,920 or 5,773
T-70 4,883[25][26] 3,348[27][28] 8,231
SP guns ZiS-30[29] 101 101
SU-76[30] 25 1,908 7,155 2,966 12,054
SU-76i[31] 201 201
Total 2,422 or 2,433 2,321 or 2,249 9,580 or 9,455 5,512 7,155 2,966 29,956 or 29,770

The SU-76 was a 76 mm gun mounted on a lengthened version of the T-70 chassis.

Medium armoured fighting vehicles

Building and overhauling heavier armoured vehicles required specia- lized heavy machinery. Their main components were produced and assembled in facilities which also built heavy tractors, artillery, locomotives, and ship components.

The T-34 tank’s basic design was optimal, and continual development of industrial processes allowed it to be produced in greater numbers than any other armoured vehicle during the war.

Medium self-propelled guns were reasonably successful in the pure antitank role, but larger-calibre guns would become more common on heavier chassis, which could better handle their heavy recoil and carry an adequate provision of their large ammunition.

Type 1940 1941 1942 1943 1944 1945 Total
Tanks T-28 12 12
T-34 115 2,800 12,553 15,812 3,500 34,780
T-34-85 10,449 12,110 22,559
T-44 200 200
SP guns SU-122 25 630 493 1,148
SU-85 750 1,300 2,050
SU-100 500 1,175 1,675
Total 127 2,800 12,578 17,192 16,242 13,485 62,424

 

The T-28 was an older tank reaching the end of its production in 1940, and there were several hundred fielded already.

The T-34 was originally armed with a 76-mm gun; this was upgraded to a higher-velocity 76-mm, then finally to an 85-mm gun in a bigger turret. The production given for the T-34/85 in 1945 is the full production of that year.

The SU-85,SU-122 and SU-100 were all self-propelled guns mounted on the chassis of the T-34. The SU-85 and the later SU-100 mounted high-velocity guns and were designed for anti-tank work. The SU-122 mounted the lower-velocity 122-mm M-30 howitzer, and was mainly used as battlefield assault artillery against infantry.

Heavy armoured fighting vehicles

Soviet heavy tank production was constantly in danger of cancellation during the war, and only continued thanks to constant improvement and liberal doses of political interference. These vehicles required significantly more resources to produce than the T-34 medium tank, and were always outmatched by it in some significant way. The most successful were the later IS-2 tank and heavy self-propelled guns, whose large-calibre firepower was generally useful against both soft and hard targets. [32]

Type 1940 1941 1942 1943 1944 1945 Total
Tanks KV-1 141 1,121 1,753 3,015
KV-1S 780 452 1,232
KV-8 102 35 137
KV-85 130 130
IS-2 102 2,252 1,500 3,854
IS-3 350 350
SP guns KV-2 102 232 334
SU-152 704 704
ISU-122/152 35 2,510 1,530 4,075
Total 243 1,353 2,635 1,458 4,762 3,030 13,831

Heavy tanks

The KV-1 (after Kliment Voroshilov) was armed with a 76 mm gun; as with the T-34, the length of the gun was increased during production. The KV-1S was a version of the KV-1 with lighter armour (making it faster) and a new turret (still with a 76 mm gun). KV-85 was a KV-1S fitted with an 85 mm gun in the same turret as the IS-1.

KV-8 was a flamethrower tank.

Heavy self-propelled guns

The KV-2 used the same hull as the KV-1 but was armed with a 152 mm howitzer in a huge turret, and was intended for use against fortified targets and infantry. The SU- 152 was a 152 mm howitzer on a KV-1S hull. Like the KV-2 it was intended for use as an assault weapon against infantry, but in a hull mount would have a much lower profile, and be cheaper and easier to produce.

See alsoList of Soviet tank factories ”

Et tosin taida osta englantia.

Vastaavanlainen tilanne oli lentokoneissa: MIg-hävittäjiä oli Saksan hyökätessä 1400, Bakun ympärillä. Määrä nousi kohta 10-kertaiseksi ja sitten tahti jatkui. Määrät olivat vastaavia kuin panssareilla.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Neuvostoliiton_ilmavoimien_kalusto

EIKÄ PIDÄ UNOHTAA,ETTÄ NL TIESI ENGLANNIN ATOMIPOMMISTA, MUTTA SAKSA EI TIENNYT!

SENKÖ HELVETIN TAKIA NL OLISI ”LIITTOUTUNUT” TIETÄMÄNSÄ VARMAN HÄVIÄJÄN KANSSA!!!???

Länsiliittoutuneet tiesivät Barbarossan alkuajankohdan vielä tarkem- min kuin NL JA ESTIVÄT AKSELIA POMMITTAMASTA BAKUA SYY- RIASTA KÄSIN valtaamalla Damaskoksen ja Vichyn Ranskan viimeisen lentokentän yksi (1) vuorokausi ennen Barbarossa alkua 21.06.1941:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/syyria-kesakuu-1941-ii-…

Syyrian operaatio Exporter, kesäkuu 1941, II maailmansodan eräs ”un…

 

JP: ” 2. Saksan tarkoitus oli hyökätä jo muutamaa viikkoa aiemmin, mutta myöhästyi aikataulustaan kun Saksa joutui pelastamaan idioottimaista liittolaistaan Italiaa häviämästä aloittamiaan sotia. ”

Totta!

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Operation+Barbarossa

”  Operation Barbarossa

(“Barbarossa Fall”; named after Frederick I Barbarossa, emperor of the Holy Roman Empire), conventional name for the fascist German plan for aggressive war against the USSR. The idea of militarily liquidating the Soviet Union was a paramount programmatic task of German imperialism and fascism en route to world hegemony.

The initial date for the attack — May 1941 — was set back to June 22 (the final order was issued June 17) as a result of the operations carried out against Yugoslavia and Greece.A number of documents were wor- ked out to supplement the directive of the OKH, such as an evaluation of the Soviet Armed Forces, a directive on misinformation, an estimate of the time needed to prepare the operation, and special instructions.

… ”

JP: ” Samalla Saksan muutenkin suhteellisen vähäisiä joukkoja hajotet- tiin sinne sun tänne. Tämäkin on vielä toteutunutta historiaa käännekohtineen. ”

RJK: ÄLÄ MUUTA VISERRÄ! KUTEN SUOMEEN… 😀 !!!

JP: 3. Saksa iski Venäjän melkein polvilleen, mutta valitettavasti USA toimitti Venäjälle aivan valtavan määrän materiaalia, jonka turvin Venäjä ei hävinnyt sotaa Saksaa vastaan – kuten Venäjä hävisi Saksalle aloittamansa Ensimmäisen Maailmansodan. Se oli USAlta aivan valtava virhe. Edelleen toteutunutta historiaa. ”

RJK: USA ja NL olivat tehneet mittavaa sotateollista yhteistyötä vuo- desta 1929, siitä alkaen kun NL:n ratsuväkiarmeija vaihdettiin maailman ajanmukaisimpaan panssariarmeijaan, ja USA:n oma samoin… Tosin USA rakensi aivan erityisesti laivistoaan.

JP: ” 4. Nyt menee sitten jossittelun puolelle – kun avaaja välttämättä halusi. Jos USA ei olisi auttanut aggr essiivista, murhanhimoista kommunistidiktatuuri Venäjää, niin Venäjä olisi kemahtanut. ”

RJK: USA oli jäänyt ilman sähköhitsattuja laivoja , lentokoneita ja panssareita.

JP: Suomi olisi saanut pitää omat oikeat lailliset Tarton rauhan mukaiset alueensa. Suomen itäpuolella olisi todennäköisesti ystävällismielinen Saksan valtio – eikä meidän rajanaapurina olisi imperialistista roistovaltiota Venäjää. ”

RJK. Kissanpissat.

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 16. helmikuuta 2017

Ahti Pontinen: ” Saksa olisi saanut edetä pidemmälle varsinkin Venäjän suhteen. Jos rankan hyökkäys ei olisi tehty vähän aiemmat toimet olisiko englanti jättänyt sodan julistamatta? ”

Englanti olisi julistanut sodan joka tapauksessa, se kyttäsi vain tilaisuut- ta.Se julisti kaikkien sotaoppien vastaisesti Puolan takia sodan,jossa se ei pystynyt tekemään mitään,ainakaan ilman Neuvostoliittoa (tai Ruot- sia,joka ei ollut mahdollisuuksien rajoissa).Ranska julisti sodan, jossa se ei AIKONUT tehdä mitään, paitsi ehkä huudella Maginot-linjalta, ja jos hyvin sattuu vallata pari saksan siirtomaata.Hitler oli ulalla,samoin ken- raalit. Hitler ei missään vaiheessa aikonut tosiasiassa nousta maihin Britanniaan, vaan se yritti hikisesti tehdä erillisrauhan, jollaista ei ollut tarjolla. Taustalla oli ensinnäkin Englannin atomipommi ensinnäkin voi- ton varmistimena ja toisekseen uhkana (joka oli turha), että Saksakin voisi tehdä sellaisen. NL:sta Englanti ei sellaista osannut kuvitellakaan.

