RK: Aamulehden artikkeli on pelkkää sukupuolitasa-arvon muodolli- suuksien lässytystä. Sehän ei meitä potilaita ja veronmaksajia kiinnosta, vaan se, millaista tiedettä ja millaiaisa hoitoja kehitetään.
Neurologian professorin valintaa varten valittiin ensin neljä parhaaksi katsottua hakijaa, joiden pätevyydestä haettiin kaksi kotimaista ja kaksi ulkomaista asiantuntijalausuntoa.
Toinen suomalainen (miespuolinen, millä ei ole mitään merkitystä) arvioi Hartikasen epäpäteväksi.
Normaalimenettely on, että hakijaa, joka on perustellusti yksikin loppu-lausunnonantaja arvioinut epäpäteväksi, ei valita. Jos kaikki ovat tulleet jonkun lausunnonantajan taholta katsotuksi epäpäteviksi, homma palautetaan lähtöruutuun ja aloitetaan uusi prosessi.
Tähän menttyelyyn on joskus kompastuttukin. Muistan yhden profes-sorinnimityksen, joka varmaan pilasi minukin väitöskirjantekoni, kun erääseen professorinvirkaan, johon oli kymmenkunta hakijaa, joista kuitenkin ainakin yksi valituista loppulausunnonantajista rankkasi epäpäteviksi (mitä noin puolet olikin…) kaikki – paitsi erään läpipaskan lisensiaatin, jolla ei ollut mitään aikomusta edes väitellä tohtoriksi – joka täysin väärä henkilö sitten tulikin valituksi! Minun hän kerran väitti assistentin toimen hakemuksessani ”sepittäneen itselleni ATK-ansioita” VAIKKA OLIN OLLUT MIELENOSOITUKSELLISESTI HILJAA SILLÄ LAITOKSELLAKIN TEHDYISTÄ ATK-ANSIOSTA – EIKÄ ATK OLLUT SEN HOMMAN ALA, vaan pelkkä työkalu. Yhtään tohtoria, ja tuskin yhtään diplomityötäkään sen nilkin oppituolista ei kai valmistunut, liekö ollut juuri pitkän pääaineen opiskelijoitakaan. Helpolla juoksi professorinpalkka parikymmentä vuotta.
Samaisen Aamulehden tietojen varassa, vaikka en olekaan mikään asiantuntija, olen joutunut tälläkin palstalla kiinnittämään huomiota Kaisa Hartikaisen tutkimuksia koskeviin uutisiin kuten joidenkuiden muitenkin kyseisen instituution (usein naispuolisten tasa-arvo tai ei!) toimijoiden antiin…
Tampereen yliopiston uusinkin aivotutkimus on Kandelin-paskaa
Huippuyliopisto USA:sta innostui tamperelaisten aivotutkijoiden työstä - Täällä tehtävät ihmiskokeet kiinnostavat.
Kun Tampereella ensimmäisenä maailmassa ihmisellä tehty uraauur- tava aivotut-kimus julkaistiin, yhdysvaltalaisesta huippuyliopistosta otettiin heti yhteyttä. Nyt keskustellaan yhteistyön aloittamisesta. ”
RK: Massachusetts Instituite oh Technology ei ole ”huippuyliopisto” vaan HAISTAPASKANTIEDEHÖRHÖLÄ, mm. Steven Pinkerin ja Noam Chomskyn ”kotiluola”, jonka kanssa ”yhteistyö” paitsi vahingollista myös vaarallista: se on vaatinut esimerkiksi salaisten tietokantojensa (jollaiset eivät lainkaan kuulu TIETEESEEN!) julkistajille kymmenien vuosien vankeustuomioita ja kymmenien miljoonien ”vahingon- korvauksia” (todellakin!) ja ajanut tutkijoita itsemurhiin.
MIT:n kilpailija ja naapuri Harvard (Harvajäkiopisto) on ryhtynyt korjaamaan virheitään, ja samalla myös MIT:n virheitä ja väärennöksiä.
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/02/marc-hauser-ja-bullshit-science ”
RK: Hölynpölytiedetoimittaja Vesa Vanhakakka on Bilderberg-Apumatti Apusen infosoturi.
