https://yle.fi/uutiset/3-9863629

Fysiikan Nobel-palkinto myönnettiin painovoima-aaltojen löytämisestä

Fysiikan Nobel-palkinnon saavat Rainer Weiss, Barry C. Barish ja Kip S. Thorne.

Täällä on perusteellinen esitys gravitaatioaalloista, jossa viimeisimmätkin tulokset ovat mukana.

General relativity

Gravitational waves can penetrate regions of space that electromag- netic waves cannot. They are able to allow the observation of the mer- ger of black holes and possibly other exotic objects in the distant Uni- verse. Such systems cannot be observed with more traditional means such as optical telescopes or radio telescopes, and so gravitational-wave astronomy gives new insights into the working of the Universe. In particular, gravitational waves could be of interest to cosmologists as they offer a possible way of observing the very early Universe. This is not possible with conventional astronomy, since before recombination the Universe was opaque to electromagnetic radiation. [17] Precise measurements of gravitational waves will also allow scientists to test more thoroughly the general theory of relativity. In principle, gravitational waves could exist at any frequency. However, very low frequency waves would be impossible to detect and there is no credible source for detectable waves of very high frequency. Stephen Hawking and Werner Israel list different frequency bands for gravitational waves that could plausibly be detected, ranging from 10−7 Hz up to 1011 Hz. [18] History Primordial gravitational waves are hypothesized to arise from cosmic inflation, a faster-than-light expansion just after the Big Bang (2014). [19][20][21] . In 1905, Henri Poincaré first suggested that in analogy to an accelera- ting electrical charge producing electromagnetic waves, accelerated masses in a relativistic field theory of gravity should produce gravita- tional waves. [22][23] When Einstein published his theory of general relativity in 1915, he was skeptical of Poincaré’s idea since the theory implied there were no ”gravitational dipoles”. Nonetheless, he still pursued the idea and based on various approximations came to the conclusion there must, in fact, be three types of gravitational wave (dubbed longitudinal-longitudinal, transverse-longitudinal, and transverse-transverse by Hermann Weyl). [23] However, the nature of Einstein’s approximations led many (including Einstein himself) to doubt the result. In 1922, Arthur Eddington showed that two of Einstein’s types of waves were artifacts of the coordinate system he used, and could be made to propagate at any speed by choosing appropriate coordinates, leading Eddington to jest that they ”propagate at the speed of thought”. [24]:72 This also cast doubt on the physicality of the third (transverse-transverse) type (which Eddington showed always propagate at the speed of light regardless of coordi- nate system). In 1936, Einstein and Nathan Rosen submitted a paper to Physical Review in which they claimed gravitational waves could not exist in the full theory of general relativity because any such solution of the field equations would have a singularity.The journal sent their manu- script to be reviewed by Howard P. Robertson, who (anonymously) re-ported that the singularities in question were simply the harmless coor- dinate singularities of the employed cylindrical coordinates. Einstein, who was unfamiliar with the concept of peer review, angrily withdrew the manuscript, never to publish in Physical Review again. Nonetheless, his assistant Leopold Infeld, who had been in contact with Robertson, convinced Einstein that the criticism was correct and the paper was rewritten with the opposite conclusion (and published elsewhere). [23][24]:79ff In 1956,Felix Pirani remedied the confusion caused by the use of vari- ous coordinate systems by rephrasing the gravitational waves in terms of the manifestly observable Riemann curvature tensor. At the time this work was mostly ignored because the community was focused on a different question: whether gravitational waves could transmit energy. This matter was settled by a thought experiment proposed by Richard Feynman during the first ”GR” conference at Chapel Hill in 1957. In short, his argument (known as the ”sticky bead argument”) notes that if one takes a stick with beads then the effect of a passing gravitational wave would be to move the beads along the stick; friction would then produce heat, implying that the passing wave had done work. Shortly after, Hermann Bondi (a former gravitational wave skeptic) published a detailed version of the ”sticky bead argument”. [23] After the Chapel Hill conference, Joseph Weber started designing and building the first gravitational wave detectors now known as Weber bars. In 1969, Weber claimed to have detected the first gravitational waves and by 1970 he was ”detecting” signals regularly from the center of Milky Way; however, the frequency of detection soon raised doubts on the validity of his observations as the implied rate of energy loss of the Milky Way would drain our galaxy of energy on a timescale much shorter than its inferred age. These doubts were strengthened when, by the mid-1970s, repeat experiments from other groups building their own Weber bars across the globe failed to find any signals, and by the late 1970s general consensus was that Weber’s results were spurious. [23] In the same period, the first indirect evidence for the existence of gravi-tational waves was discovered. In 1974, Russell Alan Hulse and Joseph Hooton Taylor, Jr. discovered the first binary pulsar (a discovery that earned them the 1993 Nobel Prize in Physics). In 1979, results were published detailing measurement of the gradual decay of the orbital period of the Hulse-Taylor pulsar, which fitted precisely with the loss of energy and angular momentum in gravitational radiation predicted by general relativity. [23] [ From prediction to reality: a history of the search for gravitational waves 1915 – Albert Einstein publishes general theory of relativity, explains gravity as the warping of spacetime by mass or energy 1916 – Einstein predicts massive objects whirling in certain ways will cause spacetime ripples—gravitational waves 1936 – Einstein has second thoughts and argues in a manuscript that the waves don’t exist—until reviewer points out a mistake ] 1962 – M. E. Gertsenshtein and V. I. Pustovoit publish the first paper describing the principles for using interferometers to detect very long wavelength gravitational waves. [25] 1984 – Kip Thorne, Ronald Drever, and Rainer Weiss form a steering committee after the NSF asks MIT and Caltech to join forces to lead a LIGO project. [26][27] 1994 – LIGO Laboratory Director Barry Barish and his team create the LIGO study, project plan, and budget, receive long-withheld NSF funding, and go-ahead for construction. Barish is appointed Principal Investigator and LIGO, with a budget of US$395 million, becomes the largest overall funded NSF project in history. [27] 1997 – The LIGO Scientific Collaboration (LSC) and the Gravitational Wave International Committee (GWIC) are formed. [28][29] 2002 – LIGO begins the search for gravitational waves [30] 2004 – Advanced LIGO upgrade is approved by the National Science Board. [31] 2005 – The binary black hole problem solved: three groups independently developed groundbreaking new methods to model the inspiral, merger, and ring-down of binary black holes. [32][33][34] 2014 – Astronomers at the Harvard–Smithsonian Center for Astrophysics erroneously claim that they have detected and produced ”the first direct image of gravitational waves” in the cosmic microwave background. [19][20][35][36] 2015 – Advanced LIGO begins operation. 11 February 2016 – The LIGO Scientific Collaboration announce that they detected gravitational waves on 14 September 2015 from a 410 megaparsec (1.3 billion light years) distant merger of two black holes, 36+5 −4 M⊙ and 29+4 −4 M⊙, resulting in a 62+4 −4 M⊙ black hole. [8][9][10] The signal is named GW150914. [37] 15 June 2016 – LIGO announced a second observation of gravitational waves, signal GW151226, observed on 26 December 2015, produced by the 440 megaparsec (1.4 billion light years) distant coalescence of two stellar-mass black holes, 14.2+8.3 −3.7 M⊙ and 7.5+2.3 −2.3 M⊙, resulting in a 20.8+6.1 −1.7 M⊙ black hole. [11][38][39] 1 June 2017 – LIGO announced a third confident detection. GW170104, produced by the 880 megaparsec (2.87 billion light years) distant coalescence of two stellar-mass black holes, 31.2+8.4 −6.0 M⊙ and 19.4+5.3 −5.9 M⊙, resulting in a 48.7+5.7 −4.6 M⊙ black hole. [40][41]

Gravitational waves are ripples in the curvature of spacetime that pro- pagate as waves at the speed of light,generated in certain gravitational interactions that propagate outward from their source. The possibility of gravitational waves was discussed in 1893 by Oliver Heaviside using the analogy between the inverse-square law in gravitation and electrici- ty. ^[1] In 1905 Henri Poincaré first proposed gravitational waves (ondes gravifiques) emanating from a body and propagating at the speed of light as being required by the Lorentz transformations. ^[2] Predicted in 191  ^[3][4] by Albert Einstein on the basis of his theory of general relati- vity, ^[5][6] gravitational waves transport energy as gravitational radi- ation, a form of radiant energy similar to electromagnetic radiation. ^[7] Gravitational waves cannot exist in the Newton’s law of universal gra- vitation, since that law is predicated on the assumption that physical interactions propagate at infinite speed.

Gravitational-wave astronomy is an emerging branch of observational astronomy which aims to use gravitational waves to collect observa- tional data about sources of detectable gravitational waves such as binary star systems composed of white dwarfs, neutron stars, and black holes; and events such as supernovae, and the formation of the early universe shortly after the Big Bang.

On February 11,2016,the LIGO Scientific Collaboration and Virgo Colla- boration teams announced that they had made the first observation of gravitational waves, originating from a pair of merging black holes using the Advanced LIGO detectors. ^[8][9][10] Since the initial announce- ment LIGO has confirmed two more (and one potential) detections of gravitational wave events. ^[11][12] Besides LIGO, several other gravita- tional-wave observatories (detectors) are under construction. ^[13]

Introduction

In Einstein’s theory of general relativity, gravity is treated as a pheno- menon resulting from the curvature of spacetime. This curvature is caused by the presence of mass. Generally, the more mass that is contained within a given volume of space, the greater the curvature of spacetime will be at the boundary of its volume. ^[14] As objects with mass move around in spacetime, the curvature changes to reflect the changed locations of those objects. In certain circumstances, accele- rating objects generate changes in this curvature, which propagate outwards at the speed of light in a wave-like manner. These propagating phenomena are known as gravitational waves.

As a gravitational wave passes an observer, that observer will find spacetime distorted by the effects of strain. Distances between ob- jects increase and decrease rhythmically as the wave passes, at a fre- quency corresponding to that of the wave. This occurs despite such free objects never being subjected to an unbalanced force. The magni- tude of this effect decreases proportional to the inverse distance from the source. ^[15]:227 Inspiraling binary neutron stars are predicted to be a powerful source of gravitational waves as they coalesce,due to the ve- ry large acceleration of their masses as they orbit close to one another. However, due to the astronomical distances to these sources, the effects when measured on Earth are predicted to be very small, having strains of less than 1 part in 10²⁰. Scientists have demonstrated the existence of these waves with ever more sensitive detectors. The most sensitive detector accomplished the task possessing a sensitivity measurement of about one part in 5×10²² (as of 2012) provided by the LIGO and VIRGO observatories.  ^[16] A space based observatory, the Laser Interferometer Space Antenna, is currently under development by ESA.

Effects of passing

Gravitational waves are constantly passing Earth; however, even the strongest have a minuscule effect and their sources are generally at a great distance. For example, the waves given off by the cataclysmic final merger of GW150914 reached Earth after travelling over a billion lightyears, as a ripple in spacetime that changed the length of a 4-km LIGO arm by a ten thousandth of the width of a proton, proportionally equivalent to changing the distance to the nearest star outside the Solar System by one hair’s width. ^[42] This tiny effect from even extreme gravitational waves makes them undetectable on Earth by any means other than the most sophisticated detectors.

The effects of a passing gravitational wave,in an extremely exaggera- ted form, can be visualized by imagining a perfectly flat region of spacetime with a group of motionless test particles lying in a plane (e.g., the surface of a computer screen). As a gravitational wave passes through the particles along a line perpendicular to the plane of the particles (i.e. following the observer’s line of vision into the screen), the particles will follow the distortion in spacetime, oscillating in a ”cruciform” manner, as shown in the animations. The area enclosed by the test particles does not change and there is no motion along the direction of propagation.

The oscillations depicted in the animation are exaggerated for the pur- pose of discussion — in reality a gravitational wave has a very small amplitude (as formulated in linearized gravity). However, they help illus- trate the kind of oscillations associated with gravitational waves as produced, for example, by a pair of masses in a circular orbit. In this case the amplitude of the gravitational wave is constant, but its plane of polarization changes or rotates at twice the orbital rate and so the time-varying gravitational wave size (or ’periodic spacetime strain’) exhibits a variation as shown in the animation. ^[43] If the orbit of the masses is elliptical then the gravitational wave’s amplitude also varies with time according to Einstein’s quadrupole formula. ^[4]

As with other waves, there are a number of characteristics used to describe a gravitational wave:

• Amplitude: Usually denoted h, this is the size of the wave — the fraction of stretching or squeezing in the animation. The amplitude shown here is roughly h = 0.5 (or 50%). Gravitational waves passing through the Earth are many sextillion times weaker than this — h ≈ 10⁻²⁰.
• Frequency: Usually denoted f, this is the frequency with which the wave oscillates (1 divided by the amount of time between two successive maximum stretches or squeezes)
• Wavelength: Usually denoted λ, this is the distance along the wave between points of maximum stretch or squeeze.
• Speed: This is the speed at which a point on the wave (for example, a point of maximum stretch or squeeze) travels. For gravitational waves with small amplitudes, this wave speed is equal to the speed of light (c).

The speed, wavelength, and frequency of a gravitational wave are related by the equation c = λ f, just like the equation for a light wave. For example, the animations shown here oscillate roughly once every two seconds. This would correspond to a frequency of 0.5 Hz, and a wave- length of about 600 000 km, or 47 times the diameter of the Earth.

In the above example, it is assumed that the wave is linearly polarized with a ”plus” polarization, written h₊. Polarization of a gravitational wave is just like polarization of a light wave except that the polarizations of a gravitational wave are at 45 degrees, as opposed to 90 degrees. In particular, in a ”cross”-polarized gravitational wave, h_×, the effect on the test particles would be basically the same, but rotated by 45 degrees, as shown in the second animation. Just as with light polarization, the polarizations of gravitational waves may also be expressed in terms of circularly polarized waves. Gravitational waves are polarized because of the nature of their sources.

Sources

In general terms, gravitational waves are radiated by objects whose motion involves acceleration and its change, provided that the motion is not perfectly spherically symmetric (like an expanding or contracting sphere) or rotationally symmetric (like a spinning disk or sphere). A simple example of this principle is a spinning dumbbell. If the dumbbell spins around its axis of symmetry, it will not radiate gravitational waves; if it tumbles end over end, as in the case of two planets orbiting each other, it will radiate gravitational waves. The heavier the dumbbell, and the faster it tumbles, the greater is the gravitational radiation it will give off. In an extreme case, such as when the two weights of the dumbbell are massive stars like neutron stars or black holes, orbiting each other quickly, then significant amounts of gravitational radiation would be given off.

Some more detailed examples:

• Two objects orbiting each other, as a planet would orbit the Sun, will radiate.
• A spinning non-axisymmetric planetoid — say with a large bump or dimple on the equator — will radiate.
• A supernova will radiate except in the unlikely event that the explosion is perfectly symmetric.
• An isolated non-spinning solid object moving at a constant velocity will not radiate. This can be regarded as a consequence of the principle of conservation of linear momentum.
• A spinning disk will not radiate. This can be regarded as a consequence of the principle of conservation of angular momentum. However, it will show gravitomagnetic effects.
• A spherically pulsating spherical star (non-zero monopole moment or mass, but zero quadrupole moment) will not radiate, in agreement with Birkhoff’s theorem.

More technically, the third time derivative of the quadrupole moment (or the l-th time derivative of the l-th multipole moment) of an isolated system’s stress–energy tensor must be non-zero in order for it to emit gravitational radiation. This is analogous to the changing dipole moment of charge or current that is necessary for the emission of electromagnetic radiation.

Binaries

Gravitational waves carry energy away from their sources and, in the case of orbiting bodies, this is associated with an inspiral or decrease in orbit. ^[45][46] Imagine for example a simple system of two masses — such as the Earth–Sun system — moving slowly compared to the speed of light in circular orbits. Assume that these two masses orbit each other in a circular orbit in the x–y plane. To a good approximation, the masses follow simple Keplerian orbits. However, such an orbit represents a changing quadrupole moment. That is, the system will give off gravitational waves.

In theory, the loss of energy through gravitational radiation could even- tually drop the Earth into the Sun. However, the total energy of the Earth orbiting the Sun (kinetic energy + gravitational potential energy) is about 1.14×10³⁶ joules of which only 200 Watts (joules per second) is lost through gravitational radiation, leading to a decay in the orbit by about 1×10⁻¹⁵ meters per day or roughly the diameter of a proton. At this rate, it would take the Earth approximately 1×10¹³ times more than the current age of the Universe to spiral onto the Sun. This estimate overlooks the decrease in r over time, but the majority of the time the bodies are far apart and only radiating slowly, so the difference is unimportant in this example.

More generally, the rate of orbital decay can be approximated by ^[47]

where r is the separation between the bodies, t time, G Newton’s con- stant, c the speed of light, and m₁ and m₂ the masses of the bodies. This leads to an expected time to merger of ^[47]

For example, a pair of solar mass neutron stars in a circular orbit at a separation of 1.89×10⁸ m (189,000 km) has an orbital period of 1,000 seconds, and an expected lifetime of 1.30×10¹³ seconds or about 414,000 years. Such a system could be observed by LISA if it were not too far away. A far greater number of white dwarf binaries exist with orbital periods in this range. White dwarf binaries have masses in the order of the Sun, and diameters in the order of the Earth. They cannot get much closer together than 10,000 km before they will merge and explode in a supernova which would also end the emission of gravitational waves. Until then, their gravitational radiation would be comparable to that of a neutron star binary.

When the orbit of a neutron star binary has decayed to 1.89×10⁶ m (1890 km), its remaining lifetime is about 130,000 seconds or 36 hours. The orbital frequency will vary from 1 orbit per second at the start, to 918 orbits per second when the orbit has shrunk to 20 km at merger. The majority of gravitational radiation emitted will be at twice the orbital frequency. Just before merger, the inspiral would be observed by LIGO if such a binary were close enough. LIGO has only a few minutes to observe this merger out of a total orbital lifetime that may have been billions of years. Advanced LIGO detector should be able to detect these events up to 200 megaparsec away. Within this range of the order 40 events are expected per year. ^[48]

Black holes

Black hole binaries emit gravitational waves during their in-spiral, mer- ger, and ring-down phases. The largest amplitude of emission occurs during the merger phase, which can be modeled with the techniques of numerical relativity.^[32][33][34] The first direct detection of gravitational waves, GW150914, came from the merger of two black holes.

Supernova

A supernova is an astronomical event that occurs during the last stellar evolutionary stages of a massive star’s life, whose dramatic and catast- rophic destruction is marked by one final titanic explosion. This ex- plosion can happen in one of many ways, but in all of them a significant proportion of the matter in the star is blown away into the surrounding space at extremely high velocities (up to 10% of the speed of light). Unless there is perfect spherical symmetry in these explosions (i.e., un- less matter is spewed out evenly in all directions), there will be gravita- tional radiation from the explosion. This is because gravitational waves are generated by a changing quadrupole moment, which can happen only when there is asymmetrical movement of masses. Since the exact mechanism by which supernovae take place is not fully understood, it is not easy to model the gravitational radiation emitted by them.

