”Maskit” maksavat

Sattui silmiini suojamaskien hintoja, ne maksavat ilmeisesti halvimmillaan lähes euron kappale 50 kpl laatikoissa,  siis ostopaikasta riippuen noin 40 euroa laatikko. Tässä olevat hinnat ovat esimerkkejä nettikaupasta, siis todennäköisesti halvimmillaan. Saattaa jossain olla halvempiakin, mutta ei nyt jäädä tuijottamaan sitä.

Miten pitkään 50kpl riittää, tietysti se on paljonkin käyttäjästä kiinni, mutta jos kunnioitetaan THL;n ja hallituksen toiveita, aika usein maskia pitää vaihtaa. Sehän on niin, että samaa ei voi käyttää, jos sen kerran irroittaa.

Minä ihan arvuuttelen, jos on työssä käyvä ja ihmisten kanssa paljon tekemisiin joutuva ihminen, aika usein silloin pitää vaihtaa, olisikohan keskiarvo 10 kpl vuorokaudessa. Näillä tiedoilla se olisi noin 10 euroa vuorokaudessa. Todella paljon kuukaudessa, suunnilleen samaa tasoa, mitä keskivertotupakoitsija maksaa vapaaehtoisesti.

Mutta emmehän me maskia pidä vapaaehtoisesti, vaan käskystä, tai tehokkaasta suosituksesta. Eikös silloin pitäisi käskijän olla myös maksajana. En nyt puhu ihan omasta pussistani, mutta meillä on paljon pienituloisia, etten sanoisi varattomia, joille jokainen euro on tärkeä.

En tiedä onko vielä olemassa ohituskaista kunnissa, joista sai hakea ilmaiseksi maskeja, niille jotka kehtaavat todistaa köyhyytensä.

Ei sitten sähköä

Eräs tuttava oli ostamassa isohkoa osaketta yhdeltä Helsingin parhaista asuntoalueista. Taloon oli hiljattain tehty perussaneeraus, josta minulla ei ole tarkempaa tietoa. Tuttavallani oli hiljattain hankittuna sähköauto ja siitä syystä hän kysyikin isännöitsijältä sen latausmahdollisuutta. Isännöitsijä   vastasi, että talossa on nyt jo kolmelle autolle latauspaikka, joten se on täysin mahdollista.

Kului sitten kuukausia, ehkä lähes vuosi. Tuttavani oli  tehnyt osakekaupat, koska hän piti kauppaa edullisena, sisältäen myös sen auton latausmahdollisuuden. Talvi oli alullansa ja autoihin tarvittiin lisää sähköä, ei riittänyt enää hänellekään se työpaikan lataus, vaan pitikin saada yöksi kotona lataukseen.

Sitten tapahtuikin se pahin mahdollinen, sähköyhtiö Helén oli ilmoittanut isännöitsijälle, että taloon ei voi liittää lisää latauspaikkoja. Pitäisi tehdä suuri verkoston uusiminen niin siinä talossa, kuin koko alueella. Se tulee maksamaan ja nyt selvitetään onko se yleensäkään mahdollista sillä alueella ja onko niitä maksajia

Tuttavani yrittää  selvittää, mikä on taloyhtiön oikeudellinen vastuu. Silllä alueella on enemmänkin samanlaisia tapauksia.

”Aikani kuluksi” minäkin

Säisän Matilta minä sain virikkeen, tai oikeastaan lähdin matkimaan kun en hänen kommetteihinsa saanut kuvaa istumaan. Aikani kuluksi minäkin veistelen, ainakin näin pakkaspäivinä. Pääasiassa veistelen kirvesvarsia ja nyt meillä on kaikissa kirveissä  ehjä varsi. On niitä tullut veisteltyä enemmänkin, mutta ei kuitenkaan satoja, ehkä joku kymmenen.

Tässä on kuva siitä mitä olen viimeksi veistellyt, se on koivua ja 2x 5″ lankusta tehty. Työkaluina on kirves ja puukko jonkun verran raspia ja santapaperia. Ei siis yhdelläkään sähköisellä työkalulla kiusattu, kun ”kavahöylästäkin” irtosi terä.

Varmastikaan ei ole kahta ihan samanlaista  ja ihan tarkoituksella olen yrittänyt muotoilla aina käteen sopivampaa. Nyt on aika lähellä sitä, ainakin minulle, kun olen oikeakätinen ja pidän jääkiekkotermein sitä oikeaa alempana.

Tällä kertaa olisi sähkökutterista ollut paljonkin apua, mutta en viitsinyt sillä pöllyttää vaan käytin varrellista kirvestä.

Uusi vuosi alkoi

Hyvinhän se vuosi vaihtui, vanha meni johonkin alta pois ja uusi vuosi 2021 tuli tilalle. Siinä sitä sitten onkin tekemistä, että  muistaa uuden järjestysnumeron. Minä en poikkeuksellisesti puhu koronasta yhtään mitään. Eiköhän se ole riittävästi kehuttu ja haukuttu ja lähtee sitten joskus johonkin.