Tutkimuksen merkittävyydestä kertoo, että kun se julkaistiin elokuun alkupuolella arvostetussa neurotieteen alan Journal of Cognitive Neuroscience -julkaisussa, MIT:stä Yhdysvalloista otettiin vain muutama tunti artikkelin julkaisemisen jälkeen yhteyttä Tampereelle.
Hartikainen halutaan Bostoniin tutkimusryhmän työtä esittelemään vielä tämän syksyn aikana.
–MIT on kiinnostunut yhteistyön aloittamisesta tutkimusryhmämme kanssa, Hartikainen sanoo.
Bostonissa sijaitseva MIT eli Massachusetts Institute of Technology on yksi maailman arvostetuimmista yliopistoista.
Elokuun puolivälissä julkistetussa maailman vanhimmassa ja tunnetuimmassa Shanghain yliopistovertailussa MIT on maailman yliopistojen joukossa neljäntenä.
Neurologian erikoislääkärin Kaisa Hartikaisen johtamassa Käyttäyty-misneurologian tutkimusryhmässä tehty tutkimus avaa myös uusia mahdollisuuksia ihmisen aivojen ja niiden rakenteiden tutkimiseen.
AL: Tampereen yliopiston tutkimusryhmä on ensimmäisenä maail- massa kerännyt elävän ihmisen aivojen syvistä osista tietoa, joka luo pohjaa sille, että ihmisen sairauden tai aivovaurion takia heikentynyttä työmuistia voidaan mahdollisesti joskus parantaa aivojen syviin osiin suunnattujen sähköisten ärsykkeiden avulla.
Tampereella ihmisillä tehdyn kaltainen koe on tätä aikaisemmin muualla tehty vain eläimillä.
Uraauurtavassa tutkimuksessa saatiin uutta tietoa siitä, että aivojen syvissä osissa olevalla talamuksella on tärkeä rooli ihmisen työmuistissa.
Uusi tieto aivojen syvissä osissa sijaitsevan talamuksen yhteydestä työmuistiin ja korkeamman tason aivotoimintaan on tärkeätä, kun halutaan kehittää menetelmiä sairauden tai onnettomuuden takia heikentyneiden työmuistitoimintojen kohentamiseksi.
Jopa Suomalainen Wiki (joka yleensä ei tiedä mistään mitään!) tietää tämän:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Talamus
” Näkökukkula eli talamus (lat. thalamus) on aistiratojen väliasemana toimiva suuri tumake, joka sijaitsee väliaivojen sivuseinämissä. Kaikki aistien hermoradat, lukuun ottamatta hajuaistimuksia välittäviä hermoratoja, kulkevat isoaivokuorelle näkökukkulan tumakkeiden kautta.Näkökukkulassa sijaitsee ulompi polvitumake (engl. lateral geniculate nucleus), jonka kautta verkkokalvolta tuleva näköinformaatio välittyy näköaivokuorelle.
Tutkimuksen merkittävyydestä kertoo, että kun se julkaistiin elokuun alkupuolella arvostetussa neurotieteen alan Journal of Cognitive Neuroscience -julkaisussa, MIT:stä Yhdysvalloista otettiin vain muutama tunti artikkelin julkaisemisen jälkeen yhteyttä Tampereelle.
Hartikainen halutaan Bostoniin tutkimusryhmän työtä esittelemään vielä tämän syksyn aikana.
–MIT on kiinnostunut yhteistyön aloittamisesta tutkimusryhmämme kanssa, Hartikainen sanoo.
RK: MIT on pudonnut Shanghain listalla ja on neljännestä sijasta huolimatta 50% jälkessä ”pisteissä” johtavaa Harvajärkiopistoa. Harvard on myös oikaissut järjettömyyksiään ja aivopirujaan ja potkinut huijareita kuten pöyristyttäövän Marc Hauserin pellolle, mutta MIT ei ikinä tee niin.
AL: Reaaliaikaista syy- ja seuraus -tietoa
Tampereella tehdyissä kokeissa saatiin uutta suoraa tietoa ihmisaivo- jen syvän rakenteen, talamuksen, roolista ihmisen työmuistissa.