Rotating neutron stars

As noted above,a mass distribution will emit gravitational radiation only when there is spherically asymmetric motion among the masses.A spin- ning neutron star will generally emit no gravitational radiation because neutron stars are highly dense objects with a strong gravitational field that keeps them almost perfectly spherical. In some cases, however, there might be slight deformities on the surface called ”mountains”,  which are bumps extending no more than 10 centimeters (4 inches) above the surface, ^[49] that make the spinning spherically asymmetric. This gives the star a quadrupole moment that changes with time, and it will emit gravitational waves until the deformities are smoothed out.

Inflation

Many models of the Universe postulate that there was an inflationary epoch in the early history of the Universe when space expanded by a large factor in a very short amount of time. If this expansion was not symmetric in all directions, it may have emitted gravitational radiation detectable today as a gravitational wave background.This background signal is too weak for any currently operational gravitational wave detector to observe, and it is thought it may be decades before such an observation can be made.

Properties and behaviour

Energy, momentum, and angular momentum

Water waves, sound waves, and electromagnetic waves are able to carry energy, momentum, and angular momentum and by doing so they carry those away from the source. Gravitational waves perform the same function. Thus, for example, a binary system loses angular momentum as the two orbiting objects spiral towards each other — the angular momentum is radiated away by gravitational waves.

The waves can also carry off linear momentum, a possibility that has some interesting implications for astrophysics. ^[50] After two super- massive black holes coalesce, emission of linear momentum can pro- duce a ”kick” with amplitude as large as 4000 km/s. This is fast enough to eject the coalesced black hole completely from its host galaxy. Even if the kick is too small to eject the black hole completely, it can remove it temporarily from the nucleus of the galaxy, after which it will oscillate about the center, eventually coming to rest. ^[51] A kicked black hole can also carry a star cluster with it, forming a hypecompact stellar system. ^[52] Or it may carry gas, allowing the recoiling black hole to appear tem- porarily as a ”naked quasar”. The quasar SDSS J092712.65+294344.0 is thought to contain a recoiling supermassive black hole. ^[53]

Redshifting and blueshifting

Like electromagnetic waves, gravitational waves should exhibit shif- ting of wavelength due to the relative velocities of the source and observer, but also due to distortions of space-time, such as cosmic expansion. This is the case even though gravity itself is a cause of distortions of space-time. Redshifting of gravitational waves is different from redshifting due to gravity.

Quantum gravity, wave-particle aspects, and graviton

 

At present, and unlike all other known forces in the universe, no ”force carrying” particle has been identified as mediating gravitational interactions.

In the framework of quantum field theory, the graviton is the name given to a hypothetical elementary particle speculated to be the force carrier that mediates gravity. However the graviton is not yet proven to exist and no reconciliation yet exists between general relativity which describes gravity, and the Standard Model which describes all other fundamental forces. (For scientific models which attempt to reconcile these, see quantum gravity).

If such a particle exists, it is expected to be massless (because the gra-vitational force appears to have unlimited range) and must be a spin-2 boson. It can be shown that any massless spin-2 field would give rise to a force indistinguishable from gravitation, because a massless spin-2 field must couple to (interact with) the stress–energy tensor in the same way that the gravitational field does; therefore if a massless spin-2 particle were ever discovered, it would be likely to be the gravi- ton without further distinction from other massless spin-2 particles. ^[54] Such a discovery would unite quantum theory with gravity. ^[55]

Significance for study of the early universe

Due to the weakness of the coupling of gravity to matter, gravitational waves experience very little absorption or scattering, even as they tra- vel over astronomical distances. In particular, gravitational waves are expected to be unaffected by the opacity of the very early universe. In these early phases, space had not yet become ”transparent,” so observations based upon light, radio waves, and other electromagnetic radiation that far back into time are limited or unavailable. Therefore, gravitational waves are expected in principle to have the potential to provide a wealth of observational data about the very early universe.

Determining direction of travel

The difficulty in directly detecting gravitational waves, means it is also difficult for a single detector to identify by itself the direction of a source. Therefore, multiple detectors are used, both to distinguish signals from other ”noise” by confirming the signal is not of earthly origin, and also to determine direction by means of triangulation. This technique uses the fact that the waves travel at the speed of light and will reach different detectors at different times depending on their source direction. Although the differences in arrival time may be just a few milliseconds, this is sufficient to identify the direction of the origin of the wave with considerable precision.

In the case of GW150914, only two detectors were operating at the time of the event, therefore, the direction is not so precisely defined and it could lie anywhere within an arc-shaped region of space rather than being identified as a single point.

Astrophysical implications

During the past century, astronomy has been revolutionized by the use of new methods for observing the universe. Astronomical observations were originally made using visible light. Galileo Galilei pioneered the use of telescopes to enhance these observations. However, visible light is only a small portion of the electromagnetic spectrum, and not all ob- jects in the distant universe shine strongly in this particular band. More useful information may be found, for example, in radio wavelengths. Using radio telescopes, astronomers have found pulsars, quasars, and other extreme objects that push the limits of our understanding of physics. Observations in the microwave band have opened our eyes to the faint imprints of the Big Bang, a discovery Stephen Hawking called the ”greatest discovery of the century, if not all time”. Similar advances in observations using gamma rays, x-rays, ultraviolet light, and infrared light have also brought new insights to astronomy. As each of these regions of the spectrum has opened, new discoveries have been made that could not have been made otherwise. Astronomers hope that the same holds true of gravitational waves. ^[56]

Gravitational waves have two important and unique properties. First, there is no need for any type of matter to be present nearby in order for the waves to be generated by a binary system of uncharged black holes, which would emit no electromagnetic radiation. Second, gravita- tional waves can pass through any intervening matter without being scattered significantly. Whereas light from distant stars may be blocked out by interstellar dust, for example, gravitational waves will pass through essentially unimpeded. These two features allow gravita- tional waves to carry information about astronomical phenomena heretofore never observed by humans, and as such represent a revolution in astrophysics. ^[57]

The sources of gravitational waves described above are in the low-fre- quency end of the gravitational-wave spectrum (10⁻⁷ to 10⁵ Hz). An astrophysical source at the high-frequency end of the gravitational-wave spectrum (above 10⁵ Hz and probably 10¹⁰ Hz) generates relic gravitational waves that are theorized to be faint imprints of the Big Bang like the cosmic microwave background.^[58] At these high frequencies it is potentially possible that the sources may be ”man made” ^[18] that is, gravitational waves generated and detected in the laboratory. ^[59][60]

A supermassive black hole, created from the merger of the black holes at the center of two merging galaxies detected by the Hubble telescope, is theorized to have been ejected from the merger center by gravitational waves. ^[61][62]

… ”

Gravitaatioaallot eivät ole gravitaation selitys vaan sen hypoteettinen ominaisuus. Hypoteesin perustana on massan rinnastaminen sähkö- magneettiseen varaukseen,joka kiihtyvässä liikkeessä ollesaan säteilee fotoneja.Vastaavalla tavalla esimerkiksi toisiaan kiertävien massojen ar- vellaan säteilevän pois energiaansa gravitoneina, jotka eivät ole sähkö- magneettista säteilyä. Silti niiden nopeudeksi arvellaan hypoteettisesti valon nopeus c. Tämän perustana on mm. olettamus YHTENÄISTEO- RIASTA, sama joka on ollut Higgsin bosonin etsinnän pohjana, vaikka juuri muuta kokeellisesti vahvistettua (?) yhteyttä näiden teorioiden vä- lillä ei olekaan ollut. Tämän kanssa on kilpaillut mm. Kraussin ”sipuliver- sumiteoria”, jonka mukaa gravitaatio omonaisuuksineen olisi peräisin eri alkupaukusta kuin sähkämagnettinen voima

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/stephen-hawking-esittaa-taysin-uudentyyppista-gravitaatioteoriaa

” keskiviikko, 3. lokakuu 2012

Tässä on ensin korjattava Hesarin tulkintoja, että

USA:n Demokraatit  EI OLE VASEMMISTOPUOLUE,

vaan se on talous-, oikeisto-, kulttuuri- ja identiteettiliberaalinen porva- ripuolue,  jonka historiallinen tausta on etelän orjanomistajataustaisis- sa plantaašinomistajissa, katolisessa väestössä ja muissa ei-protestan- teissa ja identiteettitietoisissa vähemmistöissä.

Siellä ei ole ikinä suunniteltu minkäänlaista sosialismia, eikä kukaan voi myöskään kuvitellakaan sen neuvottelevan puolueena mistään ”tupo/ kiky-sopimuksesta” ”työtätekevien” nimissä, kuten vaikkapa Englannin työväenpuolueen. Sellainen on nimenomaan kategorisesti heidän puolueideologiansa vastaista. Kun uudistuksia välttämättä tarvitaan, demokraatit luottavat ylhäältäpäin määräävään (valtion takaamaan) ”Liberaaliin Kapitalistiin”, joka samalla vetää myös poliittiset pisteet Demokraattipuolueelle.

Sotapolitiikassa Demokraattipuolue uskoo viimeisimpään raskaim- paan ja kalleimpaan globaaliin sotateknologiaan ja ”yksityisten” glo- baalien meediaimperiumien (CNN,NYT ym.) käymään göbbelsiläiseen (joskin tyhmempään) infosotaan ja TIETEEN VÄÄRENTÄMISEEN JA OIKEAN TIEDON PANTTAAMISEEN JA MONOPOLISOIMISEEN USA:N LIITTOVALTIOLLE.

Puolisotilaalliset kansalaisjärjestöt, jotka rivirepublikaaneille usein ovat ”demokratian korkein kukkanen”, ovat demokraateille retoriikassa usein ”fasismia” tai ”rasismia” (vaikka olisivat mustia) , eikä rividemo- kraatti osallistu sellaisiin. Kukaan demokraattipresidentti ja tuskin ku- kaan -kuvernöörikään on kuitenkaan koskaan periaatteellisesti kieltäy- tynyt niitä käyttämästä: Muistettakoon vaikka haloslaisen lesbokuver- nöörin Kate Brownin Oregonin Kansalliskaartin eläkeläishörhöt, jot- ka esiintyivät Suomen EU-sotaharkotuksissa muka ”NATOn ilmavoimi- na”! (Toki nuokin kokeneet, sankareita palvovat isoisät US Air Forcen käytöstä poistettuine kamikaze-romukoneinen OVAT KAIKKEA MUU- TA KUIN ”VAARATONTA VÄKEÄ”:  heidät on tavan takaa kärrätty par- simaan ja selvittämään miten kuten sotia niin Koreassa, Vietnamissa, Irakissa kuin Afganistanissakin, kun nuoremmat ovat epäonnistuneet – ja kyllästyneet!)

Demokraatit ovat vieneet USA:n maailmansotiin (aiheellisesti ja oikeal- la puolella),mutta myös Korean ja Vietnamin (fasistisiin ja rasistisiin) so- tiin, joista jälkimmäisessä tuli USA:n historian ainoa varsinainen rökäle- tappio.USA:n viime vuosisadan alun jälkeen käymistä suuremmista so- dista ovat olleet republikaanipresidenttien aloittamia vain Filippiinien siirtomaasota (presidentti William ”Olemme tappaneet väärän sian!” McKinley), jossa USA Espanjan kusetuksesta jyräsi sileäksi ITSENSÄ MIELISEN tasavaltalaisen itsenäisyysliikkeen ja ”korjasi” farssin ja katastrofin asettumalla itse siirtomaaisännäksi,  ja presidenttien isä (tyhmin) ja poika George Bushin (kusetettuina) aloittamat Irakin sodat. ”Republi- kaanien sodissa” on yleensä tuloksena ollut jotakin jyrkästi muuta kuin on haettu.

USA on järjestänyt maailmalla satoja demokratianvastaisia sotilasval-lankaappauksia kuten Chilen, Indonesian, Turkin (viimeisin epäonnistui), Argentiinan, Meksikon, Irakin ja Pakistanin useat, Kreikan, Persian 1949, Egyptin, Tunisian, Libyan, Kongon, Etelä-Vietnamin, Kambodzhan, Kon- gon jne.Oma lukunsa on Latinalainen Amerikka,jossa on tuskin ainoata- kaan maata, jossa ei olisi koskaan tapahtunut USA:n mobilisoimaa, ta- vallisesti fasistista vallankaappausta. Muutaman kerran se on potkinut helvettiin myös omat omavaltaisiksi käyneet ja höyrähtäneet marionettinsa, esimerkiksi Haïtilla ja – Kuubassa.

Ani harvoin se on ulkomailla todella ajanut puolustanut sotilaallisesti demokratiaa: lähinnä välittömästi ennen II maailmansotaa Espanjan sisällissodassa ja Vietnamin vuosien 1941 – 1945 Hirohiton-vastaises- sa vapaussodassa. Ho Tshi Minh (joka oli siihen asti aina ollut hyvissä väleissä USA:n kanssa vaikka olikin Kominternin johtajia),Vapaa Rans- ka ja Roosevelt rymistivät varsin menestyksellisesti samalla puolella maataisteluiden tietysti jäädessä ensi mainitun ja paikallisuuden spesialistin Vo Nguyen Giapin vastuulle.

Mitä tulee vasemmistoon, sellaista ei USA:ssa esimerkiksi  suomalai- sessa tai englantilaisessa tai ranskalaisessa merkityksessä ole eikä juuri lainalaisamerikkalaisessakaan julkisesti.

”Liberal” ei tarkoita vasemmistolaista, vaan vasemmisto kuuluu termi- en ”Left”, Leftist (= äärivasemmistolainen, termi lainattu kommunis- teilta) ja Radicals alle. Radical tarkoittaa samaa kuin root, joten radi- kaalit ovat olevinaan ainakin ”juuriväkeä”, joka yrittää perustella tun- nuksiaan ja kritiikkiään tieteellä (tai ”tieteellä” kuten Noam Chomskylla, ”rotuperusteet” eivät kuitenkaan käy, ne on pantava muuhun, vaikka Keeni-raiskaajamurhaajamies”teorian”, Demonic Males,   pakettiin), perinteillä tai ympäristö- ja sosiaalisilla uhkilla. Oikeisto- ja uskonradikaalit ovat Extremisteja.

Liberaalit eivät yleensä toivota left(ist)eijä ja radikaaleja linnaan tai hir- teen, vaan he yrittävät kusettaa näitä palvelemaan itseään, jopa teke- mään ns. paskaista työtä ja tarjoamaan ulkomaailman aateveljille MITÄ TAHANSA MUUTA KUIN MARXILAISTA vaihtoehtoa! Sallittua arsenaa- lia ovat esimerkiksi ”vasemmistosionismi” (mm. Bernie Sanders, sitä saatetaan tarvita), ”sosialistinen ihmisluonto -teoriat” (mm. Noam Chomsky ym., vaikka ne tasan yhtä vääriä ja lisäksi tyhmempiä kuin ”ah- neuskilpailu-ihmisluontoteoriat”) sekä sekä mielikuvitussalaliittoteo- riat ”uskomattoman rikollista ja perversseistä päättäjistä” (WTC-salaliitto ym.), koska ne uusintavat porvarillisia yhteiskuntateorioita ja ”keskustelevat” niiden raameissa.

Ruotsalaisen, saksalaisen tai ranskalaisen tyyppinen ”eurososialidemo- kratia” (Willy Brandt, Olof Palme, Gerhardt Schröder, Francois Hollande, Jeff Corbyn; Jose Lula da Silva, Dilma Rousseff) EI  ole ”sallittu vasem- misto-oppi”, sillä heidän epäillään ajavan ”parlamentaarista sosialis- mia”, joka on USA:N SUURIN KAUHISTUS, jota se ei ole koskaan sietänyt kolmea päivää kauempaa välittömässä valtapiirissään (Chile), vaikka se on sietänyt yksipuoluesosialismia. Loukkaavin ja ja pahimmin ääniä syövä luonnehdinta Obamasta oli ”eurodemari”. Sellaiset huijuu- demarit kuin Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen, Thabo Mbeki, Alexis Tsipras ja Antonio Guterres USA:n meedia osaa erottaa edellisistä.  Se saa saa tähän apua heitä itseltään. Näitä luullaan libe- raaleiksi, ”omiksi” (vaikka esimerkiksi Halonperkele on nurinkäännetty hirohitoisti, ”paholaismieteoreetikko” kuten varmaan Hillarykin)!

Minä en tosin juurikaan tiedä, miten siellä puhutaan, paitsi mitä olen pärissyt erittäin asiantuntevien FB-kavereiden kanssa, mutta tiedän yhtä ja toista mitä siellä kirjoitetaan, myös sellaista, joka ohjaa monia päättäjiä (Kuten Donaldia), mutta josta meikäläisessä meediassa näkyy korkeintaan valehtelua.

Nyt ”Demarit” ovat kompastuneet retoriikkansa ”vasempaan” kulmakiveen, jos on uskominen puoleen omaan alan professoriin.

Lisäksi puolueen kaikenkansan-retoriikka on fokusoitu virheellisesti ”Joogamatto-Jessicalle”, josta kukaan ei pidä eikä ole hänen mielipiteistään kiinnostunut.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005390857.html

Yhdysvaltojen vasemmiston suutut- tanut professori HS:n haastattelussa: Trump voitti, koska kansa pitää Kaljakori-Joesta enemmän kuin Joogamatto-Jessicasta

Professori Mark Lilla kirjoitti Yhdysvaltojen demo- kraattien nöyryyttävästä tappiosta kirjan, joka sai vasemmistolta ”murhaavan” tuomion. HS:n haastat- telussa Lilla pysyy kannassaan: Yhdysvaltojen va- semmiston pitäisi kääntää katseensa vähemmistön oikeuksista enemmistön tarpeisiin, jos se haluaa takaisin valtaan.

Kuka?

Mark Lilla

Satavuotiaan Suomen on Saksaa kiittäminen

 

***

Mauno Jokipii valehteli ”suurteoksessaan” suomalaisista SS-miehistä näiden järjestölliset asennoitumiset (45% järjestäytyneitä julkinatseja ja -fasisteista, lopuista suurin osa piilosellaisia), tehtävät (osallistuivat juutalaisten joukkotuhontaa jne.).

https://areena.yle.fi/1-4252049

” Ylen aamu-tv

Suomalaisten SS-miesten poliittiset näkemykset

7 min
pe 6.10.2017
toistaiseksi
1453 katselua

Toisen maailmansodan aikana noin 1 400 suomalaista taisteli Natsi-Saksan SS-joukoissa. Professori Mauno Jokipii julkaisi vuonna 1968 suomalaisten SS-miesten vaiheista tutkimusalan merkkiteoksen, Panttipataljoona. Dosentti André Swanström on omissa tutkimuksissaan tullut siihen tulokseen, että Jokipii on vääristellyt historiaa.

