Tekijä: markku huhtala

Muisteluihin kirvoitti mieleni tämän iltainen uutinen Suomen suunnitelmista 250km nopeaan junaan Tampereen ja Helsingin välillä.

Kuten varmaan kaikki jo muistavat, asuin ja opiskelin Neuvostoliitossa, Moskovassa 1980 luvun puolessa välissä.

Löysin kivan tytön, joka asui Leningradissa.

Kävin häntä katsomassa aina, kun vain pääsin ja ehdin.

Suomessa valtamedia suolsi jo tuolloin täyttä sitä ihtiään (paskaa) Venäjästä, josta sain lukea lehtikioskeissa myynnissä olevista Aamulehdistä ja Hesarista.

Niin, niitä oli myynnissä Neuvostoliitossa joissakin lehtikioskeissa, kolme päivää vanhoina, ja melko kalliitakin vielä olivat, mutta ostin niitä aina silloin tällöin.

Niissä luonnollisesti kirjoitettiin Neuvostoliiton ankeudesta ja kauppojen tyhjyydestä sekä suoranaisista matkustamiskielloista eri kaupunkien välillä Neuvostoliiton sisällä.

Hymähtelin moisille kirjoituksille, jotka eivät pitäneet tietenkään paikkaansa ollenkaan.

Ostin Moskovan asemalta junalipun Leningradiin, eikä kukaan kysellyt yhtään mitään.

Junat olivat mukavia, sekä ihmiset junissa aina vieraanvaraisia sekä ystävällisiä, oli ulkomaalainen tai Neuvostokansalainen.

Välillä sain lipun korkeanopeuksisella junalla. Junat olivat hienoja, joita en ollut ennen nähnyt missään. Junavaunun seinällä oli numeronäyttöinen taulu, joka kertoi junan sen hetkisen nopeuden, joka oli usein yli 200km/ tunnissa. Tämä siis 1980 luvun puolessa välissä Neuvostoliitossa.

Suomessa vasta 2022 suunnitellaan korkenopeuksisia junia ja raiteita, oli arkea Neuvostoliitossa jo 1980 luvulla.

Olin Neuvostoliitossa ollessani lomalla Sotsissa sanatoriossa yhden kuukauden, Mustanmeren rannalla. En koskaan ennen ollut etelässä.

Suomessa hyvin harvalla työläisellä oli 1980 luvulla varaa matkustaa etelään.

Neuvostoliitto oli valtava maa, jossa oli sekä trooppista etelää, että arktista pohjoista .

Neuvostoliitto oli omavarainen kaiken suhteen, ja auttoi tuolloin hyvin monia kehitysmaita, joita kolonialistiset maat olivat ryöstäneet tyhjiin, ja jättäneet kuin paskan perseestä.

Neuvostoliitto oli rikas, ei köyhä maa. Yksi rikkaimmista maista maailmassa, joka kilpaili talouden alalla itse USAta vastaan, ja valitettavasti myös kilpavarustelussa, jonka aloite oli USAn käsissä, tavoitteena köyhdyttää Neuvostoliittoa taloudellisesti.

Sotsista käsin kävin Aphasiassa, joka on Sotsista hieman alaspäin.

Elämä siellä oli kuin Gruusiassa, olematta kuitenkaan Gruusiaa.

Sotsissa nautin koko kuukauden ihanasta lämmöstä, ihanasta merestä.

Sanatoriossamme oli myös purjelautakurssit, johon minäkin osallistuin. Se oli kivaa, mutta yllättävän vaikeaa. Nimittäin pelkän laudan päälläkin oli vaikea aluksi pysyä pystyssä, saati sitten purjeen kanssa.

Opin kyllä perusasiat. En sen koommin ole purjelautaillut. Suomessa olisi voinut, mutta välineet olivat kalliita…

Ihailin Neuvostoliittoa kaikin tavoin. Se toimi, ja sen kyllä huomasi.

Suomessa ilkuttiin Neuvostoliiton jonoja milloin missäkin. Ensinnäkin Neuvostoliitossa Moskova, tai Leningrad, jossa Suomalaiset pääsivät käymään, kun rahat eivät muualle riittäneet, olivat molemmat mijoonakaupunkeja, suurempia kuin koko Suomi.

Missäpäin tahansa maailmaa miljoonakaupungeissa oli jonoja, New Yorkissakin.

Toiseksi, jonot ovat merkki ostovoimasta, ja sitä neuvostokansalla tosiaan oli.

Autoja ei suosittu, kun julkinen liikenne toimi hyvin ja oli lähes ilmaista. Mutta Neuvostoihminen halusi oman uuden auton, koska oli siihen varaa, ja jonot olivat jopa vuoden mittaisia ennenkuin sai oman auton. Tuttua kyllä Suomessakin odottaa uutta autoa kuukausitolkulla.

Neuvostoliitossa se ei tietenkään Suomen mielestä käy päinsä.

Kaupoissa oli tavaraa. Suomen tietämätön kun kävi jossain kaupassa, totesi, onpa köyhää, ei ole kuin leipää, ymmärtämättä, että oli leipäkaupassa, jossa on vain leipää myynnissä.

Tai Vihanneskaupassa ilkkui, ettei ole kuin pari kuivan rypistynyttä porkkanaa, tietämättä, että Neuvostoliitossa jakelu tapahtui aamulla, jolloin tuoreet vihannekset tulivat kauppoihin ja myytiin hetkessä pois. Uusi erä seuraavana aamuna, ym…

Näin toimitaan edelleenkin monissa muissakin maissa.

Suomessa on omat tavat ja tottumukset, muualla maailmassa toisenlaiset…

Mutta kaikki Neuvostovastainen propaganda kävi. Neuvostoliittoa ei enää ole, se hajotettiin 1991, mutta Neuvostovastaista propagandaa Suomen tiedotusvälineistä tulee nykyäänkin silti joka päivä.

Oletteko miettineet miksi?

Markku Huhtala, Tampere, Rantaperkiö

Vuosi taisi olla 1980 kun olin Lapin vaelluksella Kevojoen vaellusreitillä.