Tarvitset työmuistia, kun sinun on hetkellisesti pidettävä jotakin infor- maatiota mielessä, esimerkiksi, kun keskustelet toisten ihmisten kanssa tai kun lasket päässäsi.
Aiemmin ajateltiin, että ihmisen korkeammat aivotoiminnot, kuten ajattelu ja tiedonkäsittely, hoituvat pääasiassa aivokuoren ja erityisesti otsalohkojen alueella.
Viime vuosina on saatu uutta tietoa siitä, että otsalohkot toimivat luultua paljon läheisemmässä yhteistyössä talamuksen kanssa.
Tampereen tutkimus vahvistaa tätä näkemystä.
–Pystyimme talamuksen eri osia sähköisillä ärsykkeillä stimuloimalla osoittamaan, että talamuksella on tärkeä rooli työmuistissa. Työmuis- tilla puolestaan on tärkeä rooli melkein kaikessa korkeammassa aivotoiminnassa. ”
Merkittävää on, että ihmiskokeissa nähtiin selkeä syy-seuraussuhde.
Nykyään saamme usein nähdä nykyaikaisten kuvantamismenetelmien avulla aivoista otettuja hienoja kuvia. Kuvissa aivoalueet leiskuvat näyttävästi eri väreissä aktivoituessaan.
Kuvantamistutkimuksissa näkyvä aivo-alueiden aktiivisuus ei kerro mitään syistä tai seurauksista.
–Tiedetään, että tietyssä tehtävässä tietyt aivojen osat aktivoituvat, mutta ei tiedetä sen tarkemmin, mikä tuon aivojen osan rooli toiminnassa oikeasti on. Siksi syy-seuraustieto on välttämätöntä tutkimuksen eteenpäin viemiseksi.
USA:ssa samanlaisia tuloksia hiirillä
Erittäin mielenkiintoinen havainto tutkimuksessa on,että talamuksen keskimmäiseen tumakkeeseen annetun hermosoluja lamaavan sähköisen ärsykkeen myötä työmuistin toiminta selvästi häiriintyi.
–Tämä viittaisi siihen, että toisenlaisella hermosoluja virittävällä sähköi- sellä ärsykkeellä työmuistin toimintaa voidaan ehkä joskus tulevaisuudessa parantaa.
Yhdysvalloista yhteyttä Hartikaiseen ottaneen Michael Halassan johta- ma tutkimusryhmä on saanut samansuuntaisia tuloksia hiirikokeissa. Siksi yhteistyö kiinnostaa.
Halassa johtaa tällä hetkellä aivotutkimuslaboratoriota New Yorkin ylio-pistossa,mutta hän on perustamassa tutkimusryhmää MIT:hen Bostoniin. ”
RK: Tämä tarkoittaa, että hän saa potkut kunnon yliopistosta ja jatkää ns. hölläripölläripuolella, ERIC KANDELIN ”joukoissa”:
https://www.bbrfoundation.org/sites/default/files/pdfs/qsummer2015final-lowres.pdf
” Scientific Council
AIVOKUORI EI TODELLAKAAN ”OLE LAKNNUT OLEMASTA KORKE- AMPIEN HERMOTOIMINTOJEN KONEISTO”, vaikka vuoden 2014 kökkönoopelissa niin väitetäänkin:
Biotieteiden Nobel 2014 herättää kysymyksiä, ei vain sen uutisointi
Hämeemmiäs
Ruotsin Akatemian Nobel-komitea esiintyy kuin se olisi ”Maailman Tieteen Korkein Auktoriteetti”, mihin sillä ei ole minkäänlaisia laadullisia valmiuksia eikä myöskään demokraattista valtuutusta.Ruotsilla on nykyään yksi tuiki tavallinen hölynpölypitoinen Bryssel-Strassburg-ohjattu ”eurotiedeakatemia” muiden kaltaistensa joukossa…
Vuonna 2011 se antoi fysiikan Nobelin keksinnölle, joka osoitettiin parin vuoden kuluttua mittausvirheeksi. Kiinnitin huomiota heti perustelujen tietynlaiseen onttouteen, mutta pidin sitä vain kommentaattorien typeryytenä, jotka ”eivät olleet olleet paikalla kun Higgsiä on keksitty”… (Sopii vain toivoa, ettei vain Higgsin bosonille kävisi vielä samoin…)
Viime vuoden (2014) biologian kökkönoopeli ei ole pelkästään erehdys ja ”lii- kaa innokkuutta”. Vaikka se toisaalta ei perustukaan täysin väärille mittauksille, kuten vuoden 2011 Fysiikan Nobel, se sisältää ainakin seuraavat virheet:
– 70-luvulla silloisin menetelmin tehtyä löytöä tiettyjen hippokam-pussolujen aktivoitumisesta rotan orientoitumiseen liittyen tiettyyn paikkaan ei ole palkittu sellaisenaan, vaan on palkittu sen 2000-luvulla aivokuvantamiseen liittyen tehty UUDELLEENTULKINTA, joka ON LÄPIKOTAISIN VIRHEELLINEN!