***

Robert Brantberg  Mannerheim, Valkoinen kenraali 1914−1918

Mannerheim oli Venäjällä Valkoisten äärimmäisintä Kerenskin ja Enten- ten vastaista äärioikeistoa,joka myös aloitti sisällissodan. Mannerheim oli valmistelemassa Kornilovin kapinaa, ja erotettiin siksi armeijasta. Mannerheim ja Entente-mielinen ukrainalainen valkokenraali Judenitsh, joka olisi ollut ainoa perspektiivillinen mahdollinen valkoinen (osa)voittaja (jos olisi tehnyt bolshevikkien kanssa diilin itsenäisestä Ukrainasta) olivat vihollisia. Judenitsh olisi lennosta tunnustanut Suomen valtalain ja yrittänyt tehdä diiliä myös Punaisten kanssa, sillä nämä olivat melko lähellä hänen kavereitaan Georgian menshevikkejä.

http://brantberg.fi/Mannerheim%20-%20valkoinen%20kenraali%201.htm

Paroni Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867–1951) lähti ensimmäiseen maailmansotaan Kaartin ratsuväkiprikaatin komentajana ja tsaarin seurueen upseerina. Hän joutui alusta alkaen koviin taisteluihin itävaltalaisia ja saksalaisia vastaan Etelä-Puolassa.

Kenraalimajuri Mannerheim oli taitava rintamakomentaja. Tsaari Nikolai II myönsi hänelle Venäjän arvostetuimman kunniamerkin Pyhän Yrjön ristin jo vuoden 1914 syksyllä. Ristin luovutti Venäjän legendaarinen ylipäällikkö ja Gustafin ystävä, suurruhtinas Nikolai Nikolajevitš.

(HM: Suuriruhtinas, kenraali Nikolai Nikolajevitsh Romanov Jr. ei ollut mikään erityisen legendaarinen komentaja:hänet oli nimitetty Turkin-vastaisen Eteläisen rintaman komentajan ukrainalaisen Nikolai Judenitshin tilalle, kun Grigori Rasputin oli nähnyt jonkin näyn, että tämän luotettavuudessa tsaariperhettä kohtaan olisi parantamien varaa. Mannerheim sai ristinsä aivan sodan alussa, ja se saattoi liittyä vähemmistökansallisuuksiin kuuluvien upseerien uskollisuuden varmisteluun tuossa yhteydessä. Väliaikainen hallitus erotti valtaan tullessaan Nikolai Nikolajevitshin, joka siirtyi appennsa luo Makedo- niaan, ja nimitti tilalle uudelleen Judenitshin. Sotaministeri Kerenski kuitenkin erotti tämän taas syistä, joista ei ole tietoa. Nikolai Nikolajevitshin ystävänä ja suojattina Mannerheim oli Judenitshin vihollinen. Vuonna 1905 Suuriruhtinas Nikolai oli kieltäytynyt tsaarin vaatimuksesta huolimatta ryhtymästä sotilasdiktaattoriksi ja jyräämästä demokratialiikettä ja sen sijaan suositteli tsaaria hyväksymään täydellisesti vesitetyn duuman, kuten sitten tehtiinkin.)

Mannerheimin ura lähti nopeaan nousuun. Vuoden 1915 keväällä hänet nimitettiin ratsuväkidivisioonan komentajaksi. Hän taisteli menestyksekkäästi Bukovinassa ja Romaniassa.

Mannerheim oli Pietarissa, kun vallankumous puhkesi vuoden 1917 helmikuussa. Tsaari luopui kruunusta ja karkotettiin Siperiaan. Gustaf palasi rintamalle, mutta kieltäytyi vannomasta uskollisuudenvalaa väliaikaiselle hallitukselle. Hänet ylennettiin kuitenkin kenraaliluutnantiksi ja nimitettiin ratsuväkiarmeijakunnan komentajaksi.

Mannerheim valmisteli kesällä vastavallankumousta ylipäällikkö Lavr Kornilovin kanssa. Vallankaappaus Aleksandr Kerenskin hallitusta vastaan epäonnistui ja kenraali Kornilov vangittiin. Gustaf erotettiin armeijasta.

(HM: Kornilovin kapina oli Venäjän sisällissodan alku, vaikka Kornilov ja hänen esikuntapäällikkönsä Anton Denikin joutuivatkin vangituksi seuraajan kenraali Duhoninin toimesta, joka lokakuun vallankumouksen jälkeen päästi nämä karkuun. Kornilov kaatui Jekterinodarin (Krasnodar) kaupungin valtauksessa 13.4. 1918. Komentajana jatkoi Denikin, enempi Ententen kuin Keskusvaltojen mies. Denkinin joutui 1920 alussa vetäytymään Krimille ja luovuttamaan ylipäällikkyyden sikäläisten joukkojen komentajalle Pjotr Wrangellille. Denikin pakeni englantilaisten avulla vapautettuun Konstantinopoliin. Myöhemmin hän kieltäytyi osallistumasta natsi-Saksan metkuihin toisin kuin useat muut valkokenraalit.)

Mannerheim palasi joulukuussa Suomeen, jossa myös oli puhjennut levottomuuksia. Senaatin puheenjohtaja Pehr Svinhufvud nimitti Gustafin hallituksen joukkojen ylipäälliköksi.

(HM: Vasta 25.1.1918,kun tämä oli aloittanut hyökkäyksen ulkopuolisella valkokaartilla Viipurin venäläistä varuskuntaa vastaan jo edellisenä päivänä. Samalla syrjäytettiin Entente-mielinen, Turkissa taistellut komentaja Claes Charpentier. Tämä kärsi sydänvaivoista, joihin sitten vielä samana vuonna kuolikin.)

Gustaf riisui Pohjanmaalla olevat venäläiset aseista sekä rakensi lähes tyhjästä talonpoikaisarmeijan,
(HM: Hän kusetti Pohjanmaanmaalaisliittolaisia kaarteja väittämällä ”Venäjän hyökänneen Suomeen.)

joka kukisti punaiset kapinalliset Tampereen ja Viipurin verisissä taisteluissa.

Voittoisan sodan jälkeen Mannerheim erosi armeijasta, koska hän ei hyväksynyt Saksan vaikutusvallan lisäämistä Suomessa.

(HM: Hän erosi joskin muusta syystä, mahdollisesti Entente-valtioiden vaatimuksesta.)

Valkoinen kenraali on itsenäinen jatko-osa teokselle Tsaarin upseeri 1867-1914, jossa kerrotaan Gustafin värikkäistä nuoruusvuosista. ”

Annetaan ensin puheenvuoro kannattajalle, miten hän tämän näkee:

http://jatkumo.net/index.php?topic=1197.0

hibiscus

Rasismi Suomessa

” Rasismi on suhteellisen nopeasti leviävä ilmiö. Erityisesti perussuo- malaiset ovat kunnostautuneet rasisteina. Jotkut pitävät rasisteja nopeaälyisinä, mutta minä pidän heitä tyhminä, hidasälyisinä, ennak- koluuloisina, pelkureina erityisesti vieraita kulttuureja ja uskontoja kohtaan. Täälläkin tuo kaikki näkyy erityisen selvästi. He levittelevät nopeasti valheita, joita ovat sosiaalisesta mediasta poimineet tai keksineet itse. Rasisti on raukka, joita ei tarvitse sääliä, vaan heille tulee antaa kunnon vastus ja kusta heidät upoksiin. Rasisti on niin tyhmä, ettei hän edes tunnista itsessään rasismia, vaan kuvittelee olevansa ainoastaan isänmaallinen.

Moni rasisti on myös Suomen vastarinnan kansallissosialisti. Tuo järjestö tulisi kieltää pikimmiten natsistisena organisaationa. Kaikki rasistit eivät ole natseja, mutta ilman järkisyitä Suomea ja suomalai- suutta ihanteena ja ylivertaisena muihin kansoihin ja kulttuureihin nähden on naurettavaa. Rasisti kuvittelee usein, että Suomen muta- kuopassa möyriminen on maahanmuuttajien syytä. Vaihtakaa päättä- jät ja lakatkaa äänestämästä persuja ja kokoomusta. Isänmaallinen toki saa olla, mutta yltiöpäinen rasistinen isänmaallisuus on irvokasta.

https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa-reportaasit/n%C3%A4in-v%C3%A4ittelet-rasistin-kanssa ”

Näin väittelet rasistin kanssa

21.3.2016 11.39
Riikka Suominen

Maahanmuuttokriittinen serkku möykkää Facebookissa ja uutiskom- menteissa levitetään valheita islamisaatiosta. Vihreä Lanka neuvoo, miten nettirasistien kanssa kannattaa väitellä.

[RJK: Missään ei määritellä ´rasismia´, vaikka se on tunnettu ideologia. Saksassa se nimi oli Sozialbiologismus, vaikkakin siinä esiintyvä ”biologia” oli ja on  leikkibiologiaa.

Kahdella ensimmäisellä lauseella lyödään lukkoon, että muka ”maa- hanmuuttokriittisyys = rasismi”, mikä ei missään tapauksessa pidä paikkaansa. Rasismiin kuuluu ehdottomasti ”sosiobiologia”, jossa ”rotuominaisuudet” ovat nimenomaan biologisia.]

1. Väännä vaikka väsyttää

Maahanmuuttovastainen möly väsyttää. Nettirasistin kanssa kannat- taa silti keskustella. Rasistisen kommentin sivuuttaminen voi viestiä, että tukee sitä. Kaikki muut eivät ole rasisteja, vaikka siltä joskus tuntuukin.

”Pieni äänekäs vähemmistö yrittää esittää, että on enemmistö. Se ei saa mennä läpi”, sanoo Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori Mikko Lehtonen.

[RJK: Mikko Lehtonen ei taatusti samaista rasismia ja maahanmuut- tokriittisyyttä. Tästä ei käy ilmi, kumpaa pientä vähemmistöä hän on tarkoittanut.]

Rasistit peittoavat muut keskustelijat, koska he ovat nopeita kirjoitta- jia. He eivät itse etsi faktoja tai muotoile sanomisiaan. Osa teksteistä on kopioitu ja käännetty ulkomaisista ryhmistä. Suhteellisen pieni, mutta aktiivinen verkosto pystyy luomaan kuvan laajasta uhasta.

[RJK: On sekä tuollaisia rasisteja että maahanmuuttokriittisiä. Tämäkään ei valaise, kummista on kysymys.}

2. Älä trollaa

”Tavallinen ihminen ei mene kertomaan itsestäänselvyyksiä. Kuten sitä, että ihmisoikeus kuuluu kaikille. Siksi keskustelupalstoilla meuhkaavat vain hullut”, sanoo bloggaaja Jori Eskolin. Hän kirjoittaa Ääntä perkele! -blogia.

Rasistisille palstoille ei ole järkeä lähteä käännyttämään ketään. Ne ovat kuplia, joilla haetaan vahvistusta omalle mielipiteelle. Siellä ei synny keskustelua.

”Trollit nauttivat vahvojen reaktioiden herättämisestä. Jos väittelet rasistisella alustalla kaikkia muita vastaan, toimit kuin trolli”, sanoo Jyväskylän yliopiston yhteisöviestinnän professori Vilma Luoma-aho.

3. Toista, toista, toista

Faktat vähentävät muukalaisvastaisen mölyn määrää.

”Pyydä faktoja ja osoittamaan väitetty syy–seuraus-suhde. Keskustelu loppuu yleensä siihen”, Eskolin sanoo.

Rasismin käyttövoima on, että ihmisestä tehdään epäihminen, loinen. Tällaiset yleistykset pitää purkaa. Rasistisen retoriikan avaaminen on tärkeää. Tuo esille, miten retoriikalla luodaan tunnelmaa.

[RJK: Virheiden Al-Haidi Hautahourulalla on tuollaisen retoriikan paavitar:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/08/miten-halosen-ja-hautalan-tilastokeskus-sepitti-eu-lle-70-miljoona-tapettua-maon-uhria

Miten Halosen ja Hautalan Suomen Tilastokeskus sepitti (”EU:lle”…) ”70 miljoona tapettua Maon uhria”…

”Kun sanotaan ’näyttää liittyvän’ tai ’maallikolla herää helposti epäily…’ ja näihin liitetään raiskaus tai ISIS:in hirmutekoja, niin tarkoitus ei edes ole perustaa sanomaansa faktoihin, vaan ainoastaan luoda kuvitelmaa syy-seuraus­suhteesta. Tämä on tyypillisin europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon (ps) käyttämä metodi”, Eskolin sanoo.

[RJK: JUURI TUOLLAISIA KUVETELTUJA ”SYYSUHTEITA” VIRHEÄTKIN LUOVAT MM. NOILLA HISTORIANVÄÄRENNYKSILLÄÄN MUTTA ERI ASISOISSA! Juuri siksi he niin hyvin tietävätkin!]

4. Argumentoi tunteella

Hyvä argumentti vetoaa sekä järkeen että tunteisiin. Jos haluaa muuttaa ihmisen näkemyksiä, pitää ymmärtää olettamukset, joiden varaan hän rakentaa näkemyksensä.

[RJK: RASISMIN TAKANA OLEVAA KESKEISINTÄ VÄÄRÄÄ IDEOLO- GISTA PÄÄHÄNPINTTYMÄÄ ”SOSIOBIOLOGIAA” EI EDES MAINITA, KOSKA VIRHEÄT, VARSINKIN JOHTAJAT YLEENSÄ USKOVAT TAI OVAT USKOVINAAN SIIHEN!]

”Suomalainen yhteiskunta on aina ollut monikulttuurinen. Jos nyt sanotaan, että Suomi täytyy pitää puhtaana, niin pitää purkaa tämä väärä lähtöoletus. Mutta sitä varten pitäisi päästä dialogiin”. Lehtonen sanoo.

Tutulla ihmisellä on enemmän auktoriteettia. Uskomme todennäköisemmin tutun argumentteja kuin vieraan.

5. Yritä ymmärtää

”Jotta jotain voi tehokkaasti kritisoida, sitä pitää ymmärtää”, sanoo Mikko Lehtonen.

Väittelyssä ei yleensä kuunnella toisen näkemystä. Vihatutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että vihaa lietsovillakin on argumentteja kommenttiensa taustalla.

”Paras tapa on kysyä,mikä on johtanut siihen,että ajattelet näin, oletko aina ollut tuota mieltä. Se laittaa ihmisen perustelemaan ja puolusta- maan näkemystään. Siihen voi vastata avaamalla omia kokemuksiaan”, sanoo Vilma Luoma-aho.

[RJK: Nyt tuli kuitenkin OHJE: Virheän on lypsettävä vastapuolen ideologia ja VAADITTAVA ÄLYLLISIÄ PERUSTELUJA, MUTTA OMIA SELLAISIA EI SAA KERTOA EIKÄ NIISTÄ KESKUTELLA, vaan PITÄÄ KERTOA (VAIN) KOKEMUKSIAAN!!!]

6. Hyväksy tosiasiat

Mielipiteen muuttaminen on todella vaikeaa.

[RJK: OMAN vai VIERAAN?]

Näin käy vain, jos ihminen on valmis etsimään uutta tietoa, hän luottaa tiedon lähteeseen, ympäristö tukee muutosta ja uusi mielipide saa vahvistusta muilta.

[RJK: Tämä tarkoittaa, että ihmiset muuttaisivat aina mielipidettään ympäristön mielipidettä kohti (ainakin jossakin ryhmässä, ja laajem- minkin). Tämä ei pidä paikkansa. Ihmiset voivat vittuuntua ympäris- töönsä, tai johonkin sen ärsyttävään yksityiskohtaan, ja ruveta tekemään esimerkiksi päinvastoin kuin ympäristö edellyttää.]

”Yleensä ihminen hakee tietoa vasta, kun kohtaa jonkun vaikeuden. Esimerkiksi sairastuu. Silloin voi kiinnostua sellaisistakin asioista, jotka ovat vastoin omia uskomuksia”, Luoma-aho sanoo.

Hänen mukaansa mahdollisuus ihmisen käännytykseen ulkomaalais- vihamielisyyden polulta on vain, jos keskustelua käydään muualla kuin muukalaisvastaisella foorumilla.

”Meillä on taipumus olla muiden kanssa samaa mieltä. Teemme nopean arvion siitä, mitä mieltä muut ovat.”

7. Vakuuta yleisö

”Rasistien ongelma on, että he niputtavat kaikki yhden ryhmän jäsenet samanlaiseksi. On hölmöä, jos antirasisti sortuu samaan”, sanoo Lehtonen.

Muukalaisvastaiset ovat kirjava joukko, jonka motivaatiot ovat ristiriitaisia. Tepsivät argumentitkin vaihtelevat.

Vannoutunutta rasistia ei pysty vakuuttamaan. Mutta heitä on niin vähän, ettei heihin kannata kuluttaa energiaa. Sen sijaan voi vaikuttaa keskustelun yleisöön. He miettivät, kenen argumentti on paras.

8. Älä siedä mitä vain

”Joskus on paikallaan ilmaista kirjoittajalle, ettei siedä jotain. Näyttää, missä oma raja kulkee”, sanoo bloggaaja Eskolin.

Netin rasistisesta materiaalista kannattaa ilmoittaa verkkosivuston ylläpitäjälle. Tällä on velvollisuus poistaa sivustolta törkeä materiaali. Uudistetun rikoslain säännöksen mukaan ylläpitäjä voi joutua vastuu- seen lainvastaisista teksteistä, vaikka ei olisi itse niitä kirjoittanut.

Keskustelupalstan ylläpitäjä voidaan myös tuomita kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Poliisillekin voi ilmoittaa rasistisesta aineistosta.

9. Levitä hyvää

Jos ei jaksa väitellä, voi aina kannustaa samanmielisiä. Voi kirjoittaa nettifoorumilla, että antirasistit tekevät arvokasta työtä.

”Positiivisesta palautteesta he saavat voimaa jatkaa”, professori Luoma-aho sanoo.

maailmanparannuskoulu  Rasismi  Rasisminvastaisuus

[RJK: VIRHEÄT EIVÄT OLE ANTIRASISTEJA, KOSKA HE EIVÄT OLE ANTISOSIOBIOLOGISTEJA.]

Kari Enqvistin kolumni: Yritykset innovoikaa ihan itse älkääkä mankuko yliopistoja talkoisiin

Elinkeinoelämä haluaa yliopistolta lisää innovaatiopanostuksia. Miksei se itse sijoita johtajien ylisuuria kannustuspalkkioita tutkimukseen, kysyy Kari Enqvist.

25.9.2017 klo 07:03päivitetty 25.9.2017 klo 08:58

Mitä ja millainen eläin on yliopisto? Mikä on sen tarkoitus ja keitä varten se on olemassa? Mitä hyötyä siitä on?

Tällaisia kyselevät säännöllisin välein poliitikot, elinkeinoelämän edusta- jat ja somekansa. Ja usein närkästyneellä äänensävyllä, jonka tarkoituk- sena on viestiä, ettei yliopistoista ole tarpeeksi hyötyä kenellekään heistä.

Nykymaailma on monimutkainen. Poliitikot joutuvat kamppailemaan vaikeiden, toisiinsa lomittuneiden ongelmien kanssa. Jokainen heistä uskoo tietävänsä, miten asiat tulee hoitaa. Koska kovin harva jakaa heidän uskonsa, he haluavat mielipiteilleen yliopistollisen sertifikaatin.

Poliitikot kyllä puhuvat kauniisti tutkimustiedon tarpeesta päätösten avittamiseksi. Tuota tietoa myös tarjotaan heille. Mutta kun se osoit- tautuu heidän omien uskomustensa vastaiseksi, poliitikot pyyhkäisevät syrjään yhdellä luudanvedolla nämä kaiken maailman dosentit.