Noviiseja olimme Arto Virtasta lukuunottamatta, joka oli meidän eräoppaanamme (toivottavasti muistan oikein).

Olimme pioneeriohjaaja porukka. Olimme jakautuneet telttakuntiin, Esa Hietikko organisoi.

Sain kaverikseni erään Kallen.

Vaelsimme noin 10 km päivässä, keskimäärin. Opimme erätaitoja, sekä yhteisöllisyyttä.

Porukassa yhteishenki on tärkeää, ja myös hengen luoja, organisaattori.

Olen aina ollut pedantti ajan suhteen, joka tuotti sekä illoin- että aamuin vaikeuksia omassa telttakunnassani, johon siis kuului Kalle.

Kalle kuhki iltaisin melko myöhään, kun taas minä menin nukkumaan kello 22.30.

Aamulla olin hereillä kello 7.00, ilman herätyskelloa.

Laitoin nuotioon valkean, tee ja kahvivedet kiehumaan, aamulla siis.

Pikkuhiljaa porukka kömpi teltoistaan, mutta minun telttakuntani toinen puoli nukkui. Nukkui joka ikinen aamu niin pitkään, että muut olivat jo telttansa ja tavaransa pakanneet, kun Kalle vasta koetti nousta, komennusten ja hätistysten kera.

Minä joka ainoa kerta purin teltan ja pakkasin tavarat kun Kalle nuotiolla tuskaisena joi kahvia että heräsi.

Kalle myöhemminkään ei menestynyt työelämässä, kun ei jaksanut nousta aamulla töihin. Työttömänä taitaa olla vieläkin, kaikki vuosikymmenet, en tiedä nykyistä tilannetta, mutta aiemmin kyllä kuulin juuri näistä vaikeuksista….ja oli työttömänä. No, onhan aikaa kulunut…

Vaellus jäi mieleeni silti mieluisana. Lappi oli kaunis, silmä lepäsi siinä hiljaisuudessa, jossa vain hyttyset inisi ympärillä.

Veden sai ottaa suoraan purosta. Puhdasta ja kylmää vettä oli aina tarjolla.

Päätepiste oli Kenestupa, joka oli kauniin erämaajärven rannalla.

Yhdessä toimiminen on tärkeää, se on tärkeää myös ikäänkuin siviilielämässä.

Ratkaisuja opitaan tekemään erilaisissa tilanteissa, sekä keskustelemaan kollektiivina, yhdessä.

Sitä olisi osattava erityisesti nykyään, jolloin yksilökeskeisyys ja itsekeskeisyys on korostuneena aina läsnä.

Pioneeriliikettä ei enää ole, jossa olin mukana.

Vallitun leiri Kangasalalla oli jokakesäinen huipentuma, jossa olin mukana vielä -90 luvun lopulle saakka.

Olin yhtä kesää lukuunottamatta sen alusta saakka, joka muistaakseni oli 1972.

Sitä ennen olin Nokian Taulajärvellä, jossa Herkku Hernesniemi tuli minulle hyvin tutuksi, joka on jo nykyään vainaa.

Samoin on Esa Hietikkokin…

Ikävä on heitä, oikein kovasti. Ja muistelen heitä lämmöllä, kuten pioneeriaikaa ylipäätään.

Olin pitkään Kalevan pioneereissä, muistaakseni 1972-73 aina muutamia vuosia eteenpäin, josta on hienoja muistoja, sekä ohjaajista että pioneeritovereista.

Kohokohta oli päästä Tsekkoslovakiaan Sidnoon pioneerileirille 1976 (nykyisin Slovakiaa), joka oli Unkarin rajalla.

SDPL eli Pioneerit olivat kommunistinen varhaiskasvatusjärjestö, jossa oli tuolloin mukana Suomen parhaimmisto yliopistoista ym. hyvin tunnettuja henkilöitä myös nykyään, oli mukana tuolloin.

Kom.liikkeen hajanaoisuus näkyi myös SDPLssä (Suomen demokratian pioneeriliitto).

Surullista, kun näin jälkikäteen ajattelen.

En sano nimiä, mitään. Kuten sanoin, moni on nykyäänkin hyvin tunnettuja taiteilijoita tai poliitikkoja.

Missä olemme nyt? Missä kom.liike? Kaikki pilkottu. Enemmistöläiset perustivat vassulit, eli reformistisen demariliikkeen. Jonka kannatus on vuodesta toiseen 7-8% paikkeilla. Kommunistit kolmessa osassa, keskenään eriseuraisia. Laitavasemmistoa ei enää käytännössä ole olemassakaan. Jos nyt voi 0,1% kokonaiskannatusta sanoa kannatukseksi.

Olen sekä surullinen että harmissani, ettei uutta vasemmistolaista liikettä ole saatu aikaan.

Sellaiselle olisi kysyntää, mutta kukaan ei sitä ole lähtenyt viemään eteenpäin, vaikka kysyntää ja tarvetta olisi.

Minusta siihen ei ole, kun en osaa organisoida. En johtaa, enkä edes halua. Olen hyvin epätasainen ja rosoinen sellaiseen.

SKDL oli iso ja vahva aikoinaan, ja oli peräti välillä isoin puolue Suomessa.

SKP oli myös iso ja sillä oli painoarvoa. Mitään ei tehty ilman SKPtä, oli hallituksessa tai ei.

Joukkovoimaa käytettiin, kun oli tarve.

Vappujuhlat olivat SKDLllä, Tampereella esimerkiksi, niin isoja ettei kentälle millään mahtunut kaikki marssin päätteeksi, joka kesti sekin yli kaksi tuntia, Amurin kentälle.

Vanhemmat sedät ja tädit muistavat kyllä.

Nykyään Vassulit juhlii vappua demareiden kanssa(pieni on sekin joukko nykyään). Kommunistit laikun lavalla, jonne tulee kourallinen tai kaksi…

Demarit ja Vassulit äänestävät Naton puolesta, SKP tuomitsee Venäjän hyökkäysodan Ukrainaan.