– Kumpikaan tutkimuksista ei ole ollut luonteeltaan teorianmuodos- tukseen tähtäävää perustutkimusta todistettujen aikaisempien faktojen pohjalta, vaan molemmat tutkimukset ovat olleet rutiini-ESI-tutkimusta, jossa tarkastellaan uusilla laitteilla ja menetelmillä kohdetta yleisluontoisesti tavalla, jolla kuka tahansa, jolla on asianomaiset laitteet, voi sitä tarkastella. Tutkijat eivät ole kehittäneet itse näitä laitteita. Joku muu olisi nips naps tehnyt samat havainnot ainakin näissä neuronien magneettikuvantamisissa pikapuoliin, mutta varsin luultavasti paljon paremmin selityksin!
– tutkijat eivät ole tunteneet, tai ainakaan ottaneet todesta vallitsevia tosia teorioita kuten Pavlovin ehdollistumisteoriaa aivojen toiminnasta
– Nobel-komitea on sivuuttanut uusimmat kuten R. Douglas Fieldsin tulokset aivojen toiminnasta. Tämä viittaa siihen, että tuo puoskarikomitea ei aio niitä tulevaisuudessakaan noteerata, eikä Nobelia aiota jakaa sinne, mihin alan johtava palkinto (joka tätä menoa ei siis ole kauaa Nobel!) kuuluu.
– Suomessa on Karolinskan kanssa yhteistyössä tutkittu kantasoluja. Tällainen kökkönoopeli aiheuttaa varjon niidenkin tutkimusten ylle: ei kai siellä vain kuitenkaan yritetä ”kasvattaa kantasoluista aivojen ”paikkaneuroja” (ja ”pierupeilineuroneja”!).
Pitäisiköhän jonkun, Suomen tai WHO:n,viranomaisen,vähän tsekkailla asioita? Niissä pyörii suuret määrät maidän rahaa, jota emme ole tarkoittaneet puoskareille emmekä fasistipropagandaan!
Mutta kuka sitten päättää tieteellisesti demokraattisesti,mikä on esimerkiksi po- liittisessa ja teknologisessa sekä juridisessa päätöksenteossa (jolloin demo- kraattisen vallan usein sivuuttaa asiantuntijavalta) käytettävää asianmukaista tiedettä?
Se kysymys on ratkaistu eri maissa eri tavoin. Neuvostoliitossa tie- teestä oli virkavastuussa Tiedeakatemian, joka julkaisi Bolshaja Sovjetskaja entsiklopedija –tietosanakirjaa, jonka päätoimittaja aina oli Tiedeakatemian puheenjohtaja. Suurin piirtein samoin asia on järjestetty Kiinassa. USA:ssa virkavastuullinen lääketiedeasioissa on Liittovaltion ”National Institute of Health” (NIH) -tutkimuslaitos, jonka sana painaa käytännössä erittäin paljon myös kansainvälisessä oikeudessa tutkittaessa esimerkiksi hoitojen laillisuutta tai laittomuutta. Yli- opistot eivät ole USA:ssa virkavastuullisia, eivätkä yleensä lainkaan juridisesti valtion laitoksia!