 

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 16. helmikuuta 2017

Juhani Putkinen: ” Venäjä oli syyllinen Ensimmäiseen Maailmansotaan, eikä suinkaan Saksa. Jos faktat historiasta kiinnostavat, niin tästä sitä tulee:

Yksi.

Kaksi.

Kolme. ”

Tässä saattaa sikäli olla ripsaus totta, että Nikolai (joka oli tyhmä) tar- vitsi sotaa, joka on riittävän iso,vauhdittaakseen Stolypinin maatalous- reformia, pakkokulakisointia, jossa maaseudun keskivarakkaat perhe- viljelijät ja köyhät talonpojat oli tarkoitsus ”vapauttaa” kokonaan maan ja muiden tuotantovälineiden omistuksesta valtion virkamiesten valit- semien, asepalveluksesta vapautettujen KULAKKIEN sekä kaupunkien teollisuuden työvoimaksi, joka on helposti liikuteltavissa. Maaorjuus oli lakkautettu jo 1960-luvulla, mutta maita ei ollut jaettu kuin osittain: val- taosa viljelijöistä viljeli ns. zemstvo-yhteismaita. Heillä oli osuus maata zemstvossa,josta he olivat kuitenkin valtiolle velkaa.He saattoivat myy- dä sen osuutensa pois, jos joku vain osti, ja maksaa velkansa, jolloin he olivat suurin piirtein omillaan, mihin siis nimenomaisesti pyrittiin, mutta ilman maata. Ostajiksi järjestettiin KULAKIT, jotka saivat lainaa valtion kulakkipankista. Valtio keskitti hankintansa mm. armeijalle kulakeille, jolloin keskivarakkaatkin joutuivat myymään tuotteensa heidän välityksellään.

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Stolypin+Agrarian+Reform

Tämä systeemi oli nimenomaan Venäjällä, kun taas Ukrainassa oli suur- tiloja ja kasakka-alueita, Baltiassa suurtiloja, Puolassa myös. Suomi ei ollut mukana sotatalousjärjestelmässä paitsi verojen maksajana.

Nikolai kutsui aseisiin MYÖS KESKIVARAKKAAT JA KÖYHÄT TALON- POJAT nimenomaan köyhdyttääkseen heidät kulakkien ja muiden työvoimaksi!

Nikolai kutsui aseisiin KAKSI KERTAA NIIN SUUREN ARMEIJAN KUN OLISI OLLUT SOTILAALLISESTI OPTIMAALISTA, PUHUMATTAKAAN JOS OTETAAN VIELÄ SE RUOA TUOTANTOKIN HUOMIOON. Sitten rintamataudit aivan turhaan harvensivat näitä raskaalla kädellä, sitä pahemmin levisivät, mitä ahtaampaa kasarmeilla.

Ei ole kaukaa haettu,että koko sotakin oli ”keksitty” ja kehitelty UUDEN-LAISEN SOTATALOUSSYSTEEMIN LÄPIVIEMISEKSI JA VIILAAMI- SEKSI JA TESTAAMISEKSI. Kaikki toiminta palveli feodaalivaltiossa viime kädessä aina sotilaallisia pointteja…

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 19. helmikuuta 2017 00:38

USA:n ja NL:n sotateknologia- ja tiedeyhteistyöstä II maailmansodan aikana, menee meikäkäisen ammattiasian puolelle:
 .
 .
” Puolaa asiassa korventaa aivan erityisesti sellainen seikka 1920-luvun lopulta, että Suur-Puolan suunnaton sotilasmahti kaatui erittäin nololla tavalla ennen kuin oli ehtinyt syntyäkään, kun puolalaiset Sikorskit ja muut eivät pystyneetkään valmistamaan heille Ukrainan olosuhteita silmällä pitäen suunniteltua Christie-, venäläisittäin BT-, keskiraskasta ns. nopeaa panssarivaunua, maailman ehdotonta ykköstä tuolloin lajis- saan, ja panssarinsuunnittelija Christien toimistoakin uhkasi konkurssi, kunnes NL:n ulkomaankauppaministerin ja sotatalouspäällikön Anas- tas Mikojanin ja amerikkalaisen suurkauppiaan Armand Hammerin (1898-1990) tiimi tarjosi Puolan tilalle varmaa maksajaa ja vakaata suurvalmistajaa (kyse oli lisenssistä) Neuvostoliittoa… Lisäksi Christie saattoi suunnitella edelleen mielin määrin USA:lle,Englannille, Ranskal- le jne. (Puolasta, Saksasta ja Japanista en tiedä…) Kaikki NL:n kunnolli- set panssarit mukaan lukien T-34, paitsi raskaat Klim( Voroshilov)it, perustuivat sittemmin BT:n perusratkaisuille niin tornin, telapyörästön kuin jousituksenkin suhteen. Päällystetyn hitsauspuikon käsihitsaukseen kehittivät vähän myöhemmin ruotsalaiset.
 .
 .
Edelleen tuo lamasta pelastanut unelma-asiakas toi tuotantoprosessiin mukaan mullistavan parannuksen: akateemikko Jevgeni Oskarovitsh Patonin kehittämän sähköhitsauksen, joka tapahtui aluksi veden alla.
 .
 .
 .
Nyt kun passarientuotanto on aiemmin käsitelty, niin tämä lentokonepuolen tarina jatkui siis seuraavaan tapaan:
 .
” Kun isoveli Anastas Ivanovitsh (1895 – 1978) teki ministerinä loistavia teknologiakauppojaan, tuolloin 24-vuotias ikäisekseen (hänkin) hyvin menestynyt metallimies Artjom Ivanovich Mikojan (1905 – 1970) oli lentokonetehtaan sorvausoperaattori, puolueaktiivi ja Puna-armeijasta kotiutuva lentokoneenasentajaerikoisupseeri. Vaikka työtilanne oli am-mattimiehelle taatusti kuuma, ja armeijakin varmaan heilutteli hienoja natsoja nenän edessä, hän haki ja pääsi v. 1931 Ilmavoimien Insinööri-akatemiaan, josta valmistui v.1936 lentokoneensuunnittelijaksi, ja siirtyi lentokonetehtaan suunnitteluryhmän varajohtajan ja sotilasedustajan tehtävään. Pian joillakin lentokoneiden kuten panssareidenkin suunnit- teluryhmillä oli käytössään Espanjan sisällissodasta haravoidut tiedot saksalaisten viimeisintä huutoa olevista koneista, joita vastaan voitol- lisiksi uudet koneet piti suunnitella. Ensimmäisenä v. 1940 lensi saksa- laisia pommikoneita vastaan ylhäältä päin hyökkäämään suunniteltu MiG-1 ideanaan mahdollisimman tehokas moottori mahdollisimman pienessä koneessa. Kone ei ollut sellaisenaan pitkäaikainen menestys, mutta pääasia olikin yllätys saksalaisille (ja italialaisille, joilla oli parhaat pitkän matkan pommikoneet): mistä suunnasta ja miten hyökkäys tulee pommikoneita vastaan (matkalla vaikkapa Bakuun). Pommikoneisiin ei ollut tuosta vaan järjestettävissä ylöspäin ampuvaa aseistusta, ja jokai- nen lisäteräskilo myös niiden ”selkäpuolen” panssarointiin oli poissa niiden kuljettamasta pommikuormasta ja sen lisäksi lyhensi vielä erik- seen toimintasädettäkin, koska koneiden piti tavallisesti pystyä lentä- mään takaisinkin polttoainemäärällään.Jo toisella mallilla Mig-3 saavu- tettiin potkurikoneille ennätyksellinen 12000 m:n lentokorkeus ja 680 km/h huippunopeus, mikä tarkoitti, että kone pystyi lentämään kaikkien vuoristojen kuten Himalajan ja Kaukasuksen yli mistä tahansa, kun pommikoneiden piti puikkelehtia laaksoja pitkin.
 .
 .
 .
 .
Artjom Mikojanin esimies oli aluksi ensimmäisen varsinaisen hävittäjä- koneen suunnittelija 1933 Nikolai Polykarpov (1892 – 1944), joka oli istunut 1930-luvun taitteessa linnassa jossakin trotskilaisjutussa, mistä lähti liikkeelle legenda, että ”NL olisi käyttänyt vankityövoimaa suunnit- telussa”. (Senhän nyt tietää, mitä siitä ”suunnittelusta” olisi vähänkään tiukemman paikan tullen tullut, kaikkienhan täältä kuitenkin kerran on lähdettävä…). Artjom Mikojan sai sekä Stalinin teknologiapalkinnon että vastaavan Leninin palkinnon kummatkin kuusi (yht. 12) kertaa, mikä oli NL:n ennätys ainakin yhteismäärässä, joten hän oli tunnettu henkilö, mutta tuon tason vaikuttajien sukulaisuussuhteet olivat sotilassalaisuuksia, joten Sovjetskajakaan ei mainitse asiasta mitään, edes kuoleman jälkeen.
 .
Mitä siihen akateemikkopuoleen tulee,silloin kun rakenteita kevenne- tään ja optimoidaan kantavuudeltaan painoonsa nähden, niin akatee- mikko Vasili Zaharovitsh Vlasov julkaisi v. 1940 ensimmäisen version perusteorian sisältävästä teoksesta ”Ohutseinämäiset kimmoiset sauvat” ja vuonna 1949 teoksen ”Yleinen kuoriteoria ja sen teknisiä sovellutuksia”.
 .
 .
(Jääköön mainitsematta,kuka on kammannut viimeiset epätäsmälli- syydet akateemikko Vlasovin avoprofiilisten sauvojen teoriasta eli saattanut sen siten nykyiseen muotoonsa ja osoittanut, miten avoimien ja suljettujen profiilien teoriat yhdistyvät eksaktisti ainakin eräillä tärkeillä perustapauksilla. Osa on vieläkin persetaskussa, ja kaikkein pahimmassa tapauksessa voi vaikka ”unohtuakin” sinne…
 .
 .
”NATO” näyttää nyt kuitenkin aikojen päästä pläjäisseen nuo ”stalinisti-mekaniikat” nettiin, Euroopan Aerospace-tutkimuksensa pääpaikan sen tieteenalan johtajan persoonassa (tosin osin pimennettynä) siellä juhannuksena 2004 maailmankonferenssin pitämäni esitelmän, jolle hän ehdotti sille jopa parhaan esitelmän palkintoa. Se meni kuitenkin romanialaiselle kokeelliselle tutkimukselle, jollainen on maailmalla ollut joidenkin mielestä aliarvostetussa asemassa (toisin kuin Suomessa, jossa sillä on yritetty ”syrjäyttää teoriamuodostus” (mikä osoittaa, ettei tieteestä ymmärretä mitään):
 .
 .
Tuossa on paljon enemmän asiaa takana, perusteorian uudelleenjärjes- tely, tuo on vain yksi raflaava sovellutus. Tuo Nicola Hajdin, joka teorian kumoan, Serbian Tiedeakatemian puheenjohtaja, Kroatian serbi, joka on tehnyt työuransa pääasiassa Sveitsissä, on heilunut ”eurotieteen” johtopiireissä, vaikkei Serbia jäsenmaa olekaan. Mihinkään yhteyden- ottoon teoriansa korjaamisesta tai yhteistyöstä ei vastannut. Suuttui tietysti kuin perkele, mikä on tyypillistä vilpillisille tieteilijöille.
 .
 .
Samoin on nettiin ilmaantunut Singaporen vastaavan 2. maailmankonferenssin julkaisu joululta 1998.
 .
 .
Toivottavasti tuo on merkki sen seikan palautuvasta ymmärtämisestä, että tieteen on edetäkseen oltava julkista.
 .
Samalla se on muistutus noiden noissa konferensseissa esillä olleista alan teorioiden virheellisyyksistä ja puutteista, siitä, että ne ovat yhä korjaamatta.
 .
Ei voi kuin todeta, että ei mitään niin pahaa (NATO), ettei jotakin hyötyäkin… ”