Tässä on Suomen vasemmisto!!!

Ihan kujalla koko vasemmisto…jos nyt demareita vasemmistoksi edes voi kutsua…

Missä on rauhan puolustajat, missä on rauhan marssit?

USAn sylissä vasemmiston on vissiin hyvä olla…hyi saatana!!!!!

Ukrainassa on käyty sotaa 6 kuukautta. Venäjä on Ukrainassa käynyt rajoitettua sotaa, jota ihan syystäkin voidaan kutsua erikoisoperaatioksi.

Läntinen yhteisö, johon Suomikin itsensä katsoo kuuluvan, pitää Venäjän rajotettua sotaa Ukrainassa Venäjän heikkoutena.

Venäjä ei sotaa halunnut, vaan se pakotettiin siihen. Sodan organisoi USA.

Jo aiemminkin USA on pyrkinyt käymään sijaissotaa Venäjää vastaan, esim. Syyriassa.

Venäjä keskittyi vain ja ainostaan alAssadin auttamiseen. USA ei onnistunut pyrkimyksissään.

Afganistaniin Venäjä ei lähtenyt ollenkaan. USA lähti häntä koipien välissä luikkien karkuun Afganistanista.

Suunnitelmaa Ukrainan varalle oli USA suunnitellut jo hyvin pitkään.

Vallankaappaus 2014 (Maidanin aukio) USA sai vaihdettua Venäjä mielisen Janukovitsin (ent. Donetskin kuvernööri) pois.

Sisällissota Ukrainassa oli kestänyt jo kahdeksatta vuotta, kuolleita noin 14 000.

Donbassin alueella, jossa on lähinnä Venäjän kielisiä, USAn organisoimana aloitettiin 17-18.2. 2022 operaatio Ukrainan fasistien toimesta, lähinnä Azovin pataljoona, jotka aloittivat tykkitulen summittaisesti tappaen ketä sattuu, sai Venäjä lopulta liikkeelle 24.2.2022 Ukrainaan.

Korostan, kyse oli ja on edelleenkin rajoitetusta operaatiosta. Venäjä ei missään vaiheessa ole suunnitellut täyttä sotaa koko Ukrainassa, vaan rajoittuen lähinnä Donbassin alueelle.

Ukrainan pääkaupunki on saanut olla lähinnä rauhassa, vaikka iskuja on sinnekin Venäjä tehnyt.

USA ei sodi suoraan Ukrainassa, vaan rahoittaa ja aseistaa Ukrainan hallintoa kaikin tavoin.

Niin tekee myös Suomen hallinto, vaikka mandaattia ei ole saanutkaan, mutta USAn kehoutuksesta.

EU on natissut liitoksistaan suhteessa Ukrainan kriisiin. USA painostaa EU osallistumaan eri tavoin Ukrainan kriisiin. Erilaiset boikotit ovat USAn organisoimia. Energiakriisi on ihan samaa USAn toimintaa.

Propaganda on kovaa, ollut ihan Ukrainan kriisin alusta saakka.

Kyse on isoista asioista. Kaikkein pahiten tiedotussotaa ja toisaalta sensuuria harjoittaa: Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola.

Geopolitiikka on selvää. USA ohjaa ja organisoi.

Ukrainan sotaa ei USA salli lopettaa, vaan painostaa EU:ta jatkamaan tukea kaikin tavoin Ukrainaan.

EU:ta on koettelemassa EU historian syvin lama. USA ohjaa ja organisoi. EU saa hukkua, USAa ei kiinnosta.

EU:n suurin talous Saksa, joka on USAn kontrollissa, joka on suurin talous Euroopassa, yskii ja köhii kovaa.

EU mahdollisesti hajoaa, joka ei USAa kiinnosta sekään.

USAlla on lujat siteet ja suhteet IsoBritanniaan joka ei enää kuulu EU:hun.

Kaikki on politiikkaa. Sotakin on politiikan jatke, politiikkaa toisin keinoin.

Ukraina on USAn projekti, jossa USAn toimesta käydään sotaa.

Tähän liittyy tiiviisti BRICKS maat, johon Venäjä kuuluu. Venäjä on liittoutunut Kiinan kanssa.

Turkki on tulossa mukaan, ja on ihan mahdollista, että Turkki eroaa tai erotetaan Natosta.

75% maailman maista eivät ole USAn kannalla, tai suhtautuu USAan enemmän tai vähemmän lämpimästi.

Mutta BRICKS maat ovat jo luoneet hyvät suhteet moniin maihin näistä 75%:sta. Kauppaa käydään jo muulla kuin dollarilla. BRICKS mailla on oma kansainvälinen valuuttarahasto, josta kehittyvät maat saavat halpakorkoista lainaa ilman ehtoja.

USAn johtama yksinapainen maailma on muuttumassa vähintään kaksinapaiseksi.

Ukrainassa taistellaan juuri tästä USAn organisoimana.

Markku Huhtala, Tampere, Rantaperkiö

Tämä on siitä mielenkiintoinen sota, ettei USAn eikä NATO maiden omat joukot osallistu itse sotaan, aseistavat ja rahoittavat vain Ukrainan hallintoa, jonka USA on on itse nostanut valtaan 2014.

USAn sotkeutuminen Ukrainan sisäiseen politiikkaan on selviö. Ukraina on yksi korruptoituneimmista maista koko maailmassa Neuvostoliiton hajottua.

Koska rahalla saa, USA ostaa.

Kriittinen osa Ukrainan kansaa on estetty valitsemasta edustajiaan. Tämä tapahtui siis jo 2014.

Ukraina on ollut sisällissodassa…yllätys yllätys 2014 lähtien, jota USA on koko ajan organisoinut.

Ukrainan oligarkia on hyvin kapea, eli pääomat ovat keskittyneet harvinaisen pienelle osalle.

USA on ostanut jokaisen Ukrainan oligarkin.

Oligarkilla on arkisempikin nimi: kapitalisti.