Tässä he kanavoivat äänestäjäkuntaansa. Somen totuudenjälkeisessä huumassa se lyttää yliopistoväen pelleiksi ja verorahoja imeviksi iilima- doiksi. Pääosin siksi, että tutkijat kehtaavat väittää someväen yksin- kertaisiksi tietämiä totuuksia monimutkaisiksi ja monisävyisiksi. Että esimerkiksi kaikki Suomen ongelmat eivät ratkea eurosta eroamalla.

Elinkeinoelämä katsoo yliopistoa omien suodattamiensa läpi. Niitä on kahdenlaisia: debet ja kredit.Sen puheenvuorot tuntuvat joskus kantau- tuvan kaukaiselta planeetalta, jonne yliopisto erottuu vain himmeänä pisteenä.

Hyvä esimerkki on äskettäinen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen

Heidän iskusanansa olivat innovointi ja kaupallistaminen.Sitä on yliopis- toissa kuulemma liian vähän. Parhaaseen stand up -komiikan tyyliin he ehdottivat jopa lisäämään tutkijoiden työpäivään muutaman kaupallistamiseen korvamerkityn lisäminuutin.

Kun he väittävät, että kaupallistamisen ja tutkimuksen edistäminen rinta rinnan parantaisi tieteen laatua, he eivät Narniastaan käsin kykene näkemään, millainen eläin yliopisto on.

Einstein tosin hankki aikoinaan patentin tietyntyyppiselle jääkaapil- le. Sillä ei kuitenkaan ollut mitään annettavaa suhteellisuusteorialle. Pientä marginaalia lukuunottamatta kaupallistamisella ei ole mitään merkitystä tieteen kehitykselle.

Yliopistojen historia on lähes tuhatvuotinen. Euroopan vanhin, Bolog- nan yliopisto, perustettiin vuonna 1088 vapaan opetuksen ja tutki- muksen tyyssijaksi. Nämä kaksi asiaa ovat moottori, joka yliopistoja pitää edelleen käynnissä. Kaikki muu on oheisvahinkoa.

Henkensä pitimiksi nämä professorit joutuisivat kolmen kuu- kauden ajan  kehittelemään uusia, Kiinaan kaupusteltavia muovihärpäkkeitä

Ja näin on kaikkialla maailmassa, kun puhe on huippuyliopistoista. Kun ETLAn kirjoituksessa todetaan amerikkalaisyliopistojen professoreille maksettavan palkkaa vain yhdeksältä kuukaudelta, se ei suinkaan tarkoita, että henkensä pitimiksi nämä professorit joutuisivat kolmen kuukauden ajan kehittelemään uusia, Kiinaan kaupusteltavia muovihärpäkkeitä.

Ei: jo heidän yhdeksän kuukauden palkkansa on paljon suurempi kuin suo-malaisprofessorin vuosipalkka. Tarkoituksena on kannustaa heitä hankki- maan lisärahoitusta omaan tutkimukseensa ja samalla korottaa omia palkkojaan entisestään.

Jopa opetus on tutkimukselle alisteista.Kun nuoret unelmoivat yliopis- tourasta, he unelmoivat tutkimustyöstä. Tämän parhaimmiston varassa lepää yliopiston tuhatvuotinen brändi. He tuottavat aikanaan sen immateriaalisen hyödyn, jota nimitetään sivistykseksi ja kulttuuriksi ja joka on yliopiston perimmäinen tarkoitus.

Miksi se mankuu yliopistoja talkoisiin, jotka kaiken järjen mukaan kuuluvat sille itselleen

Eivät heitä vedä epäkiitolliselle ja usein huonosti palkatulle urapolulle haaveet innovoinnista ja kaupallistamisesta. Niitä varten meillä on kapitalismiksi kutsuttu talousjärjestelmä.

Miksi siis kapitalismin nimiin vannova elinkeinoelämä ei itse satsaa enemmän rahaa innovointiin? Miksi se mankuu yliopistoja talkoisiin, jotka kaiken järjen mukaan kuuluvat sille itselleen? Miksi se ei sijoita johtajiensa ylisuuria ja usein ansaitsemattomia kannustuspalkkioita tutkimukseen? Siellä nekin rahat tuottaisivat enemmän lisäarvoa omistajille.

Kun yliopistoja yritetään muokata yritysten ilmaisiksi tutkimusosastoik- si, haluaisin muistuttaa elinkeinoelämää: olemme jo antaneet teille sähkön. Se on modernin maailman sydänveri ja sen elinehto. Sitä ilman teidän pytinkinne eivät olisi olemassa.

Sähkö ei tule noin vain töpselistä vaan se on pitänyt löytää perustutki- muksella, johon ei liittynyt innovointia, kaupallistamista tai mitään muutakaan konsulttijargonia. Sähköstä olette meille vieläkin velkaa.

Kari Enqvist

Kirjoittaja on kosmologian professori Helsingin yliopistossa ja tietokir- jailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.

Näin väittää YLE:n ohjelmassa persulainen hölynpölytiedetoimittaja psyk. yo Marko ”(Ylimääräinen) Rotumurhapeilineurooni” Hamilo.

Ohjelmassa piti aöun perin olla presidenttiehdokas Laura Huhtasaari (pers), mutta hän estyi tulemasta (liian tyhmänä omienkin mielestä) ja ”ateismilla” ennen kovaa ratsastanut Hamilo parsii…

https://ranneliike.net/teema/marko-hamilo-vaittaa-etta-homojen-ja-lesbojen-kanssa-tehtiin-yhteiskuntasopimus-1990-luvulla-eivat-keikuta-vanhoja-instituutioita?msg=dhx0&aid=13272

Marko Hamilo väittää, että homojen ja lesbojen kanssa tehtiin yhteiskuntasopimus 1990-luvulla: eivät keikuta vanhoja instituutioita

vaeltaja2006 • 18.09.2017 14:39 • 16 kommenttia. • UUTISET: YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA

Toimittaja ja tietokirjailija Marko Hamilo oli vieraana Roman Schatzin keskusteluohjelmassa Radio Yle1:ssä. Puhuttiin sananvapaudesta. Hamilo pitää yhtenä pahimmista sananvapausongelmista homosaatiota. Siitä ei saa puhua.

Hamilolle ns. ”valtamedia” on vastenmielistä. Ne ihmiset, jotka luovat maailmankuvansa pelkästään Ylen uutisten tai Hesarin mukaan, saavat kapeimman kuvan maailmasta. Nuoret, joilla on aikaa netin käyttöön, saavat monipuolisemman kuvan.

Hamilon mukaan valtamedia jättää käsittelemättä kolme tabu-aihetta. Niissä vain tietyt näkökulmat sallitaan. Yksi on maahanmuutto, toinen Euroopan unioni ja kolmas on homosaatio, seta-agenda, sateenkaari- asiat. Näistä saa olla vain yhtä mieltä. Jos näistä on eri mieltä, on ihmis- vastainen tai populisti. Lisäksi Trumpista ja Venäjästä vain yksi mieli- pide on sallittu. Ihmiset ovat puolesta tai vastaan. Polarisaatio on raju. Kes- kellä ei ole tilaa ihmisille, jotka olisivat jossain asiassa yhtä mieltä ja toi- sessa asiassa toista mieltä. Jos on asioista eri mieltä, joutuu hyvin herkästi huonoon valoon. Ilmiantajat sosiaalisessa mediassa nopeasti paljastavat ”väärät” mielipiteet.

Hamilon mukaan eniten kuraa niskaan tulee maahanmuuttoasioista, mutta myös seta-agenda aiheuttaa nopeasti kielteisiä reaktioita. Hamilo sanoo, että osa homoista ja transsukupuolisista alkaa olla kyllästyneitä siihen.

Ohjelman juontaja Roman Schatz kyseli, miksi homoista ja lesboista pi- täisi päästä eroon. Heitä on aina ollut ja jos he ovat avioliitossa, tuskin kukaan kadulla sitä huomaa. Hamilo nostaa esiin kysymyksen islamilai- sista maista tulevista pakolaisista ja homoista. Homot ovat valitsemas- sa puolensa. Olisiko homojen oltava suvaitsevaisia myös niitä kohtaan, jotka eivät suvaitse homoja. Puna-vihreään ajattelutapaan kuuluu, että suvaitaan sekä homoja vihaavaa islamiin uskovaa että homoja. Saksas- sa on alkanut näkyä, että homo- ja pakolaisvihamielinen AfD-puolue saa paljon kannatusta homobaareissa. Homot taitavat pelätä muslimeja enemmän kuin AfD:tä. Roman Schatz muistuttaa, että homoja on Saksassa jokaisessa puolueessa.

Hamilon mukaan asiat menivät hyvin 1990-luvun lopulla. Homot hyväk- syttiin sellaisella yhteiskuntasopimuksella, että enemmistö ei puutu sii- hen, mitä homojen makuuhuoneissa tehdään mutta homot eivät myös- kään saa puuttua enemmistön vanhoihin instituutioihin.Nyt alkaa monia homojen oikeuksia puolustaneita kyrsiä se, että homot ”tulevat iholle” ja esittelevät omaa homouttaan ja pridea julkisesti. Sopimus oli, että homot saavat makuuhuoneessa olla mitä ovat, mutta nyt ollaankin koko ajan valittamassa syrjinnästä ja koko ajan ollaan praidaamassa kaduilla törkeällä ja epäsiveellisellä tavalla, jota ei heteroille sallittaisi.

Roman Schatz muistuttaa, että ”me heterot” emme huomaa omaa praidaamistamme pilluralleissa ja tv-mainoksissa. Ja homoista ja les- boista hän sanoo, että jos takana olisi tuhansia vuosia täydellistä pii- lossa oloa ja sitten tulisi vapautus, kyllä silloin tekisi mieli hieman bailata. Roman Schatz soisi seksuaalivähemmistöille että ”pitäkää nyt hauskaa ja olkaa vähän rivoja, kun teillä on ollut niin vaikeaa ja 70-lukuun saakka lailla kiellettyä”.

Aito avioliitto -ryhmän agendaa

Toimittaja ja kirjailija Marko Hamilo on ollut muutaman muun kanssa kir-joittamassa kirjaa suvaitsevaistosta ja arvokonservatiiveista (Mitä miel- tä Suomessa saa olla, 2015). Kirja on kova hyökkäys liberaalivasemmis- tolaista eliittiä vastaan. Kirjassa on 50 sivua perinteisen perheen puolustusta.

Itse hän julistautuu entiseksi homorummuttajaksi (s. 191). Hän opiskeli 80 -90-luvuilla psykologiaa ja toimi ainejärjestön puheenjohtajana. Hän muistaa, kuinka keskustelutilaisuudessa Olli Stålström oli väittelemäs- sä psykoanalyysiä puolustaneen Risto Vuorisen kanssa. Siihen aikaan Hamilo oli liberaali ja puolusti homoja psykoanalyysin kannattajia vas- taan. Samoihin aikoihin tutkintovaatimuksista poistettiin Achte et al. kirja Psykiatria, koska se uuden tietämyksen mukaan oli epätieteellinen.

Hamilo kertoo kirjassaan, miten 1990-luvulla homoliike voimistui ja tuli aggressivisemmaksi. Otettiin mm. käyttöön homofobia-käsite. Samoi- hin aikoihin alettiin vaatia parisuhdelakia, siis käytännössä rekisteröityä parisuhdetta.

Hamilo kertoo kirjassa, ettei hänen asenteensa homoja kohtaan ole muuttunut, mutta homot ja lesbot ovat jo käytännössä saaneet kaikki ne oikeudet, jotka liberaalin näkemyksen mukaan heille kuuluvat (!). Nyt on tapahtumassa sama kuin feministien liikkeessä: kun kaikki on saavu- tettu, ei pannakaan pillejä pussiin, vaan vaaditaan yhä enemmän – muka ihmisoikeuksien nimissä.

Tästä eteenpäin Hamilon perustelut ovat lähellä ”aito avioliitto” -ryh- män perusteluja. Uusia arvoja aletaan juurruttaa päiväkoteihin, syntyy kalteva pinta ja avioliittoa levitetään yhä uudenlaisiin pari- ja kolmiosuh- teisiin, sukupuolen hämärtäminen, trans- ja queer-ideologia, jne.

Marko Hamilon esittely kirjan kannessa

Yhteiskuntasopimusta ei ole

Mitään homoille ja lesboille tarjottua yhteiskuntasopimusta tai ”rauhan-sopimusta” ei tietenkään ole olemassa. Kuka sen olisi voinut tehdä ho- mojen ja lesbojen nimissä. Pikku ryhmät psykologian ainejärjestössä Kompleksissa ehkä ovat sellaista voineet pohdiskella.

Roman Schatzin radio-ohjelma maanantaina 18.9.2017

Kuultavissa täältä:

https://areena.yle.fi/1-4190832

*****

Tuollaisen homo(saatio)sopimuksen olemassaoloa vastaan puhuu aina- kin sellainen, että esimerkiksi Vsemmistoliiton piiristä, joka on varmaan pitänyt noista asioista suurinta melua, vasta ehdoteltiin tuollaista ”homosaatio-sopimusta” vielä tämän vuosikymmenen puolella (mutta VAS on tietysti saattanut vain olla pihalla):

http://tyynekuusela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115605-%E2%80%9Dmiesliike%E2%80%9D-tuposta-papoon-%E2%80%9Dsukupuolierojen-ja-roolien-uudelleenneuvottelu%E2%80%9D

” ”Miesliike”: TUPOsta PAPOon: ”Sukupuolierojen ja -roolien uudelleenneuvottelu”?

31.8.2012 02:25 R. Tyyne Kuusela

Tämä kirjoitus oli tarkoitettu kommentiksi oheiseen blogiin mutta py- sähtyi Vasemmistoliiton miesliikettä edustavan kirjoittajan estoon. mikä osoittaa hänen intoaan rajoittaa ja vääristää vapaata keskustelua.

Mieskysymys -kirjan julkaisemistilaisuus ja ennakkomaistiaisia

30.8.2012 16:00 Jiri Nieminen:

” Keväällä allekirjoittanutta pyydettiin kirjoittamaan teokseen nimeltä Mieskysymys. Miesliike, -työ, -tutkimus ja tasa-arvopolitiikka vasemmistoliiton miespoliittisen työryhmän edustajana.

Tampere University Pressiin kustantama ja Tasa-arvoasiain neuvottelu- kunnan viikon kuluttua julkaisema artikkelikokoelma jakautuu miestut- kija Arto Jokisen kirjoittaman esipuheen sekä ministeri Heidi Hautalan ja kansanedustaja Kari Uotilan tervehdyksen lisäksi neljään osaan: (1) Miehet ja tasa-arvopolitiikka; (2) Miesliike; (3) Miestyö; (4) Mies- ja maskuliinisuustutkimus.

Kyseessä ei ole tieteellinen antologia vaan enemmänkin katsaus mies- kysymykseen, josta on viime vuosina ollut paljon puhetta, mutta vähän tekoja.

Kuvaavaa on, että Miesliike -osioon, ainoastaan vihreiltä ja vasemmis- toliitolta on saatu kirjoitukset. Muita puolueita ei näytä kysymys mie- histä ja pojista kiinnostavan senkään vertaa, että vaivautuisivat kirjoittamaan muutaman liuskan antologiaan.

Omassa kirjoituksessani esitän, että vasemmistolaisesta näkökulmasta miesten ja poikien asemaa ei voi erottaa kapitalististen tuotantosuhtei- den muutoksista: sukupuolieron- ja roolien uudelleenneuvotteluissa on kyse sopeutumisesta elinkeinorakenteen muutokseen. ”

Siis sukupuolieron (huom. yksikkö, ”vain yksi ero”; sattumaa, tutkijan huolimattomuutta, vai tarkoin harkittua ”tiedettä”?) uudelleenneuvot- teluissa ja sukupuoliroolien uudelleeneuvotteluissa, jotka herättävät erinäisiä kysymyksiä:

1) Vaan miten siihen yhteen ja selkeimpään yksilöiden väliseen sukupuolieroon, joka ensimmäisenä tulee mieleen, lopultakaan voisi vaikuttaa neuvottelemalla, tai sotimallakaan?

Vai mitä eroa sitten tarkoitetaan, kun Hautalakin seilaa kuviossa, niin tar-koitetaanko mahdollisesti sukupuolten yksilömääräsuhdetta (”vähem- milläkin miehillä pärjäisi”… eräät miehetkin jopa ovat myös samaa mieltä… mutta minä en…)?

2) Kutka ovat valtuuttaneet ketkä ”neuvottelemaan uusiksi sukupuolierosta ja -rooleista” ja koska ja missä!?

(Nyt saamme tietoa lähinnä vain siitä, kutka olisivat tyrkyllä PAPO-johtajiksi, kuten ”neuvottelijoiksi”…)

3) Kun on Niemisen kohdalla yhteistieteiden tohtori, hän varmasti tietää, millaiselle tieteelliselle ihmiskuvalle nuo ”neuvottelut” perustuvat!

4) Kun kerran siitä suurimmasta ja ilmeisimmästäkin erosta ”voidaan neuvotella”, ja meillä tavallisilla kansalaisilla on punkassammekin velvol- lisuus elää ”neuvottelutuloksen” mukaan”, jossa on aivan ehdottomasti ”sovittu myös tieteestä” (josta ollaan – ainakin olevinaan – yksimielisiä (niiden keskuudessa, jotka yksin ”on valtuutettu” ajattelemaan, ja josta sovitaan näytettävän ”yhtä naamaa”!) …

… ai niin … siitä ei saa tietenkään sanoa mitään, että ”MISTÄ TIETEESTÄ?”, kun siitä(kin) vasta neuvotellaan!

Tervemenoa vaan sitten kaikki objektiivinen tutkimus sitten tuostakin aiheesta!!!

5) Mitä tehdään vastaan pullisteleville, joita taatusti riittää vähän joka suuntaan, ”demokraattisesti”? Miten punkkiamme valvotaan? Kannat- taako Kokoomus yksilöllistä valvontaa itse kunkin kohdalla, joka voitai- siin konsultoida ykstyisille työnantajille (muissakin kuin seksifirmoissa), ja Demarit ”yleisiä periaateita”, joiden toteutumista vartioivaivat edustavat nais- ja miesliitot yleissitovasti kaikkien kohdalla? Tuleeko Panomarkkinatuomioistuin? Pannaanko jokin siru?

6) Ovatko Vasemmistoliiton(kin) miesasiamiehet valmiita ”neuvot- telemaan” mm. Hautalankin ”tieteellisistä” lähtökohdista, että ”mie- het ovat ”ajattelevasta Keenistä” raiskaajamurhaajia”? Mies, joka heille omasta puolestaan tuollaisen ”neuvotteluvaltuuden” antaa, myös tunnustaa omalta kohdaltaan ”yhteisen pelin sääntöjen” mukaan tuon ”yhteisen tieteellisen perustan”, jopa tietämättään!)…

Mutta muiden miesten osalta hänelläkään kuitenkaan ei ole minkään- laista oikeutta sellaista ”tunnustaa”, eikä kenelläkään (ainakaan mies- ”evoluutio”-feministijärjestöihin kuulumattomalla) miehellä ole mitään velvollisuutta tanssia sellaisen noitapillin mukaan, vaikka sellaisesta olisi kuinka ”korkea” poliittinen ”hallintoelin” tai ”tuomioistuin” ”päättänyt”, objektiivisen tieteen vastaisesti!

