Donald Trump lähettää erikoissuurlähettiläs Rudy Giulianin keskustelemaan Zelenskin kanssa Ukrainan sekaantumisesta USA:n pressanvaaleihin

Lähettiläs ei ole aivan kuka tahansa, vaan hän on itsekin presidentin- vaaleissa usein kärkiehdokkaiden joukossa pyörinyt, vuosikymmeniä Republikaanipuolueen keskeisiin johtajiin kuulunut New Yorkin entinen pormestari Rudy Giuliani. Kyseessä ei ole ainakaan vitsi.

Rudy Giuliani

https://nahnews.org/1010806-advokat-trampa-edet-k-zelenskomu-chtoby-vmeste-rassledovat-vliyanie-kieva-na-vybory-v-ssha

Адвокат Трампа едет к Зеленскому, чтобы вместе расследовать влияние Киева на выборы в США

10.05.2019 12:49

Адвокат американского президента Дональда Трампа Рудольф Джулиани намерен лично встретиться с победителем выборов на Украине Владимиром Зеленским. Об этом сообщает издание The New York Times. В публикации указывается, что основная цель визита  Рудольфа Джулиани в Киев – убедить новоизбранного президента в необходимости продолжить расследование о вмешательстве в выборы в США в 2016 году. ”

USA:n presidentti Donald Trumpin lähettiläs Rudolf Giuliani aikoo naa-makohtaisesti tavata Ukrainan vaalivoittajan Vladimir Zelenskin. Tästä tiedottaa New York Times -julkaisu. Tiedottesta käy ilmi, että Rudolf Giulianin Kiovan-vierailun perustarkoitus on vakuuttaa vastavalittu presidentti USA:n vuoden 2016 presidentinvaaleihin sekaantumisen tutkimisen jatkamisen välttämättämyydestä.

” Подписывайтесь на наш канал в Telegram, группу ВКонтакте и блог Дзен

Согласно имеющимся данным, визит адвоката Трампа в украинскую сто- лицу состоится уже в ближайшие дни. В ходе общения с Зеленс- ким, помимо темы расследования Роберта Мюллера о вмешательст- ве в американские выборы, будет поднят вопрос о связях сына Джо- зефа Байдена с украинской газовой компанией.По данным журналис- тов, убедить Зеленского продолжать расследование – важная задача для адвоката, чем и объясняется его личный визит в Киев. ”

Saamiemme tietojen mukaan Trumpin edustajan vierailu Ukrainan pää-kaupunkiin tapahtuu jo lähipäivinä. Tapaamisen aikana Robert Mullerin tutkimusten ohella amerikkaisiin vaaleihin sekaantumisesta tullaan nos- tamaan esiin kysymys Joseph Bidenin pojan yhteysistä Ukrainalaiseen kaasuyhtiöön. Journalistien tietojen mukaan lähettilään tärkeä tehtävä on saada Zelenski jatkamaan tutkimuksia, mikä on syynä myös myös hänen henkilökohtaiseen vierailuunsa Ukrainaan.

”Один из них — происхождение расследования спецпрокурора о вме-шательстве России в выборы 2016 года.Другой – связи сына бывшего вице-президента Джозефа Байдена – младшего с газовой компанией, принадлежащей украинскому олигарху”, – уточняется в материале The New York Times. ”

Yksi niistä [syistä] on erikoissyyttäjän tutkimusten alkuperä Venäjän sekaantumisesta vuoden 2016 (presidentin)vaaleihin. Toinen [syy] on entisen varapresidentin Joseph Bideen pojan, ukrainalaiselle olirkille kuuluvan öljy-yhtiön vähemistöosakkaan [”noremman osakkaan”] yhteydet (ja kytkennät), täsmentää New York Times tiedotteessaan.  ”

Oligarkki Mykola Zlochevskyn Burisma holdings on Ukrainan suurin yksityinen kaasuyhtiö.

Tunnin rata Tampereelle arveluttaa mm. välillä asuvia ja asiantuntijoita

Olen jossakin märin samaa mieltä, että Tampereen on ensin opeteltava uudestaan käyttämään rahaa, ennen kuin sitä kannattaa tänne muualta pumpata lisää…
 
https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/kansan_aani-onko-tampereen-uudesta-yliopistosta-tulossa-roskapankkiyliopisto/
 
http://aarneraevaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275730-satojen-miljoonien-salailu
 
https://www.pirkanblogit.fi/2019/risto-koivula/tamperelaisen-sote-euro-tiateen-lippulaiva-konkkaan/
.
http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275751-tunnin-junaa-tampereelle-ei-ole-syyta-toteuttaa-kuka-perustaisi-vastayhtion
.

” Tunnin junaa Tampereelle ei ole syytä toteuttaa – kuka perustaisi vastayhtiön?

.

Koska sekä Lauri Lyly että Sanna Marin ovat johtavia demareita, joilla on luonnollinen, jopa pakottava tarve ehtiä stadista äkkiä takaisin Tampereelle, on vaarana, että hallitusneuvotteluissa syntyy sopimus tunnin junasta pohjoiseen. Palveleehan tämä suunta myös takamaiden keskustalaisia.

Aiemmassa blogissani 3.2. lainaamani rakennusalan asiantuntijoiden arvovaltainen mielipide kuitenkin kyseenalaistaa junahankkeita puoltavien selvitysten laadun: asiantuntijat epäilevät konsulttien moraalia: lasketaan sellaiset luvut, jotka ovat tilaajalle, tässä tapauksessa Liikenneministeriölle, mieleen.

On syytä lainata riippumattoman raideasiantuntijan, DI Antero Alkun, kannanottoja Ylen Ykkösaamussa 12.3.2019:

– tunnin junat hyödyttävät vain päätepisteiden välisiä kulkijoita, koska ne eivät ehdi pysähtyä välillä. Päätepisteestä eteenpäin jatkavat hyötyvät myös.

– väliasemia käyttävien palvelu heikkenee, kun tunnin juna hurahtaa ohi ja vaatii muita junia nopeampana laajan aikataulukaistan

– tunnin juna vaatii 230 – 240 km/t vauhdin ja vaatii uuden kaluston ja nykyistä tukevamman radan sekä loivemmat kaarteet

– Tampereelta lähtee etelään kolme junaa tunnissa, radalle mahtuisi 12 junaa tunnissa, jos ne noudattavat samaa aikataulurytmiä

– nykyisetkään Tampereelta lähtevät junat eivät ole täydessä käytös- sä, sillä niihin voitaisiin lisätä vaunuja tai ne voitaisiin korvata yhdellä pitkällä junalla

– Tampereelta etelään lähtevissä junissa on yli 90 % vapaata kapasi- teettia verrattuna radan maksimikapasiteettiin mutta Keravalta etelään on tukkoisempaa mm. Lahden radan vuoksi. Kuitenkin, jos käytetään täyspitkiä junia on matkustajapaikkoina varakapasiteettia runsaasti

– täyspitkien junien käyttöä rajoittaa VR:n vaunupula, vanhat on romutettu eikä uusia ole hankittu tarpeeksi

– radoilla on noin miljardin korjausvelka.

… ”

http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268973-raideliikenteen-hyoty-on-harhaa-mediakritiikkia

Huom1 ! EN ole näiden asioiden ammatillinen ENKÄ EDES ”harrastus- asiantuntija” (koska en harrasta tällaisia) rakennuspuolen DI:n tutkinnos- tani huolimatta! DI:t eivät tiedä välttämättä toistensa hommista mitään, ja rakeenuspuolella tämä on yleistettävissä ”alan” sisällekin.

Huom2 ! Tämä ei ole epäluottamuslause Rinteelle eikä Marinille: he EIVÄT olleet päällimmäisinä ajamassa tunneliakaan…

Katynin (4420) kokoinen joukkohauta sodan ajalta löydetty Novgorodin alueelta

 

Eivät ole sotilaita. Toistaiseksi ei paljon muuta tiedetä.

Останки четырёх тысяч человек поднимают под Новгородом

В Новгородской области у деревни Жестяная Горка начали поднимать останки одного из крупнейших захоронений времён Великой Отечественной войны. Здесь могло быть казнено оккупантами 4 тысячи мирных жителей. Осмотр места производят сотрудники СК. Каждое тело, которое поднимают из-под земли, отправляют на экспертизу — устанавливают возраст, пол погибшего и причину смерти.

Pistetään tutumpaa kiletä sitten kun tietoja tulee.

Rikoskomisario kiinnostui poliitikon vanhasta paritusepäilystä – yhtäkkiä työhuoneen lukko oli vaihdettu ja kulkulupa peruttu

Tämän Suomen Kuvalehden jutun jako netissä alkuperäislähteestä ei onnistunut ainakaan mulle…

Rikoskomisario kiinnostui poliitikon vanhasta paritusepäilystä – yhtäkkiä työhuoneen lukko oli vaihdettu ja kulkulupa peruttu

Kotimaa 5.5.2019 18:00

Jarno Liski ja Salla Vuorikoski

Kari Lintilä on tehnyt kymmenien vuosien poliisiuran talousrikosten parissa. © Yle

Kesällä 2017 Helsingin poliisin rikoskomisario Kari Lintilä poikkesi ruokakauppaan kotikulmillaan Laajasalossa ja törmäsi siellä työkaveriinsa.

Tästä kohtaamisesta alkoi erikoinen tapahtumaketju, joka vei poliisit rikossyytteisiin. Samalla päättyi Lintilän 40 vuotta kestänyt virkaura.

Hän oli työskennellyt 1980-luvun lopulta alkaen talousrikosten parissa. Moni juttu oli saanut paljon mediahuomiota, epäiltyinä oli ollut muun muassa suurpankkien johtajia ja suursijoittajia. Vain harva tuli tuomituksi.

Lintilä ei ollut pitänyt näkemyksiään piilossa, vaan oli kertonut myös julkisuudessa, että hänen kokemustensa perusteella laki ei ollut sama eliitille ja tavallisille ihmisille.

Esimiesten kanssa tuli erimielisyyksiä etenkin sen jälkeen, kun Lintilän johtama yksikkö selvitti, että talousrikostorjunnan määrärahoja ei käytetä talousrikostorjuntaan. Vuonna 2015 yksikkö ajettiin alas. Lintilä syytti johtoa kiusaamisesta. Esimiehet tekivät selvityspyyntöjä ja Lintilä kanteluita heistä.

Talousrikosyksikön tutkinnanjohtajaksi palanneen Lintilän tilanne oli tuttu ruokakaupassa vastaan tulleelle työkaverille, vanhemmalle konstaapelille, joka oli aiemmin työskentellyt Helsingin väkivaltarikosyksikössä.

Kollega kysyi vitsaillen rötösherrajahdista, mihin Lintilä vastasi, ”etteivät sellaiset jutut tässä koneistossa etene”.

”Siinähän kävi sitten niin kuin Jaskarin ja Vanhasen jutussa”, kollega vastasi.

”Siinähän kävi sitten niin kuin Jaskarin ja Vanhasen jutussa.”

Heitto oli erikoinen. Kokoomuksen 2000-luvun alkuvuosien puoluesihteeriin Harri Jaskariin kohdistunut paritusepäily oli ollut laajasti julkisuudessa. Jaskaria epäiltiin ensin parituksesta ja myöhemmin myös naisen pahoinpitelyistä ja uhkailusta.