 

 

 

USA:n ja Kuuban johtavat neurotietelijät keskustelivat yhteistyöstä

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/usa-n-ja-kuuban-johtavat-neurotietelij-t-keskustelevat-yhteisty

USA:n ja Kuuban johtavat neurotietelijät R. Douglas Fields ja Mitchell Valdés-Sosa keskustelevat näköaloista ja tieteellisestä yhteistyöstä.
WHO valitsi taannoin Kuuban terveydenhuoltosysteemin esimerkilliseksi muulle maailmalle.
 .

https://undark.org/article/five-questions-mitchell-valdes-sosa-cuba…

Five Questions for Mitchell Valdés-Sosa

A neuroscientist discusses how academia and scientific research operate in commu- nist Cuba, and the need for funding from foreign nations.

.
.
With American restrictions on travel lifting, interest in Cuba has sky- rocketed, especially among scientists considering developing collabo- rations and student exchange pro- grams with their Caribbean neigh- bors. But few researchers in the United States know how science and higher education are conducted in communist Cuba. Undark met with Dr. Mitchell Valdés-Sosa, director of the Cuban Neuroscience Center, in his office in Havana to learn how someone becomes a neuroscientist in Cuba, and to discuss what the future may hold for scientific collaborations between the two nations.

.

Mitchell Valdés-Sosa is the chief executive and co-founder of the Cuban Neuroscience Center (CNEURO), established in 1991.

Visual by R. Douglas Field

 

 

It is helpful to appreciate some of the ways that higher education and research operate differently in communist Cuba.In contrast to the local institutional and individual control of decisions in the U.S., the central government in Cuba makes career and educational decisions for its citizens. Scientific research is directed by authorities to meet the needs of the developing country,and Ph.D.dissertation proposals must satisfy this goal for approval. Much of the graduate education takes place in biotechnology companies and research centers that are authorized by the government — a situation resembling internships in the U.S. Development, production, and marketing of products from biomedical research and education are all carried out in the same center, and the sales of these products provide financial support to the institution.

With the breakup of the Soviet Union in 1991, Russian economic sup- port of Cuba ended, sending the country into a calamitous economic tailspin called the “Special Period” Scarcity of resources, crumbling infrastructure, lack of transportation and housing, food rationing and famine gripped the country. Venezuela then became a strong economic supporter until it suffered its own economic crash with the collapse of the oil market.Now,with the Obama administration’s reset of U.S.-Cuban relations, Cuba is looking to the West for a better future —  though the incoming U.S. president Donald Trump brings uncertainty.

Valdés-Sosa is the chief executive and co-founder of the Cuban Neu- roscience Center (CNEURO), which was established in 1991. He is res- ponsible for the center’s daily operations and the development of new products. He received his medical degree from the University of Ha- vana in 1972, and his Ph.D. from the National Research Center of Cuba in 1979 for his work on the physiology of the human auditory system. In addition to serving as the director of CNEURO, Valdés-Sosa is head of the National Group for Clinical Neurophysiology for the Cuban Ministry of Public Health, and a member of both the Cuban Academy of Scien- ces and the Cuban Society for Neuroscience. In 2006, he was appoin- ted as an honorary professor at the University of Illinois at Chicago.

The interview was conducted last month, and our conversation has been edited for clarity.


Undark — How does one become a neuroscientist in Cuba?

Valdés-Sosa — The students that we recruit have usually done their un-dergraduate thesis research with us or with other neuroscience centers in Cuba. We have people coming in from medicine, computer science, physics,mathematics,biology,psychology,software engineering,biome- dical science,and electrical engineering.There are neuroscience clas- ses for undergraduate students in psychology and biology, but for all the rest, students become involved in neuroscience by working with us.

Other students are recruited because the Ministry of Labor finds a job for every person who graduates, and they begin to work with us in what is called their “social service.” All graduates from Cuban universities re- ceive their education free,but when they graduate they have to perform two to three years of compulsory social service, and most continue for a year or two more.

UD — Students are selected for admittance to the master’s and Ph.D. programs by a central committee for all of Cuba; How does that process work?

VS — Students are selected by the committee according to their grades and the opinion of their classmates.It is a public thing,discussed by the classmates openly in the university. It could be seen as a conflict of interest to have students influencing the decision, but it is a situation where people are discussing publicly the merits of who works harder.

The Cuban Neuroscience Center is the coordinator of the master’s deg- ree program in Cuba for neuroscience, but other institutes participate. Then after completing the master’s degree program, some individuals are selected to go on to the Ph.D. program. We are also the coordina- tors of the Ph.D. program. In fact, we are also the coordinators of the clinical neurophysiology program. So the basic science part of the clinical neurophysiology training for medical doctors is here, but then they go to the big teaching hospitals in Havana.

UD — How is the Ph.D. program structured and funded?

VS — Fidel Castro proposed creating what he called “closed cycle centers.” The centers would do basic research, applied research, development, have their own production facilities, and have their own companies, from which the income goes back to support the research. Our center was part of that effort. Our conception is that the use of technology has to be a pyramid. We try to develop tools that are for massive use that are very low cost.

UD — What was the process when you received your education?

VS — Now my case was very different. I was recruited in 1972. I was born in Chicago and came to live in Cuba in 1961 when I was 11 years old. My father was a Cuban doctor living in the U.S. and he had parti- cipated in the revolutionary movement, the 26th of July movement. He returned to Cuba to help develop medicine here and became a pro- fessor at the University of Havana. You must remember that in 1959, Cuba had 6,000 doctors. Immediately after the revolution, 3,000 left for the U.S. My father was one of the few coming the other direction.

Fidel Castro said at the time that we have to develop biomedical research in Cuba. I and others responded to this personal call by Fidel in the same way that people left their schools and went into the country- side to teach people to read and write. I was part of the initial group of people who joined this effort and we became the foundation for all Cuban biomedical technology.

The first Ph.D. thesis in Cuba was defended in 1972 by Dr. Thalia Harmony, and she was my professor. After Dr. Harmony left Cuba for Mexico, her successor had a heart attack, and I was then named in his place as head of the Department of Neurophysiology at the National Research Center in Havana. The Cuban Neuroscience Center began in 1991 and I was appointed director. My twin brother, Pedro, is vice director for research at the Cuban Neuroscience Center.