Vasemmistoliiton poikia varoitan, että tuossa evoluutiofeministien pseudotiede- ja ”naisoikeus”punkassa mies on aina sellainen ”juridinen” tuomittu altavastaaja, josta ei koskaan tule kantajaa, vaikka vaikka kuinka taitava juristi miten päin yrittäsi kääntää asioita nurin… (Eipä minun lopultakaan tavallisille miehille näitä kauhean yksityiskohtaisesti kädestä pitäen tarvitse neuvoa…)

http://www.tiede.fi/keskustelut/muut-tiedeaiheet-f14/halosen-linjalla-tuposta-papoon-ja-tipoon-t22652.html

Nieminen: ” Korostan myös — samoin kuin tasa-arvoministeri Paavo Ar- hinmäki samassa kokoelmassa aikaisemmin — miesten välisiä eroja ja luokkakysymystä. Sukupuoltakin enemmän miesten ja naisten elinajan- odotteeseen vaikuttaa heidän yhteiskuntaluokkansa, työvoiman ja pääoman kamppailun muodostamat valtahierarkiat ja käytännöt. ”

Aivan varmasti, ja nämä vaikuttavat erittäin radikaalisti myös sukupuo- lirooleihin, mm. erilaisten sellaisten ”valikoimaan”, joskin vähemmän var- maan siihen suurimpaan sukupuoliseroon (ja aika vähän osaan vähän pienemmistäkään sellaisista).

” Ehkä tämä on myös syy sille,miksi poliittisessa oikeistossa ei kyetä kä-sittelemään mieskysymystä tai sukupuolijärjestystä: se vaatisi nykyis- ten taloudellisen ja sosiaalisen järjestelmän perusteellista kritiikkiä,mihin perussuomalaiset sosiaalidemokraatit ja muut kokoomuslaiset ovat haluttomia?

Mieskysymys -kirjan julkaisemistilaisuus pidetään samassa rakennuk- sessa missä hallitusneuvottelut käytiin viime keväänä, eli Säätytalossa Helsingissä perjantaina 7.9. klo 14-16. Tilaisuuteen täytyy ilmoittautua etukäteen.

Ne, jotka eivät tule Helsinkiin, voivat mennä kuuntelemaan vaikkapa väitöskirjani ohjaajan professori Heikki Paloheimon jäähyväisluentoa klo 14 Tampereen yliopiston saliin Pinni B1097. ”

 

http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243209-petrodollarin-loppu-lahesty

 

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/01/kansan-aani-3-2014-onko-nykyinen-keskuspankkivalta-enaa-kehityskykyista-kapitalismia-lainkaan

Kansan Ääni 3/2014 Onko nykyinen keskuspankkivalta enää kehityskykyistä kapitalismia lainkaan?

Nimi saattaa olla myös vasarakirveskieltä, sikäli kuin noiden välillä edes on selvää eroa, sillä kuuri on ilmeisimmin ollut vasarakirveskielen suora perillinen toisin kuin mikään nykyinen balttikieli. Kuurilaisiakin aivan var- masti on kuten Inkere (ankkurijoki) ja Imatra (erikoinen, silmiinpistävä paikka) ja Vanaja,joka on takoittanut kuurilaisia itsään (vesiväki,-heimo).

Myös Näsijärvi saattaa tulla vasarakirveskielen sanasta *nati = verkko, joka on lainattu myös goottiin (kantagermaaniperäisenä sen pitäisi olla **hneti < *knet- > engl. net). Saameksi sana on nuohtti, nuod´de, josta tulee nuotta. Tosin sana pitäisi oletusarvoisesti silloin taipua **Näden, mutta erisnimet eivät useinkaan noudata sääntöjä.

Fraenckelin liettuan etymologinen sanakirja kertoo seuraavaa sanoista, joille paikannimi ”Tampere” eräänä lukuisista Suomen ja Hämeen balttilaisista paikannimistä perustuu.

Suomen kuurilaisia yhteyksiä on tutkinut erityisesti professori Eino Nieminen

http://www.helsinki.fi/venaja/tietoa/kolari.htm

Vanhoista ja ikivanhoista balttilainoista mm. täällä:

http://www.suduva.com/virdainas/proto.htm

Kuurilainat ovat kuitenkin uusia, samanikäisiä kuin germaanilainat.

(Tuo Fraenkelin liettuan etymologinen sanakirja ei valitettavasti ole tällä hetkellä netissä.)

Lithuanian: tampýti (tampo, tampė) = vetää jotakin t. jokin jostakin, venyä kimmoisesti,

Etymology: ’durch mehrfaches Ziehen, Zerren oder Spannen dehnen = venyä vedon tai jännityksen lisäämisestä, venyä kimmoisesti; auseinander-, auf-, hochziehen = vetää irti toisistaan, ylös maasta; sich recken = ulottua’,

įtampas ’Anspannung, Anstrengung’ = valjaat, į’tampas dass. = em.

Seuraavat kaikki -(e)r-johtimelliset muodot ovat liettuassa LAINAA KUURISTA (lietuan oma johdin on -(e)l-):

Mit r– Erweiterung tamprùs ’zäh = sitkeä, sisukas, saita, hartnäckig = uppiniskainen, sisukas, elastisch’ = joustava, kimmoinen,

Adv. tãmpriai = lujasti, sitkeästi, itsepäisesti

tamprus daikts ’eine Sache, die schwer zu begreifen ist’ = vaikeasti käsitettävä asia,

(Sana on ollut alun perin kuurissa ”*tamperus” (mask.), ”tamperi” (fem.).

Tampere ei kuitenkaan siis tule tästä, vaan vetoLAITETTA tarkoitta- neesta sanasta ”tamperis”! Sitä ei valitettavasti ole tässä sanakirjassa mainittu.

Nykyliettussa ”tampris” tarkoittaa jännitystä, painetta, teknisesti myös jousivakiota ja jousen ruuvikiristintä.

http://www.zodynas.lt/terminu-zodynas/T/tampris

” tampris. tamprumas 1 = jännitys, paine: Kai indo viduje oro tampris didesnis už išorinio oro spūdį, tai skystis kyla tuo vamzdeliu aukštyn.

(Kun astian sisällä paine nousee suuremmaksi kuin ilmanpaine, niin neste nousee tätä putkea ylöspäin.)

http://www.tiede.fi/comment/1798085#comment-1798085

” Vierailija

Liettuassa pyritään kuitenkin nyppimään kuurismeja pois, vaikka ne vilisisivät arki- ja sanomalehtikielessä.)

tamprà, -ễ ’Hartnäckigkeit = itsepäisyys, Zähigkeit = sisukkuus, Elastizität = kimmoisuus’ und ’(Sprung)feder’ = vetovieteri,

tamprýbė ’Festigkeit = lujuus, Standhaftigkeit = kestävyys, kauaskantoisuus’

tamprùmas = tamprýbė; tamprė’ti ’elastisch = kimmoistua, zäh werden = itsepäistyä’.

Lett. (latvia) tamprs ’sehr zäh’ = erittäin uppiniskainen (Kuronismus = kuurismi, od. Lituanismus, sana on siis myös liettuassa kuurismi!).

Abltd. mit tẽmpti = venyttää, (s.d. mit Etymologie), tĩmpti = saada ulottumaan,

į’tumpas = lisä- .

Tämä seuraava edustaa hieman vanhempaa muotoa, ja ”neutraalia as- pektia”, josta edellinen, iteratiivinen aspekti on johdettu kantabaltissa, samasta sanaparvesta.Tuo ”timpti (timpsta)” = venyä on kertaluontei- sen, itse nruun kohdistuvan toiminnan aspekti. Kaikki nämä ovat myös johtimella -p- kantabaltissa johdannaisia vielä yksinkertaisemmista verbeistä.

 

Lithuanian: tẽmpti (tẽmpia, tẽmpė) = vetää, jatkaa

 

Etymology: ’durch Ziehen spannen oder dehnen = jännittää tai venyttää vetämällä, ausdehnen = venyttää pitkäksi, recken = ulottua, den Zügel anziehen = kiristää ohjaksi(st)a, straffzie- hen = kiristää; ziehen = vetää, schleppen = vetää perässään’,

ištempìmas ’Anspannen’ = valjastus, valjaat, vgl. Daukantas dieł isztempimo tas patios mentos und ’Ausstrecken = ojenta(utu)minen, Recken = kurkotus, Hinaus-, Herauszerren = kiskominen, Fortschleppen = laahaaminen’,

įsitẽmpti ’sich ausdehnen = venytellä, sich recken = ojennella (jäseni- ään), sich ausstrecken = venytellä (itseään); eindrängen = omistautua’,

ištempė’ti ’ausstrecken = ojentaa,recken = kurkottaa; anspannen,-strengen = valjastaa, straffen = kiristää, pingottaa, hinaus-, herauszerren = kiskoa, fortschleppen = laahata’,

atsitempti in atsìtempau pýva ’ich habe mich an Bier satt getrunken’ = jonkin vaikutuksen alaisena,

templễ  ’(Bogen)sehne = (jousen) jänne, Saite = (soittimen) kieli’,

temptùvas ’was spannt; Spanngerät’ = jännitin (oikeastaan VENYTIN, s. ”Dehngerät” = vetolaite),

(vgl. jedoch temptyva = jousenjänne).

Lett. tiept (-pju, -pu) ’recken = ojentaa, kurkottaa, venytellä (jäseniään), steifen = pyyhkäistä, samoilla, tempoa, tempaista, naarmuttaa, juovittaa, stramm halten = pysyä lujana, behaupten = käsittää’,

tiepša = tiepa ’Rechthaber, zänkischer, streitsüchtiger Mensch’ = itsepintainen, riitaisa mies

tiepa noch ’Eigensinn = itsepäisyys, Widerstreben = vastarinta’.

Preussin kuurismeja:

Hierher wohl auch preuss. (adj.) tēmpran (neutri) ’teuer’ = kallis, kireä (aika),

(Adv.) tēmprai = kalliisti, lujasti

Pers.-Namen Temperbunz (*Tempra-butas), erinimi ”Isotalo”, ”Komeatalo”.

Im Ablaut mit tampýti (Iter. zu tẽmpti ), tĩmpti, -tumpas.

Lit. temp- ’spannen = jännittää, dehnen = venyttää’ ist Erweiterung der Wz. *ten- ,

zu der noch die s.v.v. tandus, tenė’ti, tẽsti , tę’vas, tìngti, tiñklas genannten Wörter gehören.

Noita kaikkia sanoja tarkastellaan tuonnempana erikseen.

Urverw. mit npers. tēftan ’drehen = pyörittää (levyä), wenden = kääntää; spinnen = kehrätä lankaa’ ,

arm. t’amb ’(Saum)sattel’ = (päärmätty) satula, das weiche Fleisch der Beine der Tiere = eläinten jalkojen pehmeä liha’,

toch. (tokaari) camp-, cämp- ’können’ = osata, A tampe ’Macht = valta, Gewalt = voima’,

lat.templum ’der vom Augur mit dem Stab am Himmel und auf der Erde abgegrenzte Beobachtungsbezirk’ = (ennustajan sauvalla rajaama) tarkastelunäköpiiri; Aussichtsplatz für die Vogelschau = tarkkailupaikka lintuperspektiivistä’,

(Tästä todennäköisesti tulee sana ”temppeli”, mutta ei ole ehdottoman mahdotonta, etteikö se tulisi baltista latinaan, kreikan kautta tai suoraan. Tuleehan baltista, preussista, ”caupus”:kin, viinakauppias, kapakoitsija.

Sanalla ”temppeli” on tasan samat rakennuspalikat kuin sanalla ”TAM- PERE”, mutta noin 1000 vuotta aikaisemmalta ajalta. [HM: tai sitten 1000 vuotta myöhemmältä, jos Tampere onkin vasarakirveskieltä, kuten Koitere, Akaa ja Saimaa.] On huomattava, että baltissa oli jo ennen latinaa sana ”temp(e)le” = ”vetokappale” merkiten ”(katon) kiristettyä kannatinta”.

Ja se on molemmissa merkinnyt myös katon taivutettuja kannattimia, kuten tuosta hieman alempaa huomataan.

Kuurin ”Tampere”/”tamperis” on kuitenkin muunlaista, liikenteellistä ’ylösvetämistä’. Se on dynaamista eikä stabiilia….

tempus ’Zeitspanne = aikajänne, -punkt = ajahetki, -alter = ikä, Zeit = aika’,

anord. þambr ’dick, geschwollen’ = paksu, pullistunut,

þømb ’dicker Bauch = iso maha; Bogensehne = kaarenjänne’,

þėmbi-þrjætr ’Hochmutiger’ = ylpeä, kopea,

norw. temba ’stopfen’ = sulloa, ahtaa, parsia,.

Zum Vergleich von lit. tẽmpti mit slav. *tętiva in aksl. (kirkkoslaavi) tętiva ’Sehne’ = jänne,

russ. tjativa, poln. cięciwa.

Auch slav. *tōpú in serb.-ksl. tōpú ’pacúj’, russ. tupoj ’stumpf’ = tylsä, pätkä, poln. tępy,

skr. (sanskriti) tūp usw. wird mit lit. tẽmpti verglichen.

Lithuanian: temptyva = jousen jänne

Etymology: ’(Bogen)sehne’ , wohl Lituanisierung nach tẽmpti aus tetyva.

 

Lithuanian: tĩmpti (tĩmpsta, tĩmpo) = venyä, ulottua

Etymology: ’sich dehnen = venyä (riittävästi), recken ulottua’,

įtĩmpos (mon.) ’dauernd, ununterbrochen’ = jatkuva, ištimpaĩ (mon.) dass. = em.,

tìmpa ’Sehne (auch des Körpers) = jänne, Gummi elasticum, Gummiband = kuminauha’,

įtimpa ’Anspannen = jännittäminen, Anstrengen = kiristäminen, Straffen = pingotus’,

tĩmpinti ’langsam mit vorgestrecktem Halse und langgestreckten Bei- nen gehen; langsam schreiten, schleppend gehen’ = laahustaa, vitkastella,

Frequ. timpinė’ti ’schleppend umherwandeln, gehen’ = laahustella,

timptioti ’sich bewegen, schreiten’ = liikahtaa, vähän.

Seuraava johdin -(e)l- on nyt muinaisliettuaa (ja sitäkin vanhempaa), jonka kuurissa korvaa -(e)r- (ihan varmaa ei ole kumpi todella on vanhempi):

Mit l- Erweiterung timplioti ’ausspannen, ausstrecken’ = pingottaa naru,

nułuput skúrą, nutimplojut ’das Fell abziehen, ausspannen’ = virittää ansa,

Zum l- Suffix vgl. noch lat. templa ’die über die Dachsparren gespann- ten Querhölzer, auf denen die Schindeln befestigt sind’ = kattoparrujen varaan asetetut poikkipuut, joihin paanut (päreet) kiinnitetään.

Abltd. mit den s.v.v. tẽmpti, tampýti, -tumpas (s.s.v.v.) genannten Wörtern.

Vgl. ausserdem lett. tīpt (-pstu,

-pu) ’sich bewölken’ = mennä pilveen, synkistyä. ”

Täältäkin löytyy kuurismeja ainakin pakannimissä:

Seuraavat tähän liittyvät nimet ovat kuurilaisia:

Lithuanian: Timbrė, joki preussilaisessa Liettuassa

Etymology: Bach in preuss. Litauen,

Tìmbra, Fluss und Dorf, virta ja kylä Liettuan rannikolla,

dazu timbrìnė ’Timberkahn’ = puuvene, ”timbralainen”, voi viitata myös puun taivutukseen venettä tehdessä.

vielleicht auch timbryti ’arbeiten, wirken’ = tehdä puuhun liittyviä töitä.

Myös sana ”timperi”,”timpuri” näyttäisi tulevaan suomeen kuurista, eikä ruotsin sanasta ”timmerman”, joka sekin taitaa tulla kuurista!

[RJK: Tarkasti ottaen timpuri lienee sanasta dimti (dimba) = latoa (tukki, tiili), josta se on ”lipsahtanut” t-puolelle. Kts. *dambere]

Vgl. preuss. See Tymer (jetzt Dimmer-See), Nebenfluss Temra (Gouv. Grodno).

Nach Būga a.a.O. aus aruss. *T’múra.

http://www.etymonline.com/index.php?search=temple&searchmode=non

temple (2) = ”side of the forehead,” early 14c., from O.Fr. temple ”side of the forehead” (11c.), from V.L. *tempula (feminine singular), from L. tempora, pl. of tempus (gen. temporis) ”side of the forehead = ohimo,” probably originally ”the thin stretch of skin at the side of the forehead.”

Possibly associated with tempus span ”timely space (for a mortal blow with a sword),” or from the notion of ”stretched, thinnest part,” which is the sense of cognate O.E. ðunwange, lit. ”thin cheek.”

[RK: Myös liettuan sana laikas tarkoittaa nimenomaan aikajännettä, kestoa, kirjaimellisesti (hallussa)pitoa. Sillä ei ole tekemistä suomen sanan aika, vasarakirveen aiga, liettuan eiga = meno, käynti, kanssa.]

temple (1) = ”building for worship,” O.E. tempel, from L. templum ”piece of ground consecrated for the taking of auspices, building for worship,” of uncertain signification.

Commonly referred either to PIE base *tem- ”to cut,” on notion of ”place reserved or cut out,”

or to PIE base *temp- ”to stretch,”

on notion of cleared space in front of an altar. Figurative sense of ”any place regarded as occupied by divine presence” was in O.E. Applied to Jewish synagogues from 1590s. ”

Itse asiassa eräät saamen tutkijat (jotka tosin eivät kuulu kumpikaan yleisen kielitieteen penaalin terävimpiin kyniin), ovat esittäneet, että Tampere oli ollut myöhäiskantasaameksi *Tempel

http://fi.meteotrend.com/city-article/134718/

Nimen Tampere etymologia

Paikannimeä Tampere on yleensä pidetty lainana skandinaavisista kie- listä (muinaisruotsin damber ’pato’). Viimeaikaisessa kielentutkimuk- sessa tätä etymologiaa on kuitenkin alettu pitää epätyydyttävänä, koska kosken nimi on hyvin vanha ja alueella on asunut aikaisemmin saamelaisia eikä ruotsalaisia. Saamelaista alkuperää on esitetty jo 1900-luvun alussa, kun A. V. Koskimies ehdotti, että sana Tammerkoski olisi voinut lainautua saamen kielen (pohjoissaamen) sanasta dabbal ’koskessa sijaitseva suvantokohta’. 2010-luvulla tätä etymologiaa ovat kannattaneet Pauli Rahkonen ja Mikko Heikkilä. Heidän mukaansa sana Tampere juontuisi myöhäiskantasaamen rekonstruoidusta esimuodosta tḙmpḙl. ”

Tämä on erittäin mahdollista, tämä on balttilaina, ja tarkoittaa aivan samaa, mutta kieli on muinaisliettua, jota on ilmaantunut Baltiasta noin vuoden 1000 aikoihin, eli ”laivahautojen” aikoihin Baltiasta. Ero on sama kuin Keiteleen (uskokaa täi älkää: ”Keittelyjärvi”!) ja Koitereen välillä: toinen muinaisliettuaa, toinen vasarakirvestä (Koitere ei voi olla kuuria).