Syyte nostettiin lopulta vain tappouhkauksesta, jolle oli silminnäkijä. Jaskari tuomittiin laittomasta uhkauksesta sakkoihin. Tuomion mukaan hän oli baari-illan jälkeen jahdannut naisystäväänsä asunnollaan veitsen kanssa uhaten tappaa.

Mutta miten silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk) liittyi asiaan?

Poliisit kohtasivat pitkin syksyä työn merkeissä. Lintilä kyseli asiasta lisää. Vanhempi konstaapeli kertoi käynnistään Jaskarin työsuhdeasunnolla Helsingin Lapinlahdenkadulla toukokuussa 2006.

Jaskarin entinen virolainen naisystävä myi asunnolla seksiä.

Tämä oli Lintilälle entuudestaan tuttua tietoa. Kollegan kertomus sisälsi kuitenkin väitteen, jota ei ollut julkisuudessa esitetty.

Kollega kertoi naisen antaneen poliisille nipun valokuvia. Hän kertoi, että joukossa oli kuva, jossa oli Jaskarin naisystävä, toinen nainen, Jaskari ja kaksi kokoomuksen huippupoliitikkoa: Ilkka Kanerva ja Sauli Niinistö.

Kollegan muistikuvan mukaan kaikki olivat pukeissa, mutta naisten asut olivat rohkeat. Hän sanoi naisen kertoneen, että kuva oli otettu eduskuntatalon saunalla.

Vanhempi konstaapeli kertoi Lintilälle myös, että silloinen väkivaltarikosyksikön päällikkö, nykyinen kokoomuksen kansanedustaja Kari Tolvanen olisi ilmoittanut Jaskarin paritusjutun tutkijoille käyneensä ”kävelyllä pääministerin kanssa” ja paritustutkinnan loppuvan siihen.

Syksyn 2017 aikana Lintilä törmäsi Jaskarin asunnolla käyneeseen toiseen poliisiin, joka työskenteli edelleen väkivaltarikosyksikössä Pasilassa.

Lintilän mukaan työpari vahvisti hänelle tarinan valokuvista ja kertoi uuttakin: Jaskarin jutussa oli tehty televalvontaa, ja prostituoitujen puhelimiin olivat olleet yhteydessä monet poliitikot pääministeri Matti Vanhasta ja Euroopan investointipankin varapääjohtajaa Sauli Niinistöä myöten.

Lintilän mukaan työpari kertoi lisäksi, että Niinistö ja väkivaltarikosyksikön tuolloinen päällikkö Kari Tolvanen olisivat puhuneet näistä televalvontatiedoista puhelimessa.

Uudet yksityiskohdat eivät vähentäneet rikoskomisario Lintilän kiinnostusta vanhaan Jaskari-tutkintaan. Lintilä tutustui myös tapauksen esitutkintapöytäkirjaan, paperinippuun, jonka väitetystä vuotamisesta hän joutui myöhemmin itse syytteeseen.

Uudet yksityiskohdat eivät vähentäneet Lintilän kiinnostusta vanhaan tutkintaan.

Samoihin aikoihin loppuvuodesta 2017 ainakin kolme toimittajaa oli kiinnostunut vanhasta paritustutkinnasta.

Suomen Kuvalehti pyysi Jaskari-tutkinnan aloittanutta aineistoa Helsingin poliisilaitokselta loppuvuodesta 2017. Rikostoimittaja Harri Nykänen jututti Jaskari-jutun alkuperäistä tutkinnanjohtajaa Seppo Sillanpäätä. Iltalehden Juha Ristamäki lähestyi Kari Tolvasta.

Toimittajien kiinnostus tapaukseen käynnisti poliisilaitoksella operaation, joka paljastui Lintilälle maanantaiaamuna 29. tammikuuta 2018. Edellispäivänä Suomessa oli käyty presidentinvaalit, joissa Sauli Niinistö oli ottanut murskavoiton.

Saavuttuaan Pasilaan rikoskomisario Kari Lintilä huomasi, että hänen kulkulupansa ei enää toiminut. Työhuoneen lukko oli vaihdettu viikonlopun aikana.

Huone oli sinetöity odottamaan asiakirjojen, muistitikkujen ja tietokoneiden takavarikointia. Lintilä pidätettiin virasta. Seurasi lähes puolentoista vuoden tutkinta.

Häntä koskeva oikeudenkäynti käynnistyy Helsingin käräjäoikeudessa maanantaina 6. toukokuuta. Syyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen katsoo Lintilän luovuttaneen salassapidettävää Jaskari-tutkinnan aineistoa toimittajille ja rikkoneen näin virkasalaisuutta.

Esitutkinta-aineisto oli tullut olennaisilta osin julkiseksi jo keväällä 2007. Syyttäjä Hämäläisen mukaan Lintilä olisi luovuttanut toimittajille myös pöytäkirjan liitteenä olleen ja salassapidettäväksi määrätyn lääkärintodistuksen.

Jaskari-jutun syyttäjä oli tosin jo vuonna 2006 päätöksessään julkaissut naisen pahoinpitelyvammoista kertovan todistuksen sisällön. Myös tiedotusvälineissä oli tuolloin kerrottu terveystiedoista.

Tämä salassapitorikosepäily oli joka tapauksessa keskeinen syy, jonka takia Kari Lintilän työhuoneen lukot vaihdettiin ja hänet pidätettiin virasta. Lisäksi Lintilää epäiltiin virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska hän olisi jättänyt vuodetuksi väitetystä esitutkintapöytäkirjasta perimättä kopiomaksun 50 senttiä sivulta.

Oikeudessa toukokuussa 2019 häntä syytetään edelleen virkavelvollisuuden rikkomisesta. Enää kyse ei kuitenkaan ole kopiomaksun laiminlyönnistä. Syytteen mukaan kollegoiden kanssa jutteleminen ja vanhaan esitutkintapöytäkirjaan tutustuminen olivat poliisirikostutkintaa, johon valtuudet on vain syyttäjällä.

Oikeuteen joutuu myös Laajasalon K-marketissa Lintilän tapaama vanhempi konstaapeli. Syyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen katsoo hänen syyllistyneen Kari Tolvasen kunnian loukkaamiseen ja perättömään lausumaan. Tämä syyte perustuu siihen, mitä vanhempi konstaapeli kertoi Lintilää koskevan virkarikostutkinnan kuulusteluissa.

Vanhempi konstaapeli pysyi kertomuksessaan: hän oli nähnyt poliitikkojen saunakuvan ja televalvontatiedot. Lisäksi hän vahvisti kuulleensa Tolvasen kertoneen ”kävelystään pääministerin kanssa” ja paritustutkinnan lopettamisesta.

Poliisimies kertoi myös, että tuolloin hänet siirrettiin sivuun tutkinnasta. Vanhempi konstaapeli siis vahvisti kertoneensa, mitä Lintilä on sanonut hänen kertoneen. Siitä huolimatta myös Lintilä sai kunnianloukkaussyytteen kerrottuaan kuulusteluissa, mitä kollega oli hänelle kertonut.

Lintilä on kertonut, että myös toinen Jaskarin asunnolla käynyt poliisi – Jaskari-jutun päätutkija – vahvisti hänelle syksyllä 2017 tiedot poliitikkojen roolista vuoden 2006 tapahtumissa. Tälle keskustelulle oli Lintilän mukaan myös todistaja eli asunnolla käyneen poliisin nykyinen esimies, joka kuuli keskustelun.

Jaskarin asunnolla käynyt toinen poliisi on kiistänyt vahvistaneensa tietoja Lintilälle. Esimieskin on kiistänyt kuulleensa vahvistuksia saunavalokuvasta tai muustakaan. Hän on tosin korostanut, ettei kuunnellut keskustelua eikä muista tarkasti.

Myös vuonna 2006 tutkintaa johtaneet Kari Tolvanen ja Seppo Sillanpää ovat kiistäneet vanhaa Jaskari-tutkintaa koskevat väitteet.

”Törkeää mustamaalaamista.”

Kari Tolvasen mukaan esitetyt väitteet ovat ”törkeää mustamaalaamista”. Tolvasen mukaan kyse ei voi olla erehdyksistä tai vääristä muistikuvista.

”Yksi erehdys on mahdollinen, mutta tässä on liikaa, yli puolenkymmentä asiaa, jotka eivät pidä alkuunkaan paikkansa.”

Tolvanen kertoo, että kokoomuksen poliisikansanedustaja Juha Hakolaa ja virka-asioita lukuunottamatta hänellä ei ollut mitään yhteyksiä poliitikkoihin ennen kuin hän lähti kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi vuonna 2010.

”Muistaakseni pyytäjä oli puoluesihteeri Taru Tujunen. Jostain sieltä keskuskonttorin virkamiespuolelta se pyyntö tuli.”

Entinen pääministeri Matti Vanhanen on todennut Suomen Tietotoimistolle pitävänsä väitteitä absurdeina ja aivan vieraina. ”Tuo STT:lle antamani kommentti on edelleen ajankohtainen ja voimassa”, Vanhanen sanoo Suomen Kuvalehdelle.

Ilkka Kanerva kertoo SK:lle, ettei tiedä mitään asiasta, joka on hänelle ”täysin käsittämätön”. Jaskari kieltäytyi kommentoinnista asiaa SK:lle.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vastasi SK:lle sähköpostitse. ”Presidentinvaalien alla kohtasin useita valheellisia törkykampanjoita, viittaatte ilmeisesti erääseen mediallekin tarjoiltuun. Näillä kampanjoilla haluttiin nostaa kohua ja vahingoittaa kohteita. Minulla ei ollut minkäänlaista yhteyttä mainitsemaanne rikosepäilyyn, ei itse tapahtumiin eikä niiden tutkintaprosessiin. Pian alkavassa oikeudenkäynnissä, johon viittaatte ja jossa en ole millään tavalla osallinen, haetaan totuutta. Siinä puidaan valheet ja tutkitaan niiden kehittäjät ja levittäjät. Kohun rippeetkin taitavat kadota.”

Harvinaiseksi tapauksen tekee sekin, että käräjille on haastettu myös toimittajia todistajiksi. Näin syyttäjä pyrkii selvittämään, onko Lintilä antanut toimittajille salassapidettävää tietoa.

Lintilään kohdistetut toimet ovat olleet kovia ja nopeita.

Rikoskomisario Lintilään kohdistetut toimet ovat olleet kovia ja nopeita. Lukkojen vaihdattaminen ja nopea prosessi virasta pidättämiseksi eivät ole tavanomaisia toimia tilanteessa, jossa jonkun epäillään luovuttaneen julkisuudessa jo esillä ollutta, mutta poliisissa salaiseksi leimattua tietoa.

Lukkojen vaihdattamisen aikaan Helsingin poliisilaitoksen päällikkö Lasse Aapio oli itse rikoksesta epäiltynä niin sanotussa tietolähdejutussa. Siinä poliisijohdon epäillään laiminlyöneen velvollisuutensa puuttua huumepoliisin lainvastaiseen menettelyyn lähteiden käytössä.