Se, että pääomat ovat keskittyneet hyvin pienelle piirille Ukrainassa, ja kansan mieletön enemmistö elää lähinnä köyhyydessä, on ollut helppoa USAlle toimia.

USA ei välitä kansasta, vaan pääomista, ja ketkä sen omistaa. Siksi USA ostaa…sieluja ja omaisuutta.

Venäjä on osoittautunut ongelmaksi USAn ostoshaluille. Kaikki ei olekaan myytävänä. Kuten Suomessa USA on voinut tehdä, mielihalujensa mukaan. Poliitikot Suomen nykyhallituksessa on ollut helppo pala USAlle, eduskunta…helppo nakki. Suomi saatiin NATO kannalle upean offensiivin jälkeen, joka suoritettiin Ukrainassa, helppo nakki.

Venäjä, tuo USAn kanto, joka ei potkimalla lähde….

Ääh, luon mielikuvia asialinjan sijaan.

Mutta ei se mitään!

Mielikuvia luo valtamediammekin eli mediapoolimme joka päivä, vääriä ja valheellisia, erona minuun, en valehtele koskaan, vaan olen suora ja avoin.

Asiaan! Suomi aseistaa Ukrainaa. On siis sodan osapuoli USAn rinnalla, Venäjää vastaan.

Suomen terveydenhuollolle ei riitä rahaa. Siispä terveydenhuolto ala taistelee eduistaan. Joutuu taistelemaan. Hallitus aikoo rajoittaa suoraan lakko-oikeutta. Siis työväki ei saisi puolustaa omia oikeuksiaan!

Perustellaan ihan kaikella Venäjän aggressiivisella hyökkäyksellä Ukrainaan.

Venäjä ei ole edes syyllinen Ukrainaan kriisiin. Vaan USA.

Sitä ei yhdessäkään mediapoolimme mediassa ole riviäkään.

Väitetään että Venäjä on syyllinen energiakriisiin, vaikka Suomi ja EU boikotoi Venäjän energiaa.

Venäjä myy, jos Suomi ostaa, mutta Suomi ei osta! Niin Suomen hallinto on julistanut.

Sitten propagandaa Suomen kansalle, että Venäjä käy energiasotaa.

Eikö nyt mitkään kellot soi, Suomen kansa!?

Venäjä on valloittanut kuukausia sitten Donbassin alueella olevan Zaporižžjan voimalaitoksen.

Ukrainan armeija on pommittanut ja tykittänyt voimalaa vahingoittaakseen sitä. Suomen neropattinen mediapooli vähintään sanoo, että Ukraina ja Venäjä kiistelevät kuka pommittaa voimalaa. Tyhmä on se, joka ei ymmärrä miksi Venäjä tulittaisi omaa valloittamaansa voimalaa.

Suomen osaan kansaa silti uppoaa aivan idioottimainen propaganda Venäjän tulittavan omaa voimalaansa. Voi jessus!

Tai vankileiriä, jossa on Ukrainan sotavankeja, että Venäjä tulittaisi tällaista leiriä.

Ei tarvitse omata apinan aivoja enempää, että Ukrainan sotavoimat haluaa tuhota sotavankileirin jossa on Ukrainan sotavankeja, etteivät kertoisi mistään totuutta.

Ukraina on pahasti alakynnessä kaikesta sota-avusta NATOlta ja Suomesta huolimatta.

Venäjä käy rajoitettua sotaa Ukrainassa, jota USA ja sen vasallit (myös Suomi) pitävät Venäjän heikkoutena. Näin ei kuitenkaan ole. Venäjä ei ole riippuvainen läntisestä yhteisöstä, mutta läntinen yhteisö on riippuvainen Venäjästä. On muistettava, että maailman 75% ei ole USAn kannalla.

UGH! Olen puhunut. Markku Huhtala, Tampere, Rantaperkiö

 

Niin, kaikki on politiikkaa. Ihan sama, seuraako joku tai onko politiikasta kiinnostunut, kaikki on politiikkaa.

Joku ei käy äänestämässä, silläkin poliitikot tekevät politiikkaa.

Kaikki ihmiset itseasiassa ovat politiikan pelinappuloita. Halusivat sitä tai eivät.

Jos käy kaupassa, tankkaa polttoainetta, ajaa autoa, ostaa auton, juo viinaa tai on raivoraitis…

Kaikki on politiikkaa.

Vaikka ei sitä tiedostaisi tai ei politiikkaan halua osallistua saati ajatella sitä, kaikki on politiikkaa.

Sellainen on yhteiskunta.

Erään henkilön kanssa keskustelimme valtamediasta. Sanoin Hesarin ja Aamulehden olevan porvarillisia oikeistolehtiä. Johon hän sanoi jyrkän vastalauseen, sanoen, että mainitsemani lehdet ovat puolueettomia ja sitoutumattomia lehtiä.

Eivät ne ole, ne ovat puolueellisia ja sitoutuneita lehtiä.

Nimittäin mainitsemani lehdet ja lukematon määrä muitakin lehtiä kuuluvat Sanoma oy:hyn.

Sen hallituksissa istuvat ovat monet tunnettuja porvaripoliitikkoja. Omistajat ovat kapitalisteja, ja määräävät ja päättävät mitä omistamissaan lehdissä kirjoitetaan, sen linjaukset.

Valtamediaa, joihin Hesari ja Aamulehti kuuluvat, sisältö on hyvin oikeistolaista porvaripolitiikkaa.

On selvää, että jos pelkästään suolletaan porvarillista oikeistopropagandaa, loppuisi lukijat,

On toki siellä jonkinlaista keskusteluakin eri näkökulmista, jolla osin todistetaan avointa ja demokraattista journalismia ja keskustelua.

Valtamediaa on osattava lukea. Se edellyttää ainakin perusasioiden tietämistä.

Niihin kuuluu tietää mitä on oikeisto ja mitä vasemmisto. Siis oikeasti tietää niiden sisältö.

On jo kulunut muutamia vuosikymmeniä siitä, jolloin erityisesti oikeisto julisti vastakkainasettelun olevan ohi, eikä mitäään vasemmisto ja oikeistosektoria enää ole.

