Ostettiin emännälle uusi fillari ja päädyttiin, oikeammin emäntä päätyi hankkimaan sähköavusteisen maastopyörän ja aivan perusteluista syistä, ahkeraan harrastuskäyttöön.
No perinteisen työnjaon mukaan, minä kokoan,säädän,käännän, väännän ja kiristän,hän käyttää kun setti on kohdallaan.
Eikä siinä mitään, on aina mukava tutustua uusiin leluihin.
Vaihteita on yhdeksän, pyörä on jousitettu, valot toimivat akkuvirralla ja akun toimintasäde ihanne olosuhteissa ( 25 astetta lämpöä, myötätuuli, alamäki ja polkija painaa maksimissaan 1 kilon) 150 km, eli ihan hyvä.
No, mutta koeajo oli mieluisampi kuin odotin.
Tempaisin sellaisen noin 60 km lenkin, pääosin pyöräteitä, mutta myös muutaman kilometrin maastopolkuja pitkin.
Pyörä toimi kaikin puolin moitteetta, satula jota aluksi epäilin oli suorastaan hanuriystävällinen ja ajoasento kaikin puolin vallan mainio.
Käytin sähkömoottoria pääosin sen alhaisimmalla teholla, mutta ylämäessä ja vastatuulessa myös täydellä teholla.
Jos kokemuksen kiteyttää niin kuvitelkaa pyöräilevänne ilman vastatuulta ja ylämäkiä.
Arvokkaitahan nuot polkupyöriksi ovat, mutta kun tietää, että laite ei jää talliin makaamaan niin huonomminkin voi rahansa sijoittaa kuin liikuntaan.