”Eduskunta aloitti valtion ensi vuoden talousarvioesityksen käsittelyn tiistaina. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) muistutti heti kättelyssä, että valtio on elänyt yli varojensa finanssikriisistä lähtien, siis vuodesta 2008. Purra sanoi, että huippuvuosien menestys sai suomalaiset tottumaan liian anteliaaseen valtioon.
Ylimitoitettu sosiaalivaltion malli on tulossa tiensä päähän, koska meillä ei yksinkertaisesti ole varaa ylläpitää sitä. — Teeskentelyn ja itsepetoksen aika on ohi, Purra lateli ex-valtiovarainministeri Iiro Viinasen (kok) tyyliin.
Samaa mieltä on suomalaisten enemmistö. Huhtikuun eduskuntavaaleissa voiton korjasivat ja hallituksen muodostivat puolueet, jotka ajoivat julkisen talouden panemista kuntoon säästötoimilla ja rakenteellisilla uudistuksilla.
Nyt ei yritetä korjata pelkästään Sanna Marinin (sd) vasemmistohallituksen virheitä. Virheitä ovat tehneet kaikki muutkin hallitukset.
Sosiaaliturva ja -etuudet muodostavat suuren osan osan valtion menoista. Siksi on luonnollista, että myös sieltä leikataan.
Vasemmisto-opposition ja ay-liikkeen ankaran kritiikin perusteella voisi luulla, että Petteri Orpon (kok) oikeistohallitus on romuttamassa hyvinvointivaltiota. Lähempi tarkastelu paljastaa, että sosiaaliturvaan ja -etuuksiin tehtävät säästöt ovat varsin maltillisia.
Hallitus esittää sosiaaliturvaan ja sosiaalietuuksiin yhteensä 212 miljoonan euron nettosäästöjä 2024. Hallituksen budjettiesityksen loppusumma on 87,9 miljardia euroa. Sosiaaliturvaan ja -etuuksiin kohdistuvat säästöt ovat 0,24 prosenttia budjetin loppusummasta. Isossa kuvassa säästöt ovat siis hyvin pientä luokkaa.
Hallituksen tavoite on kohdistaa sosiaaliturvan ja -etuuksien säästöt ja veronalennukset siten, että toimet kannustaisivat ihmisiä ottamaan työtä vastaan tai työskentelemään enemmän. Tämä on poikkeuksellisen suuren työvoimapulan ja hillittömän velkaantumisen oloissa järkevä linja.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti maanantaina laskelmat hallituksen ensi vuodelle esittämien sosiaaliturva- ja veromuutosten yhteisvaikutuksista kotitalouksien tuloihin. Suuri linja on, että koko väestöstä noin puolet (49 %) kuuluu kotitalouksiin, joissa muutokset kasvattavat käytettävissä olevia tuloja. Runsas kolmannes (36 %) väestöstä kuuluu kotitalouksiin joiden käytettävissä olevat tulot muuttuvat vain vähän.
Tulonmenetyksiä (1 % tai enemmän) kokeviin kotitalouksiin kuuluu noin 14 % väestöstä. Todella huomattavia yli 10 % tulonmenetyksiä kokeviin kotitalouksiin kuuluu vajaat 3 prosenttia väestöstä. Eniten kärsivät opiskelijat ja ansiosidonnaista saavat työttömät.
Arvioinnissa ovat mukana pääsääntöisesti vain niin sanotut staattiset vaikutukset, eli muutosten vaikutuksia esimerkiksi työllistymiseen ei ole otettu lähtökohtaisesti huomioon. Hallitus uskoo toimien johtavan 60 000–65 000 lisätyölliseen. Se lisäisi verotuloja ja vähentäisi työttömyydestä johtuvia menoja.
Työnteon kannustimien muutoksia on arvioitu työllistymisveroasteen kautta. Hallitus arvioi sen laskevan 67,5 prosentista 63,2 prosenttiin. Työllistymisveroaste kuvaa sitä, kuinka suuren osan tulojen lisäyksestä työtön menettää verotuksen kiristymisen ja sosiaaliturvan tuloharkinnan vuoksi, kun hän työllistyy.
On tärkeää, että hallitus purkaa tätä työttömyysloukkua, jossa työttömän ei kannata ottaa työtä vastaan. Etla laski viime vuonna, että tällaisia työttömiä oli Suomessa 136 000 henkeä.”
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/c4c77aa6-d212-4b87-a465-0261a1861b5c