Tekijä: Mika

Sikäli mikäli presidentiksi valittu henkilö on jonkin puolueen jäsen, hänen tulee erota puolueesta ennen virkaan astumista.

Presidentin tehtävä ja valtaoikeudet ovat hyvin tarkkaan määriteltyjä ja näin ollen presidentin aiemmalla poliittisella taustalla ei ole juurikaan merkitystä presidentin tehtävän hoitamisessa.

Suomessa aina ylintä valtaa käyttää eduskunta (tai näin sen valtiosäännön mukaan pitäisi olla) ja näin ollen presidentin mahdollisuus ” sooloilla” on poissuljettu.

Näin ollen ehdokkaan persoonalla voi ja saa olla merkitystä äänestyspäätöstä tehdessä.

Itse kukin tekee oman äänestyspäätöksensä (toivottavasti) ja itse kukin (toivottavasti) arvioi ehdokkaiden persoonia, muiden äänestyspäätökseen vaikuttavien tekijöiden ohella.

Todellisuudessa arvio ja mielikuva kunkin ehdokkaan persoonasta perustuu erittäin pitkälle julkisuudessa olevaan tietoon ja tarinaan, mutta toki niin, että mitä pidempään ehdokas on ollut esillä, sitä enemmän on aineksia arvion tekemiseen.

Jokaisella on kuitenkin myös ihan omat, elämän mukana hankitut työkalut oman arvion tekemiseen kustakin ehdokkaasta, käyttäkää niitä.

Tältä päivältä:

” Presidentille sopii kyllä hyvin muistuttaa suomalaisia siitä, että viime kädessä työntekijöiden ja työnantajien intressit eivät ole ristiriidassa, vaan yhteiset. On työnantajan etu, että hänellä on tyytyväisiä työntekijöitä. On työntekijän etu, että työnantaja on menestyvä yritys.

Me olemme ajautuneet sellaiseen noidankehään työmarkkinoilla, jossa neljän vuoden vaalikausi ei yksinkertaisesti ole riittävän pitkä järjestelmän uudistamiseen niin, että sen uudistuksen myönteiset vaikutukset ehtisivät tulla näkyviin ennen seuraavia vaaleja. Niistä seuraa, että kulloinenkin oppositio ottaa ne lyhyen tähtäyksen kielteiset vaikutukset vaaliaseekseen, voittaa niiden avulla vaalit ja peruuttaa edellisen hallituksen tekemät uudistukset.

Tämän takia meillä lainsäädäntömekanismit ja työmarkkinamekanismit eivät kehity ja siitä on tuloksena se, että meillä on verrokkimaita matalampi työllisyysaste ja julkinen talous 10 miljardia euroa vuodessa miinuksella.”

Ja vaikka tämä on tässä väännetty rautalangasta niin sitä tuskin halutaan ymmärtää, faktat kun tapaavat pilata hyvän tarinan.

Toisaalta saavutetusta vallasta irti päästäminen on yhtä vaikeaa kuin saavutusta eduista luopuminen ja Ay-liike näyttää tästä esimerkkiä hinnalla millä hyvänsä.

Suomi on harvaan asuttu maa ja ihmisten arki eroaa kaupunkitaajamien sykkeestä syrjäseutujen tuulen huminaan

Cityihmisten vihreä siirtymä voi punaniskalle olla vihreä hiertymä.

No Presidentti ei nyt sisäpolitiikkaan vaikuta sen enempää kaupungeissa kuin maallaan, mutta eri lähtökohdista tulevat äänestäjät vaikuttavat siihen kenestä tulee presidentti.

Pääkaupunkiseutu on äärimmäisen tärkeä jo pelkästään asukasmäärän vuoksi, joten ketkä vievät äänet Helsinki, Vantaa ja Espoo alueella?

Helppo ja todennäköisesti myös oikea vastaus on Stubb – Haavisto vievät luokkaa
puolet alueiden äänistä ja loput jakautuvat pääosin Halla-aho, Andersson ja Urpilainen akselille muille tulee jotain.

Entä Turku, Tampere, Oulu ?

Entä muut, edellisiä pienemmät ”opiskelijakaupungit” ?

Mistä Rehn saa kannatuksensa, äänestävätkö häntä perinteiset kepulaiset?

Kuka kerää syrjäseutujen suosion?

P.s. Haavistolle voi löytyä ylimääräistä sympatiaa Rovaniemeltä ja Tampereelta erään artikkelin mukaan.
🤪

Lähes kaikki muistavat Spede-shown naisen logiikka osiot, eikä vasemmistologiikka juuri siitä eroa.

Esimerkki.