UD — What challenges must be overcome to develop neuroscience in Cuba, and what effect do you think the election of Trump will have?

VS — We have one serious problem, which is funding. The government gives us generous support in Cuban pesos, but there is very little hard currency, which we need to buy equipment or to travel abroad. Some of our centers that have successful “closed cycle” products can re-channel some of the money from international sales, but when you start analyzing research and education as a business, you start putting more money on the low risk projects. So what we need first is access to funding agencies across the world. Hopefully, we can receive funding from the U.S.

Second, we would like more infusions into Cuba of venture capital from private investors and U.S. companies.

We are also working to establish joint Ph.D. programs and master’s degree programs with other countries, but we are a small country. If everybody goes abroad to study for three years, science here is finished. The brain drain is an issue. It is happening, but it is happening all over the world. People tend to study abroad for a number of years, and sometimes they stay abroad. It has become a bigger problem in the last few years.

Salaries, we think, will have to grow, especially because of competition from the growing private sector. Employees of the State now have lower salaries than people who have their private restaurants or whatever. This is a problem that has to be solved.

If Cuban and American politics stay the same or degrade under the new administration in the U.S., we would do what we have done up to now. We would concentrate on Europe, Canada, Japan, and now China — which has emerged as a major player in science — as well as South America.

So let’s see what happens. I mean everybody is worried.

R. Douglas Fields is a neuroscientist. His last article for Undark, “Blind Rage and the Killing at Carderock,” appeared in November, 2016.

Trump lakkauttaa Syyrian kapinallisia tukevan CIA:n ohjelman

Sota vai diili?

Näin vastaa Donald:

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201707202200276212_ul.shtml

Trump lakkauttaa Syyrian kapinallisia tukevan CIA:n ohjelman – ”Putin voittanut Syyriassa”

Torstai 20.7.2017 klo 14.38

Vladimir Putin ja Donald Trump tapasivat ensimmäistä kertaa 7. heinäkuuta Hampurissa.

Vladimir Putin ja Donald Trump tapasivat ensimmäistä kertaa 7. heinäkuuta Hampurissa. (EPA/AOP)
.

Yhdysvaltojen hallinto on kouluttanut ja varustanut Syyrian kapinallisia, jotka ovat taistelleet presidentti Bashar al-Assadia vastaan.

Donald Trumpin hallinto on päättänyt keskeyttää Syyrian kapinallisia tukevan ohjelman.

Kapinalliset ovat taistelleet al-Assadin hallintoa vastaan. Venäjä tukee Assadin hallintoa.

Yhdysvallat jatkavat toimiaan Syyriassa muun muassa Isisin vastaisessa ilmaiskukampanjassa.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin hallinto on päättänyt kes- keyttää maan tiedustelupalvelun CIA:n salaisen ohjelman, joka varus- taa ja kouluttaa kapinallisjoukkoja. Joukot ovat taistelleet Syyrian presidentti Bashar al-Assadin hallintoa vastaan. Päätöksestä The Washington Post -lehdelle kertoi kaksi nimettömänä pysyvää viranomaista. Valkoinen talo ja CIA ovat kieltäneet väitteet.

Viranomaisen mukaan päätöksen on tarkoitus parantaa Venäjän ja Yhdysvaltojen välejä. Assad on Venäjän liittolainen.

Reutersin mukaan CIA:n ohjelma alkoi vuonna 2013. Presidentti Barack Obaman tavoite oli saada Assad pois vallasta.

Päätöstä valmisteltiin jo ennen Trumpin ja Vladimir Putinin tapaamista G20-huippukokouksessa Hampurissa. Kahden viranomaisen mukaan ohjelman keskeyttäminen ei ollut osa sopimusta Syyrian tulitauosta.

– Se (päätös) on merkki Putinille, että hallinto haluaa parantaa suhtei- taan Venäjän kanssa, yksi Reutersille puhuneista viranomaisista sanoi. ”

Miten tähän on tultu:

Syyrian hallituksen legitimiteetti yritettiin viedä hallituksen piikkiin väärennetyllä kaasuiskulla, jonka tekijä oli nouseva ja Lännen tukema ISIS/Al-Nusra.

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ranskan-tutkimus-syyrian-kaasuista-todistaa-tosiasiassa-ett?id=2119722%3ABlogPost%3A1768581&page=1#comments

Ranskan tutkimus Syyrian kaasuista todistaa tosiasiassa, että hallitus ei ollut syypää vuoden 2013 kaasuihinkaan!

YLE ei juurikaan käsitä, mitä se kulloinkin valehdella löröttelee. Paraati- esimerkki on uusin uutinen, että Syyrian viimeisimmässä kaasuiskussa olisi läytetty samaa ainetta kuin vuoden 2013 kaasuiskuissa, JOITA EI MISSÄÄN OLE TODISTETTU PITÄVÄSTI HALLITUKSEN TEKEMIKSI, mutta joiden perusteella ”länsi” aloitti sotaanpuuttumisen sodanosapuolena.

VIIMEISIMMÄT ISKUT EIVÄT MISSÄÄN TAPAUKSESSA OLLEET HAL-LITUKSEN TEKEMIÄ: MUU OLISI SAMAA KUIN OLYMPIAVOITTAJA HÖRPPÄISI DOPING-AINETTA MAALIVIIVALLA VÄLTETTYÄÄN AINAKIN KÄRYN ELLEI KOKO RIKOSATKIN SITÄ ENNEN!

http://yle.fi/uutiset/3-9582479

Ranska esitti todisteita sille, että Syyrian hallitus oli vastuussa kemiallisesta iskusta

Huhtikuun 4. päivän iskun kemikaalista otetut näytteet täsmäävät Syyrian hallituksen 2013 tekemään iskuun.

[Sitä siis Syyrian hallitus nimenomaan EI ole tehnyt, tieto ei vain ole joka paikkaan ehtinyt edes kansainvälisestä oikeudesta…, RK]

.

John kommentoi_ 26. huhtikuu 2017:

En usko itsekään että hallitus olisi ollut takana.
Miksi olisi? Assad oli voittamassa.
.

Make kommentoi_ 26. huhtikuu 2017:

”En usko itsekään että hallitus olisi ollut takana. Miksi olisi? Assad oli voittamassa.”

Yhdenrivinjohn ei vain petä. Mikä hallitus? Minkä takana? Oliko Assad voittamassa ja mitä?

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 27. huhtikuu 2017:

Sodan. Ja on edelleenkin.

Make kommentoi_ 27. huhtikuu 2017

”Sodan. Ja on edelleenkin.”

Koivula on yhtä salaperäinen kuin yhdenrivinjohn. Kuka on voittamassa sodan ja edelleenkin?

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 27. huhtikuu 2017

Syyrian hallitus.

Make kommentoi_ 27. huhtikuu 2017

Syyrialla ei ole enää yleistä legitimeettiä nauttivaa hallitusta. Ketä tarkoitat?

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 27. huhtikuu 2017

Sillä on formaalia YK-legitimiteettiä nauttiva hallitus, jolla on vähän on- gelmia ”pääväestön” sunnisyyrialaisten kanssa, mutta jota maan kan- salliset vähemmistöt, joita on puolet asukkaista, varsin jakamattomasti kannattavat (alawiitit, druusit, kristityt, palestiinalaiset, armenialaiset jne.) tai ainakin sietävät (kurdit).

Scientist kommentoi_ 27. huhtikuu 2017

Niin onhan näitä muutenkin eäilty USA:ssa, mm. yksi johtavista rakettiteknologian asiantuntijoista.

http://www.washingtonsblog.com/2017/04/66712.html

Hänen mukaansa sariini olisi levitetty räjäyttämällä tykinputkessa maan pinnalla. Missään nimessä ei ole todisteita siitä, että se olisi varmasti tullut ilmateitse.

Täytyy myös miettiä ketä tämä hyödyttää – ei ainakaan Assadia, joka oli jo muutenkin vahvoilla tässä tilanteessa. Makes no sense, kuten mm. Ron Paul (entinen presidenttiehdokas, libertaari) ja senaattori Black ovat todenneet.

Tätä kaikkea Yle ei suvaitse tuoda esiin, vaan toistaa USA:n/Trumpin virallista tarinaa.

Juutas kommentoi_ 27. huhtikuu 2017:

Tämä on ihan kiinnostava keskustelu lukea.Vertaan sitä parhaimmillaan luettavana olevaan kirjaan Infosota. Yksi ns. trollaamiseen liittyvä piirre on se, että vaaditaan todisteita, ei uskota vasta-argumentteja  ja heite- tään ilmaan uusia epäilyksiä. Linjaan kuuluu myös se, että jos on mahdollista, estetään tutkimukset tai haitataan niitä.

Juuri se on ollut linjana Ukrainassa alas ammutun matkustajalentokoneen asiaa selviteltäsessä.

Kukahan tässä trollaa ketä?