Tämän (kin) lähtölaukaus ammuttiin Harri Holkerin kokoomushallituksesta 1987, jolloin julisti että on lottovoitto syntyä Suomeen.

Aikaan, jolloin todenteolla alettiin hyvinvointisuomea ajaa alas.

Se hyvinvointisuomi, joka toisen maailmansodan jälkeen alettiin rakentaa, jolloin SKDL oli välillä Suomen suurin puolue. Ihmiset olivat aktiivisia, lakkoiltiin työväen oikeuksien puolesta, marssittiin ja osoitettiin mieltä joukkovoimalla.

Joka ainoan kerran Hesari ja Aamulehti ym valtamedia tuomitsi työväen taistelut, lähinnä laittomina. Olihan lehdet, kuten ovat edelleenkin kapitalistien omistuksessa.

Sosialismia parjattiin, työväen valtioita, näissä lehdissä.

EECtä ylistettiin ja haluttiin siihen liittyä näissä porvarimedioissa, myöhemmin EYtä ja sitten EUta, porvareiden ihanneliittoa. NATOa kirjoituksissa positiiviseen sävyyn aina, Varsovan liittoa kielteiseen sävyyn.

Porvaripropaganda ei ole missään vaiheessa lientynyt eikä laantunut, vaan päinvastoin.

YLE oli edes jollain tavalla demokraattinen media vielä 1980 luvulla, jota ylläpidettiin verovaroin, johtajina olivat SKDLn tai vasemmistolaisten demareiden johtama.

Tähän on tullut muutos. YLE on ollut jo vuosia kokoomuksen käsissä, ja tosi tiukasti tänä päivänä.

Jouko Jokinen entinen Aamulehden päätoimittaja on todella kova oikeistolainen porvari, Matti Apunen myös entinen Aamulehden päätoimittaja samoin kova oikeistolainen porvari…

Samaan aikaan on vasemmiston tiedonvälitys sekä ontunut ja lopulta niin heikkoa, ettei voida enää puhua oikein millään vasemmistolaisesta mediasta.

Siitä tulen siihen, että Suomen media ja tiedonvälitys ei ole ollut enää vuosiin demokraattista saati avointa, eikä missään nimessä voida puhua vastuullisesta tiedonvälityksestä, journalismista.

Suomen valtamedia on kovan oikeistolaisen porvariporukan käsissä. Tiedonvälitys on muuttunut liki täysin puhtaaksi propagandaksi, jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä totuuden kanssa.

Palaan siis alkuun: kaikki on poltiikkaa!

Markku Huhtala, Tampere, Rantaperkiö

Se oli muistaakseni 1.9 1968, Rantaperkiön kansakoulu, jota sokerinpalaksikin kutsuttiin.

En juurikaan osannut lukea ekalle luokalle tullessani.

Opettajan muistaisin olleen Koskinen. Naisopettaja, joka huusi kaiken aikaa paitsi silloin, kun hän raivosi. Erityisesti minulle. Tai ainakin siltä tuntui.

Eka luokka ei ollut mieluinen minulle.

Toiselle luokalle tullessani, opettaja vaihtui. Terttu Ihalainen oli opettajan nimi.

Ankara hänkin oli, mutta pidin hänestä silti. Tulimme toimeen, hyvinkin.

Opin vasta tuolloin asioita. Joita ekalla en oppinut.

Isälle oli kauhistus ekalla luokalla kokeellinen alkio-oppi matematiikka.

En siitä itsekään paljon kostunut…

Koulussa ja luokassanikin oli pari poikaa, jotka olivat varsin hitaita oppimaan, ja minä olin heidän hampaissaan, joka päivä. Turpaan tuli sekä koulussa että koulumatkalla.

Minulle kuitenkin oli melko helppoa koulu, ainakin verrattuna näihin pariin hitaaseen koulukiusaajaani.Välillä se helppous kuitenkin kostautui tunnilla turhautumiseen ja siitä johtuvaan levottomuuteen, eli keskityin muihin asioihin. Erityisesti vilkuilin luokan nättejä tyttöjä.

Ekana päivänä isäkin oli mukana koulupäivässäni, ja keskityin isään. Olin ylpeä päästyäni kouluun. Tunsin olevani iso.

Nojasin pulpettiin ja leukani alla oleviin kahteen nyrkkiini, jotka olivat päällekkäin.

Katselin vuoroin isää luokan reunalla, välillä puisissa kehyksissä olevaan helmitauluun, joka tuntui tärkeältä, mutta jota en ymmärtänyt ollenkaan, miten sitä käytettiin, poljettavaan harmooniin, jonka tiesin jo entuudestaan mikä se oli. Kaikki tuntui jännittävältä.

Koulun käytävällä oli lasikaapeissa erilaisia täytettyjä eläimiä, lähinnä lintuja, mutta oli muitakin täytettyjä pieniä eläimiä.

Opettaja ei ollut mieluisia juuri suunnattoman kiukkuisuuden takia. Pelkäsin häntä.

Eihän pienen koulupojan alun pitäisi pelätä opettajaa? Kunnioittaa kylläkin.

Rantaperkiön koulussa Tampereella siis aloitin koulutaipaleeni, sokerinpalassa (nykyään lukio).

Kolme luokkaa kävin Rantaperkiön koulussa. Neljännen luokan Lamminpään kansakoulussa.

Rantaperkiön koulussa oli muutama poika jotka jaksoivat kiusata minua joka ikinen päivä.

Ei rauhaa koulumatkoilla eikä koulussa. Elin jatkuvan kauhun vallassa, milloin tulee taas turpiin. Pelkäsin kuollakseni.

Olin vilkas poika, elämäniloa täynnä uhkuva vesseli, oljen keltainen hyvin kihara tukka, joka oli yksi kipeimmistä kiusaamisen aiheista.