Jos hyvätuloinen menee yksityiselle, ja julkinen maksaa 20% kuluista, tämä alennus ”suosii rikkaita”.

Jos hän kiltisti jonottaa tk:n aulassa ja julkinen maksaa 90% kuluista (+tk-maksu), niin tämä ei suosi rikasta, vaikka muut maksaa?

Hmm…

Siinä vinkkejä parempaan elämään.

Lähes kaikkien ulottuvilla ja halpoja toteuttaa.

Tahaton huumori on huumoria, jota ei ole tarkoitus esittää vaan se syntyy ikään kuin vahingossa ja hyvin usein se jää huomaamatta.

Ylen eilisessä vaalitentissä tahantonta huumoria tuotti Li Andersson yhdessä yleisön kanssa ja sama näkyi toistuvan Iltalehden vaaliraadissa.

Onhan se hienoa kun yleisö ”riehaantuu” osoittamaan suosiotaan ehdokkaalle,hänen tuomitessa Israelin toimet Gasassa.

Toki kun yleisö koostuu samoista Hamasin salarakkaista kuin ehdokas itse niin kyllä se väkisin saa suupielet ylös.

Suomessa menisi ihan pirun hyvin.

Nyt kadehditaan vuosikausia korkeita veroja Suomeen maksaneita johtajia, jotka ovat muuttaneet Sveitsiin.

Miksi pysyvästi Sveitsissä asuvan pitäisi maksaa veroja Suomeen ?

Natolankaa sisärajoille estämään eläkeläisten vapaa liikkuvuus?

Ilta-Sanomien pääkirjoituksessa on aimo annos realismia ja toivoisi sitä olevan useammin myös poliittisessa päätöksenteossa.

”KUN verotulot eivät riitä menoihin, yhteiskunnan palveluja täytyy pyörittää velalla, ja sitä on – luoja paratkoon – Suomessa viime vuosina tehty: Suomi on vajonnut julkisen talouden velkaantumisessa ongelmamaiden joukkoon Euroopassa. Suomi saattaa joutua Euroopan komission tarkkailuun velkaantumistahtinsa takia.

SUOMI on ajautunut rakenteelliseen oravanpyörään, jossa monet asiat ruokkivat negatiivista kehitystä.

Sote-uudistus osoittautui kalliiksi, monella hyvinvointialueella rahat hupenevat ja palveluja karsitaan. Ministeri Purra viittasi soteongelmaan jo syksyllä esitellessään ensimmäistä budjettiaan. Hyvinvointialueiden soterahat tulevat valtiolta, ja rahareikä on valitettavasti osoittautunut isoksi ellei jopa pohjattomaksi.

Silti täytyy ihmetellä poliitikkojen lyhytnäköistä touhua.

Talousideologioiden karhunpainissa sivuutettiin rakenteelliset uhkakuvat, jotka olivat päivänselviä ja näkyvissä pitkään. Ongelmilta suljettiin silmät. Nyt ollaan viimeisellä rajalla, jolloin säästöjä ja leikkauksia on pakko tehdä – veitsi kurkulla.

Silloin kun rahaa on, poliitikot jakavat sitä surutta, ja sitten kun sitä ei ole, otetaan velkaa.

Tämä on nyt loppu.

Toivottavasti.’

Niin, toivottavasti.

https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000010069458.html

Suomi saavutti jumbosijan The Economist lehden talouskehitys vertailussa, voittaja oli Kreikka.

”Brittiläinen The Economist -lehti selvitti asian, eikä Suomella ole hurraamista. Tulokseksi tuli viimeinen sija.

Ensimmäisen sijan nappasi Kreikka, takavuosien murheenkryyni. Kreikan talouskasvu ja työllisyys ovat kasvaneet kohtuullisesti ja pörssikurssit ovat nousseet voimakkaasti The Economistin viime vuoden lokakuusta kuluvan vuoden lokakuuhun ulottuvalla tarkasteluajanjaksolla. Vertailussa oli mukana myös inflaatio.”

Meille alisuorittaville suomalaisille lehti suosittelee jouluksi kalsarikännejä 😂

https://www.iltalehti.fi/talous/a/18b05756-73e7-4274-bc43-2d04ee431f3f

Moneen kertaan itänaapurin diktaattori otsikon mukaista lupausta toisti ja kuinkas kävikään?

Nyt itänaapurin diktaattori vannoo, että Venäjä ei hyökkää Nato maata vastaan…

Hmm…?

Toisaalta voidaan tietenkin perustellusti kysyä, että onko Venäjä jo todellisuudessa hyökännyt Nato maata vastaan?