 

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix:List_of_Proto-Indo-European_roots#.C7.B5

*ténh₂us = thin

Lat. tenuis, Ir. tanae/tanaí, OCS tĭnŭkŭ, Russ. тонкий (tonkij), Skr. तनु (tanu), Gk. τανυ- (tany), Eng. þynne/thin, Gm. thunni/dünn, Pol. cienki, ON þunnr, Av. tanū, Pers. tanuk/tan,

Lith. tévas (= isä, Ltv. tiêvs, jtv. tovas, pr. tavs < *tenwas = vetävä, ohjaava, tētis = isä)

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix:Proto-Indo-European/t%C3%A9nh%E2%82%82us

http://www.etymonline.com/index.php?search=tenet&searchmode=none

” tenet = ”principle,” properly ”a thing held (to be true),” early 15c., from L. tenet ”he holds,” third person singular present indicative of tenere ”to hold, to keep, to maintain”

from PIE base *ten- ”to stretch”

(cf. Skt. tantram ”loom = kangaspuut, kiristin, lt. tampris,” tanoti ”stretches = venyy, lasts = kestää;” Pers. tar ”string;”

Lith. tankus ”compact = tiivis,” i.e. ”tightened = tiivistetty;”

Gk. teinein ”to stretch,” tasis ”a stretching, tension,” tenos ”sinew = jänne,” tetanos ”stiff = tiivis, rigid,= jäykkä” tonos ”string = naru,” hence ”sound = ääni (jännitetystä kielestä), pitch = teltta;”

L. tendere ”to stretch,” tenuis ”thin, rare, fine;” O.C.S. tento ”cord = nuora, köysi;” O.E. thynne ”thin”).

Connection notion between ”stretch” and ”hold” is ”to cause to maintain.” The modern sense is probably because tenet was used in M.L. to introduce a statement of doctrine. ”

http://www.etymonline.com/index.php?search=tension&searchmode=none

tension = 1530s, ”a stretched condition,” from M.Fr. tension, from L. tensionem (nom. tensio) ”a stretching” (in M.L. ”a struggle, contest”), from tensus, pp. of tendere ”to stretch,”

from PIE base *ten- ”stretch” (see tenet).

The sense of ”nervous strain” is first recorded 1763. The meaning ”electromotive force” (in high-tension wires) is recorded from 1802. ”

Seuraavissa sanoissa vartalo on kantaindoeuroopasta ilman kantabaltin vartalojohtimia:

Lithuanian: tenė’ti (tẽna, tenė́jo) = hyytyä, jähmettyä

Etymology: ’gerinnen = hyytyä, erstarren = jäykistyä, fest werden = lujittua, sich verdicken= saeta, paksuta, sich verdichten = tihetä’,

(Sana tina (”jähmetys”) saattaa tulla täältä.)

aptenė’ti ’sich mit Schleim bedecken’ = limoittua,

teniūgoti ’etwas aus dem Wasser ungeschickt ziehen’ = vetää vedestä jotakin, ”onkia”,

tenễsiai ’Gallerte, Sülze, Gelatine’ = hyytelö, liivate, gelatiini, tenesiaĩ dass. = mt.

Zur Wz. *ten- wie tãnas = tana ym.,sutanioti = kietoa,tandus = veltto ym.,

tẽmpti = ve(nyt)tää, tęsti = vetää, venytellä tę’vas = isä, tìngti = laiskistua, tiñklas = verkko, tìnti = lyödä (”tintata”).

Urverw. mit lett. tanis ’Spinne’ = hämäkki (s. auch s.v. tiñklas),

ai. (muinaisintia) tanæ’ti ’dehnt (sich), spannt, erstreckt sich, dauert’ = venyä, jännittyä, kestää, tāna- ’Faden = lanka, Ton = savi, sävel, sävy’,

griech. teīno ’strecke , dehne’ = venytän,

lat. tenere ’halten = pitää, richten = suunnata, behaupten = käsittää’,

anord. tenja ’dehnen = venyttää, spannen = jännittää, ausstrecken = vetää (ulos, suoraksi)’,

got. uf-þanjan ’ausstrecken = kurkottaa, trachten nach = katsoa perään’,

ahd. (muinaisyläsaksa) dėnnen ’dehnen’.

Lithuanian: tenė = joen rannan paikka, joka ei liiku, muutu virtaamisen vaikutuksesta (=”tekee tenää”), pidäke, este, häm. ”tenä”, ”tena”,

Etymology: ’die Stelle in einem Fluss, besonders am Ufer, welche von der Strömung nicht bewegt ist’ (nach Kurschat tėnẽ in poln. Litauen).

Zu lit. tenė’ti, tìnti, s.d. und Skardžius ŽD 74, anders Būga RFV, Raštai 1, der es zu lit. -tíenis in at(t)íenis = merenlahti, poukama, (s.d.) stellt.

Lithuanian: tìnti (tìnsta (tį’sta)…tìno) = paisua, pullistaa, hengittää vaikeasti

Etymology: 1. ’(auf)schwellen = (ylös, esiin)pullistaa/ua, schwer atmen = hengittää vaikeasti, syvään’,

tinìmas ’Schwellen’ = paisunta,

aptinìmas ’Anschwellen, -lung’ = turvotus (ympäriinsä tasaisesti), und ’Geschwulst, Wassersucht’ = vesipöhö,

sutinìmas ’Beule’ = pullistuma, kuhmu, paise.

Lett. tīt (tinu od. tiņu, Praet. tinu) ’winden = tuulla, ”vetää (ilma)”, wickeln = kääriä, flechten = kietoa’,

Refl. -ties ’sich winden = kiertyä, kietoutua, kiemurrella, sich wickeln = kääriytyä, sich entwickeln = kehittyä’,

tīšana ’Winden = tuul(em)i(nen), Wickeln = kietominen’.

Tiefstufe der Wz. *ten- ’dehnen = venyttää, spannen = jännittää’,

zu der noch die s.v.v.tãnas,sutanioti,tandus, tẽmpti, tenė’ti, tę’vas 2., tingùs, tiñklas = laite, genannten Wörter und wohl auch tánkus = tiheä, tymas = vaatenahka, pr. kymis 1., tìnti 2. = ”vetää teräväksi” gehören.

 

Lithuanian: tìnti (tìna, tynė) = lyödä (”tintata”), kal(l)ita = hioa, teroittaa lyömällä, ”vetää” tai työntää (tönätä) jotakin (työkalua) jotakin (kohdetta) pitkin

Etymology:2.'(die Sense) durch Klopfen mittels eines Hammers schärfen’= teroittaa (viikate, kuurin ”*vīkaptes”= ”kaikenleik- kaava”) vasaralla koputtamalla, = ’dengeln’ = KAL(L)ITA (kal(l)itsen, lt., kur. < kalti > kalistaa, ”kalu” (kalus = tako- = pajavasara), takoa = und ’schlagen = lyödä, prügeln = piestä (kepillä)’,

(Viikate on kuurilaisten tuotekehityksen tulos, se oli yksilölli- nen työkalu, kuten mm. miekkakin, ja samoin usein jopa hau- dattinkin käyttäjänsä mukana.Ammattiniittäjien malli Hämees- sä oli ns.suora- eli pitkävarsiviikate,jonka tappi on terän suun- tainen, ja varsi on yksilöllinen siten, että viikate on osapuilleen tasapainossa käsiotteiden yhdyslinjaa pitkin. Tasapainoa ja si- ten viikatteen kärjen pyrkimystä nousta pystyyn (tai upota pel- toon) voidaan säädellä sekä tappiotteen että takakäden hukka- pääotteen paikalla. Ennen teräkin oli yksilöllinen, niittäjän it- sensä tai sepän hänen toivomustensa mukaan tekemä. Mitä pi- tempi terä,sitä kokeneempi ja tehokkaampi niittäjä,ja sitä terä- vämpi terän myös piti olla,että sillä ei väsähdä kättelyssä. Use- ampi niittäjä niitti yleensä kilpaa vielä minunkin lapsuudessa- ni, vaikka silloin viikatetta käytettiin päätyökaluna enää poikkeustapauksissa, jos vilja oli laossa tai korjaussäät todella huonot.)

tynìmas ’Schlagen = lyöminen, Geisseln = ruoskinta, Dengeln = kallitseminen’ und ’Schleifen, Dengeln (einer Sense)’ = viikatteen hiominen, kallitseminen

tìntuvas ’Gerät zum Schärfen der Sense’ = viikatteen teroitus- laite (tahko? -uvas viitt kinteäänlaitteseen,kun taas -klys viit- taa usein käsityökaluun),tintuvis dass.= em.,Pl. tìntuvai dass. = em. (mon., tuo on tintuvas- eikä tintuvis-sanan monikko).

Vgl. noch perẽtinti ’schlagen, besiegen’ = lyödä, voittaa, ”höyhentää”.

Urverw. mit ursl. (kantaslaavi) *tęti (*t’ną) in poln. ciąc’ (tnę) ’schneiden = leikata, hauen = hakata, schlagen = lyödä’,

sloven. té·ti (tnem) ’hacken’ = hakata,

aruss. (vanha venäjä, usein kuin valkovenäjä) tjati (t’nu) ’schlagen’ = lyödä = russ. tjat’,

ačech. (vanha tshekki) tieti (tnu), čech. títi (tnu) ’hauen’ = hakata, piiskata

abltd. mit nsorb. ton ’Aushau’ = (avo)hakkuu,

slov. drvotón (= ”puunhakkuu”) ’Platz, wo Holz gespalten wird’ = liiteri =,

čech. náton ’Hauklotz’ = tuolin selkänoja,

poln. dial. natonia ’Platz zum Holzhauen, Holzkammer, -stall’ = puuliiteri.

Nach Trautmann a.a.O. geht tinù auf idg. *t^emnæ, griech. tömnō zurück, abltd. mit

(Tämän lähteen ”baltin kreikkaetymologioihin” ei ole aina luottamista…)

tēmnō ’schneiden = leikata, verhauen = hakata palsiksi, zerspalten = paloitella’,

tòmoj ’(Ab)schnitt’ = (pois)leikkaus,

ir. tamnaim ’verstümmele’ = typistää, katkaista, silpoa.

Dagegen stellt Skardžius ŽD 468 tìnti 2. mit tìnti 1. zusammen.

 

Lithuanian: tãnas = kasvain, pullistus (> ”tana”?)

Etymology: ’Geschwulst = kasvain, Wassersucht = vesipöhö, Gelenk-, Gliedejwasser’ = nivelvesi,

tanùs ’geschwollen’ = pullistunut.

Abltd. mit tenė’ti, tĩnti.

Lithuanian: sutanioti (-ja, -jo) = kietoutua, takertua (verkkoon ym.)

Etymology: ’verwickeln’, kad sutaniojai, tai man ir suvyk siūlą ’da du ihn verwickelt hast,wickele mir den Faden wieder auf!’ = ”selvitä minkä olet sekoittanutkin!”.

Gehört zu lit. tìnti, tenė’ti.

 

Lithuanian: tiñklas = verkko, ansalanka, lankapyydys, laite

Etymology: ’Netz = verkko, Fischernetz = kalaverkko, Falle = loukku, ansa, Schlinge = naru, Strassennetz = katuverkosto’ und ’Fischergarn’ = kalastajanlanka,

vortinklas ’(Spinn)gewebe’ = hämähäkinverkko, vortinklis, vorãtinklis (DabLKŽ; im 1. Gl. zu vóras ’Spinne’ = hämähäkki),

rãdijo tiñklas ’Rundfunknetz’ = radioverkko;

tinklẽlis ’kleines Netz’ = pieni verkko,

tinklingas ’netzartig,zum Netz gehörig’ = verkkomainen, verkkoon kuuluva,

tinklìnis, tiñklinis dass. = em.,

tinklìnis ’Flugbair = lentopallo (verkkopallo), (eig. ’Netzball’; vgl. poln. siatkówka ’Netzballspiel’); tiñklinis dass. = em.,

tinklaĩnė, ’Netzhaut (des Auges)’ = silmän verkkokalvo,

tinklúoti (-úoju, -avaũ) ’ein Netz binden’ = sitoa verkko, verkostoitua.

Zu tìnti 1. gehörig, Wz. *ten- ; zum kla- Suffix s. Skardžius ŽD 193.

Lett. tìkls ’(Setz)netz’,

tìkluot ’mit Spinngewebe überziehen’,

tìklene ’Netzhaut’,

zirnekļa tìkls ’Spinngewebe’ = kehruulaite, rukki, värttinä;

preuss. sasintinklo ’Hasengarn’ = jäniksenpaula.

Von der Wz. *ten- sind mit verwandten Bedgn. noch gebildet

lett. tina = tikls, tineklis ’Gewundenes = sidottu, kiedottu, Gewickeltes = kääritty, (Garn)gebinde = (lanka)sidos; Netz = verkko’,

abltd. mit tanis ’Spinne’ = hämähäkki (vgl. noch s.v. tenė’ti),

r.-ksl. teneto, tonoto ’Netz = verkko, Falle = ansa(kuoppa)’,

russ. teneto ’(Vogel)netz, Jägergarn’,

sloven. tenet ’hintere, grossmaschige Wand am Zugnetz’,

čech. slovak. teneto ’Netz = verkko, Jägergarn = metsästyslanka’,

ai. tántu- ’Faden’,

griech. tēnoj ’Sehne, straff angezogenes Band’,

lat. tenus ’(beim Vogelfang) Schnur mit Schlinge’,

kymr. tant, air. tėt ’Saite’ = (soittimen) kieli.

Lithuanian: tandus = laiska, hidas, veltto

Etymology: ’faul = huono, träge = hidas’,

vgl. Szyrwid Dict. s.v. gnius’ny, piger-tundus = ”patalaiska”(?) (ostlit. für tandus),

Petras Arminas tandiems moksłas isz to liko ’dies gereichte den Faulen zur Lehre’ = ”laiskoille opiksi”.

Dentalerweiterung der Wz.*ten- (vgl. s.v.v. tẽmpti, tęsti, tę’vas, tìngti, tiñklas, tenė’ti usw.) wie

ai. (muinaisintia) tándate ’lässt nach = antaa periksi, ermattet = uuvuttaa’,

tandrā ’Mattigkeit = hervottomuus, Erschlaffung = löystyminen, veltostu- minen, Abspannung = höltyminen, valjaiden riisuminen, Trägheit = haluttomuus, hitaus’,

(huom: -r- pääte kuin kuurissa, muimaisliettuassa kuitenkin -l- …)

tandrā¢yate ’wird matt , müde’ = hervahtaa, väsyä,

tandrayú- ’lässig = huolimaton, träge = hidas’,

tandrālu-, tandrāliván- ’matt = hervoton, abgespannt = löysä, höllä, müde = väsynyt’,

lat. tendere ’spannen = jännittää, ausdehnen = venyttää, ausstrecken = vetää ulos’,

tenda ’Zelt’ = teltta.

Seuraava on kirjaimellisesti ”yli-, överiksivetää”:

Lithuanian: tìngti (tìngsta, tìngo) = laiskistua, väsyä, kyllästyä, venähtää

Etymology: ’träge werden’ = laiskistua.

aptìngti = löysätä, löystyä, laiskistua,

įtìngti = vaipua laiskuuteen, DabLKŽ, bei Kurschat [ ] tìnkti),

tingė’ti (tìngi, tingė’jo) ’träge sein = olla haluton, faulenzen = laiskuroida’, > tinkiä = ”downsiftata”, alentaa tasoa, hintaa; sana on voinut tulla kahdesta suunnasta: germaaninen sopia, ja balttilainen alentaa suoritustasoa. Näm käyvät aivan sattumalta hintojen kohdalla yksiin.

Kaus. tinginti ’zum Faulenzer machen = laiskistaa; müssig gehen = ryhtyä joutilaaksi’

(Szyrwid s.v. leniwem czynię, Nesselmann 105, Kurschat [ ]. Juškevič s.v. įtìnginti = laiskistaa),

tingáuti ’faulenzen = laiskuroida, müssig gehen = lorvailla, schmarotzen = loisia, kuokkia juhlissa’, tingúoti dass. = em., tinginiúoti und tinginiáuti = em.

Nomina: tingễ ’Trägheit = vaikeus,hankaluus, Faulheit = laiskuus, välinpitä-mättömyys, lahous’,

tingė’jimas = laiskottelu, joutilaisuus, tingystė = laiskuus,

tinginỹstė = laiskuruus, laiska mielenlaatu.

Der ’Faulenzer = laiskuri, Träge = hidastelija’ wird tinginỹs = laiskuri,

tiñgis genannt, das auch ’Faulheit = laiskuus, Liederlichkeit = välinpitämättömyys’ bedeuten kann

tinginỹs = laiskuri

Lituanismen sind (s. M.-Endz.) lett. tiņġens ’faul’ = laiska,

tiņġība ’Angewohnheit = tottuneisuus, tottumus, träges Wesen = hidas olemus, olento’.

 

Lithuanian: -tumpas = -lisä

Etymology: in įtumpas ’Ansatz zum Sprunge’ = vauhdinotto hyppyyn,

víenu į’tumpu ’mit einem Ansatz’ = kertaloikalla

(R., R.-M. s.v. tempti), į’tumpu kuliù (R., R.-M. s.v. fortsetzen) ’fortsetzen’ = jatkaa aikaa.

Abltd. mit tampýti, tẽmpti , tĩmpti (s.s.v.v.).

Jotvingin asiaan liittyvät sanat

http://www.suduva.com/virdainas/

tansīt = to pull (Inf) = vetää

temparas = dear (sg.,m.)
tempra = dear (fem)
temprai = dearly, expensively

tempt = to stretch = venyttää, increase = lisätä (Inf)
ten = thee (acc.) [ Komi ” teno ” ] (ei välttämättä liity tähän)
tengt = to pull, draw, extend (Inf) = vetää, pidentää
tenst = to attract (Inf) = vetää puoleensa
tenstīsna attraction
tenti now
tept to daub (Inf) = vetää, sivellä pinnalle (maalia ym.)

 

tosis bark (birch bark) < *tensis = ”(irti)vedettäv(iss)ä (oleva)”?

liett. tošis > sm.”tuohi”?

tingt to tire (Inf) = väsyä, laikistua
tint to extend (Inf) = laajentaa, laajeta, ulottaa, ulottua

Seuraavissa on –p– johtimen tilalla johdin –s-, joka merkitsee mm. edestakaista toimintaa

 

Lithuanian: tęsti (tęsia, tęsė) = venyttää vetämällä, venytellä, pitkittää, epäröidä (< *tensti, kantabaltti)

Etymology: ’durch Ziehen dehnen = venyttää vetämällä;

recken = ojentaa, venytellä, ”oikaista” (maate), spannen = jännittää, zie- hen = vetää, zögern = hidastella (venyttää ajallisesti), zaudern = epäröi- dä, den Termin hinausschieben = vedättää (siirtää termin merkitystä); fortsetzen = edellyttää’

(vgl. auch Juškevič Wb. s.v.v. da-tę’nsti, ílginti = pidentää, drė’kti = liata, loata, rämpiä),

tęstis ’sich hinziehen’ = vetäytyä kokoon, takaisin, kutistua,

tęsiamas ’langgezogen’ = pitkäveteinen,

ištęsti ’ausstrekken, -recken; anspannen, -strengen, straffen; hinaus-, herauszerren, fortschleppen’,

tęsìmas ’Strekken = venytys, Dehnen = venyminen; Zögern = viivytys, Zaudern = epäröinti’,

tęsinỹs ’Fortsetzung’ = jatko,

tęsė’jas ’wer fortsetzt’ = jatkaja,

tęstìnis ’dehnbar, streckbar’ = venyvä

tęstùvas ’wer streckt, spannt, dehnt’ = venyttäjä (esim. laite).