Uskallan ihan pikkuisen epäillä Syyrian hyvän hallituksen suosiota. Koko rähäkkä alkoi Homsista tyytymättömyytenä elämisen laatuun ja halli- tuksen toimin. Jos se hallitus oli siedettävä, miksi syttyi maan laajuinen palo?

 

 

Carla del Ponte: Syyrian kapinalliset käyttivät hermokaasua

Haagin Jugoslavian ja Ruandan sotaerikoistuomioistuimien entinen pääsyyttäjä, YK:n asettaman Riippumattoman Syyrian tarkkailijaryh- män jäsen, YK:n Seniror Adwiser Carla del Ponte katsoo todisteiden osoittavan vahvasti siihen suuntaan, että hermokaasua käyttivät Syyriassa kapinalliset eikä hallitus:

UN Official, Syrian Rebels Used Sarin Nerve Gas, Not Assad’s Army

Testimony from victims now strongly suggests it was the rebels, not the Syrian  government, that used Sarin Nerve Gas during a recent incident in the revolution-wracked nation, a senior UN diplomat said Monday.
 .
Carla del Ponte, a member of the UN Independent International Com- mission of Inquiry on Syria, told Swiss TV there were “strong, concrete  suspicions but not yet incontrovertible proof,” that rebels seeking to oust  Syrian President Bashar al-Assad had used  the nerve agent.
 .
But she said her panel had not yet seen any evidence of Syrian govern- ment forces using chemical weapons (CW), according to the BBC, she added that more investigation was needed.
 .
Damascus is facing growing Western accusations that its forces used  such weapons, which US President Obama has described as crossing a Red Line. But Ms. del Ponte’s remarks may serve to shift  the focus of international concern.
 .
Ms.del Ponte,who in Y 1999 was  appointed to head the UN was crimes  tribunals for Yugoslavia and Rwanda, has sometimes been a contro- versial figure. She was removed from her Rwanda post by the UN Secu- rity Council in Y 2003, but she continued as the Chief prosecutor for the Yugoslav tribunal until  Y 2008.
 –

Rebel Free Syrian Army spokesman Louay Almokdad denied that rebels had use chemical weapons (CW).

KESKUSTELUA:

.
pekka saarinen kommentoi_ 28. elokuu 2013 16:27
 .
Sillähän ei ole merkitystä, kuka sitä on käyttänyt, vaan sillä, että käytetty on. Käyttäjä saa ansioidensa mukaan.
 .
Spammiro Botti kommentoi_ 28. elokuu 2013 17:42
 .

Click to enlarge and you will either have a seizure or fully comprehend the Middle East. (Courtesy The Big Pharaoh)

Tero Vehviläinen kommentoi_ 28. elokuu 2013 23:35
 .
Lähi-idän ruutitynnyri näyttää mutkikkaalta, mutta vielä mutkikkaampi on Afganistanin tilanne.
 .
 .

”kun ymmärrämme kuvan, sota on voitettu…” Kaikki asiat eivät alistu bulleteiksi ja liika yksinkertaistaminen voi johtaa illuusioon hallinnasta.

We Have Met the Enemy and He Is PowerPoint

Spammiro Botti kommentoi_ 29. elokuu 2013 01:00

“It’s dangerous because it can create the illusion of understanding and the illusion of control,” General McMaster said in a telephone interview afterward. “Some problems in the world are not bulletizable.”

http://www.nytimes.com/2010/04/27/world/27powerpoint.html?hp

Tuosta kuviosta puuttuu Englannin satelliitti (tähän asti) Jordania, jota ilman ainakin Englannin on vaikea tehdä siellä mitään. Jordania kielsi justiin alueensa käytön Syyriaa vastaan.

 

Tähän palataan:

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/syyriassa-tulee-rauhanomainen-rakaisu

Syyriassa tulee rauhanomainen ratkaisu

Syyria-päätöslauselmasta yhteisymmärrys turvaneuvostossa

Päätöslauselmaluonnos on esitelty turvallisuusneuvoston kaikille jäsenmaille tänä yönä. Päätöslauselmasta äänestettäneen kuitenkin vasta varhain lauantaina Suomen aikaa.

YK:n turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsenmaata ovat päässeet sopimukseen Syyrian kemiallisia aseita koskevasta päätöslauselmas- ta. Asiasta kertoi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sekä Britannian ja Yhdysvaltojen YK-lähettiläät Twitter-tileillään.

Lavrov vahvisti,että pitkään kiistellystä päätöslauselmaluonnoksesta on nyt yhteisymmärrys. Lavrov sanoi Itar-Tassin mukaan, että päätös- lauselmaluonnos ei sisällä YK:n Peruskirjan seitsemännen luvun alaisia toimia. Seitsemäs luku mahdollistaisi muun muassa voimankäytön, mikäli Syyria rikkoisi päätöslauselmaa.Erityisesti Venäjä on vastustanut pakotteiden tai voimankäytön mahdollisuuden sisältävää päätöslauselmaa.

Myös luonnoksen nähneet uutistoimistot sanovat, että päätöslausel- massa ei mainita seitsemättä lukua. Lavrov kuitenkin sanoi, että mikäli joku osapuoli Syyriassa käyttäisi kemiallisia aseita, turvallisuusneuvos- to voisi pohtia seitsemännen perusluvun alaisia toimia uudelleen. Ranskan mukaan tämä tarkoittaa uuden perustuslauselman aikaansaamista.

Britannian YK-lähettiläs Mark Lyall Grant tweettasi, että Britannia, Ranska, Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä ovat sopineet ”sitovasta ja täytäntöönpanokelpoisesta luonnoksesta”.

Lyall Grant on esitellyt päätöslauselmaluonnosta turvallisuusneuvos- ton kaikille 15 jäsenmaalle varhain perjantaina Suomen aikaa. Päätös- lauselmasta äänestettäneen kuitenkin vasta perjantai-iltana (eli lauan- taiyönä Suomen aikaa), sanoivat Venäjän YK-lähettiläs Vitali Tshurkin sekä yhdysvaltalaisdiplomaatti. ”

Turvallisuusneuvoston tavalliet eli vahtuvat jäsenet tuskin kaatavat ehdotusta. ”

Keskustelua:

veikko mäkitalo kommentoi_ 27. syyskuu 2013 09:00

Oletetaan iskujen takana olleen hallituksen joukot kapinallisten sijasta, jota luotettevin toimija Venäjä tarjoilee johonkin vielä tuntemattomaan tekijään ja todisteaineistoon perustuen tai vain arvaukseen. No niin suunnilleen noin.

Ei tarvitse olla Einstein arvellessa kapinallisten reagoimiseksi saapu- viin tarkastajiin, Shooting gallery, no fee on monessa paikassa. Näin syksyn tullessa, kypärän sijasta voisi laittaa pään suojaksi hirvensarvet tai vetää Hale ja Pacen mukaisen Rubber Duckin povitaskusta, ei liene pahentaisi tilannetta. Nyt jos koskaan matkustusrajoite olisi paikallaan. Ehkä nämä tarkastajat nyt sitten helpottavat väliaikaisesti syyrialaisia siviilejä, joita tullaan jauhamaan vielä 100000-300000 tai enemmän kun tarkastajat evakuoidaan pois sotatilan takia.

Jari-Pekka Vuorela kommentoi_ 27. syyskuu 2013 13:51

Eiköhän Lavrovin painokas toivomus tehoa Syyrian hallitukseen. On myös hyvä huomata, että Venäjä ei imoita vastustavansa uutta päätöslauselmaa, mikäli kemiallisia aseita käyttävät kapinalliset. Yksiselitteisesti positiivinen uutinen YK:n toimintakyvystä.

Amerikassa on harvinainen tilanne: kansa on niin kyllästynyt sotimi- seen, että jopa hallituksen on mietittävä tätä seikkaa aseteollisuuden intressien rinnalla.

Spammiro Botti kommentoi_ 28. syyskuu 2013 05:24

Veikko Mäkitalo: ” Oletetaan iskujen takana olleen hallituksen joukot kapinallisten sijasta, jota luotettavin toimija Venäjä tarjoilee johonkin vielä tuntemattomaan tekijään ja todisteaineistoon perustuen tai vain arvaukseen. No niin suunnilleen noin. ”

Käytännössä tuo ratkaisu tarkoittaa, että pysyvät jäsenmaat ovat varmoja, että kaasuiskun takana on ollut al-Qaida tai joka tapauksessa muu taho kuin hallitus. Ne eivät asiasta kuitenkaan elämöi, koska TN:llä on asiasta mahdollisuus myös tuomita. Siinä asiassa ei kannata hosua. Alueelta pitäisi saada pois muutkin kielletyt jaukkotuhoaseet kuin Syyrian ja oppositon ja al-Qaidan.

YK:n kriisinhallintaa haukutaan turhasta, kun sitä ei osata eikä ha…

Spammiro Botti kommentoi_ 28. syyskuu 2013 06:17

Turvallisuusneuvosto hyväksyi Syyria-päätöslauselman

” Päätös oli odotettu, sillä viisi pysyvää jäsenmaata olivat jo päässeet asiasta sopuun. Lauselma ei kuitenkaan sisällä uhkausta voimankäy- töstä, mikäli Syyria ei toimi päätöslauselman velvoitteiden mukaisesti.