Lintilän virasta pidättäminen käynnistettiin Aapion johdolla välittömästi – perusteena epäily salassapidettävän asiakirjan luovuttamisesta ja kopiomaksun perimättä jättämisestä. Aapio itse sen sijaan pidätettiin virasta vasta tietolähdejutun syytteiden nostamisen jälkeen toukokuussa 2018. Hän toimi poliisipäällikkönä noin vuoden ajan virkarikoksesta epäiltynä.

Helsingin poliisilaitos on kärsinyt jo vuosia vakavasta uskottavuuskriisistä. Nyt laitoksen epäselvyydet ovat jälleen valokeilassa. Vanhan Jaskari-jutun kysymykset ovat käsittelyssä Helsingin käräjäoikeudessa maanantaina 6. toukokuuta. Oikeus joutuu pohtimaan, kuka puhuu totta vuoden 2006 tapahtumista.

Jutun toinen kirjoittaja Jarno Liski on haastettu käräjäoikeuteen todistajaksi.

Kysymysmerkkejä paritustutkinnassa

Kari Tolvasen mukaan alkuperäistä Harri Jaskari -jutun tutkintaa on tutkittu syyttäjä Jukka Haaviston johdolla – eikä syyttäjä ole nähnyt mitään laiminlyöntejä.

Suomen Kuvalehti perehtyi Helsingin poliisilaitoksen vanhan Jaskari-jutun tutkinta-aineistoon. Siitä herää useita kysymyksiä muun muassa pöytäkirjojen niukasta aineistosta ja puuttuvista tiedoista.

Jaskariin liittyviä epäilyjä tutkittiin kahdessa eri tutkinnassa vuonna 2006.

Ensimmäinen tutkinta käynnistyi toukokuussa 2006 sen jälkeen, kun poliisi oli kirjannut niin sanotun S- eli sekalaisilmoituksen parituksesta. Sellainen tehdään, jos ei ole selvyyttä, onko asiassa syytä epäillä rikosta. Paritustutkinnan aloittamisessa tämä on yleinen menettelytapa.

Heinäkuussa 2006 tämä tutkinta lopetettiin ja kirjattiin uusi rikosilmoitus eli R-ilmoitus, jolloin tutkinnanjohtajaksi tuli väkivaltarikosyksikön päällikkö Kari Tolvanen.

Arkisto sisältää alkuperäisestä S-jutusta ainoastaan ilmoituksen, jossa on vain maininta ”paritustutkinta Helsingissä” ilman tietoja siitä, mihin tai keneen asia liittyy.

Tolvasen mukaan toimintatapa on tavanomainen: tiedot kirjataan varsinaiseen R-jutun pöytäkirjaan. Erikoista on kuitenkin se, että ilmeisesti kaikkea tutkinnan alussa kertynyttä materiaalia ei ole tallennettu kummankaan tutkinnan asiakirjoihin.

Useat poliisit ovat kertoneet, että paritusepäilyä selvitettiin puhelinten televalvontatiedoilla. Erimielisyyttä on ollut siitä, ilmenikö tiedoista poliitikkojen yhteydenpitoa prostituoituihin. Tähän käytetystä pakkokeinosta tai kertyneistä televalvontatiedoista ei kuitenkaan ole mitään merkintää R-jutun aineistossa.

Kateissa on myös tieto siitä, miten poliisi ylipäätään sai vihiä seksin myynnistä Jaskarin asunnossa. Pöytäkirjan mukaan asunnolla käytiin toukokuussa 2006 väkivaltarikosyksikön saatua selville, että siellä myytiin seksipalveluja. Pöytäkirjasta ei käy ilmi, milloin ja miten tämä oli saatu selville.

Tolvanen muistelee, että asiasta luultavasti vinkkasi talousrikosyksikön poliisi, joka oli tavannut Jaskarin naisystävän Tallinnan-laivalla huhtikuussa 2006. Tämä poliisi kuulusteltiin marraskuussa 2006, mutta pöytäkirjan mukaan poliisi kertoi kuulleensa laivalla naiselta häneen kohdistuneista pahoinpitelyistä. Seksin myyntiä ei mainita.

Useat poliisit ovat myös kertoneet nähneensä valokuvia, joissa Jaskarin naisystävä esiintyy tunnettujen poliitikkojen seurassa. Kertomusten ristiriitaisuudet ovat koskeneet sitä, missä kuvia on otettu ja minkä luonteisia ne ovat. Esitutkinta-aineistossa ei ole tällaisia valokuvia tai merkintöjä siitä, että kuvia olisi saatu.

Paritusepäily sai siis pöytäkirjan mukaan alkunsa, kun Jaskarin asunnolla käytiin toukokuun alkupuolella 2006. Sen jälkeen ei löydy mitään merkintöjä toimenpiteistä ennen heinäkuun alkua. Tuolloin S-jutun tutkinta lopetettiin, asiasta kirjattiin rikosilmoitus ja Tolvanen tuli tutkinnanjohtajaksi.

Miksi Tolvanen tuli kesken kaiken tutkinnanjohtajaksi? Hänen mukaansa kyse oli alaisen sijaistamisesta kesäloman aikana. Epäselväksi jää, miksi Jaskari-asiassa ryhdyttiin toimimaan parin kuukauden hiljaiselon jälkeen juuri, kun jutun tutkinnanjohtaja jää lomalle.

Tolvanen määräsi kesällä 2006 ensi töikseen kotietsinnän Jaskarin työsuhdeasunnolle. Hän muistelee syyksi sitä, että näin olisi pyritty saamaan näyttöä parituksesta – kaksi kuukautta ensimmäisen poliisin käynnin jälkeen.

Heinäkuun neljäs, Tolvasen ensimmäinen päivä tutkinnanjohtajana, oli monessa suhteessa tärkeä paritustutkinnan kannalta.

Jaskari lähetti kello 12.31 entiselle naisystävälleen tekstiviestin, jossa kiirehti tätä muuttamaan tavaransa pois asunnosta. Kello 13 asunnolla aloitettiin kotietsintä, ja nainen vietiin kuulusteltavaksi. Kello 14.19 nainen lähetti Pasilan poliisitalolta Jaskarille tekstiviestin, johon Jaskari oli heti vastannut. Näiden viestien sisältö ei ole selvinnyt. Kello 14.52 alkoi kuulustelu.

Nainen oli alun perin kertonut poliisille, että Jaskari oli kehottanut myymään vaikka seksiä, kunhan velka Jaskarille tulee maksetuksi. Heinäkuun 4. päivänä nainen kertoikin, että ajatus seksin myymisestä oli hänen omansa, mutta Jaskari oli siitä tietoinen.

Paritusrikoksen kannalta ei ole ratkaisevaa, kenen aloitteesta seksiä myydään. Rikokseen syyllistyy se, joka saa taloudellista hyötyä toisen prostituutiosta. Heinäkuun 5. päivänä nainen kuulusteltiin uudestaan ja hän kertoi, että Jaskari ei tiennyt seksin myynnistä asunnolla.

Nämä kaksi kuulustelua ovat ainoat pöytäkirjasta ilmenevät toimet Tolvasen toimiessa tutkinnanjohtajana 4.7.–23.8.2006. Sen jälkeen tutkinnanjohtajaksi tuli jälleen Seppo Sillanpää, joka kuulusteli Harri Jaskarin useaan otteeseen. Jaskari kiisti tienneensä asunnossaan tapahtuneesta seksin myymisestä ennen kuulustelua.

Tietämättömyyttään Jaskari todisti tekstiviestillä, jonka hän oli lähettänyt entiselle naisystävälleen 4. päivänä heinäkuuta. Se oli sama päivä, jolloin Tolvanen oli ottanut jutun tutkinnan haltuunsa. Tekstiviestissä Jaskari pyysi naista muuttamaan pois asunnosta.

Sama pyyntö sisältyi kirjeeseen, jonka Jaskari esitti todisteena. Kirje oli kirjattu samalle heinäkuun 4. päivälle ja lähetetty naiselle yhdeksän päivää myöhemmin.

Jaskari katsoi viestien osoittavan, että nainen oleili asunnossa ilman hänen lupaansa eikä hän tiennyt seksin myymisestä. Jaskari vetosi myös siihen, että seksin myynnin aikaan hän itse asui jo yhdessä toisen naisen kanssa. Poliisi ei kuitenkaan kysynyt asiasta Jaskarin uudelta naisystävältä.

Kun entistä naisystävää kuultiin uudelleen syksyllä 2006, hän kertoi yllättävää tietoa heinäkuun alun tapahtumista. Naisen mukaan hän oli saanut ensimmäisen kuulustelun jälkeen puhelun, jossa hänen henkeään uhattiin, mikäli hän puhuisi poliisille Jaskarista.

Poliisi hankki televalvontatiedot kahdesta naisen käyttämästä puhelimesta, mutta väitettyä uhkaajaa ei saatu selville. Esitutkinnan mukaan naisen käytössä oli kolmaskin liittymä. Sen tietoja ei haettu, vaikka juuri siihen numeroon Jaskari kertoi lähettäneensä muuttoa kiirehtivän tekstiviestin 4. heinäkuuta.

Syyttäjä Jouni Peräinen ei nostanut syytettä parituksesta. Hän perusteli joulukuussa 2006 päätöstään näin:

”Tämän soiton (nainen) ei kuitenkaan ole kertonut olleen perusteena ensimmäisen kertomuksen muuttamiselle.”

Teksti on ristiriidassa sen kanssa, mitä tutkinnanjohtaja Sillanpää oli esittänyt pari kuukautta aiemmin Helsingin käräjäoikeudelle, kun poliisi haki lupaa hankkia Jaskarin entisen naisystävän televalvontatiedot.

”(nainen) muutti pian kertomustaan Jaskarin ja parituksen osalta, mutta myönsi syyskuun lopssa tämän johtuneen siitä, että heinäkuisen kuulustelun jälkeen hän sai … puhelun, missä hänet uhattiin surmata, jos hän puhuisi asioista poliisille.”

Kansanedustaja Hussein Al-Taee on oikeassa

Seida Sohrabi, Turku, Kokoomus

Yhteiskuntavaikuttaja ja islamin asiantuntija. ” Olen koulutukseltani valtiotieteiden maisteri.

Kiinnostuksenkohteitani ovat maahanmuutto, kotouttaminen, islam, yhdenvertaisuus, kansainväliset suhteet, Lähi-itä ja ulko -ja turvallisuuspolitiikka. ”

Kurdipakolainen Saita Sohraapi (kok) söhrääpi pahasti USArissa sodan taustoista: joko ei ole seurannut kurdimediaakaan laikaan tai sitten vain valehtelee vastin parempaa tietoaan:

Al-Taeen on aika myöntää tai kieltää kirjoittaneensa Facebook-kirjoitukset

28.4.2019 13:11 Seida Sohrabi

Kurditaustainen entinen demarivaikuttaja Anter Yasa kirjoitti muuta- ma viikko sitten blogissaan kovia syytöksiä Uudeltamaalta kansan- edustajaksi valitusta sillanrakentajaksi tituleraatusta Hussein Al-Taeesta. Al-Taee tunnetaan työstään Martti Ahtisaaren perustamassa Crisis Managmenet Initiative (CMI) -konfliktinratkaisujärjestöstä. CMI:n arvot ja ajamat asiat ovat täysin ristiriidassa niiden törkeiden Facebook-kirjoitusten kanssa, josta Hussein Al-Taeeta nyt syytetään. Ei voi olla rauhanvälittäjä kun samaan aikaan haukkuu ja herjaa valtioita ja kansanryhmiä. Tuore kansanedustaja on esimerkiksi myöntänyt rinnastaneensa Israelia ja Isisiä toisiinsa.