EU:ssa ja Suomessa virkavastuussa tieteestä ei ole kukaan.
Kukaan ei ole sitä myöskään selkeästi kansainvälisellä foorumilla kuten YK:s- sa. Nobel-komitean touhu osoittaa, että tämä sauma on haistettu piireissä, jotka eivät ole aivan rehellisiä, ja joiden keskeisenä tavoitteena ei ole ainakaan koko ihmiskunnan edistys ja hyvinvointi.
OLISIKIN PERUSTETTAVA TIETELLISIN JULKISIN PERIAATTEIN TOIMIVA YK:N YLEISKOKOUKSEN WHO:N JA MUIDEN ERITYISJÄRJESTÖJEN EHDOTUKSESTA NIMITTÄMÄ MAAILMAN TIEDEAKATEMIA, JOKA OLISI VIRKA- JA PERUSTELUVASTUUSSA AINAKIN YK:N TIETEELLISENÄ TIETONA KÄYTTÄMÄN TIEDON ASIANMUKAISUUDESTA!
Jaahah, tämä Scienticic Americanin keskustelu aiheesta, joka oli vuosia poikkeuksellisesti auki:
Täältä löytyy käänteentekevä artikkeli jossa on viitattu myös kokeellisiin todistuksiin vuodelta 2008 Scintific Americanin maaliskuun ”Obaman valinumerosta”:
http://www.cs.unc.edu/~styner/public/DTI_tutorial/1%20Scientific%20American%202008%20Fields.pdf
Täällä voi keskustella Fieldsin kanssa:
https://www.psychologytoday.com/experts/r-douglas-fields
On sitten myös asioita ja teorioita joista jenekeissä ainakaan virallisella taholla kes- kustellaan hyvin hyvin niukasti ja kriittisesti verrattuna näihin Skandinavian maihin, yksi niistä on tämä (mutta ei suinkaan ainoa):
” 2 Comments
RistoKoivula March 29, 2015
Nobel Price in biosciences 2014 arguments, true or false?
My opinon: Nobel Assembly is wrong in the funtioning of the Brain. What is your opinion?
Press Release 2014-10-06
The Nobel Assembly at Karolinska Institutet has today decided to award
The 2014 Nobel Prize in Physiology or Medicine with one half to John OKeefe and the other half jointly to May-Britt Moser and Edvard I. Moser for their discoveries of cells that constitute a positioning system in the brain
RK: This is not positionig system. It is only part of it. That learned positioning system does not differ principially from other recognizing systems,for instace for faces. Those neurons in middle brain dont form the recognized places repserentation which is in the cortex, but they give it its emotional charge, positive or negative according to the formation moment, which is needed for its keeping in mind
NA:How do we know where we are? How can we find the way from one place to an-other?And how can we store this information in such a way that we can immediately find the way the next time we trace the same path?This years Nobel Laureates have discovered a positioning system, an inner GPS in the brain that makes it possible to orient ourselves in space,demonstrating a cellular basis for higher cognitive function.
RK: This has not been basic research in connection with theory formation. This has been routine research with new devices, possible for all who have those techical de- vices. They have found new real phenomenon in adequate conditions,but their inter-pretatation for it has been wrong. I dont know anything about GPS, but I am afraid this has even no analogy with it.
NA: In 1971,John OKeefe discovered the first component of this positioning system. He found that a type of nerve cell in an area of the brain called the hippocampus that was always activated when a rat was at a certain place in a room. Other nerve cells were activated when the rat was at other places. OKeefe concluded that these place cells formed a map of the room.
RK: Memories, maps including, are in the cortex.
NA: More than three decades later, in 2005, May-Britt and Edvard Moser discovered another key component of the brains positioning system. They identified another type of nerve cell,which they called grid cells,that generate a coordinate system and allow for precise positioning and pathfinding. Their subsequent research showed how place and grid cells make it possible to determine position and to navigate.
RK: In that reseach is nothig of that system. First true hypothesis is is fron Robert Galambos, the finder of the navigation system of bats. The hypothesis is 50 years older, but these researchers have not heard about it.
