Ovatko homoseksuaaliset teot syntiä? Onko naispappeus Jumalan tahdon vastaista? Näistä asioista täälläkin on väännetty Raamattuun vedoten. Raamattu, niin kuin muutkin tekstit, on kuitenkin tulkittavissa eri tavoin. Todisteena siitä meillä on tuhansittain kristillisiä kirkkoja jotka kaikki katsovat löytäneensä totuuden ja olevansa niitä jotka tietävät parhaiten mitä Raamattu opettaa. Toiset kastavat lapsia, toiset aikuisia, toiset ”puhuvat kielillä”, kolmansien mielestä lauantai on oikea lepopäivä jne. Jos Raamattu olisi yksiselitteinen niin olisi vain yksi kirkko jolla olisi kaikkien kristittyjen hyväksymä yhteinen oppi. Selvästikään niin ei ole. Kristinusko perustuu kyllä tiettyihin yhdessä hyväksyttyihin opillisiin perusasioihin, kuten siihen, että Jeesus on samalla ihminen ja Jumala ja että hän nousi kolmantena päivänä kuolleista. On myös yhteisiä rituaaleja kuten kaste ja ehtoollinen. Mutta muuten tulkinnat vaihtelevat huomattavasti, kuten miten ja milloin kastetaan, mitä kaikkea kaste merkitsee, miten nautitaan ehtoollista ym.
Jotkut tulkitsevat Raamattua fundamentalistisesti. Heille Raamattu on kyllä ihmisten kirjoittama kirja, mutta Jumala on ohjannut kirjoittajia niin, että mitkään virheet tai epätäydellisyydet eivät ole olleet mahdollisia. Kirjoittajat eivät myöskään ole olleet ”aikansa lapsia” vaan irrallaan kontekstistaan. Heidän sanojaan ei siis voi selittää ajan hengellä eikä niitä pidä yrittää mukauttaa nykymaailmaan vaan ne ovat ajattomia viisauksia. Niinpä esimerkiksi kaikki se mitä Paavali kirjoitti seurakunnille ja joka on nyt Uudessa testamentissa on ajatonta viisautta. Kun siis Paavali tuomitsee ”miesten kanssa makaavat miehet” se tarkoittaa, ettei Jumala hyväksy homoseksuaalisia tekoja. Tästä taustasta myös Päivi Räsäsen mielipiteet ovat lähtöisin. Tai kun Paavali käskee ”naisten vaieta seurakunnassa” se tarkoittaa, ettei Jumala hyväksy naispappeutta.
Toinen kristillinen – ja huomattavasti yleisempi- tapa tulkita Raamattua on ns. pelastuskristillinen tulkinta. Sen mukaan Raamattu on Jumalan sanaa, mutta koska se on ihmisten kirjoittama se ei ole irrallaan ajasta eivätkä sen kirjoittajat ole olleet sellaisessa jumalallisessa ohjauksessa joka olisi tehnyt heistä erehtymättömiä. Niinpä voidaan ajatella, ettei Paavalilla ollut oikeaa tietoa homoseksuaalisuudesta. Hän ajatteli sen olevan jokaisen itse valittavissa, huono moraalinen valinta, jonka jotkut ”irstailijat” valitsivat omasta tahdostaan samaan tapaan kuin aviorikoksen. Nykyisin tiedämme asian paremmin. Yhtä Paavalin kirjeen kohtaa velvoittavampaa on suhtaua lähimmäisiin Jeesuksen esimerkin mukaan. Jeesusta moitittiin juuri siitä että hån vietti aikaansa ”syntisten” kanssa. Kovat sanansa hän osoitti niille jotka halusivat korostaa omaa pyhyyttään. Syrjiminen ja itsensä hurskaana pitäminen eivät ole oikeaa kristillisyyttä. Ja koska noin 2000 vuotta sitten yhteiskunta oli patriarkaalinen oli naisten asemakin erilainen, se ei voinut olla heijastumatta kristinuskoon. Siksi naisten astuminen seurakuntien johtoon ei tuntunut sopivalta.
Pelastushistoriallinen tulkinta voi tuntua joistakin kristityistä pelottavalta koska saatetaan ajatella siinä menevän ”lapsen pesuveden mukana”. Jos sanotaan, ettei tuota ja tuota jaetta pidä ottaa kirjaimellisesti, niin pitääkö mitään? Tai miksi joku toinen kohta pitäisi ottaa sanasta sanaan mutta toista ei? Pelastushistoriallisessa tulkinnassa tätä ei kuitenkaan pidetä ongelmana. Ajatellaan, että jumalallinen ilmoitus ei riipu tekstin sanatarkkuudesta eikä se vaadi kirjoittajien olevan irti ajastaan. Raamatullisin sanamuodoin sen voitaisiin ehkä sanoa olevan ”aarre saviastioissa”, jumalallinen ilmoitus tavallisten ihmisten ilmoittamana. Ja loppujen lopuksi kristinusko ei ole uskoa kirjaan vaan sen välittämään sanomaan joka ei ole ohjeita tapakulttuuriin.
Fundamentalistinen tulkinta voi tuntua aluksi selkeältä: se näin ja piste! Mutta ongelmia tulee kun vähän etenee. Paavalihan esimerkiksi sanoo: ”Seurakunnan kaitsija olkoon yhden vaimon mies.” Fundamentalistisesti tämä pitäisi tulkita niin että papin on oltava naimisissa, poikamies ei siis kelpaa. Mutta onko kukaan fundamentalisti esimerkiksi kieltäytynyt työskentelemästä naimattoman papin kanssa niin kuin jotkut heistä kieltäytyvät työskentelemästä naispapin kanssa?
Tai kun evankeliumit kertovat tapahtumista hieman eri tavoin niin fundamentalismin mukaan kyse ei voi olla ”virheestä” eli että toinen kirjoittajista tai ehkä molemmat ei kertoisi asiasta sanatarkasti. Kuten kun Jeesus parantaa sokeita samantapaisessa tilantessa mutta eri määrän, niin fundamentalistin mukaan kyseessä on kaksi eri tapausta, siksi eri määrät. Mutta miten sitten fundamentalisti selittää sen kun Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta kerrotaan hieman eri tavoin? Toisessa evankeliumissa kerrotaan, miten Jeesuksen kanssa samaan aikaan ristiinnaulituista rosvoista toinen pilkkasi Jeesusta mutta toinen pyysi hänen apuaan, kun taas toinen evankeliumi kertoo molempien pilkannaan häntä. Kaksi eri tapausta ei taiqda soveltua selitykseksi. Pelastushistorialliselle tulkinnalle asia ei ole ongelma, ei ole väliä sillä pilkkasivatko molemmat vai vain toinen. Kertomuksen luotettavuutta eivät vähennä pienet eroavuudet yksityiskohdissa. Niknhän ihmiset tuppaavat asioista kertomaan.
Fundamentalismiin kuuluu myös kreationismi eli usko siihen että Raamattu kertoo universumin ja maapallon elämän synnyn paremmin kuin tiede. Siten esimerkiksi katolinen kirkko ei konservatiivisuudestaan huolimatta ole fundamentalistinen sillä paavi on kehottanut katolilaisia luottamaan tieteeseen, alkuräjähdys- ja evoluutioteoriaan.