Vgl. noch pratęsà ’Verzug = viivytys, Aufschub = lykkäys’,

aptęstuvė ’Tapete’ = tapetti,

užtęsas ’Leichentuch’ = käärinliina.

Abltd. mit tąsýti, tįsti, vgl. noch pértįsa.

Lett. tuošāties (-ājuos) ’zaudern’ = hidastella, kuhnailla, epäröidä, tuostīties dass.,

tuoša ’Zauderer’ = kuhnus, tuošķis ’wer langsam, ungeschickt arbeitet’,

preuss. tenseiti, Imper. zu tiēnstwei (Inf.) ’reizen’ = ärsyttää,

teausis (lies: teansis) ’Deichsel’ = aisa, Voc. 254.

Zur Wz. *ten- (über diese s.v.v. tãnas, tandus, tẽmpti, tenė’ti, tę’vas, tìngti, tiñklas, tìnti) mit s- Erweiterung.

Urverw. mit ai. tam·sáyati ’schüttelt, bewegt hin und her’,

lat. tēnsa ’Prozessions-, Götterwagen’ = juhlakunkue-, saattovaunut,

got. atþinsan ’heranziehen’ = vetää esiin, puoleensa, ahd. thinsan und dansæn,

nhd. gedunsen, und, wenn aus *tenslom, dann auch

lat. prætēlum ’Zugseil für Ochsen’ = härkien vetoköysi,

prætēlāre ’forttreiben, -jagen’ = ajaa (eteenpäin). Nicht zu pãtisas (s.d.).

 

Lithuanian: tễšti (tễšia, tễšė) = paisua, pullistua

Etymology: ’anschwellen (von einem Körperteil); strotzendes, straffes Euter bekommen (von einer trächtigen Kuh kurz vor dem Kalben), sich mit Flüssigkeit anfüllen’,

tėšìmas ’Biestmilch, Kolostrum’.

Hierher auch tešlà, tešmuõ. Endzelin bei M.-Endz. s.v. tasla stellt hierzu noch

griech. tekeīn ’gebären’ = synnyttää

(wenn die urspr. Bed. ’schwanger werden’ = tulla raskaaksi, ist).

Lithuanian: tešmuõ = utare

Etymology: (-meñs) ’Euter’ = udar, tešmenìnga ’mit grossem Euter’, vgl. tešmenìnga karvė,

lett. tesmen(i)s ’Euter’ und synon. desmens mit d von dēt ’saugen’ (zu diesem s.s.v. dėlễ).

Wie tešlà usw. zu tễšti .

 

Lithuanian: tąsýti (tąso, tąsė) = kiskoa, tempoa, raahata (kohdetta narusta)

Etymology: Frequ. zu tęsti, ’mehrfach zerren, recken, dehnen, zwacken; schwer tragen, schleppen; (sich) quälen, peinigen’,

žem. tousyti, vgl. noch Daukantas Darb. 29 (die Frau, die der Ehemann ungerecht beschuldigt hatte) nu kaima iki kaimo kuli tousioiy ’schleppte einen Stein von Dorf zu Dorf’, tą’sioti dass. = em.,

tąsymas ’Umherzerren, Recken, Schleppen, Peinigen = kiusaaminen’,

tąsinỹs ’Qual’ = piina,

tąsùs ’dehnbar = venyvä, reckbar, zäh = sitkeä, elastisch = kimmoinen’,

žem. tunsras, tonsras, ostlit. tosus, tąsa° ’Fortsetzung, was sich dehnt, nicht endet’, tąsùmas ’Dehnbarkeit = venyvyys, Zahigkeit = sitkeys’.

Mit l- Formans tąsloti ’die Worte dehnen’ = venyttää sanoja, tąslùs = tąsùs.

Abltd. mit tęsti, tįsti.

 

Lithuanian: tįsti (tįsa, tįso) = venyä, kasvaa

Etymology: 1. ’sich dehnen = venyä, rekken = ojentua; länger, grösser werden, wachsen = isota, pidetä ’,

tįsìmas ’Sichdehnen = venyminen (itsestään), Recken = ojentuminen, Wachsen = ksvu’,

tį’soti (tį’so, tį’sojo) ’ausgestreckt (lümmelhaft) daliegen = olla leveellään’,

tį’sioti ’sich dehnen = venyä, sich ausbreiten = laajeta, höher werden = tulla korkeammaksi’,

tįsė’ti (tį’si, tįsė’jo) ’ausgebreitet sein, auseinanderziehen, zerren, schleppen’ = levitä hajota.

Interj. tį’st, beim Zupfen an den Haaren,Kleidern, das Ziehen, das Strecken bezeichnend, davon tį’sčioti ’ein wenig ziehen, ruckweise ziehen, zucken’ =  vetä(ist)ä (vähän, esiin, takaisin, takaperin)

tį’sterėti und tį’stelėti ’ein wenig ziehen, zupfen, spannen, zerren; ein wenig (heran)wachsen, grösser werden’.

Lett. tīst (-stu, -su) ’sich dehnen’ aus dem Lit.

Abltd. mit tąsýti, tęsti (s.s.v.v.), pértįsa, -tįsa = ”(yli)veny(nyt)”, tįsla; zur Etymologie vgl. noch pãtisas.

Lithuanian: tį’sla = hujoppi, hoiloppi, haistari (< kur. zaizdras = savupiippu)

Etymology: ’lang aufgeschossene, hagere Person’ = pitkä laiha henkilö,

tisliavà dass. = em. (beides žem.),

tįslinti ’ausgestreckt gehen’ = venähtää pitkäksi.

Mit l– Formans zu lit. tįsti 1. usw.

 

Tampere vai Dambere?

Dambere on ainakin kuuria, ja tarkoittaa ”patomaista” tai patoaltaseen (damba, alunp. ”rakennelma”, ”latomus”) liittyvää. Se on tietysti hävä kakkonen arvailujen joukossa…

Sellainen käännös kuin ”germaanilaina” Lauhkeakoski ei käy miten- kään, sillä germaanikielten balttilainat zahm, tame, domestic = kesy, kotieläin EIVÄT TARKOITA LAUHKEAA, vaan ”TALOELÄINTÄ, navetta- eläintä (osan vuodesta). Kotieläimelle kuten kalliille sonnille tai pässille, tai koiralle edes ollut mikään erityinen ”kunnia” olla lauhkea, vaan sen piti olla vihainen ja voimakas puolustaakseen laumaansa petoja vastaan kesällä niin, että ne saivat ruokaa helpommin muualta.

 

http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/71044-lopettakaa-nimikina-tampereen-nimi-tulikin-ruotsista

” Tuore kirja lopettaa vuosikymmenten spekulaatiot Tampereen nimestä. Ruotsista se tulee – ja Tammerkoski on Lauhkeakoski.

Perjantaina julkaistiin Museokeskus Vapriikin kustantama upea 324- sivuinen Tammerkoski ja kosken kaupunki -teos. Tietokirja tarjoaa tuoreita näkökulmia Tampereen historiaan ja nykypäivään.

Tampereen ja Tammerkosken nimenkin alkuperän teos selvittää. Sitähän on yritetty jo vuosikymmeniä, mutta mikään sepustus ei ole ylimmäiseksi yltänyt.

Mysteeri alkoi selvitä pari vuotta sitten, kun Tamperelaisessa Tuomo Allen kirjoitti pariinkin kertaan asiasta ja viittasi Tammerkosken nimen juontuvan muinaisruotsista. Tuoreessa teoksessa Tampereen yliopiston tutkija Tapio Salminen vahvistaa Allenin johtopäätökset. Ennen vuotta 1544 Tammerkoskesta ja sen kylästä on käytetty pelkästään nimitystä Koski. Salminen päättelee, että sanat tamber ja tammer ovat jokin myöhäinen koskeen liitetty tarkoite. ”

Helvetin helvetti, mikä aivopieru!

Nimitystä ”Koski” siitä nytkin välittömässä läheisyydessä tavallisessa puheessa käytetään, esimerkiksi koko Tampereella! Aivan kuten käyte- tään paikan päällä Valkekoskesta, Imatrankoskesta, Kyröskoskesta, on käytetty entisestä Sarsankoskesta Kangasalla, ja varmaan Niagarastakin lähiympäristössä!

LÄHES JOKAINEN SUOMALSINEN SUOMENKIELINEN PAIKANNIMI VOITAISIIN TODETA ”AIVAN UUDEKSI” SILLÄ, ETTÄ ”SE ON VASTA RUOTSINVALLAN AIKANA TULLUT RUOTSINKIELISIIN KIRJALLISIIN ESITYKSIIN!!!!

Mutta KAUEMPANA oli TAATUSTI KÄYTÖSSÄ NIMI mm. saamessa, kuurissa, venäjässä ja suomessakin, joilla tehtiin ero noihin lukuisiin naapuri- koskiin nähden! Ja se nimi on saattanut olla saamessa *Tempel/*Dabbal, kuten Heikkilä ja Rahkonen sanovat. Mutta Tampere Ei tule siitä. Ne ovat rinnakkaismuotoja, jotka ovat mekinneet samaa.

” Kesyistä kotieläimistä ja liian lauhkeista sotahevosista 1400-luvun ruot- salaisissa riimikronikoissa ja 1500-luvun hengellisessä kirjallisuudessa on käytetty termiä tamber. Se on tarkoittanut lauhkeaa, kesyä ja palvelual- tista, ja on jo tuolloin esiintynyt myös kirjoitusmuodossa tammer, selvittää Salminen. ”

Ainoa tamber, mitä netistä löytyy, ranskalaisella aksentilla äännetty englannin timbre = puutavara, joka on alun perin baltin *dimber- = rakennustavara.

Se on kuitenkin saattanut tarkoittaa ”valjashevosta”. Ratsut ja valjas- hevoset ovat erikseen. Hevosia on myös käytetty pyörittämään erilaisia laitteita kuten noita *tampere-vinssejäkin. Kyntöhevoset ja kuormahevoset olivat rotevampia ja lihavampia kuin ratsut. Latvian ja kuurin tamprs = sitkeä, päättäväinen, uppiniskainen, yllä:

” Lett. (latvia) tamprs ’sehr zäh’ = erittäin uppiniskainen (Kuronismus = kuurismi, od. Lituanismus, sana on siis myös liettuassa kuurismi!). ”

Kuten yllä huomataan muinaisnorhjan anord. þambr ’dick, geschwollen’ = paksu, pullistunut, mahakas on ilmeistä balttilainaa sekin vaikka sana on lainantajakielssä tarkoittanut lujaa ja voimakasta.

þømb ’dicker Bauch = iso maha; Bogensehne = kaarenjänne’,

þėmbi-þrjætr ’Hochmutiger’ = ylpeä, kopea,

norw. temba ’stopfen’ = sulloa, ahtaa, parsia,.

Tämäkin ”Mahakoski” on yksi etymologia, joka Tammerkoskesta on esitetty, sen on arveltu mm. tarkoittaneen putouksen muotoa.

Se ei poikkea olennaisesti Lauhkeakoski-etymologiasta. Ne ovat kaukaa haettuja ja estetisoivia.

” – Ehkäpä onkin niin,että myöhäiskeskiajalla kosken itärannalle kruunun uudisasukkaiksi asettuneet ruotsinkieliset Kyttälän ja Siukolan isännät tai heitä muuttamaan suostutelleet voudit huomasivat, että koski oli voimakas, mutta samalla lauhkea ja palvelualtis. Niinpä se alkoi asukkai- den suussa ja voutien keskusteluissa kulkea nimellä Tamberkoski. ”

”Valjaskoski” olisi tarkoittanut jo padottua ja voimanlähteenä hyödynnettävää koskea.

” Näin voitaisiin ajatella, että Tammerkosken rinnakkaisnimi voisi olla Lauhkeakoski. ”

Ei se ollut mikään ”lauhkea” suurella virtaamallaan ja 20 m:n pudotuksella.

Sitä paitsi, kun ruotsista lainataan e-loppuinen sana, se taipuu kuten ”Kaarle” tai ”nukke”.

Jopa hämeen murteellinen ”äite” taipuu (minun äidinkielelläni) ”äiren”, eikä ”äiteen”. Sanoisin, että edellinen on näitä alkuperäisempi, vaikka jälkimmäistäkin esiintyy Etelä-Pohjanmaalla.

” Uusi teos käy sujuvasti luettavalla otteella läpi Tampereen historiaa, teollistumista sekä uudistumista innovatiiviseksi kosken kaupungiksi.

… Tuomo Allen esittää Tampere-nimen taustaksi ruotsin ”kesyä” ja ”lauh- keaa” tarkottavaa sanaa ”tam”, muinaisruotsiksi ”dam(b)r” ”Kesytetty” saattaa tarkoittaa myös ”padottua” koskea koskien, ja tämä on yksi mahdollinen selitys ylipäätään germaanisten kielten ”pato”-sanoille.

Herää kuitenkin mm. kysymys, onko tuollaista islantia muistuttavaa loppu-ärrällistä muinaisruotsia koskaan puhuttu Suomessa. Edelleen Tampere– nimiä ja niihin liittyviä balttikielten vokaalinvaihtelun puitteissa liittyviä joen- nimiä (Tembra, Timbre) on paikoilla joissa ei varmasti ole koskaan puhuttu ruotsia, eikä ollut Ruotsin valtaa kuin ehkä aivan ohimenevästi.

RK: ”Taamattu” tulee ”padotus” tai dometkoidusta eli ”talotetusta” eikä toin päin.

Muinaisruotsin ”dambr” tulee kantaindoeuroopan sanasta ”*dem-” = (koti)talous.

” tame (adj.) = kesy(tetty), ”talotettu”, ”navetoitu”

O.E. tom, tam ”domesticated, docile,” from P.Gmc. *tamaz (cf. O.N. tamr, O.S., O.Fris., M.L.G., M.Du. tam, O.H.G. zam, Ger. zahm ”tame,” Goth. tamjan ”to tame”),

from PIE (proto-Indo-European) *deme- ”to constrain, to force, to break (horses)”

(cf. Skt. damayati ”tames;” Pers. dam ”a tame animal;” Gk. daman ”to tame, subdue,” dmetos ”tame;” L. domare ”to tame, subdue;” O.Ir. damnaim ”I tie up, fasten, I tame, subdue”).

Possible ulterior connection with PIE *dem- ”house, household” (see domestic).

Meaning ”spiritless, weak, dull” is recorded from c.1600. The verb is M.E. teme, from O.E. temian ”make tame;” form altered 14c. by influence of the adjective. ”

” domestic (adj.) = koti- (eläin)

early 15c., from M.Fr. domestique (14c.) and directly from L. domesticus ”belonging to the household,” from domus ”house,”

from PIE *domo-/*domu- ”house, household”

(cf. Skt. damah ”house;” Avestan demana- ”house;” Gk. domos ”house,” despotes ”master,lord;” L.dominus ”master of a household;” O.C.S. domu, Rus. dom ”house;” Lith. dimstis ”enclosed court, property;” O.E. timber ”building, structure”),

from *dem-/*dom- ”build.” The usual IE word for ”house” (It., Sp. casa are from L. casa ”cottage, hut; ”Germanic *hus is of obscure origin). The noun meaning ”household servant” is 1530s (a sense also found in O.Fr. domestique). Domestics, originally ”articles of home manufac- ture,” is attested from 1620s. Related: Domestically. Domestic violence is attested from 19 c. as  ”revolution and insurrection”; 1977 as ”spouse abuse, violence in the home.”

(Liettuassa ei ole sanaa ”dimstis”, mutta jotvingissa on.)

” *dem-h₂- = to domesticate, tame

Skr.दाम्यति(dāmyati),Gk. δαμνάω (damnaō), Ir. damnaim, Hitt. damaašzi, Av. dam, Lat. domō, Eng. tam/tame, Gm. zemmen/zähmen, Goth. gatamjan, ON temja, Osset. домын (domyn, ”educate, bring up”), Pers. /دام (dām), Welsh addef ”

Tuosta juuresta tulee myös balttisanoja, kuten jotvingin aivan samaa merkitsevä ”dimstis” ja mahdollisesti myös liettuan huomiota ja näkö- kenttää tarkoittava ”demesys”, sulkemista ja peittämista tarkoittava sana ”dengti” (< *dem-k-ti, jossa johdin -k/g- tarkoittaa tavallisesti pakkoa; jopa sanat ”dangus” = taivas, jonkinlaiseksi ”kanneksi” joskus uskottu sekin (vaikka myöhäiset preussilaiset pakanat uskoivatkin äärettömään ikuiseen Ainawarst = Yksi kierros, Universum -maailman- kaikkeuteen, jonka keskellä Maa pyörii, eikä Kaikkeus Maan ympärillä … nimenomaan tästä pyörimisestä sitten tappelivat Paavit ja Kopernikuk- sen, jonka nimi tarkoittaa ”kuurilaista”, seuraajat, eivätkä niinkään siitä, onko kaikkeuden keskellä Maa vai Aurinko.

http://www.tiede.fi/keskustelu/43840/ketju/aanestys_etymologiasta?page=1

Sanan IE ”*dem-t-” = asettaa, pinota, rakentaa johdannaisista enemmän Fraekelin Liettuan etymologisesta sanakirjasta:

Lithuanian: dė’ti (dė’da, dė’jo) = panna, asettaa, laittaa, sijoittaa

Etymology: ’setzen = istuttaa, asettaa paikalleen, stellen = asettaa, si- joittaa, legen = asettaa paikalleen, makuulle, latoa, hineintun = asettaa sisään jhkn, säen = kylvää, pflanzen = istuttaa’,

Frequ. dėdinė’ti, dėlinė’ti, dėstinė’ti, dė(d)lióti, dė’styti = tehdä toistuvasti, töikseen, teheskellä, latoa, ladella, pinota, asetella jne.

(letzteres auch in übertr.Bed. ’vortragen = esittää, unterrichten = opettaa, neuvoa, dozieren = annostella’),

Kaus. dẽdinti, dė’dinti ’legen machen (z.B. eine Henne), zum Legen bringen’ = asettaa, asettua makuulle, makuuasentoon,

dazu dedẽklė, dėdẽklė ’Legehenne’ = hautova kana

(cf. lett. dēdināt ’eine Henne an einem bestimmten Ort Eier legen lassen’ = munittaa).