NA: The discoveries of John OKeefe, May-Britt Moser and Edvard Moser have solved a problem that has occupied philosophers and scientists for centuries how does the brain create a map of the space surrounding us and how can we navigate our way through a complex environment?
RK: This is simply not true. It is solved by other people, later. If they will not get medicine Nobel, this price will be outrageous injustice, and attack against them and against progressing sciece.
NA: How do we experience our environment?
The sense of place and the ability to navigate are fundamental to our existence. The sense of place gives a perception of position in the environment. During navigation, it is interlinked with a sense of distance that is based on motion and knowledge of previous positions.
RK: Humans, or rats, have no sense of place. The perception of a known place a comibination of usual sensations. Neither humas, or
chimapnzees have any special sense of distance. Perception of distaces is based on information of objects and perspective. But humans and animals have sense of balance.
NA: Questions about place and navigation have engaged
philosophers and scientists for a long time. More than 200 years ago, the German philosopher Immanuel Kant argued that some mental abilities exist as a priori knowledge, independent of experience.
RK: He is wrong.
NA: He considered the concept of space as an inbuilt principle of the mind, one through which the world is and must be perceived. With the advent of behavioural psychology in the mid-20th century,these questions could be addressed experimen-tally. When Edward Tolman examined rats moving through labyrinths, he found that they could learn how to navigate, and proposed that a cognitive map formed in the brain allowed them to find their way. But questions still lingered how would such a map be represented in the brain?
John OKeefe and the place in space
John OKeefe was fascinated by the problem of how the brain controls behaviour and decided, in the late 1960s, to attack this question with neurophysiological methods. When recording signals from individual nerve cells in a part of the brain called the hippocampus, in rats moving freely in a room, OKeefe discovered that certain nerve cells were activated when the animal assumed a particular place in the environment.
RK: Nobel Assembly speaks here about brain cells,not (only) neurons. O´Keefes tar- get cell can have been astrocytes,not neurons.Although they are not seen in magne- tic imaginations, their signals can have been registered by electrodes. But there are also such neurons or groups of neurons. That cannot be seen in magnetic imaginations exactly.
NA: He could demonstrate that these place cells were not merely registering visual input, but were building up an inner map of the environment.
RK: They do not form. They keep up.
NA: OKeefe concluded that the hippocampus generates numerous maps,
represented by the collective activity of place cells that are activated
in different environments.
RK: Cortex activates them, not on the contrary.
NA: The discovery of the brains positioning system represents a paradigm shift in our understanding of how ensembles of specialized cells work together to execute higher cognitive functions.
RK: True paradigm shifts are elsewhere
NA: Therefore, the memory of an environment can be stored as a
specific combination of place cell activities in the hippocampus.
RK: This is not true.
NA: It has opened new avenues for understanding other cognitive processes, such as memory, thinking and planning.
RK: It han opened new avenues to misunderstand, like also Nobel Asembly does.
Vain peukalonpään kokoinen talamus
Työmuistiongelmia esiintyy monien aivosairauksien ja -vammojen yhteydessä, mutta myös esimerkiksi skitsofrenian ja masennuksen yhteydessä.
Tampereella kehitetyillä menetelmillä voidaan päästä entistä paremmin käsiksi myös aivoinfarktin aiheuttamiin muistiongelmiin.
– Pystymme kytkemään talamuksen eri osia päälle ja pois päältä syväaivostimulaa-tion avulla. Tämä auttaa ymmärtämään tarkemmin myös niitä tiedonkäsittelyn haasteita, joita voi ilmaantua talamuksen infarktin vuoksi.
Uuden tiedon avulla myös syväaivostimulaatiohoitoa saavien epilepsiapotilaiden hoitoa voidaan mahdollisesti kohdistaa entistä tarkemmin juuri oikeaan paikkaan talamuksessa.
Tämä on tärkeätä,sillä talamus on kooltaan pieni, vain noin peukalonpään kokoinen, ja siinä on useita osia.
Epilepsiapotilaille elektrodien avulla annettava syväaivostimulaatiohoito kohdistetaan talamuksen etummaiseen tumakkeeseen.