Syytökset ja kuvakaappaukset ovat sen verran järkyttäviä ja raskaut- tavia, että kansan valitseman Hussein Al-Taeen olisi syytä avata taus- toja rienaaville kirjoituksilleen paremmin. Olin 7v sitten vihainen ja eri ihminen ei yksinkertaisesti riitä selittämään räikeitä kirjoituksia. Jos et ole tehnyt mitään väärää ja kuvakaappaukset ovat tekaistuja niin ei ole vaikeaa sanoa, en kirjoittanut niitä.

Näiden eri tapausten ilmetessä ei voi ajatella muuta kuin sitä sinisilmäi- syyttä, josta olen aikaisemminkin kirjoittanut. On selvää, että Hussein Al-Taeeta on suojeltu ja täten asiasta noussut kohu vasta vaalien jälkeen, kun tapausta on alettu perkaamaan. Ei voida suojella jotakuta vain, koska tämä ei kuulu kantaväestöön. Jokainen ihminen on tasavertainen hyvässä ja pahassa. Jokaisen on vastatta sanoistaan ja teoistaan. Myös Hussein Al-Taeen. ”

T.: Sahtivaari kannattaa itsekin Hamasia.

Sohrabi ei tunne Obaman, Cameronin ja Israelin terroritaustoja.

On aika perehtyä niihin: tässä on ensimmäisen YK:n korkeimman virkamiehen tieto, hänen yläpuolellaan oli vain pääsihteeri tässä asiassa:

https://www.youtube.com/watch?v=o5RWC9joWKk

https://beforeitsnews.com/v3/terrorism/2015/2452716.html

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/06/ranskan-tutkimus-syyrian-kaasuista-todistaa-tosiasiassa-etta-hallitus-ei-ollut-syypaa-vuoden-2013-kaasuihinkaan

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/sahtivaari-valehtelee-syyrian-al-assadin-tappaneen-200000-kansalaista

https://www.pirkanblogit.fi/2018/risto-koivula/aiheellisia-kysymyksia-bellingcat-peltikissalle/

https://www.pirkanblogit.fi/2018/risto-koivula/naton-infosotasivusto-bellingcat-on-eduskunnalle-totuuden-maaritelma/

Soini ei tunnusta suomalaista kielitiedettä enää edes KOULUTUKSEKSI – saati TIETEEKSI!

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006084891.html

” … Timo Soinilta jäätävä kuitti Jussi Halla-aholle: ”Kaikki ei ole sitä miltä näyttää”

… Oikeaa laitaa edustaville perussuomalaisille Soinilla on nimi valmiina: fetissioikeisto. Nimeltä hän mainitsee *** Halla-ahon *** lisäksi kansan- edustajat Juho Eerolan, Olli Immosen ja uutena nimenä eduskuntaan nousseen Veikko Vallinin.

– Nämä ihmiset ovat aina halunneet olla oikeistolaisia mutta eivät ole oikein kelvanneet kokoomukseen *** koulutuksen *** ja hygienian puutteen vuoksi. ”

MIKSI HELVETISSÄ MINISTERI EI SILLOIN PUUTTUNUT ASIAAN VAAN VASTA NYT!!!???


Otetan vaikka tästä yksi esimerkki:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/11/ovatko-itameresuomalaiset-vallannet-maansa-kantapersermaaneilta

tiistai, 27. marraskuu 2018

Ovatko ”itämeresuomalaiset vallannet maansa kantapersermaaneilta”?

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/12/antibaltistista-pangermanistista-pseudokielitiedetta-helsingin-yliopistossa

Ovatko ”itämeresuomalaiset vallannet maansa kantapersermaaneilta”?

HAISTAPASKANTIETEILIJÖIDEN RAISKAAJAKAANITEORIA ON TÄYSIN UFOLOGINEN!

On huomattava, että tämä ei ole ”perinteinen” hitleristis-hirohitoisti- nen pseudoteo-ria, sillä heidän tarkoituksensa EI ollut ”vallata alempien rotujen naisia”, vaan nimenomaan tappaa aivan erityisesti heidät pois ”rotua pilaamasta”!

Se poikkeaa kuitenkin tuota toisesta teoriasta VAIN ”ARVOILTAAN”, ei perusolettamuksiltaan ”ihmisluonnosta” (jollaista ylihistoriaalisena ei ole…). Se ei ole niiden vastainen, vaan se on NURINKÄÄNNETTY!

Se voidaan suit sait käden käänteessä kääntää taas alkuperäisin päin: ”Kaanilaiset on tapetteva!”…

Genneettisltä isälinjoiltaan uralilaisempia kuin virolaiset (34%) latvia- laisia (38%) ja liettualaisia (42%,suomalaiset 61%) näille tiedehuija- reille ei ole lainkaan olemassa sen enempää kielellisesti kuin ge- neettisetikään; he ovat ”sekundaryssiä” (mikä sikäläisten vaskistienkin kannattaisi pika pikaa noteerata…).

TÄSTÄ HAISTAPASKANTIETEEN HOURULALLATUKSESTA ON SAATANA TULTAVA LOPPU!

Itäinen perimä näkyy uralilaisia kieliä puhuvissa miehissä. (KUVA: Kimmo Taskinen / HS)

Kantagermaanit ovat todellinen muinainen kansa, joka on asunut luultavimmin keski-Euroopassa, ilmeisesti Tonavan alueella suurin piir- tein meidän itäbalttilaisen ( = voi-makkaasti SU-vaikutteisesti balttilai- sen) vasarakirveskansamme aikalaisina. On luultavaa, että kantagermaa- nit eivät kuuluneet indoeurooppalaisen SOTAVAUNUKANSAN kokoonpanoon, johon taas kuuluivat mm. kelttiläiset-romaaniset ja indo-iranilai-set heimot ja osa Volgan ”vasarakirveskansasta” (mm. hevosjumalatar Ratainycia eli ”Rattaiska” oli heidän jumaluutensa, ja IE-kielten kuuluisa sotavaunusanasto on ny-kyisissäkin balttikielissä VASARAKIRVESLAINOJA) ja niiden kelttiläis-romaniset ja slaavilaiset ja skandinaaviset germaanikielet sekä gootti vilisevät vasarakirveslaino-ja.

Sen sijaan ”KANTAPERSERMAANIT” on SEPITETTY ”KANSA”, joka olisi muinoin, ennensuomalaisugrilaisia ”Kaanin-äpäröitä” muka asuttanut Viroa, Etelä-Suome ja Pohjois-Ruotsia.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/suomalaisten-ja-germaanisten-kielten-varhaisimmista-lainakosketuksista-ajalaskun-alun-aikaan

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/suomalaisten-ja-germaanisten-kielten-varhaisimmista-lainakosketuksista-ajalaskun-alun-aikaan-2

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/09/yha-vaan-suomen-muinaiskielista

https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/suomessa-ei-ole-ollut-koskaan-kantapersermaaneja/

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/04/tri-janne-saarikiven-hy-on-todistettava-etta-suomessa-puhuttiin-ennen-ajanlaskun-alkua-vain-taysin-tuntemattomia-kielia-30

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/09/kantapersermaanilainat-witusta-saamelaiskulttuurin-ensyklopediassa

”Teorian” kehittäjä lienee tallinnalaisyntyinen Alfred Rosenberg, Saksan natsipuolueen perustaja ja yksi ideologi, jolta Nürnbergissä putosi yuosta haistapaskan-teoriantekeleestä aiheellisesti pää.

Rosenberg ei liittynyt Hitlerin puolueeseen vaan Hitler liittyi Rosenbergin puolueeseen.

Tuo kusetus on sivuluonne täällä Hesarin viikon historiapierussa.
Mutta juuri se on kuitenkin se pääasia…

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005912508.html

Suomalaisten juuret löytyivät Siperiasta – alkuperäisasukkaat toivat mukanaan kantauralin kielen

Yhteinen perimä kertoo, että esi-isämme toivat kielen tullessaan ja is- kostivat sen uu-sille alueille. Yhteinen perimäaines puhuu sen puolesta, että alkuperäinen kantaura-lin kieli levisi ja haarautui ihmisten mukana. Samaa todistaa se tutkijoiden huomio, jonka mukaan uralilaiskansojen geneettiset erot ovat sitä suurempia, mitä suurempia ovat kielelliset erot.

… Kieli voi levitä myös lainana niin, että ihmisyhteisöt omaksuvat jonkin toisen yhteisön kielen ja luopuvat entisestä. Tästä ei voi olla kyse uralilaisten kielten leviämisessä. Niiden puhujat todella veivät kielensä uusille asuinsijoilleen.

Poikkeuksen tutkimuksessa muodostavat nykyiset unkarilaiset, kaikista suurin uralilaisten kielten puhujien ryhmä. Uralilaisia kieliä puhuvia ihmisiä on 20–25 miljoonaa, joista Unkarissa asuu tätä nykyä kymmenisen miljoonaa.

”Nykyiset unkarilaiset muistuttavat geneettisesti eniten lähinaapurei- taan Itä-Euroopassa eivätkä jaa paljoakaan geenejä muiden uralilaisten kansojen kanssa. Heiltä puuttuvat siperialaiset ainekset, jotka muilla uralilaisilla kansoilla on”, kertoo tutkimusta johtanut Kristiina Tambets Tarton yliopiston perimäntutkimuksen instituutista.

Kiinnostavaa on,että vaikka unkarilaisilla ei juuri ole yhteisiä geneettisiä erityispiirtei-tä kieliperheen muiden jäsenten kanssa, he puhuvat yhä uralilaista kieltä. Uralilaiset saivat siis istutettua kielensä hallitsevaan asemaan uusilla asuinalueillaan itäisessä Keski-Euroopassa, vaikka heidän geneettinen jälkensä lopulta katosi.

Kyse voi olla siitä, että muuttajat edustivat tavalla tai toisella hallitsevaa kulttuuria. ”

K.: Unkarilaiset tulivat nylyisille alueilleen hunnien mukana tai perässä 300-luvulla j.a.a. He tulivat idempää kuin ensimmäinen eurooppalainen kansa, jonka kimppuun he iskivät, eli Donin alueella vaikuttaneet iranilaiskieliset alaanit. Alaaneista länteen olivat germaaniset, vahvasti vasarakirves- ja sen mukana myös jossakin määrin SU-vaikutteiset (itä)gootit.

TÄTÄ SAMAA AJETAAN NYT KUIN KÄÄRMETTÄ PIIPPUUN MYÖS MUKA ”ITÄ-MERENSUOMALSITEN JA SAAMELAISTEN TAUSTANA” – ei ehkä juuri hunneja, mutta joitakuita muita…

HS: ”Muuttajaryhmä ei ollut välttämättä kovin suuri, mutta heillä oli arvovaltaa ja heidän kieltään alettiin puhua seuraavissa sukupolvissa”, Tambets selittää.