YK:n turvallisuusneuvosto on hyväksynyt Syyrian kemiallisia aseita kos- kevan päätöslauselman.Päätöslauselma hyväksyttiin yksimielisesti tur- vallisuusneuvoston istunnossa varhain lauantaiaamuna Suomen aikaa.

Päätöslauselmassa vaaditaan Syyriaa luopumaan kaikista kemiallisista aseistaan.Aseet kootaan kansainvälisessä valvonnassa ja sitten tuho- taan. Lauselma ei kuitenkaan sisällä uhkausta voimankäytöstä, mikäli Syyria toimi päätöslauselman velvoitteiden mukaisesti.

Kyseessä on suuri läpimurto turvallisuusneuvostossa sen jälkeen kun Venäjä ja Kiina ovat kolme kertaa käyttäneet veto-oikeuttaan päätös- lauselmaa vastaan. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon sanoi, että turvalli- suusneuvoston päätös on ”ensimmäinen toiveikas Syyria-uutinen pitkään aikaan”. Ban sanoi, että Syyrian rauhankonferenssi aiotaan järjestää Genevessä marraskuun puolivälissä.

Aiemmin lauantaina kemiallisten aseiden käyttökieltoa valvova järjes- tö OPCW hyväksyi Syyrian kemiallisia aseita koskevan suunnitelman. Järjestö päätti asiasta varhain lauantaina päättyneessä kokouksessaan Haagissa. Tämä pohjusti tietä turvallisuusneuvoston hyväksynnälle.

Turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsenmaata olivat jo ennakkoon hyväksyneet päätöslauselmaluonnoksen sisällön. Luonnos esiteltiin ensi kerran koko turvallisuusneuvostolle varhain perjantaina. ”

Tuomioja jauhoi Yleiskokouksessa paskaa,että muka ”Syyrian prosessi syö YK:n uskottavuutta”. Ei taastusti syö, vaan nimenomaan luo sellaista. Varsinkin, kun vastassa on mestarikusettaja al-Qaida.

Tuomioja YK:ssa: Syyrian konflikti syö YK:n luotettavuutta

” Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja arvioi YK:n yleiskokouksessa, että YK on epäonnistunut tehtävässään Syyriassa. Tuomiojan mukaan 110000 ihmistä on kuollut ja kaksi miljoonaa on ajettu kotoaan pakolaisiksi. YK ei ole onnistunut verilöylyn lopettamisessa. Tuomiojan mielestä se on haaste YK:n uskottavuudelle. Hän lopetti puheensa YK:n yleiskokouksessa kolmen jälkeen aamulla Suomen aikaa.

Suomen ulkoministerin Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä Syyrian konflikti syö YK:n uskottavuutta.

– YK ei ole onnistunut toimimaan ydinalueellaan rauhan ja turvallisuuden takaamisessa, Tuomioja sanoi puhessaan YK:ssa.

– Sekä Syyrian hallitus että kansainvälinen yhteisö on epäonnistunut turvallisuuden takaamisessa.

Hän arvioi, että kemiallisten aseiden käyttö Damaskoksen lähellä voi olla konfliktin käännekohta. Suomi toivoo, että aseet kerätään ja tuhotaan turvallisuusneuvoston lauselmalla. Konfliktin ratkaisu vaatii kuitenkin poliittisia neuvotteluja.

– YK:n läsnäolon Syyriassa täytyy olla vahvaa myös, kun aseet ovat hiljenneet. Suomi on valmis osallistumaan mahdolliseen YK:n rauhan- turvaoperaatioon Syyrissa. Tuomioja sanoi puheessaan YK:n yleiskokoukselle.

Tuomioja puhui YK:n yleisikokouksessa varhain lauantaiaamuna. ”

Jari-Pekka Vuorela kommentoi_ 28. syyskuu 2013 14:53

Tuomiojan puheessa ei ole mitään vikaa, vaikka olemme päätöslau- selmaan tyytyväisiäkin. Tämä myönteinen saavutus ei tarkoita, että kaikki on hyvin, lähdetään kotiin. YK:n rauhanturvajoukkoja tarvitaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

Emme tarvitse EU:n höpö-Hybridi”turvallisuus”laitosta!

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/emme-tarvitse-eu-n-h-p-hybridi-turvallisuus-laitosta

” Kyberturvallisuusasiantuntija:

EU:n ja Naton kumppanuusjulistuksella puututaan hybridiuhkiin vakav…

Naton ja EU:n yhteistyö syvenee viidellä alueilla, joihin kuuluvat muun muassa Suomen kaltaisten kumppanimaiden kapasiteetin kehittäminen ja kyberturvallisuus.

Kyberturvallisuusasiantuntija Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta pitää EU:n ja Naton kumppanuusjulistusta huippukokouksen tärkeimpänä päätöksenä. Naton huippukokous järjestettiin viikonloppuna Varsovassa.

Naton ja EU:n yhteistyö syvenee viidellä alueilla, joihin kuuluvat muun muassa Suomen kaltaisten kumppanimaiden kapasiteetin kehittäminen ja kyberturvallisuus.

– Ehkä vielä nostaisin siinä sen esille, että tällä julistuksella halutaan tarttua hybridiuh- kiin ja hybiridisodankäyntiin nyt hyvinkin vakavalla tavalla, Limnéll sanoi Ylen Aamu-TV:n haastattelussa tänään maanantaina.

Limnéllin mielestä huippukokous oli onnistunut, myös Suomen kannalta kokous oli hänen mukaansa merkittävä. ”

– Minun silmiini Eurooppa, ehkä koko läntinen maailma, näyttäytyy huippukokouksen jälkeen yhtenäisemmältä kuin ennen sitä. ”

RJK: Hybridisodankänti on NATOn entisen pääsihteerin Jens Fogh Ras- mussenin vuosi sitten käyttöön ottama käsite. Suomessa sitä on toitottanut Limnell.

Kyberturva-asiantuntija Limnéll:

Suomi on hybridisodankäynnin kohteena – Tätä ei pidä hyssytellä

– Näen, että Suomella on kyllä paljon annettavaa tähän yhteistyöhön, jota nyt halutaan Naton ja Euroopan unionin kesken voimakkaasti korostaa.

Nato nosti termin esiin Ukrainan takia

Hybridisodankäynnin käsitteen nosti kesällä esiin sotilasliitto Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen, joka sanoi Venäjän käyvän Ukrainassa hybridisotaa.

Ukrainan hybridisodassa käytössä ovat laajan informaatiovaikuttami- sen lisäksi monet muut keinot, kuten tunnuksettomat taistelijat, sota- toimien ulkoistaminen ja taloudellinen painostaminen, Limnéll sanoo. Perinteistä sodankäyntiä muistuttaen Venäjä on myös tuonut Ukrainan-rajalle asevoimia painostusmielessä. ”

RJK:Tarkasti ottaen ”käsitteen” määritteli pääsihteeri Jens Fogh Ras- mussenin puhetilaisuuden juontaja (moderator) Lontoon Chatham Housella :

http://www.nato.int/cps/en/natohq/opinions_111132.htm

Future NATO

Speech by NATO Secretary General Anders Fogh Rasmussen at Chatham House – London, United Kingdom

19 Jun. 2014

” (Moderator):

But may I just raise one issue, just because I was wondering if it would come up in your presentation. And by all means, if people would like to follow up on this question, do. This is not to take our members away from the opportunity for them to ask this question.

But on the collective defence front, and you mentioned at the begin- ning I had the pleasure and honour of chairing this experts group that you convened along with the NATO Parliamentary Assembly Group and North Atlantic Assembly Group, and also the Young Experts, the Young … Emerging Leaders Groups. We all put in papers.

One of the themes that emerged was this idea that collective defence may need to adapt itself to what some people call non-linear threats, some people call hybrid threats, and that the experience of what’s taken place in Ukraine, and could potentially happen in other parts of… of… certainly of… of Europe, is that we may be faced with the types of risk that don’t naturally give themselves to a response that might rely on pre-positioned military equipment or contingency planning kind of military exercises, or even the NATO Response Force perhaps.

And I’m wondering how you and your colleagues are thinking about this particular issue, of the kinds of risks that come from proxy forces. You did mention cyber, but cyber information, economic coercion, etcetera, etcetera. How do we deal with these non-linear risks? Is there more of a role for EU-NATO cooperation in this space, one idea that we put forward?

Could you say just a quick word on that? And then I will draw in the many hands that are going up here in the audience.

ANDERS FOGH RASMUSSEN (Secretary General of NATO): Yes indeed. This is the key question, a very important issue, and we will address it also in the run-up to the summit.

We have seen that maybe we could call it a modern kind of warfare. It has different labels: ambiguous attacks; hybrid warfare; non-linear war- fare, or… whatever we call it, we see a combination of covert military operations combined with sophisticated information and disinfor- mation operations. And it’s of utmost importance that we stand ready to also address such security challenges. You might also call it a full-spectrum deterrence.