Tumakkeen tarkka paikantaminen ei ole helppoa, semminkin, kun talamuksen eri osien väliset rajat ovat häilyviä.
–Joskus saatetaan stimuloida myös keskimmäistä tumaketta. Silloin potilaalle saattaa ilmaantua työmuistiongelmia. Kysymys on millimetreistä.
Tutkimus
Muuttuvat aivot
Tutkimusryhmä: Tampereen yliopiston Käyttäytymisneurologian tutkimusryhmässä tutkitaan ajattelun, tunteiden ja käyttäytymisen taustalla olevia aivorakenteita ja sitä, miten aivosairaudet ja -vauriot ihmisen toimintaa muuttavat.
Aivot: Ryhmän mielenkiinto on kohdistunut aivojen etuosan otsalohkoihin ja syvem-mällä aivoissa sijaitsevaan talamukseen sekä otsalohkojen ja talamuksen yhteistyöhön.
Yhteistyö: Tutkimusta tehdään yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin neurologien ja neurokirurgien kanssa.
Koehenkilöt: Tutkimuksessa koehenkilöinä ovat olleet epilepsiaa sairastavat ihmiset, joita hoidetaan syväaivostimulaatiohoidolla Taysissa.
Syväaivostimulaatiohoito: DBS-hoidossa potilaan kalloon pora-taan reikä, jonka kautta aivojen syviin osiin talamuksen alueelle pysyvästi upotettuihin elektrodeihin ohjataan sähkövirtaa. ”
RK: Saatiin ilmeisetsi vastus tähän kysymykseen, että ”millä olkapäillä puoskaritiedetantta Marja Makarow on valittu Tampereen Yliopistosäätiön johtoon:
Kansan_Ääni: Onko Tampereen Uudesta Yliopistosta tulossa roskapankkiyliopisto?
Tampereen Uuden (kolmen) Yliopiston Säätiön puheenjohtajaksi on valittu 70-vuotias biokemian tohtori Marja Makarow, joka on ollut mm. Helsingin yliopiston vararehtorina, Suomen akatemian tutki- musjohtajana, Euroopan Tiedesäätiön puheenjohtajana Strassbur- gissa, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin hallintoneuvos- tossa sekä perustamassa myös kilpailevaa Aalto-säätiöyliopistoa.
Ainakin minun mielestäni hän on epäonnistunut kaikissa tiedejohtajan tehtävissään ainakin tieteen kannalta. Herää kysymys, onko Tampereen uusi yliopisto tosiasiassa Suomen tieteen roskapankki. ”Elinkeinoelä- mähän” yleensä vaatii Suomen yliopistomäärää karsittavaksi ja keski- tettäväksi ”yhteen tai pariin huippuyksikköön” – joihin Tampere ei näytäkään kuuluvan!
”Naisten tieteen” humua ja sumua Halosen kaudella…
Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2004
” Naisten päivän päätilaisuus on vetänyt Helsingin yliopiston juhlasalin liki täyteen merkittäviä naisia kunnianarvoisan Helvi Sipilän johdolla. … Taiteilijaprofessori Kaari Utrion ja professori Outi Hovatan puheiden jälkeen eturivistä nousee asiallisen tyylikkäästi … pukeutunut nainen. Marja Makarow kävelee puhujapönttöön esittämään juhlaväelle naistutkijan tervehdyksen. Hän kertoo Viikin kampuksella vuosittain järjestetyistä naisten päivän seminaareista, joissa tutkijanaiset ovat puhuneet kokemuksistaan.
– … Halusimme järjestää tämän tilaisuuden siksi, että voisimme tarjota rohkaisevia roolimalleja nuorille naisille – ja meille muillekin, Makarow päättää ja jättää lavan Tarja Haloselle.