Lamminpäässä vain yksi poika kävi kimppuuni kiusatakseen minua, mutta olin KooVeen painiseurassa käynyt ja viskasin hänen yllätyksekseen hänet maahan, ja kiusaamiset loppuivat siihen.

Tesoman kansakoulu oli jälleen sitten saatanallinen helvetti, jossa sitten taas tuli turpiin koulussa ja koulumatkoilla. Kerran tämä saatanan kiusaaja seurasi minua Tesomajärven jäälle, jossa oli polku, niin otti minut kiinni ja hakkasi niin kauan kuin jaksoi.

Koulussa luokassa on aina joku tai jotkut, jotka ovat niin sanottuja kovanaamoja. Opettajat eivät sitä välttämättä huomaa, kun on aikuinen, ja näkee lapset tasapäisenä lapsilaumana.

Asiaan kuuluu, että on hyväksytty, jos terrorisoi luokassa opetusta. Sille nauretaan ja saa hyväksyntää.

Jos on neuvokas, ja ottaa opiskelun tosissaan, haluaa saada hyviä arvosanoja, on hyvin vähän suosittu, tai ei ollenkaan.

Riippuu hyvin paljon siitä, mikä on luokan luokkahenki. Mutta aika usein ainakin on ollut näin.

Aikuisena opiskelin paljon, ja nautin opiskelusta ja tietämisestä. Haasteista.

Koulu oli minulle sekä ilon ja autuuden paikka, mutta myös välillä paikka, jonne en halunnut mennä.

Markku Huhtala, Tampere, Rantaperkiö

Suomi on sotasensuurin kourissa.

Kyllä!

4.8.2022. Ihan samoin kuin koko 1930 luku. Kommunisteilla ei ollut toimintaoikeuksia. Rauhanpuolustajien kaikki lehdet ja ja niiden painot tuhottiin.

Kaikki rauhanmielenosoitukset tuhottiin väkivalloin.

Elämme aivan samojen sensuurien aikaa 2022 Elokuussa.

1930 luvulla Neuvostoliitto oli päävihollinen, jonka propagandamme antoi ymmärtää, että hyökkää Suomeen hetkenä minä hyvänsä.

Suomen väkivaltakoneistomme suurvalta Saksan tuella antoi Suomen kansalle vain yhden mahdollisuuden: liittyä Neuvostoliiton hyökkäyksen estämiseen.

Nyt 2022 Elokuussa: Estäminen Venäjän hyökkäyksen estämiseen.

Liitymme USAn johtamaan Natoon, puolustamaan USAn etuja.

1930 luvulla sensuuri oli kovaa ja väkivaltaista. Nyt 2022 ihan samaa.

Suurvalta vain on vaihtunut fasistisesta Saksasta fasistiseen USAaan.

Suomen kansa kärsi. Suomen rauhaa rakastava kansa kärsi. Ruumiita tuli. Suomelle.

Menetimme maatamme tyhmyyden takia.

Mediapoolimme ei häikäile mitään.

1930 luvulla tämä tehtiin paljon suorasukaisemmin. Rauhanpuolustajien kirjapainot tuhottiin, ja rauhanpuolustajat keskitysleireille Suomessa.

Niin tehtiin, jotta Suomi saatiin yhtämieliseksi.

1944, kun Neuvostoliitto voitti fasismin, myös Suomessa. Suomen työväenliike sai toimintaoikeudet ja SKDL perustettiin.

SKDL oli työväen puolue, Suomen suurin työväen puolue.

Suomi nousi köyhyydestä rikkauksiin. Jopa yhdessä vaiheessa maailman rikkain maa.

Neuvostoliitto/Venäjä mahdollisti sen.

Neuvostoliitto osoitti suuren sydämen. Osti Suomesta, tehden Suomesta rikkaan. Neuvostoliittoa ei häirinnyt Suomen kapitalismi. Jokainen maa itse valitsee yhteiskunnallisen järjestelmänsä.

Venäjä Neuvostoliiton jälkeen toimii samoin. Venäjä on ollut Suomen ystävä.

Suomi on tuhonnut kaiken, USAn yllytyksestä.

Vain Suomi häviää…

Kuka on tyhmä?

Suomen turvallisuuspolitiikka- ja etu on liittoutumattomuus- ja puoluettomuus politiikka.

Nyt kuitenkin sensuroidaan juuri niiden ihmisten mielipiteet, jotka ovat rauhan puolella.

On selvää, että USA ohjaa ja ohjailee tätä mielipidekirjoa yksipuoliseen suuuntaan.

Suomessa on hyvin massiiviset rauhaa puolustavien voimat. Nyt ne on voitu hiljentää, myös sensuroida. Tehokkaasti.

Suomi on nyt USAn käsissä.

Varmaan lähes kaikki on yhtämieltä siitä, että lapsiporno on yksi sairaimpia mielleyhtymiä, mitä voi olla.

Toki on muitakin yhtä sairaita…kuten tappaminen, jota Nato harjoittaa.

Mutta pysytään lapsipornossa.

Olen ilolla pistänyt merkille, että lapsiporno on saatu netistä melkolailla tarkkaan pois.

Toki on se siellä, mutta on oltava asiaan hyvin vihkiytynyt, että lapsipornosivuille pääsee.

Lapsipornoa tulee hyvin paljon, sekä Venäjältä, että Ukrainasta.

Ukraina on kuitenkin se suurvalta. Ukraina, joka on fasistien käsissä, moraalilla ei ole mitään merkitystä. Rahaa tehdään aivan kaikella. Lapsiporno on Ukrainassa yksi tuottavimmista bisneksistä.

Toki on aseetkin, ja tappaminen. USA ja EU, sekä piskuinen Suomi vie aseita Ukrainaan, jotka joko Venäjä ehtii tuhoamaan, tai hyvin paljon viedään eteenpäin, eli myydään muualle.

Mutta lapsipornoon. Ukrainan fasistien käsissä oleva hallinto ei häikäile mitään, Ukrainan fasistit ei sitäkään.

Vertaisverkkoja on tuhottoman paljon, joissa lapsiporno leviää. Poliisit tietävät kyllä tämän hyvin.