MODERATOR: Right.

ANDERS FOGH RASMUSSEN: And we have already started work on that. And it will be addressed at the summit, probably as part of our readiness action plan, because this is indeed also a part of being ready to address all kinds of threats.

MODERATOR: Absolutely. And as you said, it’s a full spectrum. I like this full-spectrum deterrence. It’s an important line. Yeah, sorry.

ANDERS FOGH RASMUSSEN: And let me just add, as a response to your question, yes, it will involve intensified cooperation with other or- ganizations because this goes beyond defence and traditional military capabilities. It will involve close cooperation with other organizations like the European Union, but I could also think of other organizations…

MODERATOR: Absolutely.

ANDERS FOGH RASMUSSEN: …to address the full spectrum of threats. … ”

Joidenkin tietojen mukaan Sauli Niinistö olisi tehnyt aloitteen aloitteen jonkinlaisen kansainvälisen Hybriditurvallisuuslaitoksen perustamiseksi Suomeen.

Koko asia on siis aivan uusi, eikä Fogh Rasmussen ole mikään erityinen auktoriteetti tai asiantuntija tällaisissa asioissa. Se, mitä hän puhuu asiasta, on katsottava politiikaksi.

Tarkoitus saattaa olla, että asiaa tutkittaisiin ja suunniteltaisiin ”tieteel- lisesti” juuri Suomeen perustettavassa laitoksessa, joka olisi EU:n alainen.

Yksi asia, mikä on varmaa, on, että NATO ei pistäisi sellaiselle ”tutki- mukselle” mitään painoa. Sillä on omat laitokset, joissa ei lyödä lujaa rumpua. Tietysti on myös sellaisia laitoksia, jotka tekevät pelkkää propagandaa.

On syytä epäillä, että Limnell ei ole lainkaan aiheen kurssissa.

Sen veraan kummallisia juttuja hän on julkaissut mm. Hesarissa.

Kuka tunnustaa ymmärtävänsä jotakin tästä kyberturvallisuuden pro- fessori Limnellin ”selvityksestä” Hesarissa? MITEN sitä ”ihmisten ajattelua ja käyttäytymistä pitäisi ymmärtää”? MISTÄ ”vanhasta” pitää luopua (kun se on vielä kuulemma vaikeaakin) ja MIKSI?

Limnellin ”tekoälyesimerkeillä” ei ole mitään tekemistä ihmisälyn eikä ajattelun kanssa. Limnellin tietokoneet eivät ajattele yhtään sen enem- pää kuin esimerkiksi minun tai Barrack Obamankaan. Eivätkä tule koskaan ajattelemaan. Jos yhtään mitään tietää noista ”ihmistieteistä, joiden merkitys kasvaa”, niin sitten tietää tämänkin!

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1459653658727

” Vieraskynä

Pääkirjoitus 4.4.2016 2:00
Helsingin Sanomat

Teknologia edellyttää nyt ihmiskeskeisyyttä

Ihmistieteiden merkitys kasvaa uutta tekniikkaa kehitettäessä.

Kehitystyössä on nykyisin ymmärrettävä ihmisten ajattelua ja käyttäytymistä.

Teknologiaa kehitetään ja innovoidaan nyt nopeammin kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Digitalisointi, robotisointi, auto- matisointi sekä keinoälyn ja nanomateriaalien kehitys ovat aikamme valtasuuntauksia.

Kehitykselle on tunnusomaista, että vanhasta luopuminen on vaikeaa. Toisaalta olisi tärkeää ottaa huomioon muutoksen keskellä elävien ihmisten tarpeet.

Monet tutkijat ennustavat, että 20 seuraavaa vuotta muuttavat maa- ilmaa enemmän kuin edelliset 200 vuotta. Pian kysymys ei ole enää siitä, mitä koneet ja teknologia voivat tehdä vaan pikemminkin siitä, mitä uuden tekniikan annetaan tehdä ja mitä sen pitäisi tehdä.

***Ajatus ihmistä viisaammasta ja nopeammin oppivasta tekoälys- tä*** voi tuntua vielä kaukaiselta nyt, kun alle puolet maailman ihmi- sistä käyttää päivittäin internetiä. ***Tekoälyn lopullinen läpimur- to*** saattaa kuitenkin olla yllättävän lähellä, sillä havaittavissa on jo lukuisia hiljaisia signaaleja.

Tekoäly Alphago voitti ihmiskuntaa edustaneen eteläkorealaisen mes- taripelaajan gossa, maailman mutkikkaimmassa lautapelissä. Kone-yhtiön valmistamien hissien ja liukuportaiden huollon tarvetta arvioi pian internetin kautta toimiva tekoäly. Autoteollisuus pyrkii rakenta- maan robottiautoja, ja niiden prototyyppejä kokeillaan jo muun liiken- teen seassa. Kaiken internet ja 3d-tulostimet ovat todennäköisesti pian samanlaista arkipäivää kuin älypuhelimet nykyisin.

Tällä kehityksellä on laajoja vaikutuksia yhteiskuntarakenteisiin, liike- toimintaan ja elämäntapaamme. Muutosta ei tarvitse pelätä, vaan se pitää ymmärtää mahdollisuutena ja voimavarana. Teknologia voi tar- jota ratkaisuja esimerkiksi ihmiskunnan ekologisen kestävyyden paran- tamiseen. Samalla on välttämätöntä tiedostaa myös teknologian kehitykseen liittyvät riskit.

Teknologian kehittämisen tulokset määrittelevät koko ihmiskunnan tulevaisuutta. Tärkeimmät turvallisuuteen liittyvät kysymykset eivät koske teknologiaa vaan ihmisyyttä.

Toivottavasti eettiset pohdinnat eivät jää vain teknologian kehittäjien tehtäväksi. Teknologian kehityksen ymmärtäminen on nähtävä nykyi- sin jo yhtenä kansalaisosaamisen alueena: ainakin toistaiseksi vain ihmiset voivat tehdä eettisiä ja moraalisia valintoja.

Ihmisen tulee olla keskiössä myös, kun digitalisoimme suomalaista yhteiskuntaa ja tavoittelemme Suomen tietoturvallisuusstrategian mukaisesti maailman luotettavinta digitaalista liiketoimintaa.

Ihmistieteiden merkitys tulee yhä tärkeämmäksi teknologian kehityk- sessä ja turvallisuudessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tekno- logian kehittäjien pitää ymmärtää ihmisten ajattelumalleja, käyttäyty- mistä ja päätöksentekoprosesseja. Ratkaisujen käyttäjälähtöisyys on teknologian toiminnan ja turvallisuuden kannalta välttämätöntä.

Ihmisten osaamattomuus ja ymmärtämättömyys lisää turvattomuutta digitaalisessa toimintaympäristössä. Etenevätkö teknologian kehitys ja digitalisointi jo niin nopeasti, etteivät käyttäjät pysy mukana?

Palveluiden digitalisoinnin kannalta huomionarvoista on, että 65 pro- senttia yli 75-vuotiaista suomalaisista ei ole koskaan käyttänyt inter- netiä. Kansalaisen digitaitoja vahvistamalla voidaan lujittaa myös turvallisuuden tunnetta.

Elämme teknologian kehityksessä ja digitalisoinnissa kulttuurin mur- roksen keskellä. Alan vakiintuneiden toimintatapojen muuttuminen vie aikaa, mutta muutosta on ohjattava tärkeinä pidettyjen arvojen suuntaan.

Teknologiakeskeisyydestä on siirryttävä ihmiskeskeisyyteen. Uuden teknisen ja digitaalisen kulttuurin on asetettava ihminen etusijalle sekä vahvistettava luottamusta teknologian kehityksen hyödyllisyyteen. Tämä on mahdollista vain, jos teknologiaa kehitetään eettisesti kestävällä pohjalla ja ihmisten osaamisesta huolehtien.

Myös turvallisuuden on oltava sisäänrakennettuna kaikkiin teknisiin ja digitaalisiin rakenteisiin, laitteisiin, palveluihin ja järjestelmiin.

Jos suomalainen yhteiskunta ja yritykset toimivat näin, niillä on hyvät mahdollisuudet hyödyntää vääjäämättömältä näyttävän kehityksen tarjoamat mahdollisuudet.

Jarno Limnéll

Kirjoittaja on kyberturvallisuuden professori Aalto-yliopistossa. ”

Proffan sanakäänteet antavat aiheen olettaa, että hän kannattaa sellaisia höyrähtäneitä ja ehdottoman epätosia ja tieteenvastaisia ideoita, markkinointitemppuja kuin Googlen Roy Kurzweillin ”teko- älysingulariteetti” (”-alkuräjähdys”), jossa koneet ylittäisivät ihmis- älyn ja alkaisivat kehittyä omin päin ihmiskunnasta riippumattomal- la tavalla, ja Facebookin Mark Zuckerbergin (ja Jyrki Kasvin ja Antti Revonsuon jne.) ”tajunnan tallentaminen kaseteille”!