K.: Unkarilaset tulivat idästä – mutta he olivat mennet sinne ”lännestä”, Volgan alueelta, mahdollisesti vasarakirveskansan ja skyyttien ”tieltä” – jotkut muut kuten Suomen vasarakirveskansa olivat silloin lähteneet länteen. On siis syytä olettaa, että unkari-laiset eivät olleet silloinkaan mitään ”umpi-itäisiä” – koska sitä eivät olleet itse hunnutkaan, vaikka he olivat tuleet Kiinasta.

Opiskelijahaalari”muoti” alkoi Tampereen teekkareiden wappukastamisesta, sattumalta

Teekkarihaalarien käyttö aloitettiin Tampereella teekkareiden silloin paskaiseen Tammerkoskeen kastamisesta nosturin nokassa tietääk- seni vuodesta 1971, eli minä olin vuonna 1972 toista vuosikertaa, joka kastettiin. Kastaminen tapahtui Lokomon ja Tampellan käytöstä pois- tetuissa korjauskevottomissa erittäin risaisissa haalareissa, joiden alla ei saanut käyttää alusvaatteita, ei vyötä, oli nappeja tai ei, ei sukkia eikä kenkiä, sillä kaikkien pökäleiden ja muiden sellaisten, jotka mahdollisesti menivät kauluksesta sisään,piti tulla myös vedestä noustessa punteista ulos: ne eivät saaneet kulkeutua liikennelaitoksen bussiin, vaikkakin rii, suttu malli ja varmaan tavallisesta käytöstä poistettu sekin. Cumuluk- sen edessä nurmikolla jossakin oli jokin vesiallaskin, jonne sinnekin jotkut menivät lillumaan ja liottamaan haalareista silloista koskenhajua. Myöhemmin ilmeisesti yksi ja toinen teekkari hankki tapahtumaan omat haalarit… Olin melkoisessa krapulassakin: aamulla herännyt rautatieaseman ulkopuolta penkiltä jonkun virkalijan herättämänä, josta en tarkkaan tiedä, miten olin sinne joutunut melko läheiseltä Teekkariklubilta.

Automaattisesti kastettavaksi ei päässyt,tai niin ainakin luultiin, vaan sitä varten kerättiin ”pisteitä”, joita sai esimerkiksi osallistumisesta ainejärjestöjen toimintaan ja erilaisiin talkoilla suoritettuihin toimintoihin, joihin kuului myös keskitetty luentomuistiinpanojen teko ja monistami- nen. Minä en muista millä vippaskonstilla sain itse pisteet kasaan – ehkä pääsin peruutuspaikalle.

Proletariaatin ja opiskelijoiden yhtenäisyyttä silloin kyllä ilmeni paljon- kin, sillä elettiin alkavaa ylipolitisoitumisen aikaa. Duunarin hommiakin oli tarvittaessa tarjolla, kun opinnoissa oli löysempää ja rahat loppu. Haala- rit huomattiin pienellä viipeellä myös Otaniemessä ja otettiin käyttöön, ja sitten ne levisivät yliopistoihinkin.

Rautiaisen juttu Usarissa on sinänsä hyvä ja siinä mielessä tosi, että oltiin menossa tuohon suuntaan, silloin:

http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275083-opiskelijahaalarit-symboloivat-opiskelijoiden-ja-proletariaatin-yhtenaisyytta

Opiskelijahaalarit symboloivat opiskelijoiden ja proletariaatin yhtenäisyyttä

Haalaariin pukeutunut opiskelija on kätevä, ja todennäköisesti ainoa mahdollinen kohde samanaikaiselle herra- ja junttivihalle. Vieläpä sallitulle sellaiselle, erityisesti Helsinginkadun appron aikana.

En itse hankkinut koskaan opiskelijahaalareita, eikä sellaisia hankkinut kukaan kaverini. Kun aloitin Helsingin yliopistossa 1997, asuin kotikau- pungissani ja osa kavereistani oli yliopistolla jo ennen kuin itse sinne pääsin. En kokenut tarvetta osallistua opiskelijarientoihin tai tutustua keneenkään.

Omassa tiedekunnassani matemaattis-luonnontieteellisessä haalarei- hin pukeuduttiin jo tuolloin. Muutamat humanistiset laitokset vielä py- ristelivät haalarikulttuuria vastaan, mutta sittemmin hävisivät kamppailun.

Mikäli olisin muuttanut Helsinkiin muualta, tai tuttavapiirissäni ei olisi ollut ketään akateemista, olisi tilanne ollut erilainen. Tällöin opiskelija- riennot olisivat tulleet tarpeeseen. Haalari on sellaisissa kätevä ja demokraattinen uniformu, ainakin niillä laitoksilla joilla sen hintaan osallistuvat sponsorit.

Haalarikulttuuri on peräisin Ruotsista. Ennen haalareita opiskelijat doka- sivat Ruotsissa huonommissa ”b-frakeissa”. Nämä vaihtuivat opiskelija- määrien kasvaessa 1970-luvulla labratakkeihin ja sitten haalareihin, joita insinöörit käyttivät laboratoriossa, työharjottelussa ja kesätöissä.

Kun massat vyöryivät yliopistoon, he toivat mukanaan massojen vaat- teet, massojen kulttuurin ja arvot. Vanhasta opiskelijakulttuurista sai jäädä alkoholin runsas käyttö, mutta siihen liittyvä hienostelu ja herras- telu eristettiin omiin erityisiin tapahtumiinsa. Kukaan ei enää kuvitellut, että korkeakoulutuksen kautta voisi päästä eliittiin. Korkeakouluihin pyrittiin, koska se oli ainoa tapa säilyttää suhteellinen luokka-asema ja tulotaso. Haalariin pukeutuminen siis osoittaa, että opiskelija tuntee olevansa osa proletariaattia joka pukeutuu haalareihin töissä. Lisäksi haalarikulttuuriin kuuluva merkkien ja lahkeiden vaihtaminen edustaa kapitalismin lainalaisuuksista riippumatonta vaihdantataloutta.

En kadu etten ollut koskaan osa haalarilaumaa,mutta ihmetyttää miksi jotkut antikapitalistiset radikaalit yliopistolla pyristelevät haalarikult- tuuria vastaan vielä vuonna 2019. Ovatko esimerkiksi yksilöllinen vaate- tyyli, sivistys, hienostuneet tavat, raittius tai kohtuukäyttö arvoja, jotka vievät meitä kohti antikapitalistista tulevaisuutta? Epäilen.

Antti Rautiainen

Balto-slaavilainen ”(d)ruhtinas”…

Arkkis: Mistä tämä dogmi on peräisin, ettei ”kuningas” olisi germaaninen eikä edes indoeurooppalainen sana?

[T.: Ralf-Peter Ritterin teoksesta Studien zu den ältesten germanischen Entlehnungen im Ostseefinnisehen

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/suomalaisten-ja-germaanisten… ]

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/07/suomen-kuninkaista

Lisäksi on todennäköistä, että jos germaanijoukon ”pomo” on ollut kunnig, heidän kanssaan asioineet ja/tai tapelleet baltit (vandaalit?) ovat lainannet sen juuri muodossa ”kunigas”: ei kaksoiskonsonanttia ja maskuliinin pääte perään, että sanaa voidaan taivuttaa. Tässä muodossa se liettuassa yhä tarkoittaa jotksin ”pikkuruhtinasta”.

[Tokkura: Se tarkoittaa seurakuntapappia, alun perin on tarkoittanut pakanallista pappia

http://etimologija.baltnexus.lt/?w=kunigas ]

Sen sijaan ”druhtinas” on vanha germaaninen sana, ja se on tarkoittanut viikinkien ”kuningasta” huomattavasti vaikutusvaltaisempaa henkilöä.

[Tokkura: Tarkemmin tutkittuna ei ole.]

Sigfrid: Mistä syystä kuninGAZ ei voi olla germaaninen, mutta druhtiNAZ olisi.

[ Tokkura: http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=122682&hakusana…
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=73205&hakusana=…
Nuo ovat siis väärin.]

Perustelusi näyttää aikasidotulta, viikinkiaikainen havainto on perustellumpi, koska siitä on enemmän tietoa, mutta sitä aikaisempi lainahavainto ei. Sen perusteella ei voi kuitenkaan tehdä päinvastaista johtopäätöstä sanan kuningaz kohdalla.

Arkkis: Minähän väitän, että molemmat ovat germaanisia , mutta niiden pääte olisi eri lähtöä, ”kuninkaassa” balttilaista aivan tavallisen ”osaajaa” merkitsevän germaanisen sanan perään liitettynä, joka germaaninen sana on yhä tuosta johtuvassa merkityksessä. Kovin monenhan ei viikinkiveneessä tarvinnut edeltä käsin tuntea reittiä, ja ”kunigas” oli ennen kaikkea veneen päällikkö.

Druhtinaz oli isompi viskaali, eikä se ole johdettavissa arkikielen sanoista.

Siis mitä se ”kuningas” olisi, ellei germaanista alkuperää?

sigfrid: Tarkoitin tietenkin sitä, että miksi mielestäsi az– pääte toisessa sanassa on balttia, toisessa germaania.

Arkkis: Siinä ei ole mitään ihmeellistä. Gootin kielessä, joka on voimakkasti balttivaikutteinen germaaninen kieli, on paljon tuollaisia az-päätteisiä henkilöä tai vastaavaa tarkoittavia sanoja, joista osa on balttiperäisiä ja osa ei.

sigfrid: Minun alkeellisen suomenkielen taitoni pohjalta väitän, että g sanalopussa -gaz ei ole tämä mainitsemasi itsenäinen osaajaa tai ammattia kuvaava sanapääte, vaan osa sanavartaloa.

Arkkis: Mitähän se ”kuningas” oli gootin kielellä, tai oliko siellä jokin muu suuresti tuonkaltainen sana”?

Tokkura: Gootissa ei ole sellaista sanaa. Kuingas on gootiksi  þiudans eli ”johtava” < *tent-ant-. Siellä on myös sanat kuni, joka tarkoittaa ”heimoa, sukua”, mutta joka on Rittein mukaan lainasana, koska se on tullut gootin kieleen kahteen eri haaraan eri aikaan, sekä  kunþi = tieto, taito, osaaminen, joka tulee kantagermaanista.

Muka ”kantagermaanin **kuningaz” lienee täysin sepitteellinen oletus. Hämärää on myös, mitä se tarkoittaisi.

Vierailija: Minä siis väitin, että kantasana on kunna/können, mitä se tuolloin sitten olikin muinaisgermaanissa ja germaaninen johtopääte -ig, josta saadaan kunnig/kön(n)ig on ”taitava”, ja -az on balttilaistaus- tainen pääte, mahdollisesti gootin kielestä. Se ei kuitenkaan ollut tekijäsuffiksi, sillä se oli gootissa ”-ri”, ja sieltä lainautunut myös meille. ”Pikkuruhtinas” on liettuaksi ”kunigaikštis”, jossa tuo –kšti– on sikäläinen yleensä adjektiiveilla ilmeisesti vähättelevä johtopääte.
Arkkis: Jos lähtösana on konung tai könig, niin –ng tulee tuohon ng-äänteen säännön vuoksi. Sen sijaan sanarunko druhtin, jos se vastaavasti oletettaisiin lähtömuodoksi, ei voi olla **druhtingas.