Rahaa liikkuu mielettömiä määriä lapsipornon keskuudessa.

Jotta tietäisi lapsipornosta, on netissä nimenomaan pyrittävä etsimään lapsipornoa.

Mitä tekee vasemmisto? Jeesustelee.

Näpertelee feminismin ja sateenkaaritouhujen parissa, eikä suostu näkemään ja kuulemaan, eikä edes puhumaan lapsipornosta.

Lapsi, joka joutuu tällaisen bisneksen uhriksi, ei siitä toivu koskaan, ei koskaan…

Lapsi on tuhottu lopuksi ikää.

Ukraina on lapsipornon suurvalta. Halusi feministit ja sateenkaariporukat sitä tai eivät.

Ukraina on sairastunut maa. Sitä rahoittaa ja lietsoo USA ja EU. Ukraina on mieletön laboratorio. Läntisen yhteisön mieletön laboratorio.

Jeesustelu ei nyt auta.

USA on sekaantunut Ukrainan sisäisiin asioihin. Ei lapsipornoa edistä, mutta ei siihen puutukaan.

Mistä sitten juuri minä tiedän Ukrainan lapsipornosta?

Juuri siksi, että olen ollut ja edelleen pyydystän netissä juuri lapsipornoon erikoistuneita saitteja.

Minä en sulje silmiäni lapsipornolta. Nimenomaan etsin lapsipornosivua. En sulje silmiäni, korviani enkä edes suutani lapsipornolta.

Minulla on syyni. Olen säälimätön. Käräytän kaikki.

En siedä pätkääkään alistamista, enkä toisen ihmisen hyväksikäyttöä. Siksikin feminismi on ylitettävä! Kohti tasa-arvoa!

Vasemmisto herätys!…ja kommunistit!

Ukraina ei ole sellainen viaton lellivauva, jonka Ukrainan poliittinen eliitti antaa ymmärtää.

Kuten jo tuossa yllä sanoin, ei Venäjäkään ole puhdas pulmunen lapsipornon suhteen.

Mutta ei ole Putinin syy.

Zelenski on fasismin vanki, huumepöllyissä oleva zombi, joka on USAn ostama marionetti.

Ukrainan hallinto ei ole viaton pulmunen, kuten vasemmisto sen näkee.

Ukrainan kansa on sen sijaan viaton. Ukrainan kansalle annan tukeni. Tämä kaikki paska ei ole Ukrainan kansan syytä.

Mieletön osa Ukrainan kansaa on suljettu pois parlamentaarisesta vaikuttamisesta. Siitä ei kerro kukaan, ei USA eikä USAn ohjaama Suomen valtamedia.

On kyse kaiken aikaa tiedotussodasta. Minä en ole osa sitä tiedotussotaa, en Venäjän, enkä Ukrainan puolella.

Kerron vain sen, miten asiat ovat.

Markku Huhtala, Tampere, Rantaperkiö

Itseasiassa valtaosa Suomalaisista tulot jäävät paljonkin alle mediaanitulojen, eli keskitulo, joka on Suomessa tällä hetkellä peräti 3600 euroa.

Suurin osa Suomalaisista jää reilusti tuon tulon alapuolelle.

Jospa otettaisiin tuosta tilastosta ylin 10% tienaavat pois, keskitulo jääkin jo jopa alle 2000 euroon kuukaudessa.

Tilastot olisi sitä paitsi luotava niin, että kaikki yli 18 vuotiaat- vanhukset kuolemaan asti.

Silloin saataisiin jo paljon realistisempi kuva Suomalaisten tuloista.

Verotus on ollut vielä 1980 luvulla paljon oikeudenmukaisempaa kuin se on nyt.

Silloin verotus oli progressiivista: mitä enemmän tuloja eli maksukykyä, sitä enemmän maksoi veroja.

Nyt tilanne on kaiken kaikkiaan hyvin erilainen.

Olemme siirtyneet tasa-veroon, joka suosii niitä joiden tulot ovat suuret. Ja epäsuosii niitä joiden tulot ovat alhaiset.

Tasavero tarkoittaa ensinnäkin sitä, että tuloista riippumatta verotetaan lähes samalla veroprosentilla.

Toiseksi sitä, että verotus on siirretty kuluttamisen puolelle.

Tässä pienituloinen maksaa suhteessa tuloihinsa paljon enemmän kuin suurituloinen.

No mitä tämä sitten tarkoittaa konkreettisesti?

Sitä, että polttoainevero on kaikille sama, arvonlisävero on kaikille sama, jonka yrittäjä maksaa, mutta perii sen palveluistaan kuluttajalta.

Ruoka on arvonlisäverollista. Kaikkien pitää syödä, mutta suhteessa köyhä maksaa siitä eniten.

Ja tinkii tietenkin ruoan laadussa, kun varaa ei ole ostaa kunnollisia ja laadukkaita tuotteita.

Meiltä kaikilta peritään kiinteistöveroa, oli rikas tai köyhä, saman verran.

Vesimaksuissa on perusmaksu, käytti vettä tai ei. Sähkössä on perusmaksut, siirrossa on perusmaksu, käyttää sähköä tai ei, ym.

Ne kaikki ovat piiloveroa, tai avointa veroa, kaikki maksaa saman verran, oli isot tai pienet tulot.

Siinä mielessä vassulit ovat kyllä oikeilla jäljillä, että miljoonatuloista on pidätettävä jokin vero.

Miljonääreillä on kuitenkin varaa tehdä verosuunnittelua, jonka valtio mahdollistaa.

Vassulit ovat hallituksessa mukana.

Olleet lähes aina, ja tekemässä lehmänkauppoja…

Parempi olisi vassuleidenkin ottaa tiukka linja suhteessa verotukseen: veroprogressio, ensinnäkin.

Kuta isommat tulot, sitä enemmän veroa, eli maksukyvyn mukaan.

Vassulit voisivat myös ehdottaa osakekaupan verottamista: jokaisesta, siis jokaisesta osakekaupasta, pörssissä otettaisiin aina vaikka 0,5% veroa.