Tässä olisi taas taatusti pohjaton rahanreikä tiedossa puhtaaseen hölynpölyyn ja pelleilyyn.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/09/aivokaapelitelepatia-on-…

”Aivokaapelitelepatia” on edelleen humpuukia, kuten ”kaapelitonkin”:

Mutta YLE taas riehaantui!

Telepatiaa toteutettiin käytännössä – aivoista-aivoihin-viesti kulk…

Ajatus välittyi internetin välityksellä. Tutkijat uskovat aivoista-aivoihin siirtyvän kommunikoinnin yleistyvän lähitulevaisuudessa.

Aivotutkijat ovat ensi kertaa onnistuneet lähettämään viestin ihmisai- voista toisen ihmisen aivoihin ilman, että henkilöt olivat kosketuksissa toisiinsa. Kokeessa käytettiin hyväksi aivojen sähkömagneettisuutta ja internetiä.

Intialaisessa laboratoriossa olleen koehenkilön päähän oli asennettu aivosähkökäyrää eli EEG:tä mittaava laite, joka oli yhdistetty internetiin. Henkilö ajatteli yksinkertaista viestiä, joka oli tässä tapauksessa tervehdys ”hei!”. ”

RJK: Tämä on Hans Bergerin, EEG:n kehittäjän (natsijohdon salatun pää- ideologin, hän kehitti EEG:n alun perin hullujen tunnistamiseksi tapetta- viksi, mutta väitti sen välittävän myös ”telepatiaa” niin langattomasti kuin varmati langallisestikin…) kuningasaajatus!

Tosiasiassa sama fysikaalinen prosessi eri henkilöiden aivoissa EI TAR- KOITA SAMAA AJATUSSISÄLTÖÄ, vaan ajatussisältöjen ”fysiikka” riippu oppimishistoriasta!

AIVOT EIVÄT TOIMI BINÄÄRISESTI, vaan aivoslut toimivat ”analogisesti”!

Laleh ja Ladan Bijanilla oli yhteinen aivokuori, mutta he eivät tienneet telepaattisesti mitään toistensa kunkinhetkisestä ajattelusta tai havainnoista.

Ainakaan tässä suhteessa MITÄÄN ”PARADIGMANMUUTOSTA” EI OLE TULOSSA ITSE PERUSASIAAN, vaikka Suomen ”Akatemia” kuinka hartaasti ”murtaisi mustoa haventa”.

Psykologia-lehdessä kritisoidaan Revonsuon ”fysikalistista” teoriaa:

www.psykologienkustannus.fi/sps/lehti/sisluettelot/sisalto06/sisalt…

Jo ei ”puutu yritystä” FT:ltä, ei sitä puutu Antti Revonsuoltakaan:

Hän ei aja vain ”paradigaman” eli (darwinistis-pavlovistisen) TIETEEL- LISEN IHMISKUVAN, vaan myös ns. (galileilaisen) TIETEELLISEN AJA- TUSTYYLIN muutosta, sen, mitä me ylipäätään tarkoitamme ´tieteellä´!

Kirjoittaja Leo Näreaho kirjoittaa artikkelinsa lopuksi:

” Revonsuon ”biologinen realismi” näyttää sisältävän kovin puutteel- lisen merkitysten teorian. On uskottavaa väittää, että tällainen teoria sisältää ainakin viittausta referentiaalisuuteen (joka vastaa represen- tationaalisuutta ehkä kausaalisen suhteen avulla ymmärrettynä) ja kontekstuaalisuuteen (joka tarkoittaa merkitystä kantavan tilan suhdetta muihin vastaviin tiloihin tai erilaisiin ilmaisuympäristöihin).

Revonsuon tietoisuuden mallintamisideaan sisältyy tässä suhteessa myös eräs toisenlainen ongelma.

Revonsuon mukaan tulevaisuuden neurotiede ei voi ilmaista kaikkia fenomenaalisen tietoisuuden ominaisuuksia perinteisellä propositio- naalisella kielellä. Ne voidaan ilmaista vain niin, että mallintamisväli- neenä on tutkijan itsensä (ensimmäisen persoonan) tietoisuus. Mutta jos fenomenaaliset tilat ovat biologis-fysikaalisia tiloja, miksi niiden olemusta (ainakin kausaalista vaikuttavuutta ja suhdetta muihin fysi- kaalisiin tiloihin) ei voitaisi ilmaista myös kolmannen persoonan tie- teellisellä kielellä? Voidaanko ne ainoastaan kokea? Kaiken kaikkiaan Revonsuon vastaus tutkimukselliseen kysymykseen sisältää monia ongelmallisia oletuksia.

Revonsuon biologinen realismi on kunnioitettava teoreettinen ja myös käytäntöön suuntautuva yritys ottaa kokemuksellinen ensimmäisen persoonan perspektiivi vakavasti tietoisuuden tutkimuksessa. Vaikut- taa kuitenkin siltä, että Revonsuon tutkimusohjelmassa arkipäivan ko- kemuksellisen näkökulman yhdistäminen empiiris-tieteelliseen tutki- mukseen ja toisaalta filosofiseen tietoisuudenteoriaan muodostaa niin laajan kokonaisuuden, että jokin näistä osa-alueista joutuu ristiriitaan toisten kanssa.

Ehkä tulevaisuuden tietoisuudentutkimus joutuu vielä Revonsuon ohjelmaakin selvemmin luopumaan fysikalistisesta paradigmasta. ”

Antti Revonsuo ideoi ja kehittelee ”koneellista telepatiaa” Tiede-lehdessä.

www.tiede.fi/uusinnumero/?id=102&vl=2007

Revonsuo pitää tajuntaa ”puhtaasti biologisena ilmiönä”, jossa sama fysi-kaalinen kokonaisuus ”edustaa samaa ajatusta” (mitä tuokin sitten eri hen-kilöillä tarkoittaneekin). Biologisen ainoaksi vastakohdaksi hän asettaa ”yliluonnollisen”.

Revonsuo sanoo ”telepatiastaan” seuraavaa, suora lainaus lehdestä:

”Aivosta kerätty data täytyy esittää kokemuksellisessa muodossa. Sen mukaan pitäisi pystyä simuloimaan tasan sama kokemusmaailma (jota kerätty data koodaa) itselle.

Silloin tutkija todella näkisi tutkittavan unet ja surisi hänen murheitaan. Tällainen tajunnansiirto kulostaa huikean mileikuvitukselliselta, mutta Revonsuo on vakuuttunut, että siihen suuntaan ollaan menossa. ”

Teorian ongelma on, että ainoa rakenne mikä eri ihmisten aivoissa on samanlainen tai poikkeaa vain vähän ovat geenit, ja niiden koodaamat yksittäiset proteiinit.

Tämä johtaisi Matt ”Trofim” Ridleyn teoriaan, että perinnöllisyyden bio-kemiallinen DNA/RNA-mekanismi olisi myös ehdollisten (ja ehdotto- mien) refleksien biokemiallinen mekanismi. Teoria ratkaisisi näppärästi mm. Antonio Damasion ja Steven Pinkerin teorioiden ongelmat, joissa mm. synnynnäistä ja opittua tietoa esiintyy erottamattomana seka- melskana tajunnan sisällöissä ikään kuin sellaisenaan. Että ”yksi Keeni = yksi ajatus” -periaate.

Tuon teorian itsensä ongelma kuitenkin on, että se on satavarmasti epätosi. Geneettisellä ja opitulla informaatiolla on eri biokemialliset mekanismit, jälkimmäisellä ehkä useampiakin sellaisia. ”

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/11/unet-kasetille-tietoyhte…

Unet kasetille”: Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen Jyrki Kasvin YLEn-antia…

http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173076-unet-kasetille…

” Ei todellakaan ole ihme, että Suomelle konkka irvistää…

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen  tutkimusjohtaja Jyrki Kasvi tö-räyttelee jälleen totaalisia järjettömyyksiä, varsinaista YLEn-antia taas:

Lähitulevaisuuden hurja ennuste: Katsot unesi uusintana

” Tekniikan tohtori Jyrki Kasvi visioi, että kymmenen vuoden kuluttua katsomme yöllä näkemämme unen uudestaan tallenteelta. …

Kymmenen vuotta sitten kukaan ei puhunut pilvipalveluista. Kännykän käyttö ajaessa oli vanhanaikaisesti puhelimeen puhumista. Nyt autoili- joita kehotetaan kännykkään puhumisen lisäksi välttämään Facebookin päivittämistä ajon aikana.

Onkin herkullinen ajanviete pohtia, millaista tekniikkaa  nykyiset kym- menvuotiaat käyttävät parikymppisinä. Siihen puuhaan hyvä kumppani on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki Kasvi.

– Kymmenen vuotta on pitkä aika, sillä tekniikka kehittyy niin nopeasti. Yksi todennäköisempiä kehityskulkuja on, että tekniikka ja ihminen ovat yhä enemmän vuorovaikutuksessa, kertoo Kasvi. ”

JNE…

https://asiakas.kotisivukone.com/files/kansanaani.kotisivukone.com/…