Druhtinas ei tarvitse olla adjektiivijohdannainen.

Arkkis: Mutta MIKSI olisi niin hirveän ”tärkeää”, että ”kuningas” ei olisi germaaninen sana?

sigfrid: Ts. molemmissa on loppupääte az ja sanavartalo ääntämys- sääntöjen mukainen -> ei voi osoittaa tuon az-päätteen perusteella sellaista, että toinen olisi erikielestä kuin toinen.

Arkkis: Minä väitän, että ne ovat ilmeisesti samasta kielestä (gootista?) mutta toinen on verbi/adjektiivijohdannainen ja siirtynyt tyypillisellä tavalla kielistä toisiin, ja toinen ei ole verbi/adjektiivijohdannainen.

sigfrid: Toivottavasti palstalta löytyy joku joka osaa selittää tämän Arkkikselle uskottavan tieteellisesti.

Arkkis: Eli siis että miksi ”kuningas” ei voi olla germaaniperäinen.

Tokkura: Sana druhtinas muistuttaa epäilyttävän paljon liettuan sanoja  drugtinas, draugtinas = ”tutustuttava, kaveerattava”. Noita on melko turha hakea sanakirjoista, sillä ne ovat säännöllisiä perusjohdannaisia verb(e)istä

Sana on tullut luultavasti SLAAVIEN mukana ja kristinuskoon liittyen.
Karjalan kielessä Ruohtina = Vapahtaja (synneistä, kuva).

https://www.zodynas.lt/terminu-zodynas/D/drugti

drugti, -sta, -o. bendrauti = olla tekemisissä, kanssakäymisissä.
sudrugti. susidraugauti, bendrauti: Tu su daugia draugalų sudrugai. Demetrijas sudrugo su Apoloniju. Efraim su stulpais (stabais) sudrugo.

draũgti, -sta, -o. darytis draugu = ystävystyä, imti draugauti: Tuodu par daug pradėjo draũgti, reikės parskirti.
susidraũgti susidraugauti = olla jonkin tuttu, tulla tuntemaan: Jis buvo susidraũgęs su blogais vaikais = hän oli ilkeiden lapsien tuttu.
Draugas = ystävä, kaveri, toveri.

http://etimologija.baltnexus.lt/?w=draugas

draũgas = ystävä, (työ)kaveri, toveri, yhteistyökumppani

Aišku, kad šiame pr. draugi- [98] [turimas galvoje pr. draugiwaldūnen ‘miterben – kas paveldi drauge su kuo, paveldėjimo bendrininkas = kanssaperillinen (preussi)’ III 117₆ acc. sg. – vertinys iš vok. Miterbe ‘kas paveldi drauge su kuo…’ (galbūt net paties A. Vilio padaryta): draugi- ‘mit- (drauge, kartu = yhdessä)’ + waldūnen ‘Erbe (paveldėtojas, įpėdinis = perillinen, seuraaja, jälkeläinen)’ [plg. 96]] slypi ne pr. *draugas, o vardažodis (matyt, s. *draugē ‘būrys = joukko, parvi’) – vedinys iš pr. *draugas < bl. *draugas (> lie. draũgas, la. dràugs) = sl. drugъ (slaavi). Bl.-sl. *draugas laikytinas vediniu iš bl.-sl. v. *dreug- [PIE *dreng-, T.] (vargu ar tiesioginis jo palikuonis yra lie. su-drugti ‘susidraugauti = tulla tuntemaan,joutua /päästä tekemisiin’ LKŽ II² 752),kurio aiškesni gimi- naičiai aptinkami germ. kalbose: go. driugan ‘atlikti karo tarnybą = suo- rittaa asepalvelus(ta) (gootti)’, s. ang. dréogan ‘atlikti’ (< ide. *dhreugh-   [T.: ei vaan *dreng- = apulainen, tästä tulee myös ruotsin dreng > sm. (t)renki), plg. šio germ. veiksmažodžio vedinius go. s. draúhts ‘karių būrys = sotajoukko, palyda = saatto, saattue ’ = s. isl. drótt ‘t. p. = em.’ ir t. t. (su priesaga *-ti-), go. ga-dráuhts ‘karys = sotaväki’ ir kt. (žr. Kluge, Mitzka, Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache, 1975, 794, Vries AEW, 84t., Toporov ПЯ A–D, 396t.).

Šios bl.-sl.-germ. šaknies t. y. (ide. dial.) *dhreugh– atitikmenys kitose ide. kalbose (Pokorny IEW, 254t.) yra abejotini (Stang, Lexikalische Sonderübereinstimmungen zwischen dem Slavischen, Baltischen und Germanischen, 1972, 20), o ir pati jos tolimesnė etimologija nėra aiški.

(Etymologian suunta epäselvä. *Draug– on länsibalttilainen seuraaja kantabalt(oslaav)in/-IE:n vartalosta *dreng-)

Bl.-sl.-germ. verb. *dhreugh- reikšmė galėjo būti ‘atlikti kokį darbą = suorittaa jokin työ, veiksmą = toiminto’ (plg. s. ang. dréog-an), vėliau tarmėse ji buvo specializuota į ‘atlikti vyrišką darbą = tehdä miehen työ’ (plg. Stang, ten pat), iš čia nebesunku atsirasti ir reikšmei ‘atlikti karo žygį = suorittaa asepalvelus’ (plg. go. driugan).

Taigi iš bl.-sl.-germ. *dhreugh- = bl.-sl. *dreug- (v.) išvestas bl.-sl. *drau- gas galėjo reikšti: ‘vyrišką darbą atliekantis’ > ‘bendrą darbą = yhteistyö, žygį atliekantis vyras (ne moteris!)’ > ‘draugas = ystävä, (työ)kaveri (”alempi” mielummin kuin ”ylempi”, T.)’, plg. slaviškąjį *družina ‘vyrų, kartu su jų vadu atliekančių karo žygius bei prievolę = asevelvollisuus, būrys = (sota)joukko; tokia vado palyda’ (> s. sl. družina ir t. t.) [99].

Vytautas Mažiulis 1978a, 97–99(Preussin etymologisesta: http://www.prusistika.flf.vu.lt/zodynas/paieska/1?id=388 )
.

draũgas

Sl. kalbų sąvokai, reiškiančiai abipusiškumą, tarpusaviškumą (s. sl. ДРОУГЪ ДРОУГА ‘vienas kitą = toinen toistaan, [gr.] ἀλλήλους’ [allelous], r. друг друга, č. druk druha, kurie remiasi sl. drugъ ‘draugas= ystävä’, plg. s. sl. ДРОУГЪ ‘draugas’)

E. Benveniste’as nurodo tikslią semantinę paralelę: het. araš aran ‘vienas kitą’ [šis het. kalbos posakis siejasi su araš ‘draugas, bičiulis’ (ypač atliekant apeigas ir pan.)]. Pateikiamose ištraukose […] het. žodį araš ‘draugas’ galime išversti ir reikšme ‘kitas = muu, toinen’ (t. y. vienas kuris iš dviejų, katras). Įgydamas pastarąją reikšmę, het. žodis (kitaip nei atsitinka sl. kalbose) nepraranda gramatinių daiktavardžio ypatybių ir neįgyja įvardžio požymių, todėl šalia derinio araš ari gali būti derinamasis ar įvardinis pažyminys.

E. Benveniste’as, lygindamas het. žodžių junginį araš aran su slaviškuoju atitikmeniu, pabrėžia, jog sl. sąvokos ‘draugo’ bei ‘kito = muu’ siejasi taip kaip het. ara- ir s. i. arí-. Anot E. Benveniste’o, s. i. ari- reikšmes ‘draugas’ ir ‘priešas = vihollinen’ [69] reikia sieti tarpusavyje, kaip kad lo. hostis ‘šeimininkas = isäntä’ ir ‘priešas’. Iš pateiktųjų tipologinių sugretinimų aiškėja, kad turi būti siūloma nauja sl. *drugъ ‘draugas, kitas = muu’, lie. draũgas ‘bičiulis = ystävä, bendras = kumppani’, la. draugs ‘draugas, kitas (antrasis poros narys = parin toi(ssijai)nen jäsen)’ [81 išnaša: ME I 492] etimologija.

Manome, kad su minėtaisiais bl. ir sl. žodžiais turi sietis s. i. druh- ‘pabaisa, priešiškas, piktavalis padaras = pahahenki, räyhä-henki?’ (iš „Rigvedos“, av. druxš ‘Drugas – demoniškas padaras, piktavalis, blogų jėgų įsikūnijimas = pahahenki’, n. pers. durōγ ‘melas = vale (kir. ”muu” tieto’.

Pasiūlyta sl. *drugъ ir kt. etimologija turėtų pakeisti gana paplitusį siūlymą minėtus sl. ir bl. žodžius sieti su šaknimi *d(e)reu- ‘medis = puu(aine)’ (ei liity tähän).

(plg. Трубачев, История славянских терминов родства, 1959, 172; M. Leumann, Baltisch und Slavisch, Klein, Schriften, Zürich-Stuttgart, 1959, 396).

Šaltinis: Иванов 1975, 68–69

Max Vasmerin venäjän etymologinen:

друг = ystävä (erityisesti henkinen, muille yleensä muu sana)

I., см. друк. II., род. п. друга, мн. друзья́ (из др.-русск. собир. дружья ж., наряду с им. мн. друзи — Соболевский, РФВ 22, 303), укр. друг, ст.-слав. дроугъ φίλος (Клоц., Супр.), болг. друг, сербохорв. дру̯г, словен. drȗg, чеш., слвц. druh, др.-польск. drug.
Родственно лит. draũgas «спутник = kaveri, товарищ = toveri», лтш. dràugs, др.-прусск. draugiwaldūnen вин. п. «сонаследник = kanssaperillinen»,

др.-исл. draugr (поэт.) «муж = (avio)mies» (Хольтхаузен, Awn. Wb. 39), гот. driugan στρατεύειν [strteoein] = palvella sotaväessä, англос. dréogan «совершать = suorittaa, добиваться = hankkia», гот. gadraúhts στρατιώτης, д.-в.-н. trucht «отряд воинов = sotilasrivistö, свита = seurue», д.-в.-н. truhtîn «военачальник = sotapäällikkö, князь = ruhtinas», лит. sudrugti «присоединиться = liittyä, liittotua»; см. Бернекер 1, 230 и сл.; Траутман, Apr. Sprd. 322 и сл.; BSW 59; Торп 214; М. — Э. 3, 492; Френкель, BSpr. 109.

Сюда не относятся непосредственно (вопреки Преобр. 1, 198) лат. drungus «отряд = joukkue», ср.-греч. δροῦγγος [drouggos] «отряд = joukkue» из др.-ирл. drong «толпа = väki, отряд = joukkue»; см. Вальде — Гофм. 1, 374 и сл. [См. еще Трубачев, Терм. родства, стр. 172. — Т.]