Vassulit voisivat itseasiassa ehdottaa kaikkien tulojen niputtamista (pääoma, osinko ym.tulot) yhteen joista progressio. Varallisuusvero takaisin, Perintövero takaisin.

Siten, vassulit, voimme vaatia alle 1200/kk euron tulojen verovapautta.

Tästä on lähdettävä, mutta kapitalistien verotukseen voidaan palauttaa takaisin myös muitakin.

Mutta palataan niihin sitten myöhemmin.

Vassulit ovat olleet pääsääntöisesti jokaisessa hallituksessa, joissa on suurpääomien ja ylipäätään pääomapiirien verotusta ja rahaliikennettä löyhennetty mielinmäärin. Vassulit eivät olleet minkäänmoisena jarrumiehenä.

Tulee myös mieleen Suvi-Anne Siimeksen(ei minkään sortin sosialisti) -90 luvulla vuokra-asuntojen sääntelyn purku (sosiaali ja asuntoministerinä oli tuolloin). Valtiovarain ministeri kokoomuksen Sauli Niinistö vähän toppuutteli, ettei kansa riennä kaduille mieltään osoittelemaan.

No niin Vassulit…pannaanko hösseliksi?

T: Markku Huhtala, Tampere, Rantaperkiö

Pieni yrittäjä joutuu tekemään työtä ehkäpä noin 16 tuntia päivässä 7 päivää viikossa.

Jotta saa palkan, jonka saa duunari 8 tunnissa päivässä 5 päivää viikossa.

Tuntuuko tutulta yrittäjät? Minulla tuntuu!

Onneksi en enää ole alihankkija. Silloin olin orjaakin alempana. Minua ei tuolloin koskenut työaikalaki, työsopimuslaki eikä työehtosopimuksetkaan.

Olin tuolloin kuljetusalalla.

Eräs tuolloinen yrittäjäkolleega sanoi: ” nyt kyllä hankit tosi kalliin harrastuksen”.

Olin ollut yrittäjänä vuodesta -87 syyskuusta. Olin saanut jo hankituksi vähän pesämunaa, jonka kaiken pikkuhiljaa menetin kuljetusalalla. Oli Kolleega oikeassa kalliista harrastuksesta.

Jouduin sairauseläkkeellekin. Mutta kolmannen sydänleikkauksen jälkeen valoa pilkistää…

Mutta kuinkas ollakaan, kun valoa pilkistää, niin valtiomme nykyinen hallitus alkoikin taitamattomuuttaan harjoittaa ulkopolitiikkaa, josta rouvilla (neideillä) ei ole mitään käryä.

Ja kaiken lisäksi Presidenttimme, kokoomuksen kova oikeistolainen sotahaukka Natokiimailia Sauli Niinistö (kova oikeistolainen kokoomuksen valtiovarainministeri -90 luvulla), varmaan antoi konsultaatiotaan heille.

Nyt olemme pulassa ja umpikujassa, ja liittymässä Natoon.

Juuri kun olin pääsemässä pinnan yläpuolelle, alkaa nämä saakelin sotakiimailijat koheltamaan ulkopolitiikan kanssa.

Suomen yrittäjät, jotka kaiken ovat antaneet, tullaan ottamaan pois, paitsi kapitalisteilta….

Tulee suurjako, ensimmäisen ja toisen maailmansodan tapaan. Suurjako entistä pienemmälle piirille.

Ellei sitten koko maailma pääse tuhoutumaan. Ihan sama, jos muutama maailman rikkain kairaa maan alle syvän tunnelin jonne kullan ja rahan kanssa käpertyy.

Siellä nussikoon parin setelitukon väliin. Tai kuohitkoon itsensä parin kultaharkon väliin.

Ylösnousemusta ei ole.

8 maailman rikkainta omistaa enemmän kuin yli puolet maailman köyhimmistä.

Päätöksetkin ovat yhä pienemmän piirin käsissä. Ja se näkyy päätösten älyttömyydessä.

USA omistaa…omistaa niin saakelisti. Asemahti numero yksi.

Suomen päättävä eliitti nuolee USAn palleja, työntä miellyttääkseeen päänsäkin USAn peräpuoleen.

Ymmärtämättömyys, hahmottamiskyvyn puute vaivaa Suomen poliittista eliittiä.

Minäkö silittäisin sen päätä?

Olen nähnyt jo 1990 luvun alussa mitä poliittinen eliitti Suomessa kykenee tekemään.

Senkin aloitti porvareiden kokoomuksen Harri Holkeri 1987.

Osasin laskea, puntaroida… olin opiskellut Marxismi-Leninismiä. Moskovassa.

En itse langennut, mutta näin mitä siitä seurasi. Näin niin saatanan läheltä.

Olin kapakoitsija silloin (1990-94).

Se kokemus, mikä minulla oli ja on, saa minut kiehumaan siitä kaikesta mitä näen juuri tänään.

Pienet yrittäjät ovat tämän päivän orjia. Kuvittelevat olevansa vapaita, mutta ovat todella paljon sidotumpia kuin muut.

Pienet yrittäjät ovat hyvin monet köyhyysloukussa. Ei voi lopettaa vaikka haluaisivatkin.

Itse, kuten useimmat muutkin pienet yrittäjät ovat elämäntapayrittäjiä.

Myös matala koulutustaso on syynä…

Pienemmistä pienemmätkin yrittäjät ovat olleet ja ovat edelleenkin se kaikkein tärkein Suomea pystyssä pitävä ryhmä. He pitävät sisätalouden kunnossa ja rahan liikkeessä Suomen sisällä.

Meitä pieniä yrittäjiä (yksinyrittäjiä) on jo noin 200 000. Meitä ei tue kukaan muu kuin…niin…kuka? Sinä, ystävä kallis. Osta siis Suomalaista! Suomessa tehtyä, tuotettua, palveluja.

Meiltä Suomalaisilta…rakkaudella…sinulle!

Markku Huhtala, Tampere, Rantaperkiö