Perhana kun minä teen varmasti kahden, tai kolmen miehen työn, kun taistelen tämän IPad puhelimen ennakoivan tekstinsyötön kanssa. Koko ajan meillä on ainakin riita siitä, miten kirjoitetaan, kun tämä on osaavinaan paremmin suomenkieltä kuin minä.

Veistelin tässä aamulla aikani kuluksi kirvesvartta, kun meni paras eilen poikki. Olihan sillä jo hakattukin niin jouti katkeamaankin. Piti ottaa 2×5”  lankusta pätkä, se varmasti oli ainakin kuivaa yli kymmen vuotta tapulissa olleena. Se on ”tuppeensahattua” koivua kuten rahamisterilläkin aikanaan. Ei tullut yhtään konevoimaa käytettyä, ainoastaan sahaa, kirvestä ja puukkoa, sitten hiukan santapaperia. Melkein valmiiksihan se tulikin ja verstas lämmitettyä.

Missä on politiikan ”persoonat”?

Tässä tarkoitetaan ihmistä, poliitikkoa, joka jollain tavalla nousee esiin, hyvässä tai pahassa. Persoonallisuus on ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen muodostama kokonaisuus, joka on kullekin ihmiselle luonteenomainen ja melko pysyvä eri tilanteissa ja eri aikoina. Wikipedia”

Tuo ylläoleva on aika hyvin sanottu ja kyllä se kuvaa ihmistä sisältä ja päältä. Politiikassa on paljon ihmisiä, kaikilla  on myös persoona, toisilla enemmän ja vahemmän päälle näkyvä. Toiset ovat melko huomaamattomia, äkkiä sanoen niitä rivipoliitikkoja, eduskunnassa sanotaan ”napinpainajiksi”.

Meillä on menneiltä vuosilta paljon ison persoonan omaavia poliitikkoja, jotka ovat jääneet historian kirjoihin.

-Vennamo-  Virolainen- Paasio- Sukselainen- Holkeri- Sorsa

Siinä vaan ihan esimerkkejä, kaikki poliitikkoja joilta voi odottaa mitä hyvänsä. Melkoisia ajanvieteohjemia kun tuli televisiosta esimerkiksi vaalien alla puoluetenttejä.  Ei niissä jäänyt sanattomaksi kukaan, eikä silti kukaan ollut mikään sirkustaiteiija, kyllä tasavallan asiat tuli hoidettua.

Mutta miten meillä on nyt. Minun mielestäni ei yhtään massasta erottuvaa persoonaa, kyllä kaikki on sitä samaa perin harmaata porukkaa. Meillä on naisvaltainen, kuten  nykyään asiaan kuuluu ”johtotroikka”, mutta kuinka osaakin olla persoonatonta sakkia.

Varmasti nyt joku ajattelee, että Perussuomalaisten Halla- aho kuuluisi nostaa tässä esiin. Ei ole hänelläkään persoonaa siinä mielessä miten tässä takoitetaan. Saattaa ola hyvä poliitikko, mutta kyllä  hänkin on sitä harmaata massaa.

Saanokaa kuka erikoisesti pitäisi nostaa ison persoonan omaavana esiin.

 

Kyllä valtio maksaa

Tämän päivän tv:n iltauutisissa luettiin juttua koronarokotteiden haittavaikutuksista ja niiden aiheuttamista pahemmista sairauksista. Sehän on selvä, että niitä tullaan näkemään ja kokemaan tällä näin lyhyellä valmistusaikataululla. Ei kai se aikataulu muuten, mutta niiden rokotteiden testaukset ovat väkisinkin jääneet suhteellisen vähälle, niin testaajien kuin aikataulunkin suhteen.

Nyt kuitenkin uutisissa vakuutettiin, että kaikki koronasta johtuvat sairaudet, joita vakuutusyhtiöt eivät korvaa tullaan korvaamaan valtion toimesta, hyvinkin yksiselitteisesti. Ne tullaan maksamaan yksinkertaisen selvillä hakemuksilla ja pienellä vaivalla. Ne eivät siis tuota mitään ongelmia, eikä niitä tulla tutkimaan mitenkään vakuutusyhtiöden tapaan.

Kuulostaa suorastaan joulusadulta, että valtio vielä nekin  ottaisi maksaakseen. Mihin ne valtion rahat oikein riittävät, tai paremminkin velat.

Hintojen nousua

Se on hieno juttu kun henkilökortin hinta nousee.

Pitäähän poliisinkin jostakin saada palkkansa, kun kuulemma korona on kovasti vähentänyt heidän tulojansa. Mikäs siinä sitten mennään kansalaisten kukkarolle, kyllä kansa maksaa. Pakkohan siitä on maksaa, kun melkein joka paikkaan joita viranomaiset ja poliisi valvoo, pitää esittää henkilökorttinsa.