Marja Makarowia itseään vakuuttavampaa roolimallia tutkimuksen maailmasta on vaikea löytää (”Tieteen” mielestä) ”…
Tiede korvattiin Helsingissä neurohölynpölyllä…
Tuon ajan “erityistä naistentiedettä” edustivat ehkä vieläkin enemmän ainakin julkisuudessa “Ihmisen peilineuroonien” mukamas “todistaja” Riitta Hari Teknillisen Korkeakoulun kylmälaboratoriosta, psykologian professorit Liisa Keltikangas-Järvinen, Kirsti Lonka ja Marjaana Lindeman (”synnynnäinen tieto”) Helsingin yliopistosta.
Maria Makarowin yksi perusvirhe oli, että hän tiedejohtajana kaatoi noille rahaa kuin suokokalla, miljardeittain. Se myös osoitti, että hän ei tosiasiassa ymmärrä tieteestä. Tämän ei ole tarkoitus olla loukkaus naisia vaan hölynpölytiedettä vastaan. Se käyttää kaikkia mahdollisia ja mahdottomia ”kortteja”, mitä ikinä vaan keksii.
Vararehtori Marja Makarov opetti ja opetutti Eric Kandelin paskaa ”neurofysiologiana”!
Helsingin yliopiston vuoden 2005 – 2008 opetusohjelmasta:
52265 Neurobiologian luennot, 5-13 op
Tavoitteet ja sisältö:
Luennoilla käsitellään mm. neurobiologian suhde muihin tieteisiin -neurobiologian tutkimusmenetelmiä – neurobiologian aatehistoriaa -hermosolukalvon biofysiikka; sähkökemiallisten ilmiöiden termody- namiikka -hermosolujen sähköinen ja kemiallinen signalointi (aktio- ja lepopotentiaali, synapsien toiminta)
– aivojen plastisuus: hermosoluyhteyksien synty ja ylläpito
– oppiminen ja muisti
– soluvaurioiden mekanismit ja vaurioista toipuminen
– tiedonkäsittely hermostossa
– motoriikka: motoriset ohjelmat; liikkeiden suunnittelu ja toteutus
– neuroetologiaa: kiinteät liikemallit -aistimukset ja havainnot
– sisäiset representaatiot; tietoisuuden neurobiologiaa
Kirjallisuus: luentomoniste, Purves et al: Neuroscience;
Bear et al: Neuroscience – Exploring the Brain;
Kandel et al.: Principles of Neural Science;
Kaila: Hermoston ja käyttäytymisen biologiaa
Neurologian erikoislääkäri Kaisa Hartikaisen syrjäyttäminen Tampereen yliopiston neurologian professorin valinnassa EI OLLUT SUKUPUOLISYRJINTÄ … vaan hölynpölyntorjunta.
https://www.aamulehti.fi/a/201254456
Pirkanmaan käräjäoikeuden reilu viikko sitten julkistama päätös on Tampereen yliopistolle ensimmäinen tuomio sukupuolen perusteella tapahtuneesta syrjinnästä
Ossi Ahola
Vesa Vanhakakka Aamulehti
Tampereen yliopiston neurologian professorin valinnassa sukupuoli- sen syrjinnän takia valitsematta jätetyn neurologian erikoislääkärin Kaisa Hartikaisen oikeusavustaja Tiina Tikka pitää valintaprosessissa todettua naishakijaan kohdistunutta syrjintää räikeänä.
Käräjäoikeuden päätös
Yliopisto valittaa
Pirkanmaan käräjäoikeus antoi tiistaina 9.10. tuomion, jonka mukaan Tampereen yliopisto rikkoi tasa-arvolain mukaista syrjinnän kieltoa elokuussa 2016 valitessaan neurologian professoriksi miespuolisen hakijan, vaikka neljän parhaan hakijan joukossa ollut naishakija olisi ollut miestä pätevämpi tehtävään.
Käräjäoikeus määräsi Tampereen yliopiston maksamaan naiselle hyvi-tyskorvausta 60 000 euroa. Lisäksi yliopisto joutuu korvaamaan yli 51000 euron oikeudenkäyntikulut.
Tampereen yliopisto on ilmoittanut tyytymättömyytensä päätökseen ja valittaa päätöksestä hovioikeuteen.
–Pidän tätä todella vakavana ja yhteiskunnallisesti hyvin huolestuttavana tapauksena, Tikka sanoo.