Noitä jälkimmäisiä EI OLE MITÄÄN SYYTÄ EROTTAA TÄSTÄ ETYMOLOGISTA toisin kuin Vasmer/Trubachev tekevät!!!

https://www.merriam-webster.com/dictionary/dreng

dreng

noun

variants: or less commonly drengh \ˈdreŋ\
plural -s

Definition of dreng

old English law
: a free tenant especially in ancient Northumbria who held under a partly military and partly servile form of tenure antedating the Norman conquest
Venäjässä tähän liittyy paisti tuo pronomini drug druga = toinen toistaan,  myös sanat drugoi = toinen ja dorogoi = kallis, rakas.

другой = toinen, muu

друго́й друг дру́га, укр. дру́гий «второй», блр. другí — то же, ст.-слав. дроугъ дроуга ἀλλήλους (Мейе 1, 64), дроугъ ἄλλος (Супр.), болг. дру́ги, сербохорв. дру̏гӣ, словен. drȗg «другой», drúgi «второй», чеш. druhý «второй», druh druha «друг друга», польск. drugi «второй», в.-луж. druhi — то же.

Первонач. тождественно друг II (Бернекер, 230; Траутман, BSW 59).

”Luoteisindoeurooppa”-hypoteesin kannattajien (kumottu) ”Kantaidoeuroopan sanasto” johtaa sana olettamasta kantaindoeuroopan pettää-vrbistä:

*dʰrewgʰ- to deceive Lith. draugas, Ltv. draugs, ON draugr; draumr, Skr. द्रुह्यति (druhyati), Av. družaiti, Eng. drēam/dream, Gm. troum/Traum, Pers. drauga/, Ir. aurddrach/

Tuo ”kantaindoeuroopan muoto” voisi olla kantabaltoslaavia ja muutunut vanhemmasta muodosta  *dʰrengʰ-

Sana dorogoi sopisi merkityksen puolesta. Sen on arveltu tulevan kantaindoeurooppalaisesta juuresta *der- = sopia, kelvata, käydä (laatuun):

дорогой = kallis, rakas, arvokas

дорого́й до́рог, дорога́, до́рого, укр. дороги́й, ст.-слав. драгъ, болг. драг, сербохорв. дрȃг, дра́га, словен. drȃg, чеш., слвц. drahý, польск. drogi, в.-луж. drohi, н.-луж. drogi. Вероятно, родственно лтш. dā́rgs «дорогой», др.-прусск. собств. Darge, Dargel; см. Бернекер 1, 213; Эндзелин, СБЭ 198, Траутман (BSW 45); против Брюкнер (FW 170), который предполагает заимствование из слав.; см. также М.-Э. 1, 448.

Далее сравнивают с др.-инд. ā-driyatē «учитывает, принимает в расчет = ottaa uomioon, соблюдает, относится почтительно = suhtautua kunnioittavasti», ā-dr̥tas «почтительный, уважаемый, почитаемый = kunnioitettava», ирл. dīr «подобающий = », dīre «обязанность, должное», лит. deriù, derė́ti «торговаться= käydä kaupppaa, годиться = kaydä laatuun», лтш. der̨u, deru, derêt «годиться, нанимать = palkata työhön»; см. Бернекер 1, 213; Младенов 151.

http://etimologija.baltnexus.lt/?w=der%C4%97ti

derė́ti (

Reikšmė:tartis, lygti; lažintis; sugyventi, tikti; augti, duoti derlių; sektisStraipsnelis:Veiksmažodis derė́ti, dẽra / –i / –ia ‘tartis, lygti; lažintis; sugyventi, tikti; augti, duoti derlių; sektis’ < ide. *der- ‘pl46ti, dirti kailį; kankinti, skelti, skaldyti’ arba ide. *dʰer- ‘pritvirtinti, fiksuoti’, ide. *dher- ‘laikytis (papročių religijos)’. Veiksmažodis derė́ti turi bendrašaknių šakninių veiksmažodžių kitose indoeuropiečių kalbose: *der- / *dir- ‘(gerai) skelti’ → ‘būti tinkamam’: lie. dir̃ti, dẽra (dìria), dýrė ‘lupti, plėšti ir kt.’ = la. dìrât, -ãju ‘lupti, plėšti, dirti’; s. sl. dьrati (< *dirti), deru ‘plėšti’, gr. δείρω ‘diriu’ (< *deri̯ō); s. i. dar- ‘sprogdinti’, av. darədar- ‘skelti’, go. ga-tairan tr. ‘zerreiβen’.Šaltinis:Jakulis 2004, 225

https://www.letonika.lv/groups/default.aspx?cid=964596&r=10631062&lid=964596&g=2&q=der%C4%97ti&h=2970

derėti
derė́ti a (dẽra, ~jo) = sopia (jhkn), kelvata, käydä laatuun, lyödä vetoa, ottaa (käyttöön, tehdäkseen, työhön), antaa (käyttöön tehtäväksi), pestauta työhön, ehdottaa (sopimusta)
1.
/sa/derēt; /no/līgt, /sa/līgt
karvę derėti – /no/līgt govi = ottaa lehmä
iš šimto litų derėti – saderēt uz simts litiem = lyödä vetoa sadasta litasista
atėjo bernužėlis manęs derėti – atnāca tautietis mani bildināt = sulhanen saapui kosi(skele)maan
2.
sar. /no/kaulēt = kaupata, /no/tirgot = tinkiä
3.
saderēt, satikt, sadzīvot = sopia, elää sovussa
su visais derėti – ar visiem satikt = elää sovussa kaikkienkanssa
4.
pienākties, saderēties
senam dera pailsėti – vecam /cilvēkam/ der atpūsties = vanhojen on hyvä levätä
5.
iederēties; piestāvēt
drabužis jam dera – apģērbs viņam piestāv

© Jonas Balkevičius, Laimute Balode, Apolonija Bojāte, Alberts Sarkans, Valters Subatnieks, 1995; © Tilde, 2009

derė́ti b (dẽra, ~jo) būt labai ražai; labi augt = olla satoisa, kasvaa voimakkasti, rehottaa
šiemet gerai dera javai – šogad labi aug labība = tänä vuonna saatiin hyvä jyväsato
derėtis (dẽrasi, ~josi) kaulēties, tirgoties = käydä kauppaa

© Jonas Balkevičius, Laimute Balode, Apolonija Bojāte, Alberts Sarkans, Valters Subatnieks, 1995; © Tilde, 2009

https://www.etymonline.com/search?q=dear

Dear (adj.)

Old English deore (Anglian diore, West Saxon dyre), ”precious, valuable; costly, expensive; glorious, noble; loved, beloved, regarded with affection” from Proto-Germanic *deurja– (source also of Old Saxon diuri ”precious, dear, expensive,” Old Norse dyrr, Old Frisian diore ”expensive, costly,” Middle Dutch diere ”precious, expensive, scarce, important,” Dutch duur, Old High German tiuri, German teuer), a word of unknown etymology. Finnish tiuris, tyyris is from Germanic.

The old sense of ”precious, valuable” has become obsolete, but that of ”characterized by a high price in consideration of scarcity, absolutely or relatively costly” lingers, though it is perhaps archaic. Used interjectorily (oh, dear; dear me, etc.) indicating pity, surprise, or some other emotion since 1690s, but the intended sense is not clear. As an affectionate address (my dear, father dear), mid-13c. As a polite introductory word to letters, it is attested from mid-15c. The military man’s dreaded Dear John letter is attested from 1945. As a noun, from late 14c., perhaps short for dear one, etc.

p { margin-bottom: 0.25cm; line-height: 120%; }a:link { }

EU ei haluakaan Afrikkaan aluetta, jolla pakolaisiksi pyrkivien oikeutus tarkastettaisiin…

https://yle.fi/uutiset/3-10752285

EU:ssa toivotaan Trumpin vetävän tukensa Libyan kapinakenraalilta – Hyökkäyksissä Tripoliin kuollut yli 260 ihmistä

Valkoisen talon ilmoitus presidentti Trumpin ja Tripolin valtaamista yrittävän sotapäällikön puhelusta yllätti lehtitietojen mukaan sekä EU:ssa että Trumpin omassa hallinnossa.

Libya

23.4.2019 klo 23:43

EU:n virkamiehet toivovat, että Yhdysvallat perääntyisi tukemasta Libyan sotapäällikköä Khalifa Haftaria maan sekasortoisessa tilanteessa.

The Guardian -lehti kertoo, että EU:n virkamiehet olivat ällikällä lyötyjä Valkoisen talon ilmoittaessa viime viikolla Trumpin ja Haftarin käymästä henkilökohtaisesta puhelinkeskustelusta.
https://www.theguardian.com/world/2019/apr/23/libya-eu-officials-hoping-…
Politico-lehden (siirryt toiseen palveluun) mukaan Valkoisen talon ilmoitus yllätti myös lukuisat Trumpin oman hallinnon virkamiehet.
https://www.politico.com/story/2019/04/22/graham-libya-trump-1286385

Valkoisen talon lausunnossa todettiin, että ”Trump tunnusti sotamarsalkka Khalifa Haftarin merkittävän roolin terrorismin vastaisessa taistelussa sekä maan öljyvarojen turvaamisessa”. Lisäksi Trumpin ja Haftarin kerrottiin keskustelleen yhteisestä näkemyksestään koskien Libyan siirtymistä vakaaseen, demokraattiseen järjestelmään.
https://yle.fi/uutiset/3-10749495

EU:ssa pelätään, että Valkoinen talo on ottamassa Libyan tilanteeseen saman kannan kuin Egypti, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat. Kaikki niistä tukevat Haftarin johtamaa Itä-Libyan erillishallintoa YK:n tunnustaman GNA-hallituksen sijaan.

Republikaanipuoleen senaattorin Lindsey Grahamin mukaan Yhdysvaltojen pitäisi ottaa Libyan tilanteeseen kanta, jonka mukaan sotilaallisilla hyökkäyksillä ei ratkaista maan sekasortoista tilannetta.

Maailman terveysjärjestö WHO arveli tänään, että Haftarin hyökkäyksissä kohti maan pääkaupunkia Tripolia on kuollut yli 260 ja loukkaantunut yli 1200 ihmistä.

Aiheesta lisää:

Libya: EU officials hope Trump will pull support for Haftar
https://www.theguardian.com/world/2019/apr/23/libya-eu-officials-hoping-…

Graham frets over Trump’s mixed signals on Libya
https://www.politico.com/story/2019/04/22/graham-libya-trump-1286385

Trump kehui Libyan sotapäällikköä, jota ulkoministeri Pompeo kovisteli vielä puolitoista viikkoa sitten

https://yle.fi/uutiset/3-10749495

Mitään ”Venäjän armeijaa” ei tapellut Vilpulassakaan – eikä koko sisällissodassa

Putkinen taas löröttää historianväärennöstään Suomen sisällissodasta ”Suomen ja Venäjän välisena sotana”

Vilppulassa ei ollut mitään ”Venäjää” .

Eversti Svetshnikov oli Punakaartiin värväytynyt venäläisen upseeri, Tampereen varuskunnan viimeinen komentaja, joka lopuksi toimi Punakaartin varakomentajana. Myöhemmin hän toimi Neuvostoliitossa sotatieteilijänä, joka antoi paisutellun kuvan venäläisten vapaaehtoisten upseerien panoksesta ja ansioista Suomen sisällissodassa.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/07/neuvosto-venajan-armeija-ei-tapellut-suomen-sisallissodassa

” Useat suomalaiset höpölähteet väittävät Neuvosto-Venäjän armeijan joukko-osastojen muka taistelleen Suomen sisällissodassa, ja vieläpä koko sodan muka olleen ”Suomen ja Venäjän välinen” ja Tartton rauhan tehdyksi muka jostakin ”vapaussodasta”. Nämä väitteet ovat valetta.