Das Praes.wurde alit.(muinaisliettua) noch athematisch flektiert (demì, 3. Pers. dest etc.), heute heisst es meist thematisch dedù, jedoch hat sich die athematische Flexion auch schriftsprachlich in dem partikelhaft gewordenen

dẽstis ’je nachdem’ erhalten;

lett. dēt…dēj…dēja ’(Eier) legen’ = munia,

dēt ’Stück Eisen oder Stahl anlegen, anschweifen’ ,

dēties ’sich bergen = ”pärjätä”, pelastua, tulla toimeen, sich machen = tehdä itsensä, tekeytyä (tyhmäksi ym.), geschehen = tapahtua, herkommen’.

Lett. duori (drawn) dēt ’einen Waldbienenstock anlegen, einen Baum zum Bienenstock herrichten’= asettaa villimehiläispönttö, hat im Praes. dial. deju statt dēju, im Partic. Praet. pass. diets statt dets. Es handelt sich wahrscheinlich um Analogiebildung nach leju, lēju, liets ’giessen’ = valaa; daher ist eine Trennung von dēt ’legen’ und eine Anknüpfung an russ. del’ ’Waldbienenstock’,

ahd. zīdalweida ’Waldbezirk, wo Bienenzucht betrieben wird’ = mehiläis(hoito)- metsä

sowie an die Sippe von slav. délú ’Teil’ = osa, (s.s.v. dailýti).

Auch lett. dēstīt heisst ausser ’pflanzen’ = istuittaa, noch ’einen Waldbienenstock anlegen’.

Preuss. entspricht dem lit. dė’ti,

lett. dēt etc. sen senditmai rānkān ’mit gefalteten Händen’ = kädet ristissä

Ench. 53,12, das Endzelin FBR 14,103 ff, SV 130.246 in sen sendītaim rānkā (= rānkam) verbessert (Ench. 53, 22 steht sen senditans [d.i. sendītans] rānkans, Endzelin FBR 8, 7 undüber preuss. ī aus ē SV 26 ff.).

Ausserbaltische Verw. dieser Wz. sind abg. déti (Praes. deždą, déją) ’legen’,

skr. djēti ’tun = tehdä, stellen, legen = asettaa’,

russ. det’ (Praes. denu) etc.,

1. dádhāti ’legen, setzen, sitzen machen = asettaa, schaffen = lahjoittaa’,
2. dadāiti,

toch. tā-, tas-, täs-, tes- ’setzen, legen’ = asettaa,

het. dāi-, tāi- ’setzen, legen, stellen’ = asettaa,

phryg. ēdaej ”ēqhke”,

arm. dnem (Aor. edi) ’setze, lege’ = asettaa (prees.),

ā. tiqénai (aor. ēqhka, ēqemen) ’hervorbringen, setzen, stellen, legen’ = tuoda, asettaa,

lat. fācere, fēci ’tun, machen’ = tehdä, -dere in Komp. wie condere ’gründen’ = perustaa, eig. ’zusammensetzen’ = asettaa yhteen,

abdere ’verbergen’ = kätkeä, eig. ’weglegen’ = laittaa pois, sivuun,

sacerdīs ’Priester’ = pappi, eig. ’Opfer veranstaltend’ = ”uhrin tarjoileva”,

osk. prúftú ’posita’, prúffed ’posuit’, fakiiad ’faciat’ usw.,

umbr. fas’ia, factud usw.,

1. as. dīn, ahd. (muinaisyläsaksa) tuon ’tun’ = tehdä, etc.

Abltg. und weitere Zushg. lit. dėklễ ’Ranzen’ = juoksuaika

(daraus w.-russ. (valkovenäjä) djaklo),

dė’čios, dė’tys ’Eierstock der Vogel, Ort, wo die Hühner, Enten, Gänse ihre Eier legen’ = linnun munat pesässä, (siipikarjan) munintapaikka

Sg. dė’tis dass. sowie ’Last = kuorma, Ladung = lasti, Fracht = rahti’, zur Bildung vgl. aksl. (kirkkoslaavi) blagodét’ ’Wohltat, Geschenk, Gunsterweisung’ = laupeudentyö, johdatus, autuus,

got. missadeds ’Missetat’ = pahatyö, ilkityö, karhunpalvelus

ahd. tāt ’Tat’ = teko;

lit. dėmễ ’Flecken, Kleks, Mal’ = tahra, luomi

und neol. dėmesӲs ’Aufmerksamkeit, Beobachtung, Berücksichtigung’ = huomio,

dėmė’tis ’auf etwas achten’ = kiinnittää huomioita jhnkn,

domė’tis dass. und ’sich interessieren’ = em., harrastaa

dómautis ’wählerisch, heikel sein’ = valikoida, olla kronkeli,

dõminti ’interessieren, Interesse einflössen’ = harrastaa, dazu retrograd demễ, domễ ’Aufmerksamkeit, Obacht, Interesse’ = huomio, intressi

Mit sn- Suffix dė’snis ’Gesetz’=laki,asetus,säädös.(< *demsnis)

įdomùs, įdėmùs ’achtsam, aufmerksam, beachtenswert, interessant’ = mielenkiintoinen, kiinnostunut;

vgl.zu diesen Bildg. įdem, ìdėm, ýdėm, įdemnai, ydėmnaĩ  ’absichtlich = tahallinen, tahallaan, vorsätzlich = aikomuksellinen, mit Fleiss = ahkerasti’,

nuodemai(s), –u und prãdėm, tuo prãdėmu ’in einem fort, sogleich’ = yhtäkkiä, auch verkürzt zu prám;

nuódemė (seit Szyrwid Diet. s.v. grzech) ’Sünde = synti, Vergehen = erehdys’,

auch nuodŽià dass.= em.,

ebenso gebildet wie pradžià ’Anfang, Beginn’ = alku,

nuodžiótas (Daukša) ’sündig’ = syntinen

(cf. nusidė’ti ’sich vergehen, sündigen’ = tehdä syntiä);

mit l-Formans lit. į’dėlis, -Ӳs ’Einlage, Einsatz, Zutat = lisäys, Beitrag, Reiseproviant = lisuke’,

padėlӲs, padėlis, pódėlis ’Verwahrungs-, Aufbewahrungsort = suojapaikka,

(der Henneunterlegtes) Nestei = pesämuna(t), untergelegtes Stück,Unterlage = alusta,”peti”,Lagerbalken = kannatinpalkki’,

padễlkas ’untergelegtes Ding (z.B. unter die Brotschaufel)’,

auch padis ’der Henne untergelegtes Nestei’ (Kvédarna),

pãdžiai ’Untergestell einer Tonne, eines Backtrogs, Schragen’,

1. padė’ti ’unterlegen’ = auttaa, tukea,

sowie preuss. paddis ’Kummet’ = länki,

Aus dem Balt., vielleicht FINN. paatsa(s) ’Sattelkissen, das lose Kissen am Kummetstock’ = satulatyyny, länkityynyt.

Komp. mit Wz. *dhē- im Hinterglied sind lit. ìšdas, ìždas ’Schatz = aar- re, Schatzkasse = aarrekammio,Fiskus = valtionkassa,Ausgabe = (osa- ke)anti, Aufwand = ylellisyys, tuhlaus, Spesen = kustannukset’ (kann aberteilweise zu dúoti ’geben’ gehören);

vgl. aksl. ob’do ’Schatz’ = aarre,

lit. išdė’ti pìnigus ’Geld beiseitelegen, sparen’ = panna rahaa säästöön,

iñdas, indà ’Gefäss’ = astia(t),

1. abg. sądú ’Gefäss’.

Urspr. Wz.-Nomina mit *dhē- sind alit. avìdė ’Schafstall’ = lammasläävä,

alùdė ’Bierfass’ = oluttynnyri,

dailìde ’Zimmermann’ = puuseppä, puunveistäjä, timpuri (s.s.v. dailễ = taide) etc.

Über atìdė ’Aufmerksamkeit’ = tarkkaavaisuus usw.

(cf. atsidė’ti ’sich hingeben, sich widmen’ = antautua, omistautua jllkn) s.s.v. atìdė.

Preussi:  http://donelaitis.vdu.lt/prussian/Lie.pdf

http://www.lexicons.ru/extinct/p/prussian/_pdf/borussica-nova.pdf

(DĪTUN (dīma, dīt, dīja) [Dastun VM] žįsti = imeä, imeskellä, imettää, ei liity tähän, mutta sekoittaa)

DĪTUN (demma, dest, dīja) [audeínsts 93, senditans 83 MK] dė’ti = asettaa

dītun ps dest 2. dessei 1. demma 6. demmai 7. destei pt dīja

DĀTUN [daton 51] duoti = antaa

DĀTUN SI [dātunsi 65, d`twei drv] pasiduoti = omistautua, antautua (jllkn)

DĀTWEI dat + if <118> [Dātwei drv] leisti (leidimà duoti) = antaa löysiä, lomaa, vapauttaa

dātun ps dāst 2. dāsei 1. dāma 6. dāmai 7. dāstei, pt dāi 2. dāi 1. dāi 6. dāimai 7. dāitei

DĪMENS [Diemen DIA MK] guba (javų) = kupo, kasa

DIMSTIS [JB MK] priemenė, prieangis = eteinen

Jotvinki:

dimstis home = koti, homestead = pihapiiri, ”porch” = ”porstua”, eteinen, veranta, vilpola

Dimstis (jorvinki)

dimt to fashion = muotoilla, kuosittaa, make = tehdä, build = rakentaa, (Inf)

[ Gothic ” ga-timan = rakentaa, timrja = timpuri” ] =

dimtojas carpenter = puuseppä, builder = rakemtaja

(Venäjän ”dat’, pr. yks. 1. dam, 2. daš’, 3. dast, pl. 1. dadim, 2. dadite, 3. dadut, pret. dal, (-a, o, -y)” = antaa, liett. ”duoti (duoda, davė)”, latvian ”dot (dod, deva)”,

Sanan kantabaltoslaavilainen muoto on ”*dem-”, josta kantabaltissa aspektit ”*dam(b)-”, kokonaisobjekti, esim. padota ja ”*dim(b)-”, osaobjekti, vaikka toistuvastikin, esim. ”veistellä hirsiä”.)

dēt to place, put (Inf) = asettaa
dētas put in place
dētis load = kuorma

dība stake = pylväs, tolppa, paalu, osuus, sijoitus, post = karmi, kehys, raami, hirsi, posti, vartiopaikka, asema, virka < ”*dimba” < ”*demba” > damba = (keinotekoinen, säännösteltävä) patoallas,

*damberis (kur.) = patomainen, pato-

Johdin -b/p- on erityisesti kantabaltille tyypillinen, ja tarkoittaa edesta- kaista, jak- sottaista, toistuvaa toimintaa, kun kantaindo-euroopassa johden -s/t(d)- tarkoittaa toistuvaa toimintaa.

dobtun (< *demb-) to injure (Inf) = satuttaa, aiheuttaa, loukata (etuja ym.) < *demptun (jotvingissa kantabaltoslaavin -em- > o, ō)
dōite! give! (Imp.)
doja gift = lahja
donis gift = lahja, tribute = kunnianosoitus, maine (Viimeinen, loppu-)tuomio > sm. Tuoni, tuomio?)
dōtun to give (Inf) = antaa
dōtunsi to declare oneself = selviytyä jstkn

Jotvingissa ja preussissa esiintyy balttikielille poikkeuksellinen tammipuuaine(ks)en nimitys

DAMRAWA [Damerouwe ON GN] = damrava (jt) = *damb(e)rava (kur., konstr.), kirjaimellisesti ”patoon kelpaava” = ąžuolynas (lt) = ozolozolājs (lv) oak-wood,

eikä suinkaan niin, että sana ”pato” tulisi ”suomalais-kelttiläisestä” sa- nasta *tamn = tammi, josta tuleen parkitsemista tarkoittavava sana ”tan” ja mm. tanniini, parkkihappo.

Slaavikielten ”dub(r) = tammi(nen) varsin mahdollisesti tulee patopuus- ta. Ihmiset ovat menneisyydessä suhteellisesti paljon suuremmassa määrin eläneet soilla kuin nykyään, varsinkin balttien leveysasteilla. ”Tammipuinen” ”Dubr-, dupr- saattaa tarkoitta sekä ”hyvää” (venäjän dobryj) että ”typerää”: ransk, dupré, suomi).

Liettua-latvia sanakirjasta asiaan liittyviä sanoja

http://www.letonika.lv/groups/default.aspx?cid=937845&r=10631062&lid=937845&g=2&q=&h=2940

” dámba (1) dambis = patoallas

Jostakin syystä hälytyssignaali = ”patosignaali”:

dambrà (4) stabule = soittomerkki, merkkisoitto; svilpe = sireeni
paleisti dambras – palaist dūdas (sākt raudāt) = päästää poru
dambrelis (2) mūz. dambrelis (sens lietuviešu pūšamais mūzikas instruments) = puhallinsoitin

dam̃bros (4) dsk. mutes ermoņikas = huuliharppu”

(Ranskassa esiintyy myös vastaava ilmiö:”tambour”= eteinen, tampuu- ri > tambourine = tamburiini, anat ovat luultavimmin tätä samaa perua, vaikka niitä on pidetty myös arabialaisina: ne ovat tulleet alun perin baltialaisilta visigooteilta espanjaan, eivätkä maureilta.)

demblỹs = (kirj. ”tekele”) punos, palmikko, keino(tekoinen olio), (taika ym.) temppu (4) salmu pītenis = olkipunos (paklājs); maša = letti, pitko ym.

Sana on aivan sama kiellisesti liettuan kautta kuin ”*damb(e)ris,– e” on kuurin kautta. Sana ”temppu” on yhdistetty sanaan ”tempti” = vetää: ”(välistä ym.) veto”, mutta se voi tasan yhtä hyvin olla verbistä ”*dempti” = teheskellä, askarrella. Niin tai näin ”Tampere” on myös ”Temppupaikka”, enemmän tai vähemmän arveluttavassakin mielessä.

dėmuõ (~eñs) (3a) = (kirj. pinottava) osa (kokonaisuudesta), palikka,
1. komponents = komponentti, sastāvdaļa = rakenneosa

dimba (lt) = laiskuri, lorvi

dimba (lv) = umpikuja

http://en.academic.ru/dic.nsf/enwiki/5767040

Curonian grammar

Curonian grammar describes the grammatical features of extinct Curonian language. The Curonian language is highly inflected and archaic language. Its grammar is reconstructed basing on Latvian, Lithuanian and Old Prussian grammars and known Curonian place-names and New Curonian texts and vocabulary.

Nouns

Curonian nouns are divided into seven declensions (three masculine and four feminine). But there are several nouns which are declined irregularly. The declension of noun is determined by its ending and gender.

Curonian nouns have eight grammatical cases: nominative case, accu- sative case, genitive case, dative case, ablative case, instrumental case, locative case and vocative case.The locative case has four forms: ines- sive (the regular and most common form), illative (iekš(k)an tan pirman vietan ’in the first place’,āran ’outdoors,outside’,priekšan ’for’, laukaisnā ’to country’), allative (only used in a few idiomic expressions like: mājump, kalnump, šurp, turp), adessive (namaip, namaisump). The later three are adverb-forming cases.

Following table shows nominative endings for all regular declensions:

Masculine						Feminine
1.decl.		2.decl.		3.decl.		4.decl.		5.decl.		6.decl.		7.decl.
Sing.	Plur.	Sing.	Plur.	Sing.	Plur.	Sing.	Plur.	Sing.	Plur.	Sing.	Plur.	Sing.	Plur.
-as	-āi	-is	-jāi	-us	-ūs	-ā	-ās	-ē	-ēs	-is	-īs	-us	-ūs

Masculine nouns

1.decl.: vīr-as ’man, husband’;
2.decl.: skap-is ’shelf’;
3.decl.: turg-us ’market, bazaar’.

	1.decl.		2.decl.		3.decl.
	Sing.	Plur.	Sing.	Plur.	Sing.	Plur.
Nom.	vīras	vīrāi	skapis	skapjāi	turgus	turgūs
Acc.	vīran	vīrāns	skapin	skapjāns	turgun	turgūns
Gen.	vīras	vīrūn	skapjas	skapjūn	turgaus	turgūn
Dat.	vīraj	vīrams	skapjaj	skapjams	turgav	turgums
Abl.	vīrā	vīrams	skapjā	skapjams	turgaus	turgums
Ins.	vīrami	vīrais	skapimi	skapjais	turgumi	turgumis
Loc.	vīrai	vīraisu	skapīju	skapjaisu	turgūju	turgusu
Voc.	vīru!	vīrāi!	skapi!	skapjāi!	turgau!	turgūs!

Feminine nouns

4. decl.: saiv-ā ’woman, wife’;
5. decl.: ap-ē ’river’;
6. decl.: nakt-is ’night’;
7. decl.: vilt-us ’guile = petos, deceit = petos’, dzirn-ūs ’mill = mylly, kirnu’.

	4.decl.		5.decl.		6.decl.		7.decl.
	Sing.	Plur.	Sing.	Plur.	Sing.	Plur.	Sing.	Plur.
Nom.	saivā	saivās	apē	apēs	naktis	naktīs	viltus	dzirnūs
Acc.	saivān	saivās	apin	apēs	naktin	naktīs	viltun	dzirnūs
Gen.	saivās	saivūn	apēs	apjūn	naktijas	naktjūn	viltuvas	dzirnūn
Dat.	saivāj	saivāms	apēj	apēms	naktijai	naktīms	viltuvai	dzirnūms
Abl.	saivās	saivāms	apēs	apēms	naktijas	naktīms	viltuvas	dzirnūms
Ins.	saivaju	saivāmis	apeju	apēmis	naktiju	naktīmis	viltuvu	dzirnūmis
Loc.	saivāju	saivāsu	apēju	apēsu	naktīju	naktīsu	viltūju	dzirnūsu
Voc.	saivu!	saivās!	ape!	apēs!	nakti!	naktīs!	viltu!	dzirnūs!

Dual number

Curonian also had a dual number. It was mainly used in the words representing body parts, e.g. duvi rankai, kājai, ausī, aksī, nāsī  ’two hands, legs, ears, eyes, nostrils’.

The Dual endings of all cases:

	Masculine			Feminine
	1.decl.	2.decl.	3.decl.	4.decl.	5.decl.	6.decl.	7.decl.
Nom. Acc. Voc.	-au	-jau	-ū	-ai	-ei	-ī	-ū
Dat. Abl. Ins.	-amu	-imu	-umu	-āmu	-ēmu	-īmu	-ūmu
Gen. Loc.	-aj	-jaj	-ū	-āj	-ēj	-ī	-ū

 

Pronunciation

In rapid speech there occur some changes in vowel quality, the final long vowels and diphthongs get shortened, but –aj, –aju turn into [ui], and –ami into [um(i)], as also –ijas and –uvas turn into [ies] and [ūs], –ijai and –uvai turn into [ij]/[ei]/[ie] and [ui].

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/05/viikinkiajan-kuurilaisten-dzauna-loydetty-pirkkalasta

http://jeful.ut.ee/index.php/JEFUL/article/download/jeful.2014.5.1.09/47

Kypros myy kansalaisuuksia Venäjän oligarkeille – EU-passeja myyty miljardien edestä

Maanantai 18.9.2017 klo 00.48