Samalla tietysti nousee passien hinta, mutta sille on selvä syynsä ja se, se saakin nousta. Passien hinta nouseekin reilummmin, mutta emme me kaikki mitään passia tarvitsekaan, eikä se matkustaminen niin suotavaa edes ole.

Kaikenlaista se korona teettää, kun nyt on kuulemma suunnitteilla polttoaineiden nousu, nousut jopa reilusti useampia kymmeniä senttejä.

Sitten kun, se korona saadaan ajettua pois maasta, sitten se vasta maksaakin, kun ei voi enää syyttää koronaa ja kuitenkin pitää sen jälkiä siivota. Kaikkea meidän täytyy kestää.

Joko on kuusen aika?

Minä pari viikkoa takaperin tuolla metsässä kuljin, tarkastelin miten istutetut taimikot jaksavat. Näin yhden taajan ryppään, jossa oli monta poistettavaa noin parin metrin mittaista kuusen alkua. Yksi erottui taajana tasaoksaisena, juuri joulukuusen alkua. Laitoin sen oksaan merkkauspaperin pätkän, jos vaikka sattuu sataan lunta.

Saa nähdä, onko vielä pari päivää ennen joulua tallessa. Kerran menneenä jouluna ei ollut muuta, kuin kolme kantoa peräkkäin istutetussa taimikoissa. Kyllähän se hiukan harmitti, ei niinkään pienen puun arvo, vaan se vaiva mitä oli jo monena vuotena nähnyt. Olisi varas tullut pyytämään lupaa, ei ole ollut tapana kieltää, kun on sovittu paikka ja tapa mistä saa ottaa. Ihan naapureita se ei ainakaan ole ollut, kun on aikanaan sovittu kuusen haku.

Pari päivää ennen aattoa käyn sen hakemassa ja saa olla tuolla meidän konehallin viileydessä odottamassa. Aatonaattona teen siitä oikean mittaisen katkaisen siitä siis pätkän pois, että siihen tulee tuore solukko imemään vettä. Laitan sen vesijalkaan ja kannan sisälle, joku muu koristelkoot.

Minkälaisia tapoja täällä teillä muilla?

 

Hirvittävä onnettomuus

Eilisessä Formuloiden Bahrainin osakilpailussa tapahtui todella paha suojakaiteeseen ajo. Siinä ranskalainen Romain Grosjean menetti kohta ensimmäisellä kierroksella autonsa hallinnan, sitten auto törmäsi teräksiseen ratakaiteeseen katketen kahtia ja syttyen räjähdysmäisesti palamaan.

Ei mennyt montaa sekuntia, ehkä parikymmentä kun lääkäriauto syöksyi paikalle ja lääkäri samantien pelastamaan onnettomuuskuljettajaa. Lääkäriauton kuljettaja ja sattumalta kohdalla ollut ratavirkailija alkoivat sammuttimilla tukahduttamaan tulipaloa ja suojelemaan onnettomuuskuljettajaa. Lääkäri sai kiskottua Grosjeanin kaiteen yli ja onneksi pelastamaan hänet.

Pahassa onnettomuudessa oli kaikki elementit todella pahaan onnettomuuteen. Autolla oli vauhtia yli 200 km/h, katkesi kaiteeseen ja syttyi räjähdysmäisesti palamaan monen metrin korkuisena tulimerenä. Onneksi toiset autot osasivat väistää.

Tämä hirveä onnettomuus esimerkkinä siitä miten hyvin autourheilusssa on turvallisuus hoidettu. Auto on viimeisen päälle sitä huomioiden kehitetty ja kilpailujen henkilökunnan osaaminen harjoiteltu. Näistä niitä  vähitellen sitten siiretään muunneltuna tavallisiin autoihin Erittäin harvoin enää nykyaikana tapahtuu niitä pahimpia, kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Tietysti yksikin on liikaa.

 

 

Kuka meni, minne meni ja miksi meni?

Siihen menomatkaan tarvittiin kymmenkunta mustaa crossover autoa, pari panssaroitua limusiinia. Jokaisessa autossa oli tietysti kuljettaja ja pari raskaasti aseistettua turvamiestä. Kukaan ei tiedä missä autossa itse hän istui ja oliko siinä saattueessa lainkaan. Saattoi olla itse huumediileri, häntä usein käytettiin peitetehtävissä.

Ei ollut pitkä matka, kun saavuttiin yhdistetylle suhdetoiminta ja harrastusalueelle. Siellä odotti useampi sähköinen kulkuneuvo, koska eri työpisteiden välillä saatto olla useampi kymmenen metriä. Hänellä oli tärkeimmät työkalut, muistaakseni neljätoista kappaletta bägisssä, jota kuljetti voimakkain avustaja.

Siinähän se sitten iltapäivä menikin huolimatta suurista työpaikan ja johtajan viran vaihdoista.

 

Juuri tämän aamun lehdestä luin miten hän voi armahtaa itsensä, jos on tullut tehtyä vaikka joitain hämäräkauppoja. Ei tietenkään suoraan, mutta jonkun hyvän kaverin avustuksella.