Juhani Putkinen: ” Maanpetos

Kun Suomi kävi Vapaussotaa Venäjää vastaan, niin yhteistyö vihollisen kanssa oli luonnollisesti maanpetos.

Lainaus: ”Länsi-Suomen venäläisten joukkojen päällikkö,eversti Svetsnikov, an-toi jo 31.1. käskyn, että Vilppulan kautta oli lähetettävä voimakkaita joukkoja Seinäjo- kea vastaan. Helmikuun 2. suoritettiin ylivoimaisin joukoin (on puhuttu 500 miehestä) hyökkäys Vilppulan asemaa vastaan. Sen torjui 145 suojeluskuntalaista, joilla oli 2 konekivääriä. Yritys uusittiin 7.2. Hyökkääjien lukumäärä nousi tässä tapauksessa 2000 mieheen. Puolustus oli viime päivinä saanut vahvistuksia ja käsitti nyt 300 miestä. ”

RJK: Eversti Mihail Stepanovitš Svetšnikov, joukkojen valitsemana 116. jalkaväkiryk- mentin komentaja tämän siirtyessä bolševikkien puolelle 26.10.1917, bolševikkipuolueen jäsen toukokuusta 1917, Suomessa tammikuusta 1918, ei ollut VENÄLÄISTEN JOUKKOJEN päällikkö enää, vaan Punaisten varaylipäällikkö ja Pohjoisen rintaman päällikkö! Hän oli korkein Punaisten puolella taistellut upseeri ja liittynyt Punakaartiin omasta aloitteestaan.

Eversti Svetšnikov toimi myöhemmin NL:ssa mm. sotilasalan tutkimus-tehtävissä, jossa yhteydessä hän antoi (sikäläisittäin) ”kaunistellun”, liioitellun kuvan entisten Venäjän armeijan upseerien ja sotilaiden roolista Suomen vallankumouksessa. Kuoli Stalinin vainoissa. ”

Eversti Mihail Svetšnikov, Tampereen venäläisen varuskunnan päällikkö tammikuus- sa 1918, Punaisten varaylipäällikkö ja pohjoisen rintaman komentaja, bolševikki tou-kokuusta 1917, korkein Suomen Punakaartiin liittynyt venäläinen/ neuvostoliittolainen upseeri. ”

 

Putkinen ” Suomen piti välttämättä saada pidettyä Vilppula hallussaan, että Venäjän joukot ja niitä tukevat punakaartilaiset eivät saisi katkaistua Suomelle äärettömän tärkeää rataa Seinäjoki-Pieksämäki-Viipuri Haapamäen kohdalta. Svetshnikov taas halusi valloittaa Haapamäen hinnalla millä hyvänsä.

Venäläisten ja punakaartilaisten rintamahyökkäykset olivat ehtyneet.

Vilppulan taisteluista Vapaussodassa on artikkeleita mm. täällä ja täällä. ”

RK: Putkisen ”lähteet” ovat aina haistapaskantietelijöihin ja puhdasta hörönlöröä.

JP: Koukkausyritys

”Vilppulan rintaman suojeluskuntajoukot olivat, kuten tämän teoksen rintaman muodostumista käsittelevästä II osasta selviää, suurin tappioin lyöneet vihollisen rynnistykset oikeaa sivustaa vastaan Ruovedellä helmikuun 13 p:nä ja saaneet levähdysaikaa hajanaisten joukkojen kouluttamista ja järjestelyä varten.

Samana päivänä näyttäytyi vielä eräs punainen joukko Mannisella ja Seppälässä Ruovedeltä itään ja samoin toimeenpantiin 14 p:nä heikko hyökkäysyritys Ylä-Pynnösen kautta Vilppulaa vastaan. Näitä punaisten yrityksiä on pidettävä osana sitä suunnitelmaa, jonka mukaan valkoiset pakotettaisiin kiertoliikkeen avulla luopumaan Vilppulan valloittamattomilta näyttävistä asemista. Eversti Svetshnikovin hyökkäyskäsky asetti ensimmäiseksi tehtäväksi Ruoveden miehittämisen ja toiseksi hyökkäyksen Vilppulaa vastaan. On arvoituksellista kuinka sivustahyökkäys Ruoveden kautta olisi voitu suorittaa, kun ottaa huomioon sekä etäisyyden Ruovedeltä Vilppulaan että ne mahdollisuudet, mitä vihollisella oli turvata vasenta sivustaansa siinä tapauksessa, että hyökkäys todella olisi saatu käyntiin. Varsinkin kun Svetshnikov oli arvioinut valkoisten joukot liian suuriksi (yksistään Vilppulassa n. 8000 miestä), ei hän juuri voinut olettaa, ettei vastustaja ryhtyisi ylläviitatunlaiseen vastatoimenpiteeseen.

Koko kiertoliikeyritys oli hatarasti suunniteltu ja tuomittu epäonnistumaan, semminkin kun heikkojen hyökkäysjoukkojen sotilaallinen kuntoisuus ei suunnitelman aitovenäläiselle huolettomuudelle antanut mitään todellista tukea. ” [i]

Vilppulan rintaman suojeluskuntajoukot 14.2.1918

Komppania Päällikkö Vahvuus
1. eteläpohjal. M. Laurila 117
2. eteläpohjal. Jääkäri Vähäpassi 113
3. eteläpohjal. Jääkäri Y. Könni 236
4. eteläpohjal. Jääkäri L. Oksanen 139
5. eteläpohjal. Jääkäri G. Lindholm 138
6. eteläpohjal. Jääkäri Y. Väinönheimo 153
7. eteläpohjal. Jääkäri K. Kuokkanen 99
8. eteläpohjal. Jääkäri E. Mäkinen 161
9. eteläpohjal. Jääkäri O. Peltokangas 140
1. hämäläinen V. Mikkola 140
1. hiihtokomennuskunta W. Burman 22
Yht. 1,462 miestä

[ii]

Kuten ylläolevasta näkyy, niin komppanioita ei vielä oltu saatua järjestettyä pataljooniksi jatkuvien taistelujen vuoksi.

Vihollisen tavoite helmikuun jälkipuoliskolla

”Vihollisen toiminnan tarkoitusperänä helmikuun jälkipuoliskolla oli anastaa haltuunsa Haapamäen rautatiesolmu valtaamalla asemat Vilppulan luona ja siten katkaista yhteys läntisessä ja itäisessä Suomessa olevien valkoisten sotavoimien väliltä.” [iii]

Svetshnikovin käsky 14.2.1918

”Välittömästi helmikuun 13 p:nä kärsimänsä tappion jälkeen ryhtyi vihollinen uusiin toimenpiteisiin Vilppulan rintaman murtamiseksi. 14 p:nä antoi eversti Svetshnikov komendantti Stolboville, joka oli Ruoveden hyökkäykseen osaaottaneiden venäläisten joukkojen päällikkö, seuraavan käskyn:

»Kehotan mitä vakavammin Teitä suorittamaan tehtävänne ja hyökkäämään Ruovedelle. Käytettäväksenne lähetetään 200 punakaartilaista ja 6 tykkiä sekä kaikki muu, mitä olette anonut, siinä määrinkuin se on mahdollista. 15 ja 16 p:nä, osittain seuraavina päivinä, saatte mitä olette toivonut. Sitä paitsi lähetetään Korkeakoskelta Ruovedelle uusi punakaartilaisosasto mukanaan 6 konekivääriä ja Vilppulan hyökkäystä varten lähetetään Helsingistä panssarijuna, joka parhaillaan on Tampereen asemalla.

Toiminta Vilppulan asemaa vastaan alkaa 17 p:n aamulla, ja sentähden on tuiki tärkeätä, että tätä tuetaan hyökkäämällä Ruovedelle.

Valloitettuaan tämän paikan tulee osasto alistettavaksi punakaartin alaiseksi, joka saapuu Tampereelta.

Korkeakoskelta lähetetään Pekkalaa vastaan panssariauto.»_” [iv]

Miten siinä sitten kävi

Ensin hyökkäysten alku viivästyi ja sitten hyökkäykset torjuttiin.

Punaryssien johdon oli pakko todeta helmikuun hyökkäysliikkeen epäonnistuminen ja suunnitella hyökkäysliikkeen uusimista väkevämmin voimin ja perusteellisempien valmistelujen jälkeen, mikä myös tapahtui ns. maaliskuun hyökkäysliikkeen muodossa, joka aloitettiin maaliskuun 9-10 p:nä.”  [v]

RK: Eli Venäjän armeijaa ei ollut missään.

***

YLEn Ajantasa valehteli häskisti ”Sadan vuoden takaisissa uutisissaan” 22.11.1917:ltä

YLEn Radio Suomen Ajantasa valehteli härskisti Sadan vuoden tapaisissa uutisissa kertoen miten ”kenraalikuvernööri (Nikolai) Nekrasov oli huolissaan Suomen elintarvikatilanteesta”!!!
 .
HÄN EI OLLUT ENÄÄ SUOMEN KENRAALIKUVERNÖÖRI EIKÄ HÄN OLLUT LOKAKUUN VALLANKUMOUKSEN JÄLKEEN ENÄÄ OLLUT SUOMESSA, VAAN LENIN OLI VALLANKUMOUSYÖNÄ 7.11.1917 LAKKAUTTANUT SUOMEN KEN-RAALIKUVERNÖÖRIN VIRAN, KOSKA SUOMI OLI BOLŠEVIKKIHALLITUKSEN MUKAAN JO PERIAATTEESSA ITSENÄINEN! SUOMI OLISI JO SILLOIN MYÖS SAANUT TUNNUSTUKSEN, JOS OLISI VAIN HAKENUT!!!!
 .
TOKI NEKRASOV ON TUOLLOIN VENÄJÄN TILASTOVIRANOMAISENA SAATTANUT OLLA VANHAA MUISTOA HUOLISSAAN SUOMEN ELINTARVIKETILANTEESTA, JA KERTONUT SELLAISESTA VENÄJÄLLÄ,MUTTA VÄÄRÄ ”UUTINEN” ANTAA ASIASTA TÄYSIN VÄÄRÄN KUVAN JA ON ON HÄRSKIÄ VALEHTELUA, ETTÄ ”SUOMI OLISI OLLUT MIEHITETTY(NÄ)”!!!!
.
KENRAALIKUVARNÖÖRIN VIRAN LAKKAUTTAMINEN KATKAISI MYÖS KAIKEN VARSINAISEN VENÄLÄISEN KOMENTOLINJAN SUOMESSA OLEVIIN KOTIUTETTAVIIN VENÄLÄISIIN JOUKKOIHIN.
 .

He olivat nyt tavallisia Venäjän kansalaisia.

Nikolai Vissarionovitš Nekrasov
Nikolay Vissarionovich Nekrasov.jpg
Suomen kenraalikuvernööri 17. syyskuuta 19177. marraskuuta 1917